Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
07.02. 08:01 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Petri jälleen kuvan ajoituksesta, muutan kuvausvuodeksi 1962. Kaimalla on ollut tässä selvästi käytössä 6*6 -kamera. | ||||
|
07.02. 07:59 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Petri ajoituksesta, muutin vuodeksi nyt 1964. | ||||
|
06.02. 14:57 | Hannu Peltola | ||
| Ajoituksen osalta pidän juhannusta 1965 todennäköisimpänä: - liputuspäivä, kesällä 1965 vaihtoehtoina pv:n lippujuhlapäivä tai juhannus - vuosi on todennäköisimmin 1965, Deeveri on suoraan pakasta vedetty ja Marlboro-mainos on sama kuin vuoden 1965 verrrokkikuvassa - kuva ei voi olla Deeverin valmistumisen takia 4.6. |
||||
|
06.02. 11:57 | Hannu Peltola | ||
| Uskomatonta, mutta kyllä tämä Kökkeliin sopisi! Taustan vanhat VR:n talot ovat edelleen olemassa, mutta ne olivat jo 1970-luvulta lähtien niin puskien peitossa, ettei niitä täältä asemalta erottanut. Olen asunut Kökkelissä yli 20 vuotta, mutta en osannut sijoittaa sitä mahdolliseksi kuvauspaikaksi! Sinällään olisi ihan sopivaa, että kaima olisi ottanut tämän kuvan samana päivänä, kun kuvasi Bensulsin pelloilla. | ||||
|
05.02. 22:26 | Hannu Peltola | ||
| Tämä kuva oli samassa sarjassa Sr12- ja konepajarakennusten purkukuvien kanssa, joten voisi olla otettu samana päivänä. Muutin nyt kuvauspäivämääräksi juhannuksen 1965. | ||||
|
05.02. 22:12 | Hannu Peltola | ||
| Tässä verrokkikuvassa vuodelta 1965 on sama Marlboro-mainos https://vaunut.org/kuva/38732 Muutin nyt kuvauspäivämääräksi juhannuksen 1965, kyseessä oli kuitenkin liputuspäivä. | ||||
|
|
05.02. 21:53 | Hannu Peltola | ||
| Kiitos tiedosta Petri! Verrokkikuvan lyhtytolpassa roikkuu sama Marlboro-mainos kuin tässä kuvassa. Tämä voisi siis olla vuodelta 1965. Juhannus 1965 olisi ensimmäinen sopiva liputuspäivä, jolloin veturi olisi ollut peräti yhden päivän käytössä! | ||||
|
05.02. 21:36 | Hannu Peltola | ||
| Kuvassa Espoon ja Kauklahden välillä ei ole vielä tuplaraiteita eikä kuvassa vielä näy mittavia rakennustöitäkään. Valmistuiko kaksoisraide tälle välille 1965? | ||||
|
05.02. 21:27 | Hannu Peltola | ||
| Oliko tuo raide 1960-luvulla raide 2? Mitkä olivat silloin aseman päädyssä olevien kolmen tumppiraiteen numerot? | ||||
|
|
05.02. 21:24 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia junien tunnistamisesta! Kuvauspäivä on arvaus, tämä oli samassa erässä purettavien konepajarakennusten kanssa ja niiden osalta päättelimme kuvauspäiväksi 4.6.1965. | ||||
|
|
05.02. 20:59 | Hannu Peltola | ||
| Totta, niin se kyllä onkin! | ||||
|
05.02. 17:39 | Hannu Peltola | ||
| Mielenkiintoinen pienoismalli! Ihan selvä ruotsalainen D tuo on, mutta esimerkiksi ruotsalaissähköveturien raamattu Ellok vid Sveriges järnvägar ei listaa D-vetureita koskaan viedyksi Romaniaan. Wikipedian tietojen mukaan CFR teki useita päätöksiä rautateiden sähköistyksestä, viimeisimmän vuonna 1942. Sota ja kommunismin aika kuitenkin hidastivat toteutusta ja varsinaiset sähköistystyöt alkoivat 1959 ja ensimmäinen sähköistetty linja avattiin vasta 1965. | ||||
|
05.02. 14:09 | Hannu Peltola | ||
| Esalta oli aivan huima tietopläjäys BR39:stä, kiitoksia! Huomaan, että vanhat Fleischmannin luettelot ovat vaikuttaneet minulla vahvasti mielikuviin saksalaisista vetureista. Fleischmannin valikoimissa oli P8 / BR38 useana eri versiona, kuten myös DB:n BR23. Nämä olivat lapsena minusta tosi upeita vetureita, ehkä sen takia, että ne olivat näyttävästi esillä Fleischmannin kuvastossa ja niistä oli olemassa upeat pienoismallit. BR39 jäi huomattavasti vieraammaksi, koska siitä ei ollut 1980-luvulla Fleischmannilla mallia. |
||||
|
01.02. 12:04 | Hannu Peltola | ||
| Olisiko Pöljän pysäkkimuseo? | ||||
|
29.01. 14:43 | Hannu Peltola | ||
| Routa-aikana kaivuutyöt ovat vähintään kolminkertaisia hinnaltaan. Pakkasaikana joudutaan käyttämään talvibetonointia ja lisälämmittimiä, jolloin valutyön hinta on helposti kolminkertainen kesäaikaan tehtyyn. Tundralla asuva kansa joutuu kärsimään mm. rakennustoimintaan kohdistuvista haitoista! | ||||
|
28.01. 19:40 | Hannu Peltola | ||
| No niinhän se luonnollisesti on, taisi tulla näppisvirhe tunnisteissa... | ||||
|
27.01. 17:09 | Hannu Peltola | ||
| Tutun näköinen kuvauspaikka... | ||||
|
27.01. 14:12 | Hannu Peltola | ||
| En tiennytkään, että jo 1975 Töölössä oli sähköistettyjä raiteita. Näitä ei muistaakseni ollut montaa. Olivatko ne kiitotavarajunien lähtöraiteita? | ||||
|
27.01. 09:40 | Hannu Peltola | ||
| Huruissa on Pösön ratti, mutta onko Derkku-V100:ssa jokin paikallinen ratti? Warren ratti? | ||||
|
26.01. 22:29 | Hannu Peltola | ||
| Slurps! Tädin annos näyttää oikein herkulliselta! Onko lähempänä oleva annos oopperaleipä, hittituote ainakin 1970-luvulla? | ||||
|
26.01. 22:10 | Hannu Peltola | ||
| Esa, kyllä! Markka-aikaan ei käynyt USA:ssa kuin kahdesti 1990-luvulla ja silloin kaikki oli varsin kallista, olihan muutama vuosi aikaisemmin markka devalvoitunut 40 %:lla. Eurokurssin vaihtelu vaikuttaa hintoihin edelleen. Joskus vuoden 2008 vaiheilla euro oli vahva ja kaikki tuntui USA:ssa todella edulliselta. Nyt talous on kasvanut jenkeissä kohisten ja kaikki alkaa taas olla suomalaiselle todella kallista. | ||||
|
|
26.01. 18:40 | Hannu Peltola | ||
| Antti, Athearn on yksi perinteisimmistä yhdysvaltalaisista pienoisrautatievalmistajista. Yritys sai alkunsa 1946, kun Irv Athearn alkoi myydä pienoisrautatietarvikkeita. Irv jatkoi yrityksen toimintaa aina kuolemaansa 1991 saakka. Yhtiö siirtyi uusien omistajien haltuun 1994 ja uudelleen 2004, kun Horizon Hobby osti sen. Yhtiö on edelleen tärkeä pienoisrautatievalmistaja. Uudemmat mallit ovat todella upeita, mutta mielenkiintoisesti myös varsin edullisiksi hinnoiteltuja. | ||||
|
25.01. 11:51 | Hannu Peltola | ||
| Teemu, tuo on Yhdysvaltojen osalta täysin totta ja pätee myös isoon osaan Eurooppaa. Yhdysvalloissa ICC rajoitti maksiminopeutta vuonna 1947 ja silloin asetettiin mm. ehtoja suojastukselle, radan kunnolle ja kauko-ohjaukselle. Riittävien ehtojen toteutuessa junat saattoivat kulkea esim. 80 mph maksiminopeudella (129 km/h). Ennen vuotta 1947 linjaosuuksilla nopeudet olivat periaatteessa vapaita ja on olemassa aikalaiskertomuksia, joissa esimerkiksi Santa Fen upein pikajuna The Super Chief halkoo Kansasin preerioita 117 mph nopeuksilla (188 km/h). Tämä tapahtui palakiskoilla! Santa Fe kuitenkin huomasi pian, että tällaiset nopeudet olivat tappavia radan kunnolle ja Santa Fe rajoitti itse junien nopeuksia ennen ICC:tä. Great Northernilla tämänkin kuvan The Fast Mail oli kuuluisa siitä, että se kulki aikataulussa. Jos juna jostain syystä jäi aikataulusta jälkeen, kaikki muu rataliikenne keskeytettiin ja Fast Mailille taattiin täysin häiriötön kulku. Montanan loppumattomilla preerioilla GN:n S-2 Northern ( https://vaunut.org/kuva/160800?s=1 ) saattoi hyvin kiskoa raskasta junaa 130-140 km/h nopeuksilla saadakseen aikataulun kiinni. Yhdysvalloissa hurjimmat junien nopeudet ovat olleet Interurban-radoilla 1900-1910 -luvuilla ( https://vaunut.org/kuva/169342?s=1 ). Interurban-junien tärkein kilpailuetu esimerkiksi junia ja pikku hiljaa kehittyvää autoliikennettä vastaan oli junien nopeus. Sähkövoima takasi riittävän tehon ja junat saattoivat hyvinkin ajaa 100-120 km/h nopeuksia sorastetuilla ja keveysti kiskotetuilla radoilla. Turvallista tämä ei tietenkään ollut ja onnettomuuksia tapahtui paljon! |
||||
|
25.01. 00:59 | Hannu Peltola | ||
| Aivan mahtava kuva! | ||||
|
24.01. 23:57 | Hannu Peltola | ||
| Wau, mikä kuva! | ||||
|
|
24.01. 23:46 | Hannu Peltola | ||
| Taustasta täytyy ikävä kyllä todeta, että se on minun ottamani kuva marraskuulta 2019! Kuvauspaikka on juuri tämä sama, josta tämä pienoismalli on tehty eli se sopii hyvin tähän taustaksi. Kuva oli sinällään onnistunut, että taustalla ei ollut kovinkaan paljon moderneja elementtejä. Taustan rakennukset ovat US Naval Station Everettin laivastotukikohdan rakennuksia, mutta onneksi varsin vanhantyylisiä. Heikki on täysin oikeassa Everettin sahahistoriasta. Vuonna 1900 saksalaistaustainen Frederick Weyerhäuser perusti pienen puutavaran välityskonttoriin Tacomaan Seattlen eteläpuolelle. Weyerhaeuser-yhtiön liiketoiminta laajeni ja vuonna 1902 yhtiö perusti ensimmäisen sahansa tänne Everettiin Great Northern Railwayltä ostetulle tontille. Tämä Mill A sijaitsi noin kilometrin verran tästä kuvasta vasemmalle (etelään). Vuonna 1915 Everettiin valmistui Mill B, joka oli vuoteen 1929 saakka maailman suurin sahalaitos. Mill B:n tuotanto oli tarkoitettu erityisesti Itä-USA:n loppumattomille markkinoille. Mill B sijaitsi tästä kuvasta noin kaksi kilometriä itään Snohomish-joen varrella. Vuonna 1929 Weyerhaeuser rakensi Longview:hin Washingtoniin sahalaitoksen, josta vuorostaan tuli maailman suurin. Vuosien mittaan Weyerhaeuser on kasvanut yhdeksi maailman suurimmista metsäyhtiöistä, mutta yhtiön juuret ovat tiukasti täällä Everettissä. Weyerhaeuser oli valtavan tärkeä asiakas paikallisille rautatieyhtiöille, erityisesti Great Northernille. Tässä kuvassa kannattaa kiinnittää huomiota myös veturin portaiden vasemmalla puolella näkyvään EMD:n logoon. Logon koko on noin 1 mm, mutta teksti on täysin luettavissa! Athearnin uudet Genesis-mallit ovat kertakaikkiaan upeita! |
||||
|
24.01. 23:06 | Hannu Peltola | ||
| Everett ja tämä sama kuvauspaikka näytti tältä kesällä 1953: https://vaunut.org/kuva/163853?s=1 | ||||
|
|
24.01. 22:57 | Hannu Peltola | ||
| Satamasta kuuluu lokkien kirkuna, joka hukkuu EMD 16-567B -dieselmoottorin matalan kumeaan kumuun. Korvat menevät viimeistään lukkoon, kun kuski laittaa asemalle saavuttaessa päälle veturinkellon, jonka ääni vastaa keskikokoista kirkonkelloa. Ilman täyttää tuoksurikas 2-tahtidieselin kömy. Asemalaiturilla US Postin virkailijat valmistautuvat vaihtamaan Everettiin saapuvan postin lähtevään postiin. Junan viimeisenä vaununa olevasta makuuvaunusta jää muutama matkustaja asemalle. Juuri tällaista rautatiemaailman pitääkin olla! Tämä vähän kiireessä otettu kuva on otettu tarkalleen samasta paikasta, tosin 68 vuotta myöhemmin ja 87 kertaa suuremmassa koossa: https://vaunut.org/kuva/136314?s=1 |
||||
|
24.01. 21:33 | Hannu Peltola | ||
| Näyttäisivät olevan Märklinin malleja. | ||||
|
22.01. 21:37 | Hannu Peltola | ||
| Tämä tuli satunnaiskuvana. Tässä kuvassa on kyllä mahtava kuvakulma, Osg näyttää todella piiitkältä! | ||||
|
19.01. 17:57 | Hannu Peltola | ||
| Markku, ruokahan on selvästi itävaltalaista Bad Ischl -nimen perusteella. Ja viini on tosiaan myös itävaltalaista. | ||||
|
|
18.01. 22:39 | Hannu Peltola | ||
| Mack B on Athearnin malli. Athearn tekee harvakseltaan todella näyttäviä automalleja, mutta tuotantosarjat ovat niin pieniä, että niitä pitää olla kärppänä hankkimassa, jos meinaa mallin saada. Huomaa Mackin konepeitolla oleva Bulldog-koriste! | ||||
|
18.01. 20:36 | Hannu Peltola | ||
| Esa, heh!!! Ja vessan ovella vastaan tulee lasikukko. Suomenkieli on todella rikas, en tiedä, että vastaavat sananmuunnokset onnistuisivat muissa kielissä! |
||||
|
18.01. 00:59 | Hannu Peltola | ||
| Upea kuva! | ||||
|
|
18.01. 00:11 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Esa ja John! Mustavalkokuvissa on kyllä oma dramaattisuutensa, jota ei voi saada värikuviin. Everett Herald on ilmestynyt vuodesta 1901 ja perinteisenä lehtitalona se arvostaa perinteitä ja korkeaa laatua! Kamerana on varmasti ollut Graflex, todennäköisesti urheilukuvaajien suosima Pacemaker Speed Graphic. |
||||
|
17.01. 22:13 | Hannu Peltola | ||
| Rulla-Pekka on kyllä hieno veturi! En oikein osaa sanoa, mikä olisi minun listani hienoimmista suomalaishöyryistä. Ehkä oma viiden kärkeni olisi: 1. Truman 2. Wilson 3. Rulla-Pekka 4. Jumbo 5. Kukko |
||||
|
Kuvasarja: Ruokaa junassa |
17.01. 13:41 | Hannu Peltola | ||
| Harmi, etten tajunnut kuvata ruoka-annoksia 2011 kesällä, kun matkustin Amtrakin the Empire Builderilla Chicagosta Seattleen ( https://vaunut.org/kuvat/?s=4525 ). Junassa oli täysihoito ja junamatkan ajalle osui kaksi iltaa eli kaksi päivällistä. Ruokavaihtoehtoja ei ollut päivälliselle kuin kaksi, pihviateria ja lohiateria, mutta kattaus oli parhaimpien amerikkalaisten Fine Dining -perinteiden mukainen ja varmasti Empire Builderin historiaa kunnioittava. Molemmat ateriat olivat myös äärimmäisen herkullisia. | ||||
|
17.01. 13:35 | Hannu Peltola | ||
| Slurps! | ||||
|
Kuvasarja: Ruokaa junassa |
16.01. 15:59 | Hannu Peltola | ||
| Alkuvuoden 2025 herkullisin kuvasarja! | ||||
|
16.01. 12:31 | Hannu Peltola | ||
| On tämä hieno kuva! | ||||
|
16.01. 12:25 | Hannu Peltola | ||
| Kävin juuri tässä samassa paikassa keväällä 2024. Summanjoen varsi on niin pusikoitunut, että vanhalle sillalle ei enää ole mistään näkymää. Silta oli kohtuullisessa kunnossa ja sen pystyi hyvin ylittämään kävellen. | ||||
|
Kuvasarja: Ruokaa junassa |
15.01. 19:11 | Hannu Peltola | ||
| Loistava idea kuvasarjassa ja hauskaa katsella eroja eri rautatieyhtiöiden tarjonnassa! | ||||
|
15.01. 18:58 | Hannu Peltola | ||
| Haggis on ihan OK ruoka, minusta se maistuu lähinnä maksalaatikolta ilman riisiä. Viimeksi Glasgowissa hotellin aamiaisella oli kokki hoitamassa lämpimien ruokien tarjoilua ja hän innostui todella, kun pyysin pienen annoksen haggista. Se taisi olla niin harvinaista, että pieni annos oli varmaan kilon verran! | ||||
|
14.01. 11:50 | Hannu Peltola | ||
| Upea kuva ja junakohtauksissa on aina jotain draamaa! | ||||
|
13.01. 16:00 | Hannu Peltola | ||
| Upea paikka ja hieno kuva! | ||||
|
09.01. 15:28 | Hannu Peltola | ||
| Kuva tuli satunnaiskuvana, niin kysytään samalla kysymyksiä! Olen A100:n kuvia katsellessa miettinyt, että telit ovat kovin amerikkalaishenkiset. Ilmeisesti tosiaan ovat aitoja amerikanherkkuja pienellä saksalaismausteella? Oliko tällä telimallilla suomalaista tunnistetta? Onko tiedossa, miksi vaunussa päädyttiin Pullman-teleihin? | ||||
|
08.01. 18:20 | Hannu Peltola | ||
| Kappas, ei ole koskaan tullut mieleenkään, että tässä kohdassa on mahdollista saada kuva kahdesta junasta kahdella eri ratalinjalla! | ||||
|
08.01. 18:18 | Hannu Peltola | ||
| Hieno sumukuva! | ||||
|
06.01. 22:07 | Hannu Peltola | ||
| Peltolan tarha kyllä kuulosti hyvältä! | ||||
|
06.01. 19:18 | Hannu Peltola | ||
| Kettu? Eläinaiheisten lempinimien käyttö taitaa olla yleismaailmallista. | ||||
|
06.01. 11:21 | Hannu Peltola | ||
| Minulla rannekello hajosi kertausharjoituksessa 1989 ja kun ei heti tullut hankittua uutta, totuin olemaan ilman kelloa. | ||||