|
|
10.07.2022 00:00 | Jouni Hytönen | ||
| Eihä se venäjää ole, vaan suomea kirjoitettuna kyrillisin kirjaimin. :) | ||||
|
|
09.07.2022 23:58 | Jouni Hytönen | ||
| Vaunu on vähän harharetkillä. Kello 23.55 ja 23.59 ovat vuosikausia lähteneet legendaariset yöjunat Krasnaja Strela (Punainen Nuoli) ja Ekspress Pietarista Moskovaan ja päinvastoin. | ||||
|
|
09.07.2022 23:57 | Jukka Viitala | ||
| Mitens tuon russki hutoi lokomotivin keulassa toteutuu UIC:n ajovalomääräykset, joissa puhutaan tasasivuisesta kolmiosta? Pointtina ei ole valoteho eikä värikään vaan se, että vastaantulija pystyy arvioimaan etäisyyden... | ||||
|
|
09.07.2022 23:46 | Jukka Viitala | ||
| Tuohon vaunuun nousijalta vaadittiin varmaan tasa-arvoista passia tasa-arvoisempi passi tjsp, Neuvostoliitossahan kaikilla kansalaisilla oli samat oikeudet tai siis joo | ||||
|
|
09.07.2022 22:40 | Juhani Pirttilahti | ||
| Asetinlaitteen kellarissa oleva metallinen lukitustaulu on sillä tavoin suunniteltu, että se estää kulkutien ollessa mekaanisesti lukittuna niin kutsuttujen viholliskulkuteiden asettamisen. Vaihteen päässä on myös lukitus, jolla kieliosa pysyy paikoillaan. Käsittääkseni sitä vaihdetta ohjaavaa kankea ei saada lukittua, jos vaihde ei käänny loppuun ja mene lukkoon. | ||||
|
|
09.07.2022 22:36 | Simo Virtanen | ||
| Tämä kuva vaatii pitempää tarkastelua ja kuvastaa hyvin ajan rientämistä. Sr2 on sentään vielä käytössä, mutta niin väri kuin logokin on tietysti muuttunut. Lapin kullan väreissä olevia kontteja ei laki enää salli, mutta eipä ole Lapissa panimoakaan, eikä Hartwall kuljeta mitään rautateillä. Solifer-asuntovaunut olivat aikansa huipputuote, mutta niin vain suomalaisilta loppui paukut ja ruotsalaiset lakkauttivat hankkimansa brändin. Kaben tie olisi voinut ollut Solikankin.. Ruskeat Gblk-vaunut ovat historiaa nekin, kuten myös Transpoint (nyk. Posti). Vähälän hopeiset KIITOLINJA-tekstillä varustettuja perävaunuja voi vielä nähdä, mutta nopiasti nekin ovat muuttumass valkoisiksi DB Schenker -kärryiksi. Vähälän kolmas sukupolvi myi isiensä firman Saksan rautateille. |
||||
|
|
09.07.2022 22:01 | Juhana Nordlund | ||
| Helsingissä muistan itse tilanteen, jossa iltapäivän alussa linjan 6 telimoottorivaunut kävivät Vallilan hallin ratapihalla ottamassa kyytiin teliperävaunun. Moottorivaunussa oli matkustajat mukana. Vastaavalla tavoin on toimittu linjoilla 4 ja 10 Töölössä. Minun aikanani kaksiakseliset vaunut kulkivat lähes poikkeuksetta vain ruuhkissa, nekin pääsääntöisesti yhtenäisinä "junina". Oma juttunsa olivat Ratti-Kariat (4-aks.), jotka saivat ruuhkiin mukaansa 2-akselisen perävaunun. Niitä ihailin lapsena linjalla 8. Kolmosillakin on ollut vastaavia kokoonpanoja Ratti-Karia-vaunujen kaudella. | ||||
|
|
09.07.2022 20:51 | Panu Breilin | ||
| Karttapaikan rinnevarjostekartassa tuo kolmioraidelinjaus Tampereen suuntaan on nähtävissä myös, joskin melko heikkona. | ||||
|
|
09.07.2022 20:31 | Panu Breilin | ||
| Radan varrella -kirjassa olevan listauksen mukaan Peipohjan nimi venäjäksi on ollut Пейпохья. | ||||
|
|
09.07.2022 20:27 | Panu Breilin | ||
| Tai siis tuo on Y7-tyypin kiskobussi. DVVJ tarkoittaa Dal–Västra Värmlands järnvägiä joka on rataosuus Ruotsin eteläosassa Vänern-järven länsipuolella. | ||||
|
|
09.07.2022 20:25 | Timo Salo | ||
| Johan tuli sattumana kuva, kuin suoraan omasta lapsuudesta, HIENO!!! Tuo alareunan "karannut" valo täydentää hektisen historiakokemuksen... Oli ne aikoja! | ||||
|
|
09.07.2022 20:00 | Teemu Saukkonen | ||
| Eikös ennen siltaremonttia ollut suora Lieksaan päin, ja 1985 uusi tuli entisen viereen? | ||||
|
|
09.07.2022 19:34 | Petri Nummijoki | ||
| Oma muisti ei riitä perävaunuaikaan asti mutta muiden puheista olen ymmärtänyt sellaisiakin vuoroja olleen, jotka ruuhka-ajan kynnyksellä poikkesivat (matkustajat kyydissä) tallille ottamaan perävaunun mukaansa. Miten sitten lienee oikeasti? | ||||
|
|
09.07.2022 19:20 | Jimi Lappalainen | ||
| Paikallinen Turenki :) | ||||
|
|
09.07.2022 19:17 | Jimi Lappalainen | ||
| Herrat ovat Wilhelm Georg Ludwig Knackstedt sekä Hermann Gustav Näther | ||||
|
|
09.07.2022 19:14 | Jimi Lappalainen | ||
| Ehkä alla lukee Пеирохя (tai Пейрохя)? | ||||
|
Kuvasarja: Tågs från sverige |
09.07.2022 19:03 | Elmeri Lehtovirta | ||
| Tuon kyljellään olevan kuvan voi korjata silleen että lataa sen kuvan vorgista ja kääntää jollain softalla ja vaihtaa sen kyljellään olevan | ||||
|
Kuvasarja: Tågs från sverige |
09.07.2022 18:51 | Teemu Sirkiä | ||
| Paremminkin niin, että jokin sovellus, jolla olet kuvia katsonut, osaa lukea kuvan metatiedoista, että kuva on otettu pystyssä, ja esittää kuvan niin päin. Kun lataat kuvan tänne, näytetään se sellaisenaan kuin se on kennolle tallentunut huomioimatta tuota metatietoa kuvaussuunnasta. | ||||
|
|
09.07.2022 16:24 | Juhana Nordlund | ||
| SAT / AEG, koriremontti 1950-luvulla HKL:lla tai Helkolla. Ulkonäkö muuttunut huomattavasti alkuperäisestä, etenkin ikkunaruutujen osalta. | ||||
|
|
09.07.2022 16:17 | Juhana Nordlund | ||
| Karia / Strömberg vuodelta 1959. | ||||
|
|
09.07.2022 16:16 | Juhana Nordlund | ||
| ASEAn toimittama moottorivaunu vetää saman valmistajan toimittamaa perävaunua. | ||||
|
Kuvasarja: Tågs från sverige |
09.07.2022 16:02 | Juho Myllynen | ||
| Jep. Otin kuvat kyllä pystysuunnassa mutta luulen että sivusto jotenkin automaattisesti kääntää ne. | ||||
|
|
09.07.2022 15:31 | Petteri Kumpulainen | ||
| Hieno kuva | ||||
|
Kuvasarja: Tågs från sverige |
09.07.2022 14:16 | Mikko Herpman | ||
| Pari kuvaa näyttäisi olevan kyljellään.. | ||||
|
Kuvasarja: Tågs från sverige |
09.07.2022 13:30 | Jukka Eklund | ||
| Raitiovaunut Ruotsissa siirtyivät myös käyttämään oikeanpuoleista liikennettä... | ||||
|
|
09.07.2022 12:40 | Timo Salo | ||
| Näin saattaa olla, mutta itselleni oli sekin yllätys, kun luin tuon vikipedian selosteen nikkelistä... Tähän asti pitänyt vaarattomana stabiilina metallina! Mutta jos tuo vikin tieto pitää paikkansa, niin nuo kyltit kontin kyljessä saa vankan pohjan! Aina sitä oppii, kun kiinnostuu vähän kaikesta. Olen niinkuin Savolaiset, ei uteliaita, vaan tiedonhaluisia... :-) P.S. Tuossa vikin artikkelissa on myös kaivosjuna päässyt kuvaan 30-luvulta. |
||||
|
|
09.07.2022 12:22 | Tero Korkeakoski | ||
| Sanotaan nyt vielä näin että tuo kontti on 99% todennäköisyydellä tyhjä, mutta menomatkalla sen kuormasta ei ole epäselvyyksiä. Simo on 100% varmasti väärässä. Kuskeilla pitäisi olla KTT mukana ainakin kännykässä sovelluksena, en tiedä onko, joku kuski voisi tähän vastata. Ja uskoisin kyllä että tietävät mitä kuljettavat, se vaan että nykyään VAK -kuljetuksia on aika paljon. Ammoniakki ja teräskelat ovat kuitenkin ominaisuuksiltaan aika erilaisia mutta vaarallisia kummatkin. |
||||
|
|
09.07.2022 12:07 | Erkki Nuutio | ||
| Mielestän kaikkiin raitsikkakuviin voisi joku kaivaa esiin valmistajatiedon. Mitä Konginkankaan tragediaan tulee, osasyyllisiä oli lukuisasti. Ratkaiseva sellainen oli EU. EU:n ja kuorma-autojen saksalais/ruotsalais/ranskalais/hollantilaisvalmistajien määräämänä Suomeenkin hyväksyttiin vetoautoa paljonkin painavampi perävaunu (tai kaksikin perävaunua). Kotimainen kokemus ja kannanotot eivät painaneet mitään. Konginkankaallakin perävaunu vei vetoautoa. |
||||
|
|
09.07.2022 11:52 | Erkki Nuutio | ||
| Kortti on kuvattu Suomen Suuriruhtinaskunnassa asemakilven perusteella: Peipohja ja alla toiskielinen nimi, joka ei ole ruotsia (Kumo?). Eikä ollut Peipohja myöskään koskaan kaksikielinen paikkakunta. Ajoitus siis 1910-luku, viimeistään 1916. |
||||
|
|
09.07.2022 11:40 | Erkki Nuutio | ||
| Höyrveturit Valtionrautateillä : Valkoiset olivat vallanneet bolsevikkien panssarijunaa kuljettaneen C6-veturin n:o 100 suorittamansa radan räjäytyksen suistamana yöllä 1.4.1918 Raasulin ja Raudun välillä. Kaluston vaihdossa vuonna 1921 jo kunnostettu veturi ei kelvannut bolsevikeille. Toisarvoisen käytön jälkeen hylkäys vuonna 1928. |
||||
|
|
09.07.2022 11:23 | Erkki Nuutio | ||
| Autojen perusteella kuvattu 1924-1926 välisenä aikana. Kuorma-autoina Ford TT. Samoin luultavasti linjurikin. Olisiko henkilöauto Chrysler tai Moon 1926 vaiheilta? Issvossikat ovat vanhempia. |
||||
|
|
09.07.2022 10:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Englantilaisilla oli käytössä terästankoja välittämässä liikkeitä asetinlaitteiden ja vaihteiden välillä. Toisekseen, näistä Signal Boxeista oli kyllä riittävän hyvä näkyvyys vaihteisiin ja siipiopastimiin myös. Edit: kirotusjvihttre. | ||||
|
|
09.07.2022 10:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jukan kommentti ansaitsee tämän: Konginkangas 19.3.2004 aamuyöstä. Hirvittää välillä ajatella sitä kuinka rekkakuskit ajavat, ajavat, ajavat työaikalaeista piittaamatta (työnantaja: - aika on rahaa!) pelkän nahistuneen ja ylihintaisen juustosämpylän antamin voimin... Ellei suomalaiskuskeja ole jo yyteetetty työttömiksi, niin bulvanialaiskuskit kyllä ajavat banaanipalkalla! |
||||
|
|
09.07.2022 10:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tämä off-topicina: Neuvostoliiton ydinohjukset olivat rauhanohjuksia ja niistä lapset saivat rautaa, maksaa ja vitamiineja. Sekä kukkia kaikille maailman rauhaarakastaville lapsille! |
||||
|
|
09.07.2022 09:37 | Kurt Ristniemi | ||
| Raitioteillä käytäntö oli aivan erilainen kuin rautateillä: Perävaunuja ei irrotettu ja kiinnitetty pitkin päivää. Ne kinnitettiin hallilla ennen kuin lähdettiin ajoon. | ||||
|
|
09.07.2022 09:24 | Jukka Viitala | ||
| Niin mä hain juuri sitä ideaa, että pystyikö nuo kytkemään ajamalla päin jopa mutkissa vai pitikö "köh" raitiovaununlämmittäjän vetää hanskat käteen ja käydä kytkemässä väli kiinni. Mulla on vielä muistissa lukuisat VR:n yksinajoväännöt, joissa lämmittäjä vastasi loppupeleiissä koko raideliikenteestä liiton mielestä. Samaan aikaan muualla rekkakuski ajoi yksin... | ||||
|
Kuvasarja: Tågs från sverige |
09.07.2022 06:31 | Jukka Viitala | ||
| Ruotsissa tieliikenne kääntyi oikeakätiseksi 60-luvun lopulla (heh legendojen mukaan vaiheittain), mutta raideliikenne säilyi vasurina. Onko vastaavaa ilmiötä muissa maissa? | ||||
|
|
09.07.2022 06:26 | Jukka Viitala | ||
| Välittyikö varhaisissa asetinlaitteissa käyttäjälle tieto siitä, että raudat olivat varmasti kääntyneet ja lukittuneet? | ||||
|
|
09.07.2022 06:22 | Kurt Ristniemi | ||
| Kytkimet olivat muistini mukaan aina tuollalailla vinossa. Suorassa ollen ne olisivat suotta ulottuneet ulommas. | ||||
|
|
09.07.2022 06:17 | Kurt Ristniemi | ||
| Kuva on Knackstedt & Nätherin postikortti nro 579, mahdollisesti vuodelta 1904. Veturit ovat sarjaa A6, alkuperäisiä Lankkihattuja. Kuvaajaksi merkitsisin joko 'Tuntematon' tai 'Knackstedt & Näther'. |
||||
|
|
09.07.2022 06:15 | Jukka Viitala | ||
| Neuvostoliiton vaunuille ei tapahtunut onnettomuuksia tai ainakaan vaunuissa ei ollut vikoja kultaisina vuosina. Ratapenkalle pudonneet hehkuvat laakeripesät olivat vihamielistä propagandaa ja vahvistetut akselit eivät koskaan katkenneet. Kotpuolessa Tikkamäen hupsis selitettiin kiskon katkeamisella, olihan niitä poikki sadan metrin matkalta joo ja jokeen valunut öljykin oli harmitonta, muistaakseni se poltettiin paikan päällä. Poitsilan kaboom johtui kaiketi sähköveturin kipinästä, itte kävelin rataa pitkin paikalle ja kaasukondensaattia oli metrinen vana jo kilsan päässä, ryssyköissä oli valurautaklossit jarruissa ja juna syttyi tulovaihteella... joka ikinen tutkintaraportti selitti asiat niin, ettei vanjoissa koskaan ollut vikaa. Todellisuudessa koko helkkarin rata Vainikkalasta Kotkaan ja Haminaan löyhkäsi karmeelta vaunujen läikyteltyä koko matkan alleen. |
||||
|
|
09.07.2022 05:55 | Jukka Viitala | ||
| Huikea ero akselivälillä ja korin pituudella, onko tuo kytkintanko ollut irrallaan vai kääntynyt kaarresäteen mukaan eli onko se aina kytkeytynyt ajamalla kiinni? Miten Stadissa on määritelty kuormanulottuma, jos 2-akselisten korit ovat huidelleet ulkokaarteen puolella ja telivaunut oikoneet sisäkaarteissa? Olin kerran taksissa, joka tarttui ratikan kylkeen ja tottakai ratikka kiilasi pyhää Avensista, taksikuskithan ajavat aina oikein... |
||||
|
|
09.07.2022 05:16 | Timo Salo | ||
| Nyt on kyllä "pientä hajontaa" tuon erikoisen kontin sisällöstä... Ihmetyttää kuitenkin oman kokemukseni perusteella, että miksi tuossa on niin paljon "infoa" leimattuna??? Nikkeli ei oman tietoni mukaan aiheuta muutakuin allergiaa pahimmoillaan. Olisi kiva ymmärtää venäjän kieltä, mutta opintoni kielien kanssa on orientoituneet läntisiin kieliin. Huolestuttaa jos VR:n kuskitkaan ei tiedä/ymmärrä mitä kuskaavat? Onnettomuustilanteessa olisi ensiarvoisen tärkeää ymmärtää minkä kanssa on tekemisissä... (joku virallinen PDF-info olisi nyt KOVA sana) Toisaalta: https://fi.wikipedia.org/wiki/Nikkeli |
||||
|
|
08.07.2022 23:29 | Tero Korkeakoski | ||
| Simo ei nyt ainakaan tiedä mistään mitään, eikä kyllä Timokaan kauheasti. (tästä kuvasta puhuttaessa siis) | ||||
|
|
08.07.2022 21:47 | Joona Kärkkäinen | ||
| Nuo vaunut tuovat juurikin Nikkelimalmia Harjavaltaan. | ||||
|
|
08.07.2022 21:10 | Mauri Monto | ||
| Ja Vectron kulkee sujuvasti eteenpäin, hetken ilman sähköä, kuten se on suunniteltukin tekemään tilanteissa, joissa virroitin ottaa etäisyyttä ajojohtimesta. Patokankaalla veturi voi puskea kiinni vaunuletkaan, vaikka kiinni ajaminen edellyttäisi siirtymistä ajolangan ulottumattomiin. | ||||
|
|
08.07.2022 19:20 | Petri Kiviniemi | ||
| Sanotaanko näin, että hyttysiä oli tarpeeksi. Kyllä siellä huidottiin. | ||||
|
|
08.07.2022 18:48 | Jarno Piltti | ||
| Käsittääkseni 3077 on ympäristölle vaarallinen aine, kiinteä, tarkemmin määrittelemätön. Eli voi olla muutakin kuin hydrokinonia, tai siis sama numero usealla eri aineella. | ||||
|
|
08.07.2022 17:54 | Simo Virtanen | ||
| Ei ole kyllä kiveä näissä konteissa. YK-numerolla 90 3077: Hydrokinoni, valkoista kiteistä makealta maistuvaa ainetta. Mahdollisesti syöpää aiheuttavaa ja perimää vaurioittavaa. Mihin lie käytetään Harjavallassa. Ainakaan tarvittavat määrät eivät ole pieniä. |
||||
|
|
08.07.2022 17:19 | Markku Naskali | ||
| Niinpä näkyy. En vain huomannut tekstistä että kuva liittyy isompaan sarjaan. Paljon romua. | ||||
|
|
08.07.2022 16:37 | Tapio Keränen | ||
| Markku, katso koko kuvasarja, niin eiköhän juhannusaaton 1971 suistuminen Pasilassa selviä! | ||||