Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
01.12.2021 11:28 | Kari Suominen | ||
| VR Transpointin mies on vaihtotyönjohtaja, jonka tehtäviä irrrotus ja kiinnitys ovat. | ||||
|
23.11.2021 12:35 | Kari Suominen | ||
| . | ||||
|
19.11.2021 15:44 | Kari Suominen | ||
| Betonibrutalismi Arkkitehtoninen tyyli, joka syrjäytti funktionalismin 1950-luvulla, ja jota leimaavat paljaat ja viimeistelemättömät betonipinnat, jotka yleensä jätetään kokonaan maalaamattomiksi. Usein seinäpinnoissa ja julkisivuissa näkyvät valumuottien jäljet ja pinta jätetään maalaamattomaksi. Betonibrutalismi oli arkkitehtuurissa vallitseva suuntaus aina 1980-luvun alkuun saakka. Nykypäivänä tyylisuuntaus on erityisen kammottu ja inhottu sen sanoinkuvaamattoman rumuuden vuoksi. |
||||
|
16.11.2021 00:57 | Kari Suominen | ||
| Muuntajat ovat kokoluokkaa 7,5 MVA ja 12,5 MVA. Uusilla syöttöasemilla ja asennuksilla käytetään lähinnä 12,5 MVA muuntajia, mutta vanhoilta syöttöasemilta löytyy edelleen pienempiä päämuuntajia. Muuntajia valmistetaan 36 kV käyttöjännitteelle saakka ja noin 15 MVA maksimiteholle. |
||||
|
24.10.2021 07:34 | Kari Suominen | ||
| Esikuvanmukaisuus on sitä luokkaa, että sinä näköjään rakennat mitä haluat ja muut mitä osaavat. On se hienoa katsoa lopputulosta kun tekijä ei oikaise missään vaan toteuttaa detaljit dioraamassa ja malleissa tinkimättä. Mahtavaa! | ||||
|
23.10.2021 01:14 | Kari Suominen | ||
| Tässä poimintoja AOA:n raportista olosuhteista vankivaunuissa. Olosuhteissa on tapahtunut muutoksia raportin julkistamisen jälkeen. Jos on maijan tiloissa matkustettaessa vaarana atmosfäärin hapantuminen, niin kyllä vankivaunussakin on ollut hakusessa vangin yksityiselämän suoja ja vielä vaarana terveydelliset haitat. Vankien kuljetus junalla Vanginkuljetusreitti alkaa Helsingistä ja päättyy Ouluun. Matkan kesto on lähes yhdeksän tuntia. Matkan keston osalta on otettava huomioon myös, että lähtöasemalta kuljetukseen tulevat vangit tuodaan junaan jo noin tuntia ennen sen lähtöaikaa, joten enimmillään vanki voi olla junassa kymmenisen tuntia. Sellien hanasta tulevan veden juomakelpoisuudesta saadut tiedot olivat ristiriitaisia. AOA totesi olevan syytä selvittää, onko sellien hanoista tuleva vesi juomakelpoista vai ei. Veden laatu oli tarpeen tutkia jo senkin vuoksi, että vaunuja oli käytetty noin 35 vuotta. AOA:n mukaan selleissä tulisi olla vangeille ilmoitus, voiko hanavettä käyttää juomavetenä vai ei. Sittemmin on ryhdytty käyttämään pullovettä hygieniasyistä AOA piti tarpeellisena, että myös siisteydestä ja esimerkiksi patjojen kunnosta tuli pitää parempaa huolta. AOA kehotti selvittämään, oliko sellien kuumuudelle tehtävissä mitään. Myös ilmanvaihtokanavien puhdistustarvetta oli syytä selvittää (35 vuotta nuohoamatta) Välittömänä toimenpiteenä seinien töhryt oli poistettu. VR ilmoitti uusivansa vankivaunujen patjat ja ryhtyvänsä ilmanvaihtokanavien säännölliseen nuohoamiseen. Lisäksi kartoitettiin toimenpiteitä, jolla olisi mahdollista helpottaa liiallista kuumuutta. AOA ei pitänyt vankien ihmisarvoa kunnioittavana kohteluna, että heidän oli asioitava wc:ssä muiden vankien läsnä ollessa. Tämä loukkasi vakavasti myös vangin yksityiselämän suojaa. Tilanne oli halventava paitsi wc:tä käyttävän vangin myös muiden sellissä olevien vankien kannalta ottaen huomioon sellien huomattavan ahtauden sekä heikon ilmanvaihdon. Rikosseuraamuslaitoksen lausunnossa tilaan suunniteltu näkö- tai roiskesuoja ei muuttanut tilannetta. |
||||
|
03.10.2021 10:52 | Kari Suominen | ||
| Sen kummemmin pohtimatta spontaanisti mieleen tulisi Chevrolet Malibu mallivuosi 1979 | ||||
|
02.10.2021 11:37 | Kari Suominen | ||
| Jos on lapin ruska komeaa, niin kyllä etelä-Suomi saa tasoitusta siinä, että suurilehtisen vaahteran ruska on etelässä hienon monivärinen. Upea kuva! | ||||
|
02.10.2021 11:05 | Kari Suominen | ||
| Dv11 -veturit varustettiin kaksinajolaittein siten, että kaksi veturi kytkettiin voitiin kytkeä takapäistään (lyhyt nokka) yhteen. Dv15 -veturit varustettiin kaksinajolaittein siten, että vetureihin 1955-1988 laitteet asennettiin samalla tavoin kuin Dv11 vetureissakin, eli veturit voitiin kytkeä yhteen ainoastaan takapäästä. Vetureihin 1989-2012 asennettiin laitteet siten, että vetureita voitiin kytkeä yhteen myös etupäästä. Dv16 -vetureiden kaksinajolaitteiden asennus mahdollisti vihdoin yhteenkytkennän mitenpäin tahansa. Dv16 voitiin myös kytkeä kaksinajoon Dv15:n kanssa. Yhteenkytkettyjen Dv15 ja Dv16 veturien suurin sallittu nopeus putosi tällöin Dv15 -veturin suurimpaan sallittuun (75 km/h) |
||||
|
09.09.2021 09:20 | Kari Suominen | ||
| No silloin on toimittu lain julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 96 §:n 1 momentin mukaan, eli hankintayksikön on vaadittava tarjoajalta selvitys tarjouksen hinnoista tai kustannuksista, jos tarjous vaikuttaa poikkeuksellisen alhaiselta. Hankintayksikön tulee siten tarjouksiin tutustumisen jälkeen pyytää poikkeuksellisen alhaisen tarjouksen antaneilta tarjoajilta selvitystä tarjouksen perusteista, kuten esimerkiksi tuotteen valmistusmenetelmästä, palvelun suorittamisesta sekä taloudellisista ja teknisistä ratkaisuista, jotka voisivat selittää poikkeuksellisen alhaisen hinnan. | ||||
|
Kuvasarja: Deevereitä Toijalassa |
06.09.2021 00:54 | Kari Suominen | ||
| Ei se ihme jos toi palvelin aina välillä kaatuu kun Timo käy kokoelmaansa inventoimassa ;) Massiivisuudessaan vaikuttava. Hienoa työtä! |
||||
|
02.09.2021 12:10 | Kari Suominen | ||
| Kaupan alan visionäärit haluavat panostaa lähipalveluihin, koska uskovat kaupungistumisen olevan kkehityksen suunta. Pieneltä alalta löytyy nopealla haulla useita ruokakauppoja kosken länsipuolelta ja itäpuolelta ainakin sama määrä jos ei enemmän. Liiketilojen määrä kaupungin keskustassa ainakin kertoo toimijoiden vakaasta uskosta lähikauppojen menestykseen kaupunkiympäristössä. Kosken länsipuoli - Hämeenpuistoi Sale Puutarhakatu Tampere K-Market Amuri Lidl Hallituskatu K-Market Satamakatu K-Supermarket Kuninkaankukma K.market Tuulensuu |
||||
|
|
01.09.2021 21:05 | Kari Suominen | ||
| Tässä samassa liikekiinteistössä Tuulensuussa on ollut ruokakauppa vuosikymmenten ajan. Ratikkatyömaa kuitenkin lopetti pitkään kestäneen kaupanteon, kun Tuulensuun vilkkaat bussipysäkit vietiin pois. Kesko piti kauppapaikkaa kuitenkin niin merkitykselliseä, että se piti työmaan vuoksi hiljentyneet kaupan tilat kuitenkin hallussaan maksamalla tyhjästä liikehuoneistosta vuokraa liki neljän vuoden ajan. Näin se varmisti entisen paikkansa lähikauppana Tuulensuussa. | ||||
|
29.08.2021 23:38 | Kari Suominen | ||
| Ei tästä rautatieaiheinen maisemakuva juuri parane. Aivan mahtava. | ||||
|
29.08.2021 13:41 | Kari Suominen | ||
| Nämä kaivinkoneet on suunniteltu erityisesti ruoppaukseen, pengerrystöihin ja rinteiden viimeistelytöihin.Myös purkutöissä käytetty. Puomin ja varren teräslevyjen paksuutta on lisätty parantamaan koneen kestävyyttä Kaivinkoneen lisääntynyt paino on kompensoitu raskaammalla vastapainolla parantamaan koneen vakautta. Vastapaino on todella tarpeen, sillä lisääntyneet ulottuvuudet ovat parhaimmillaan 25 metrin luokkaa. Sisu oli jossain vaiheessa Huutokaupat -sivustolla myynnissä. Sisu SK250, 1991, 10 l Diesel, 79549 km. Viimeisin aktiiviuran sijoituspaikka muistaakseni Kittilä. Rautateitä ja oheistekniikkaa... Kiitokset kierroksesta |
||||
|
28.08.2021 17:06 | Kari Suominen | ||
| Itselleni tulee tästä tunnelmallisesta kuvasta lähinnä mieleeni sininen hetki eli valoilmiö,joka on havaittavissa hämärässä sekä aamulla että illalla, eli kuva voisi olla yhtä hyvin niin aamulla kuin illallakin otettu. Varsinkin juuri talvella valo on sinertävää, eikä sitä esiinny joka ilta muun muassa pilvisyyden vuoksi. Mielenkiintoinen kuvasarja vähemmän käsitellystä aiheesta. |
||||
|
19.08.2021 01:24 | Kari Suominen | ||
| Oikeasa olet, kyllä valikoima voisi suurempikin olla. Asemapuistojen hoitovastuun muutokset ovat osaltaan vähentäneet istutusten määrää ja istutuksiin on valittu "perussettejä", jotta yhtenäinen linja istutuksissa säilyisi valtakunnallisesti. 2020-luvulla asemarakennuksen, asemalle vievien kävelyteiden ja laiturien kunnossapito on useiden tahojen vastuulla. Laiturialueet ja laiturin reunasta luiskaa yksi metri kuuluvat Väyläviraston vastuulle. Asemarakennuksen omistaa joko VR, kaupunki, Senaatti-kiinteistöt, yksityinen tai Väylävirasto ja kävelytiet joko kunta tai Väylävirasto. Yleensä julkisia asemapuistoja hoitavat kaupungit tai asemarakennusten uudet omistajat. |
||||
|
17.08.2021 11:58 | Kari Suominen | ||
| Junan odottaminen sujuu valppaana ja välttyy ryhtivioilta, kun käsinoja pitää maksimi kulman vakiona. Katoksen pituus ja sijainti laiturin pituussuunnassa määritetään ko. aseman tyypillisen junapituuden ja käyttäjämäärän mukaan. |
||||
|
17.08.2021 11:07 | Kari Suominen | ||
| MITOITUSPERUSTEITA Ihmiset Kävelevän ihmisen leveys on väylien mitoituksessa 0,85 m. Pyörätuolilla liikkuvan mitoittava leveys on 0,85 m. Pyörätuolin mitoittava kääntöympyrän halkaisija on 1,5 m. Seisova ihminen tarvitsee 0,6 m2 tilaa. Laitureiden mitoittamisessa käytetään seisomatilana 1,0 m2 ihmistä kohden. Lastenvaunujen ja niitä työntävän henkilön yhteispituus on 1,70 m ja leveys 0,9 m. |
||||
|
04.08.2021 12:34 | Kari Suominen | ||
| Suunnilleen näillä paikkeilla pitää "heittää upit", sillä tästä eteenpäin johtavat kulkutiet on merkity pyöräteiksi. Lyhytaikaisen pysäköinnin paikat ovat kuvaajan selän takana lähellä pääovea kuten myös invataksin jättö/noutopaikka. Taksien ruutu on lyhytaikaisten paikkojen jstkeena. | ||||
|
|
03.08.2021 00:30 | Kari Suominen | ||
| Telkäntaipaleen sillan kansi on vanhan kunnianarvoisen asemarakennuksen räystään tasolla, mikä asettaa rakennuksen valittajien mielestä "alisteiseen asemaan". Eri intresseistä valittamaan lähteneet yrittäjät saivat tukea Pirkanmaan maakuntamuseolta hankkeen torpedoimiseksi sen vedotessa suojelullisiin seikkoihin. Kaikki nämä vuodet silta on odottanut töiden loppuun saattamista ja käyttöönottoa. Nythän siltaa saa epävirallisesti käytttää vain kunnanviraston henkilökunta työmatkoillaan. | ||||
|
21.07.2021 23:49 | Kari Suominen | ||
| Hieno arjen kuva työntekijöistä ja heidän työvälineistään vuosikymmenten takaa. | ||||
|
21.07.2021 22:57 | Kari Suominen | ||
| Onnittelut uniikista kuvasta. | ||||
|
17.07.2021 09:21 | Kari Suominen | ||
| Komppaan edellisen kommentoijan nasevaa luonnehdintaa aiheesta. | ||||
|
10.07.2021 07:04 | Kari Suominen | ||
| Hannun mainitsema liikemerkki uudistui 1985, jolloin fillari putosi siipien välistä ja merkki muuttui pelkistetyiksi raiteiksi. Uudistuksen vuoksi niitä lienee maalattu enemmän ja vähemmän systemaattisesti vetureihin heti alunpitäen. |
||||
|
|
09.07.2021 21:26 | Kari Suominen | ||
| Uudet laituriopasteet tulivat 1976 | ||||
|
06.07.2021 10:49 | Kari Suominen | ||
| Tuo esimerkkini toteutuksesta Saksalaisen kustannusarviointimallin pohjalta on kantaa ottamaton ja vain vertailun vuoksi kahden saman kokoisen hankkeen asettamista vaatimuksista väestöpohjalle meillä ja muualla. | ||||
|
|
05.07.2021 16:04 | Kari Suominen | ||
| Saksalaisen hyötykustannusarviointi-ohjeen mukaan noin 2000 asukasta,työpaikkaa tai opiskelijaa 1 km etäisyydellä on kohtuullinen alaraja lähijuna-asemalle. Mikäli aseman voi toteuttaa jo olemassa olevan radan varteen ja uusi seisake maksaa alle 1M€, niin vain 1000 asukasta,työpaikkaa tai opiskelijaa aseman läheisyydessä riittää. Tesoman seisakkeen Kustannukset jaetaan puoliksi osapuolten kesken MAL-sopimuksen mukaisesti. Koko hankkeen kustannusarvio on 4,2 miljoonaa euroa sisältäen jo toteutetun alikäytävän kustannukset. Keskustabarometri 2019: Tesoma on barometrin kolmanneksi suurin keskusta, vaikka sen asukasmäärä onkin ollut laskussa. Vuonna 2018 siellä asui 3321 asukasta. Keskuksessa asuu hieman yli kaksi työikäistä asukasta jokaista työpaikkaa kohti, joten suurin osa asukkaista käy muualla töissä. Tesoman elinvoimaluku, 0,43, on barometrin toiseksi matalin. Se kuuluu muiden hallinnollisten ala-keskusten luokkaan, jossa kaikkien keskusten elinvoimaluku jää alle yhden.Tesoman alkuperäinen elinvoimaluku, 0,067, on barometrin matalin, mutta nousee, kun laskussa käytetään pienempää aluerajausta. |
||||
|
22.06.2021 18:23 | Kari Suominen | ||
| Mitä tästä nyt opimme ? No ainakin sen, että kannattaa rakentaa dioraamoja ja pienoismalleja... | ||||
|
|
22.06.2021 17:40 | Kari Suominen | ||
| Jos näin on, niin osaatko Hannu sanoa, onko suomettuminen muuttanut vaunua miltäosin. Onko aluskehys ja fillarit alkuperäisiä, sekä laidat. | ||||
|
19.06.2021 13:26 | Kari Suominen | ||
| "Naturally aspirated engine" | ||||
|
Kuvasarja: Solmussa ollaan |
16.06.2021 13:00 | Kari Suominen | ||
| Ihan ongelmatonta ei ole kahteen eri suuntaan lähtevän henkilöjunankaan ottaminen yhtä aikaa samalle laiturille. Jos nyt vielä laituripituudet riittäisivät, niin ajatellaanpa vaikka tuota puolenpäivän vaihtohetkeä, jolloin kiireessä helposti aiheutuu jatkoyhteyttään etsiville sekaannuksia, kun laitureilla on runkoja perättäin eri suuntiin. Toinen kysymys on Tampereelle saapuvat ja täällä kulkusuuntaansa vaihtavat jatkavat junat ja niiden sijoittuminen mainittuun laiturikäytäntöön. Mahdollisuuksia tilanteen korjaamiseen ja välityskyvyn lisäämiseen ei liene ilman uuden välilaiturin rakentamista. Samassa yhteydessä joudutaan tarkastelemaan myös veturien ja kaluston seisontaraiteiden riittävyyttä henkilöratapihalla. Henkilöratapihan parantamisesta lisäämällä laituriraiteita viidestä seitsemään on valmistunut yleissuunnitelma jo joitakin aikoja sitten. Sen kustannusarvio on 31 M€ |
||||
|
04.06.2021 02:38 | Kari Suominen | ||
| Tehtaan lopettaessa puuhiokkeen tuotannon kesällä 2004, poistui yksi merkittävimmistä tehtaan ympäristön elämää häirinneistä tekijöistä. Tehtaalle tultaessa puupöllit kaadettiin metalliseen kouruun, mikä aiheutti kovaa kolinaa ja kun toiminta pyöri nonstoppina 24/7, lienee ydinkeskustan asujaimisto tervehtinyt ilolla lopettamispäätöstä. Pöllien ajo hoidettiin Takon omalla kalustolla siinä missä lähes kaikki muut ajot oli ulkoistettu. Viielä vuonna 2005 kuorma-autoja kävi noin kymmenen minuutin välein joko hakemassa kartonkia tai tuomassa raaka-aineita, kuten sellua tai kemihierrettä. Liikenne on vähentynyt vuoden 2007 jälkeen, jolloin muun muassa yksi kartonkikoneista suljettiin tehostamisohjelman yhteydessä. Välitön vaikutus oli,että tehtaan tuotanto väheni tuolloin 20 prosenttia, ja näin myös vajaa viidennes kuorma-autoliikenteestä väheni. |
||||
|
30.05.2021 22:07 | Kari Suominen | ||
| En kyllä tullut kiinnittäneeksi huomiota sellaiseen | ||||
|
|
30.05.2021 06:14 | Kari Suominen | ||
| Ehkä hieman pilke silmänurkassa kirjoitin kuvatekstin, mutta ei niin pirntä pilaa ettei totta toinen puoli. Muutaman kerran kuvausreissuillani Viinikassa on parakilla ollut aktiviteettia ja pysäköity henkilöauto parakin vieressä ja parakin ovi auki. Tämä laituri on Kemppaisen valtakuntaaa ja jossainhan ne Kemppaisen kuskit vaihtaa vuoroa. Kirkkokadun toinen puoli on varattu Takon pitkäaikaiseen pusäköintiin ja niihin ruutuohin tuskin alihankkijan väkeä päästetään. Mutta Viinikassa on tilaa,,, |
||||
|
29.05.2021 08:12 | Kari Suominen | ||
| Tämän auton akselistojärjestys on 6x2/4 eli ohjaava väliteli ykköspyörillä (virallisesti, 3-akselinen kuorma-auto, jossa on veto yhdellä taka-akselilla ja ohjaava tukiakseli vetävän akselin edessä) | ||||
|
27.05.2021 19:30 | Kari Suominen | ||
| Atokalusto on aika kirjavaa. Viimeksi näin 4-sarjan Scanian, joka veti 40" konttikärryä sideloaderilla. Jotain vamhempaa MB Actrös veturreita on myos tullut vastaan | ||||
|
Kuvasarja: Destian kiskotyömaan tukikohta Kirkkonummella kesällä 2018 |
29.04.2021 00:22 | Kari Suominen | ||
| Olisi ollut synti ja häpeä jättää tällaisen kalustomäärän taltioiminen muutamaan yksilöön. Onneksi olet tajunnut tilanteen poikkeuksellisuuden ja kuvannut koko leirin. Oli mielenkiintoista katsottavaa. Kiitos. | ||||
|
Kuvasarja: Talviloma 2021 |
28.03.2021 18:31 | Kari Suominen | ||
| Hienoja kevättalvisia kuvia. On käynyt flaksi loman ja kuvaussafarun kanssa. | ||||
|
Kuvasarja: Kyle of Loch Glen |
05.03.2021 00:32 | Kari Suominen | ||
| Hannulta mielenkiintoinen taustoitus kuvausjärjestelyistä. Rakennan itse hieman sotaisempia dioraamoja mittakaavassa 1/72 ja siksi muiden tekniikat ja ongelmien ratkaisut ovat kiinnostavaa katseltavaa. | ||||
|
01.02.2021 00:02 | Kari Suominen | ||
| Heittolaukaus vihreän suuntaan on ollut onnistunut, sillä tästähän tuli varsin taiteellinen otos niukasta värin määrästä huolimatta. | ||||
|
Kuvasarja: Hämeenlinna lumimyrskyssä |
31.01.2021 09:33 | Kari Suominen | ||
| Kyllä Hannua nyt talvi riepottelee. Juurri kun on tempaistu Kuusamon kaamoksesta etelän eläjäksi jälleen, niin jo käsky käy Hämeenlinnaan myrskyn silmään. Well Done anyway... | ||||
|
Kuvasarja: Ranskalainen visiitti lainahöyhenissä |
12.01.2021 21:06 | Kari Suominen | ||
| Kiitos Hannu. Olen näin lopputulosta katsellen kanssasi samaa mieltä siitä, että sininen näin tummana ja kokopeittävänä ei tässä toimi. Fenniarsil onkin viisaasti nostanut aluskehyksen harmaata ihan vandringin korkeudelle asti ja näin saanut kompensoitua hallitsevan sinisen määrää. Alsthomin äänimaailma kahden MGO:n mylviessä osaavissa käsissä on mahtava. Jos tehonsäätöpyörää kääntelee virtuoosi joka osaa lähettää Alstikan sillä meluisimmalla menetelmällä, pääsee pienen hrtkrn katselemaan ja kuuntelemaan näytösluonteista ajoa. Yhden kerran kohdaleni on sattunut, että olen päässyt kuuntelemaan ttällaisen lähdön kun minulla oli kamera ja jalusta laiturilla ja ehkä siksi kuljettaja päätteli harrastajaksi, jolle halusi antaa miehekkäämpiä lähtötunnelmia tallennettavaksi. |
||||
|
11.01.2021 22:08 | Kari Suominen | ||
| Kiitos Esa. Ja mitä siihen arvoon tulee niin nämähän on dokumentatiosta kaukana. Pelkkää huvitusta kaikki tyyni | ||||
|
08.01.2021 08:56 | Kari Suominen | ||
| Tapsa on päivännyt kuvan lokakuun 24. pvälle 1982 ja saman kuun 5. pnä on ollut ensimmäisten AJA -järjestelmään kuuluvien laitteiden ja kuljetusyksiköiden luovutustilaisuus Helsingissä. Siksi pidän täysin mahdollisena, että kuvan vaunut ovat luovutustilaisuuden jälkeen jääneet ratapihalle odottamaan liikenteeseen siirtoa ja jotka sitten Tapsa onnistui kuvaamaan. Luovutuserä käsitti 13 kpl vaihtokuormatiloja sekä viiteen Hkb- ja yhteen Occ -vaunuun asennetut johdin- ja kääntökiskolsitteet Ne olivalmistanut Oy Partek Ab Multilift. Loppujen ensimmäiseen tilaussarjaan kuuluneista 50 vaihtokuormatilasta oli määrä valmistua lokakuun loppuun mennessä. Kaikki tilatut kuormatillat olivat 20-jalkaisia eli 6.055 pitkiä. Em. konttien lisäksi vahvistetun standardin mukaisia konttipituuksia ovat 3,4 m pienkontit, sekä 7,7 m pitkät kontit, jotka on suunniteltu autonvalmistajien normitusten mukaisesti, mutta soveltuivat erinomaisesti Hk-vaunuihin rautateillä. RAINER; Kuvan kontit eivät ole merikontteja, joihin niitä ilmeisesti vertaat. Nämä ovat vain kansallisessa käytössä ja suurin osa näistä liikkuukin maanteillä kuorma-auton kuormaustiloina. |
||||
|
06.01.2021 13:37 | Kari Suominen | ||
| Edellyttääkö virolainen turvallisuuskulttuuri tähystäjän läsnäoloa näissä vaihtotöissä ? Katvealue näkemässä eteenpäin pitkänpään suuntaan ajettaessa on tässä veturityypissä melkoinen ja on vaaratekijä kun mennään näin asutuksen halki, tai sivutaan sitä hyvin lläeltä. | ||||
|
Kuvasarja: Kuvakimara virolaisesta tavaraliikenteestä vuosilta 2007-2018 |
04.01.2021 01:10 | Kari Suominen | ||
| Komppaan edellisiä. Laadulla on tekijänsä. | ||||
|
03.01.2021 22:39 | Kari Suominen | ||
| Käsitettä ”työsuojelu” alettiin käyttää vasta 1970-luvun alussa, joskin työsuojelun kattavuus oli kuitenkin nykypäivään verrattuna melko suppea vielä tuolloin ja vasta työelämän muutokset toivat uudet painoalueet 1980-luvun lopulla, jolloin työturvallisuuteen alettiin kiinittää enemmän huomiota. Ratapihatyöntekijän työasuun kiinnitetyt muutamat heijastavat nauhat kuvassa kertovat jo muutoksista, sillä sittemminhän näkyvästä varoitusvaatetuksesta on muotoutunut henkilösuojain, jonka käytöstä on säädetty työturvallisuuslaissa. EU:n tasollahan henkilönsuojain direktiivit on Suomessa saatettu voimaan valtioneuvoston päätöksillä ja teknisiä yksityiskohtia selventämään on laadittu lisäksi standardeja. |
||||
|
Kuvasarja: Green Cargon järjestelytyötä Torniossa keväällä 2009 |
30.12.2020 13:33 | Kari Suominen | ||
| Liikenne aloitettiin uudelleen vasta, kun vaunujen akselistoihin oli tehty parannuksia ja radan laitteistoon oli lisätty diagnostiikkayksikkö, joka valvoo pyörien lukittumisen. Vastauksesta voi pitkälle päätellä vian ladun.Loppu onkin sitten insinöörien jargonia | ||||
|
Kuvasarja: Green Cargon järjestelytyötä Torniossa keväällä 2009 |
30.12.2020 11:13 | Kari Suominen | ||
| Kyllä siellä yritystä on ollut. Suuri puute on ollut telienvaihtohallii ja kunnon nostolaitteet toiminnan nopeuttsmideksi.Nostot vaijereilla Pohjolan Liikenten tallissa ovat olleet luku sinänsä hektisen homman hoidossa. | ||||
|
Kuvasarja: Green Cargon järjestelytyötä Torniossa keväällä 2009 |
30.12.2020 10:45 | Kari Suominen | ||
| Torniossa on ollut käytössä kansainvälisessä rautatieliikenteessä kolme erillistä ratkaisua: -siirtokuormaus -telien vaihto pukkinosturin avulla -automaattinen raideleveydenvaihtolaitteisto Torniossa telinvaihto tapahtui hitaasti suuren pukkinosturin avulla nostamalla vaunu kerrallaan ilmaan, eikä tehokkaasti telinvaihtohallissa, kuten esimerkiksi Hangossa. Lisäksi nosturilla ei voitu vaihtaa pyöräripustusrakenteen takia 2-akselisia vaunuja eikä myöskään nykyään Länsi-Euroopassa yleisiä lyhytkytkentäisiä kahden 2-akselisen vaunun pareja. Päätoimintatapa Torniossa ja Haaparannassa olikin siirtokuormaus. Haaparantaan asennettiin joulukuussa 1996 Talgo-järjestelmän koelaitteisto. ja Koeliikennettä ajettiin kevättalvella 1997. Liikenne kuitenkin keskeytettiin, kun teleissä todettiin merkittäviä rasitusongelmia. Vahvistetuilla ratkaisuilla koeliikennettä ajettiin uudelleen talvella 1998–99, mutta tämän jälkeen laitteisto purettiin. Ratkaisua pidettiin liian kalliina. Saksalainen koelaitteisto asennettiin Tornioon syksyllä 1998. Koeliikenteeseen saatiin talveksi 1998–99 kaksi Nordwaggonin vaunua. Koeliikenne päättyi helmikuussa 2000, kun yksi teli oli suistunut kiskoilta. Liikenne aloitettiin uudelleen 2001, kun vaunujen akselistoihin oli tehty parannuksia ja radan laitteistoon oli lisätty diagnostiikkayksikkö, joka valvoo pyörien lukittumisen. Nordwagonin Vaunut kuitenkin poistettiin liikenteestä kesällä 2008, mihin laitteiston käyttö päättyi. Tornion makasiinirakennus paloi kesäkuussa 2017, jolloin myös raideleveydenvalvontalaitteiston valvontayksikkö tuhoutui. Itse laite säästyi |
||||