Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
Kuvasarja: Filmikuvausta heinäkuussa 2024 |
27.09. 15:12 | Niila Heikkilä | ||
| Filmikuvat kannattaa skannata suoraan negoista. Tarkkuus ja laatu kärsii tavallaan turhaan jos kuva ensin tehdään paperikuvaksi ja skannataan siitä. Mikäli kyseessä on vain muutama filmillinen vuodessa, kannattaa negat kehitysvaiheessa pyytää valokuvaliikkeestä suoraan skannattuna. Ja voihan ne viedä myöhemminkin liikkeeseen skannattavaksi jos ei itse omista negaskanneria. Kustannuksena ei ole mikään suuri. Esimerkiksi nämä sinänsä mainiot kuvat kannattaisi käyttää skannattavana. Silloin näkee sen todellisen laadun mihin filmi pystyy. | ||||
|
10.09. 14:42 | Niila Heikkilä | ||
| Paikka on Tyrvään voimalaitoksen yläaltaan vaikutusalueella. Vedennoston yhteydessä 1950-luvun alussa viljelysmaat olisivat jääneet veden alle ilman reunapengerryksiä ja patoja. Pumppuasemien avulla pellot saadaan pysymään viljelykelpoisina. Eli tavallaan tässä ei ole vallattu uutta viljelysmaata pumppujen avulla vaan säilytetty olemassaolevaa. Vastaavia ratkaisuja on myös mm. Kemijoella voimalaitosten yläaltailla joissa paikoitellen pienten sivujokien koko vesimäärä joudutaan pumppaamaan ylempänä olevaan yläaltaaseen. | ||||
|
21.08. 23:01 | Niila Heikkilä | ||
| Maapallon pyörimisestä johtuen revontulten huippukohta osuu usein puolenyön tietämille. Kovin pitkälle ei yleensä tarvitse valvoa jos revontulia yleensäkin illalla alkaa etelässä näkyä. Toisaalta todennäköisyys saada hyvä revontulikuva on aika pieni. Etukäteen päivällä päättämällä että illalla menen ja kuvaan hyvässä paikassa revontulet johtaa yleensä vesiperään. :) | ||||
|
Kuvasarja: Hyrynsalmi on dehiivatisoitu |
12.07. 00:00 | Niila Heikkilä | ||
| Omalla tavallaan tekisi mieli sanoa että ränsistyneen ja sitä kautta sulkemisuhan alla sinnitelleen rataosan täydellinen peruskorjaus ei ole negatiivista vaan positiivinen uuden aikakauden alku. mm. Hyrynsalmen ja Pesiökylän vuosikymmeniä käytöstä poissa olleet opastinpisteet ja junakohtausmahdollisuus herää jälleen henkiin, uusien releasetinlaitteiden myötä. Lisänä Ristijärven uudet välisuojastusopastimet. Asia, jota ei olisi voinut muutamia vuosia sitten mitenkään kuvitella. Ymmärrän toki mitä dehiivatisoinnilla tarkoitetaan. Mieltäisin tässä nimenomaisessa tapauksessa sen kohdistuvan kuitenkin vain Ämmänsaareen, jonka liikenne lakkaa ja rata jää ränsistymään niille sijoilleen muistojen joukkoon. | ||||
|
31.05. 12:29 | Niila Heikkilä | ||
| Itse itselleni vastaten: SKS soitteli ja kertoi että normaaliliikenteen loppumisen jälkeen vuodesta 1975 on jokaisena vuonna aina kuluvaan vuoteen 2024 saakka höyryveturi liikkunut yleisellä rataverkolla. Osana vuosista ajot ovat olleet hyvin vähäisiä, osa on elokuvantekoon liittyviä ajoja eikä yleisöllä ole ollut mahdollisuutta päästä kyytiin. Tämä on joka tapauksessa sikäli historiallinen tieto että vuodesta 1862 alkaen ei ole vielä ollut yhtään välivuotta jolloin höyryvetureita ei olisi liikkunut valtion rataverkolla. | ||||
|
|
30.05. 18:18 | Niila Heikkilä | ||
| Aloin tuossa miettimään höyryveturien käyttöä yleisellä rataverkolla 1980/90-luvuilla. Toki ei ollut samalla lailla informaatiolähteitäkään yleisöajoista saatavilla, mutta onko muistikuvassa perää että noina vuosikymmeninä väliin jäi jopa useita vuosia jolloin höyryvetureita ei liikkunut lainkaan rataverkolla? Seison korjattuna jos tieto on väärä. 2000-luvullahan eri toimijoiden turvallisuustodistus mahdollisti säännöllisemmän liikenteen, ja onko sitä myöten kuluvalla vuosituhannella ollut yhtään välivuotta ettei jokin höyry olisi liikkunut? | ||||
|
28.05. 13:36 | Niila Heikkilä | ||
| Siinä Kemijoen uitto kulkee. Vaikka se on kalliimpaa, rautatiekuljetuksessa on se etunsa että pystytään kuljettamaan kaikkia puulajeja. Lsäksi kuljetuksen aikainen hukkaprosentti on irtouittoon verrattuna melko vähäinen. Irtouitossa puun ohentuessa riittävästi uppotukkien määrä alkaa lisääntyä merkittävästi. Etenkin kun osa puusta tuli kaukaa Luiron ja Kemihaaran latvoilta saakka. Uiton loppuvuosina eteläisin puunpudotuspaikka oli Rovaniemellä, hevosaikakaudella varmasti paljon etelämpänä. Vaikka Kemijoelta se on loppunut 1991, uitto toki jatkuu Suomessa vielä Saimaan vesistössä nippu-uittona. Kilometrin mittaisessa pitkän matkan nippuhinauslautassa menee niin paljon puuta kerralla että minkään muun kuljetusmuodon on käytännössä mahdotonta kilpailla sen taloudellisuutta vastaan. Koivua ei toki voi uittaa. | ||||
|
21.05. 23:35 | Niila Heikkilä | ||
| Jokos Haaparannan asemalla on vastaava työmaa alkanut? | ||||
|
04.05. 01:48 | Niila Heikkilä | ||
| Hämmästyttävää kyllä, 1980-luvun loppupuolella ensimmäisiin IC-vaunuihin suunniteltu salmiakkikuvio on ollut käytössä eri väritysvariaatioina jo kohta 40 vuotta. Onhan sitä jo aikakin uudistaa. | ||||
|
18.04. 13:21 | Niila Heikkilä | ||
| Istuuko tuolla taukotilassa joku varavuoron varamies joka singahtaa vaunulla liikkeelle heti kun edellinen ratikka on vähänkin myöhässä? | ||||
|
18.03. 13:10 | Niila Heikkilä | ||
| Vaasan radan nopeudennostohanke on käynnistynyt suunnitelmien teon osalta. Nopeustaso nostettaisiin pääosin 140km/h, jonka avulla matkanteoa saataisiin nopeutettua n. 5 minuuttia. Yksittäiselle junalle melko marginaalinen nopeutus, mutta 600 000 vuosittaisella matkalla kerrottuna ajansäästö on jo merkittävä. Vaasan radan 54E1-kiskotus on muuten vuodelta 1962, ja vanhojen 25m välein olevien hitsisaumojen rytmikäs kolkutus kuuluu vaunuun aika selvästi. Radan äänimaisemasta tulee etäisesti mieleen pätkäkiskorata, riippuen hieman missä kohtaa junaa istuu. Oulu-Kemi -osuudella vanha Mariupolin Azovstalin terästehtaan viisnelonen kisko kolkutti samalla lailla. Rataosan kiskotuksen uusiminen valmistui 2023 joten siellä kolkutus vaimeni. | ||||
|
|
13.03. 23:39 | Niila Heikkilä | ||
| Muistuu mieleen tuon ajan polttavimmat keskustelunaiheet - Kemijärven ja Vaasan ratojen sähköistysten oletettu kannattamattomuus. Nykyään sen sijaan jo Hankoonkin körötellään sähköllä, Ylivieskasta Iisalmeen aloitellaan paraikaa sähköliikennettä, ja ajolangan pää saavuttaa kohta Tornion. Seuraavana vuorossa loppuosa Kolariin, eikä sen sähköistystä enää kukaan taida tosissaan kyseenalaistaa. Niin ne ajat muuttuvat vuosikymmenessä. | ||||
|
01.02. 21:01 | Niila Heikkilä | ||
| Muistan kuin aikoinaan näin ensimmäisen punavalkoisen Sr1:n vetämässä junaa. Sitä ajatteli että tuon on oltava läpikotaisin modernisoitu yksilö verrattuna ferreksinruskeisiin sisaruksiinsa. Luulo tietysti osoittautui sittemmin vähemmän oikeaksi. | ||||
|
09.01. 00:56 | Niila Heikkilä | ||
| Höyryveturimainen tunnelma jopa. | ||||
|
08.01. 02:37 | Niila Heikkilä | ||
| Eikös tuosta videosta kannattaisi ihan katsojaa viihdyttääkseen leikata etenkin alusta tyhjää pois vähintään 1.5 minuuttia, ja lopustakin puoli minuuttia.. | ||||
|
21.09.2023 00:51 | Niila Heikkilä | ||
| Laitaatsiltojen tarvetilanne on tosiaan muuttunut 10 vuoden takaisesta aivan päälaelleen kun puutatavaravirrat kulkevat lännestä itään ja dieselkalustolla ajavia junaoperaattoreitakin on useita. Lisäksi huoltovarmuuskysymykset ovat nousseet Koronan ja viimeistään Ukrainan sodan myötä näyttävästi esille. | ||||
|
20.09.2023 16:54 | Niila Heikkilä | ||
| Tänään on tietyllä tavalla suomalaisen sähköveturihistorian merkkipäivä, kuten kuvatekstistä voi päätellä. Missäköhän tuo paraikaa viilettää? | ||||
|
14.07.2023 18:57 | Niila Heikkilä | ||
| Olisiko nyt aika rakentaa Laitaatsalmeen silta, ja alkaa ajaa Imatran puut sisämaasta sitä kautta? Nyt kun puuvirrat ovat kääntyneet täysin päälaelleen ja raskaita dieselvetureitakin alkaa olla eri operaattoreilla. Sillan tarpeettomuuspäätöshän on siltä ajalta kun maailmantilanne oli täysin erilainen. | ||||
|
28.05.2023 20:46 | Niila Heikkilä | ||
| Kuvaa katsoessa suurempana kokonaisuutena näyttää siltä että Taivalkoskelle johtavan linjan paikalle olisi saanut kätevästi päätepuskimeen päättyvän toisen lastausraiteen. Tulevaisuuden jatkomahdollisuus on selvästi haluttu säilyttää, koska terminaali on rakennettu kokonaan päälinjasta sivuun, eikä sen ympärille. | ||||
|
09.05.2023 21:20 | Niila Heikkilä | ||
| Muisti palailee pätkittäin. Kuristimen poisto onkin tapahtunut vasta pari vuotta tuon jälkeen. Hyvä kun oikaisit. Kysymys pitää silloin suunnata jonnekin 1980-luvun aikalaisille kun junapainot lienevät olleet Hurulle suurimmillaan. (?) | ||||
|
|
09.05.2023 15:43 | Niila Heikkilä | ||
| http://vaunut.org/kuva/76808 Muistelisin että tässä alkoi lämmöt vilkutella kun lähdimme kiihdyttelemään Hangosta. | ||||
|
29.04.2023 15:33 | Niila Heikkilä | ||
| Jaksaako kukaan katsoa kuvia pelkästä Dr16:sta. Jos sivustolla olisi joka päivä täsmälleen samaa aihetta, veikkaan että sivusto kuolisi aika pian. | ||||
|
26.03.2023 23:33 | Niila Heikkilä | ||
| Yhtälöön liittyy kysymysmerkkiä jos juna seisoo kuvatekstin mukaan paikallaan hajonneena ja puomit ovat laskeutumassa - vai ovatko? | ||||
|
15.11.2022 00:02 | Niila Heikkilä | ||
| Kuvaajan sijainnilla on minunkin mielestäni suurempi merkitys. Tämä kuva on räpsy tavalliselta peruslauantailta Sm2:sta mutta sillan alle ei olisi kannattanut koordinaateilla houkutella. Olisi jäänyt kuva ottamatta http://vaunut.org/kuva/58838 | ||||
|
10.11.2022 16:27 | Niila Heikkilä | ||
| Tavarajunalla tuskin on järkevää/taloudellista edes yrittää pysähtyä kaikilla matkan väliasemilla, mutta jos ajatuksella leikittelee ilman vakavia kytköksiä reaalielämään niin yksi CEmt veturin perään itsepalveluperiaatteella ilman lisämukavuuksia. Pysähdykset vain savon radan suuremmilla asemilla jossa kuljettaja jalkautuu tarkastamaan kyytiin nousijoiden liput. Cemtin yksi osasto muutettu henkilökunnan taukotilaksi jne.. | ||||
|
07.11.2022 16:34 | Niila Heikkilä | ||
| Nykypäivän mittapuussa omalla tavallaan humoristisia vuosien takaiset sähköistyksen turhuuskommentit. :) Vainikkalankin sähköistys vuonna 1978 oli turha kun heti perään 1.1.2023 se muuttuu tarpeettomaksi. Vartiuksen radan 2004 sähköistyksestä puhumattakaan. Saati sitten ratojen rakentamiset.. | ||||
|
15.09.2022 19:56 | Niila Heikkilä | ||
| Tuon mallin vaihdelyhtyjä on ollut rataverkolla paljon myös sähkövalolla varustettuina. | ||||
|
Kuvasarja: Kokkolan sataman satama- ja teollisuusraiteita |
01.06.2022 16:46 | Niila Heikkilä | ||
| Tuomakselle ehkä voisi vastata että asioissa on eroa jos tarkastelee koko Suomen kattavaa korkealta kuvattua satelliitti- tai ilmakuvagalleriaa. Katsojan täytyy kuitenkin tarkkaan tietää mitä kohteita hän siitä etsii, ja julkiset ilmakuvat puolustusvoimat pystyy tarkistamaan ja tarvittaessa poistamaan niistä tai häivyttämään kriittisiä yksityiskohtia. Sen sijaan jos kävisi joka päivä läheltä kuvaamassa vaikkapa Pömiön tutka-asemaa (turvallinen esimerkkipaikka koska Pömiö on lakkautettu, etsikääpä kartalta) tai Pansiota, ja pitäisi netissä siitä reaaliaikaista kuvablogia kertoen kaikialle julkisesti että täällä on tänään tällaista, tulkaa katsomaan, oltaisiin varmasti sillä kielletyllä alueella jota varten aluevalvontalaki on laadittu. | ||||
|
Kuvasarja: Kokkolan sataman satama- ja teollisuusraiteita |
30.05.2022 13:02 | Niila Heikkilä | ||
| Aluevalvontalaissa mainitaan tiettyjä puolustusvoimien kohteita joita koskee pysyvä lento- ja ilmakuvauskielto. Tämä tarkoittaa sitä että periaatteessa myös välittömästi alueen ulkopuolella ilmassa kiertäminen ja sinne pitkällä putkella tarkoitushakuisesti sihtaaminen on kiellettyä. Esimerkkinä vaikkapa Pansion sotasatama. Sitten on erikseen lentokieltoalueita joissa alueen yläpuolelle ei turvallisuussyistä saa lentää ilman lupaa, mutta varsinaista ilmakuvauskieltoa ei ole, mikäli lentää alueen ulkopuolella. Nämä on hyvä perussääntönä erottaa toisistaan. Terveen järjen käyttö on tietysti sallittua joissakin epäselvissä tapauksissa. Jos kuvaa, julkaiseeko kaikkea kaikkialla heti jne. Vai antaako pölyn ensin laskeutua. Laissa sanotaan liudennuksena että rajoitukset eivät koske kuvaamista lentoväylällä liikkuvasta ilma-aluksesta yksityiseen tarkoitukseen. | ||||
|
19.04.2022 00:52 | Niila Heikkilä | ||
| Tulee etäisesti mieleen tämä https://www.youtube.com/watch?v=yHkg5xkRwv8 | ||||
|
14.08.2021 23:00 | Niila Heikkilä | ||
| Kuvassa Lempi leiskuu, mikäli tämä on saapumisjärjestyksessään neljäs. Vielä ei ole nimiä teipattu vaunujen kylkeen. | ||||
|
11.07.2021 16:49 | Niila Heikkilä | ||
| Pelkkää tätä kuvaa katsomalla ilman kuvatekstejä ei tokikaan pysty sanomaan edes missä maassa ollaan. Epäilen että telien yksityiskohtiin ei kukaan 35 vuoden kuluttua kiinnitä huomiota ensimmäisenä. Mutta kuva jossa näkyy Sr1 näiden vaunujen keulilla voi vuosien kuluttua olla hyväkin kuva-arvoitus saatesanoilla mitä missä milloin. | ||||
|
Kuvasarja: Telekuvausta Rekolassa |
30.06.2021 01:39 | Niila Heikkilä | ||
| Moottoritarkennuksen kanssa temppuilu liikkuvan kohteen kanssa ei ole aina välttämätöntä. Kuvan rajauksen ja tarkennuksen voi tehdä manuaalisesti tiettyyn maastonkohtaan valmiiksi kameran näyttöruutua hyväksikäyttäen, ja kun juna tai muu kohde saapuu valittuun paikkaan, painaa vain laukaisinta. Vaatii luonnollisesti jalustan, mutta vakavamielisemmin teletötteröä käytettäessä tukeva jalusta onkin välttämätön. | ||||
|
30.06.2021 01:19 | Niila Heikkilä | ||
| Tuokin tolpankohta alkaa pitkän tauon jälkeen jälleen tuikkia valoa yöhön. Hyrynsalmelle ja Pesiökylään rakennetaan vanhat kunnon Siemensin releasetinlaitteet. Ristijärvelle välisuojastuspaikka. | ||||
|
05.05.2021 13:15 | Niila Heikkilä | ||
| Yöjunanhan ei tarvitse kulkea tauotta, vaan matka-aikaa voidaan keinotekoisesti pidentää seisomalla pidempään jollain väliasemalla niin että ainakin pääteasemilta lähtö ja saapuminen saadaan sovitettua sydänyön tuntien ulkopuolelle. Tällä tavoin myös suurimmille väliasemille saadaan hieman paremmin sovitettua junalle lähtökellonaika jolloin matkustajia voisi vielä- tai jo- nousta kyytiin. Siihen on jo vaikeampi ottaa kantaa mikä olisi minnekin paras, mutta makuuvaunujunan palvelukonsepti ei voi luonnollisestikaan täysin olla sellainen että makuuvaunussa olisi vain äärimmäisten pääteasemien väliä matkustavia. | ||||
|
19.03.2021 10:46 | Niila Heikkilä | ||
| Havainnekuvissahan on aina hyvä keli ja ihmisiä käyskentelee rennosti siellä täällä ilmeisen elämäänsä tyytyväisen näköisenä. Jos unohdetaan korona-ajan maskit, kuva on tavallaan havainnekuvamainen. Ei se huononna kuvaa mitenkään. Päinvastoin katselen itsekin hämmästyneenä kuinka tämä todellakin muistuttaa tilannetta jossa ratikka on vasta graafikon suunnittelupöydällä, ja Taysin pysäkki voisi yhdessä visiossa näyttää tältä kaukaisessa tulevaisuudessa kun ratikka on valmis. | ||||
|
Kuvasarja: Pihtiputaan järjestelijä 1.8.1979 |
16.03.2021 14:43 | Niila Heikkilä | ||
| Hannu on oikeassa. Valtavaa määrää skannatessa on monesti järkevää tehdä skannaus sarjatyönä jotta kuvat saa näkymään ruudulla, jolloin ne on helpompi hahmottaa ja jäsennellä. Sitten jos eteen sattuu joku oikein herkullinen kuva, varaa sitten hieman aikaa sen hieromiseen, vaikka jälkikäteen. Joskus yritin tehdä toisinpäin, mutta homma ei kokonaisuutena oikein tuntunut edistyvän mihinkään jos/kun illan saldona on vain muutama valmis kuva. Yleinen pölyn poisto on nopea tehdä kun hakee vaikka Motonetistä PRF:n spraypaineilmapurkin. Ei maksa juuri muuta kuin hakemisen vaivan, mutta sillä kun suhauttaa aina filmiliuskaa koneeseen lyödessä, kaikkein suurimmat pölyhaituvat lähtevät pois haittaamasta. | ||||
|
16.03.2021 10:51 | Niila Heikkilä | ||
| Mitäs kaikkia kohteita tuohon noin herkulliseen retkeen sisältyikään? | ||||
|
03.02.2021 12:32 | Niila Heikkilä | ||
| Vanha ELSA oli kaarremitoituksiltaan sn160 -rataa. Nykypäivänä voidaankin jälkiviisaana ajatella että oliko onni että sitä ei rakennettu silloin. Uusi tuleva ELSA on n. sn300-rataa jolla tunnin juna sitten kulkisi. Suhteessa nykyisen rantaradan kunnostustöiden pohjattomaan rahankuluun, sn160- ELSAkin olisi tietysti ehtinyt palvella jo kohta 40 vuotta, sujuvoittaen liikennettä. Milloin se sitten olisikaan valmistunutkaan 1970-luvun suunnitelmissa? | ||||
|
25.01.2021 14:57 | Niila Heikkilä | ||
| Olikos se niin että deeveri mahtuu mutta ilmastointilaite ei? :) | ||||
|
18.01.2021 02:48 | Niila Heikkilä | ||
| Joka tapauksessa Sr1:ssä on hyvin edistyksellinen ympärilyönnistä varoittava ääni- ja värinähälytys. | ||||
|
16.01.2021 13:22 | Niila Heikkilä | ||
| Huomio kiinnittyy ovessa oleviin menneen ajan "kuluttajaystävällisiin" aukioloaikoihin. Kauppaan piti rynnätä heti kun pääsi töistä klo 16 jos meinasi saada murkinaa. Kaupoissa olikin klo 16:30 ruuhka. Muistan kun erään lähikaupan aukioloaikaa sitten jatkettiin joskus 80-luvulla klo 18 saakka. Tuntui että edistys on valtava, kauppahan on auki koko illan. Sama tunne lauantailta kun kauppa olikin auki klo 14 saakka. | ||||
|
06.01.2021 02:22 | Niila Heikkilä | ||
| Kai sähköistys on jollain veturilla koeajettu ennen ensimmäistä kaupallisen liikenteen junaa? Mutta sinänsä kuva on kyllä historiallinen, dokumentti aivan ensimmäisistä sähkövedoista. Varsinkin kun Sr1 kuvassa, joka alkaa olla (tarkastelulähtökohdista ja sanojasta riippuen) paljon puhutun elinkaarensa loppusuoralla. Tosin ensimmäisen kerran kyseinen termi esiintyi jo 1980-luvun lopulla ja viimeistään 1990-luvun puolivälissä Sr2:sten alkaessa lipua Suomeen joten suhteellisen pitkä loppusuora veturisarjalla kieltämättä on ollut. | ||||
|
27.12.2020 13:55 | Niila Heikkilä | ||
| Juha-Pekalle voisi esittää kysymyksen, mitä luulet miksi tuo puurahti on aikataulutettu lähtemään vasta yöpikurien jälkeen? | ||||
|
27.11.2020 22:57 | Niila Heikkilä | ||
| Eikös viime aikojen trendi Suomessa ole ollut että varmin tapa saada lisää dieselliikennettä radalle, on sähköistää rata :) | ||||
|
30.10.2020 01:17 | Niila Heikkilä | ||
| Kolmioraiteen pohja näyttää erottuvan ilmakuvissakin vielä kohtuullisen hyvin. Käy joskus katsomassa ja kuvaamassa miltä siellä näyttää paikan päällä. Rautatieharrastushan ei luonnollisestikaan ole pelkkää junien kuvaamista. :) Lisätietoa radasta http://www.resiinalehti.fi/artikkeli/46 | ||||
|
11.10.2020 02:07 | Niila Heikkilä | ||
| Nykypäivänä nopeuksien noustua yli 160km/h myös ilmavirran jyminä on merkittävässä roolissa meluntuottajana vaikka itse moottoriääniä ei olisikaan. Laiturilta kuunneltuna Sr3 tai Edo on toki hiljainen, mutta vauhdin ollessa 200 jytyä riittää. | ||||
|
09.10.2020 00:03 | Niila Heikkilä | ||
| Tuorein kuvauspaikkaan liittyvä uutinen https://www.iltalehti.fi/tee-se-itse/a/b94c0e96-63d1-48ac-9a8a-13a2e008c106 | ||||
|
02.10.2020 13:27 | Niila Heikkilä | ||
| Piti oikein kartasta tarkistaa että ollaanko tuossa jollain oikaisualueella kun penger noin puhdasta kasvustosta. Aavistuksen etelämpänä näyttää olevan pieni oikaisu, mutta tämä on kai alkuperäistä linjaa. | ||||
|
09.09.2020 01:06 | Niila Heikkilä | ||
| Kemijärvelle tulee lopultakin ilmeisesti lähtöopastimet? Sikäli ymmärrettävää laittaa yhdistelmäopastimet koska Kemijärvi ja Patokangas on muutenkin oma saarekkeensa näillä opastimilla, eikä oikein olisi järkeä laittaa useaa eri opastintyyppiä saman saarekkeen sisälle. | ||||
|
06.09.2020 12:39 | Niila Heikkilä | ||
| Nyt puhutaankin vain Tornio-Haaparanta 3.5 kilometrin osuudesta, ja vain jos Tornionjoen sillat menevät kokonaan uusiksi. Nelikiskoraiteen sähkörata-ATU:ssa (ajolanka toiseen raiteeseen nähden huomattavan sivussa) liikkumaan pystyvä monijänniteveturi on kuitenkin rautatieyhtiöille omanlaisensa hankintaprosessi jonka käyttöön pitää olla taloudelliset perusteet heti alusta saakka. Raja-asemalla sitä ei kannata enää vaihtaa junaan, koska matka on niin lyhyt. Veturin pitäisi vetää junaa lähtöasemalta saakka. Sikäli tietysti kaikki on mahdollista, mutta 3-kiskoraide mahdollistaisi paremmin vaiheittaisen kehittämisen rajanylityksessä jossa maksajana olisi kaksi valtiota infran suhteen, eivätkä operaattorit. | ||||