Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
09.03.2022 15:36 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Esa J. lausui avainsanan: »lehmän kärsivällisyys». En tiedä, tekikö tai tekeekö Esa työuraansa linja-autonkuljettajana, mutta tuon perusteella ainesta olisi. Kun jousille lyödään painetta luomaan muutama kymmenen maksavaa, töihin tai laivalle tai muuhun vaihtoyhteyteen pyrkivää, joista hätäisimmät vielä pitkin matkaa kyselevät, ehditäänkö, eivät kaikki tiukkojen aikataulujen vallitessa mahda itselleen mitään. Lusikka kilahtaa lattiaan. | ||||
|
09.03.2022 13:53 | Oula Ahlholm | ||
| Kiitos! Johtoveturi on 2805, sain tiedon juuri. | ||||
|
|
09.03.2022 13:42 | Rasmus Viirre | ||
| Hyvin onnistunut hieman erilainen näkökulma, jossa kalpeammatkin veturit saatu hyvin keräämän suurimman huomion silmiltä! Sanoisin kakkosveturin olevan #2819 pakoputkipiipun maalipinnasta päätellen. |
||||
|
09.03.2022 13:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aika vekkulia! - Osa sarjasta tuumamitoilla ja osa taas millimetrimitoilla (oletettavasti)! Ei yhteensovittaminen niin kauheaa ole, mutta menee toisaalta piinallisen tarkaksi. | ||||
|
|
09.03.2022 13:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Juuri näin, Mikko veliseni! Pakussa istui muuta liikennettä hieman korkeammalla. Ja tosiaan, riittävän kauas katsoessa liikennevalotkin ja erilaiset tilanteet näkee jo hyvissä ajoin. Ns. AIDS-autoilijat (eli - anteeksi, kun roikuin teidän etupuskureissanne) eivät tähän kykene, kun tästä ei koskaan minkäänlaista tietoiskua missään näe. Nämä raukat todennäköisesti saivat oppinsa sairaalassa maatessaan ja itkiessään lunastukseen menneitä autuliinejaan. Lehmän kärsivällisyydestä oli määrättömän isosti apua. |
||||
|
09.03.2022 13:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaunussa näkyy olevan modernit ikkunat ja Görlitzin telit. | ||||
|
|
09.03.2022 13:16 | Eljas Pölhö | ||
| Kuvan veturi on valmistunut vuonna 1954 (Telco 59/1954). Isossa maassa on iso määrä vetureita ja tätä YP sarjaa valmisttiin 871 kpl vuosina 1949-1970 neljällä eri tehtaalla Baldwin 1949, NBL 1952, Krauss Maffei 1952-1954 ja Telco 1954-1970. | ||||
|
|
09.03.2022 13:04 | Eljas Pölhö | ||
| Attnang-Puchheimista etelään Steinach-Irdningiin (107,58 km) rataosan sähköistystä suunniteltiin jo ennen ensimmäistä maailmansotaa. Suunnitelma toteutettiin 1924 Steegin voimalaitoksen valmistuttua. | ||||
|
|
09.03.2022 11:04 | Mikko Herpman | ||
| Sinällään hyvät ja riittävät turvavälit sekä katse riittävän pitkälle eteen auttaa joustavaan ja jouhevaan liikenteeseen. Valitettavasti aika moni tuijottaa edellä menevän ajoneuvon peräpäätä... Ja haitariliike on sitten siinä. Paljon jenkeissä tutkittua tietoa ruuhka-ajosta. Jopa 20% joustavia kuskeja jo autetaan kaikkia, miten hienosti menisikään jos joustavia olisi 75%. Energiansäästö on mukavaa hupia etenkin nyt kun polttoaineen hinta kohoaa. Toki se on tällaisella vähä-päästöisellä ja -janoisella dieselillä todella helppoa. Ei tarvitse edes oikein yrittää ja pääsee mataliin lukemiin. Takavetoinen putsaa jarrut kun ESP-naksuttelee pitäen perän suorassa liukkailla. |
||||
|
|
09.03.2022 10:49 | Rainer Silfverberg | ||
| Joo, matkustin 2011 Attnang Puchheimista Bad Aussee:hen sitä eteläistä haaraa pitkin ja sähköt oli koko matkalta ja Itävallassahan yleensä sähköjä vedettiin jo aika varhaisessa vaiheessa ennen 1970-lukua. | ||||
|
|
09.03.2022 10:26 | Erkki Nuutio | ||
| Liittymässä tontilta poistuessa ja muissa pakollisissa pysähdyksissä jarruttelu poistanee yleensä pintaruosteen levyistä/rummuista. Jos keli on ollut vetinen/luminen, kannattaa ennen ajon päättymistä jarrutella vähän, jotta kosteus poistuisi pyöräjarruista. |
||||
|
|
09.03.2022 10:18 | Tapio Keränen | ||
| Kiitos, Rainer, kommentistasi! Salkammergutbahnin pohjoinen osa eli Hausruckbahn Schärdingin ja Attnang-Puchheimin välillä lienee ollut sähköistämätön keväällä 1975, kuten kai nykyisinkin. Ilmeisesti poikkesimme kapaleen matkaa sinnekin, vaikka se ei ollut etukäteen suunnitellussa matkasuunnitelmassamme. Ohjasin autoa ja kartanlukija määräsi, minne ajetaan. Valitettavasti en voi enää kysellä kartturilta, missä mentiin. | ||||
|
|
09.03.2022 09:44 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Jarrut tosiaan ovat vain ajoneuvon pysäyttämistä varten, muu käyttö on yleensä ajovirhe. Pieni sivuvaikutus on tullut huomattua: jarrujen ruostuminen. Mitä tulee Teboiliin, valitettavasti siihen on varsinkin tämän uutisen jälkeen pakko kohdistaa erikoisoperaatio, jossa jarruja ei ketjun toimipisteiden kohdalla aktivoida. https://www.is.fi/autot/art-2000008667168.html |
||||
|
|
09.03.2022 08:55 | Rainer Silfverberg | ||
| Mahtaako tämä olla Salzkammergutbahn koska sen pitäisi olla sähköistetty? Vai kulkeeko Attnang-Puchheimista Stainach Irdingiin rinnakkainen rata? | ||||
|
09.03.2022 07:11 | Joonas Pio | ||
| Tästä kuvakulmasta työtä seuranneena en ihan kaikkia yksityiskohtia nähnyt, mutta teli nostettiin kuorma-auton nosturilla lavalta raiteille ja edelleen paikalleen. Veturi ns. killui kahden kuvassa näkyvän nosturin nostolenkkien varassa tämän aikaa. Harmaat möykyt ovat nosturin varustelua. Sitäkään en valitettavasti nähnyt, oliko 1-pään teli paikallaan noston ajan. Paremmin asiasta tietävät voinevat oikaista ja valaista asiaa. | ||||
|
09.03.2022 05:32 | Jukka Ahtiainen | ||
| Hyvä harrastus, kun kengissä on pitoa. Rautatieasemat ovat elämän kiintopisteitä, myös Kilo. |
||||
|
Kuvasarja: Tšornobyl ja Ukrainan piina |
09.03.2022 01:03 | Arto Lopia | ||
| Otetaan vielä vähän akvaviittiä halvan hotellin terassilla... | ||||
|
09.03.2022 00:08 | Tauno Hermola | ||
| Ylikylä (133+666) sai 10.3.1937 nimen Kotalato. Siellä missä on Ylikylän (tai Yliskylän) kirkko, oli lyhyen aikaa Ristikulman (129+977) seisake. | ||||
|
09.03.2022 00:01 | John Lindroth | ||
| Kuva julkaistu aikoinaan myös Lokmannakatalogissa postikorttimuodossa. | ||||
|
08.03.2022 23:54 | John Lindroth | ||
| Hannulta ansiokasta onnistunutta talvikuvausta!Onko tässä koneessa sukulaisuutta alunperin lokomotoreille? | ||||
|
08.03.2022 23:29 | John Lindroth | ||
| Onnistunut nostalginen otos! | ||||
|
08.03.2022 21:50 | John Lindroth | ||
| Fotollisesti hieno paikka ja onnistunut kuva! | ||||
|
08.03.2022 21:42 | John Lindroth | ||
| The transport library tuntee kuvan siellä kuvaaja on Peter Gray. | ||||
|
|
08.03.2022 21:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lari, samat sanat, mullivainaan nuotilla. Lisäksi maininta novotsherkasskilaisvalmisteisen sähköveturin työskentelystä, itsestään ääntä pitämättä, vuodesta 1973 alkaen. Päivin ja öin. Sateessa ja paisteessa. | ||||
|
08.03.2022 21:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Silleen transiitilla maailman halki...!" | ||||
|
08.03.2022 21:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sakraalirakennuksia ei olekaan kovin tiheään näillä sivuilla näkynytkään. Tämä kuva on siis aluevaltaus, aluevaihteiden lomassa! Loistavaa! | ||||
|
08.03.2022 21:07 | Lari Åhman | ||
| Nämä alkavat olla ainoita junia, joissa käytetään säännöllisesti Dv12-kolminvetoja - vielä. | ||||
|
|
08.03.2022 21:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Itsekin harrastin aikoinaan säästeliästä ajotapaa. Esimerkiksi kaupunkiajossa rauhallisesti, rullaillen, kun liikennevalot edessä olivat punaisella. Kyllä ne siitä vihreiksi vaihtuivat, ei tarvinnut pysähtyä. Pakulla kun sai ajaa taksi- ja bussikaistoilla, niin tulin kyllä aiheuttaneeksi leegiolle taksikuskeja raivohepuleita. Hah hah! Keskisormia riitti ja minä vahingoniloitsin! (Että brakasiko herran hermot?) Ajoin paljon myös maaston mukaan. Esimerkiksi Jorvaksentiellä Kirkkonummen suuntaan ajettaessa: Kehä III:n sillan alituksessa nopeus 90:ään, siitä myötälettä alas rullaamalla ja niin nopeus oli juuri 60 vastaavan rajoituksen alussa Jorvaksen risteyksen kohdalla. Tavan oppi, kun tarpeeksi monta kertaa näki premium-merkkisten autojen kuljettajia istumassa poliisi-Saabin takapenkillä palkkaneuvotteluissa negatiivisen stipendin suuruuden määrittämiseksi. Tientukko, hui hai, kyllä ne kiltit perheenisät koteihinsa pääsivät, en sitä suinkaan estänyt! Ajattelin, että kylläpä herrat Kekekekekekkeruusbergit inhosivat autojaan, kun valoista lähdettäessä polkivat hermostunutta kiihdytyssikapoljentaa ja sitten paniikkijarrutuksia punavaloihin tullessa...? Halusivatko nämä "hyvät ja taitavat" kuskit rikkoa autonsa? Kuitenkin, säästin bensaa itseäni varten, kun muilla oli tarkoituksena polttaa sitä mahdollisimman paljon! Ainakin ajostressiä en ole ikinä saanut tyyliin: - liikennevaloissa neljäntenä jonossa kiroilemassa, että miksi perkele MINÄ en pääse...! Kaiken huippuna oli lehtimainoksissa "autoilijoille' myytävänä ollut rasia paristoineen kojelaudan päälle laitettavaksi. Rasiassa oli kaksi painonappia: toisesta painonapista painettaessa rasiasta lähti raskaan konekiväärin ääntä ja toisesta tykinlaukausääniä. Stressilelu...? |
||||
|
|
08.03.2022 20:57 | Lari Åhman | ||
| Tässä on kyllä elementit kohdillaan: sopivasti tekstuuria etualalla, matalalta kajastava valo, avoimen kumpuileva maisema ja taustan juna varmistettuine kulkuteineen. | ||||
|
08.03.2022 20:51 | Lari Åhman | ||
| Hieno on, kuten odottaa saattaa. | ||||
|
|
08.03.2022 20:48 | Lari Åhman | ||
| 2014 sain työautokseni uuden R-sarjan Scanian, joka oli varustettu tällä maastontuntevalla vakkarilla ja auto antoi myös "tähtiä" jalkakaasulla ajosta. Tämä systeemi kyllä kehitti huomattavasti omia ennakointitaitoja ajossa, sekä innosti yrittämään aina vain paremmin. Jarrutuksia pystyi välttämään useammin kun keskittyi tilanteisiin ja onhan tällä suora vaikutus polttoaineenkulutukseen sekä auton kulumiseen, hermojen kestoon jne. Nuo järjestelmät ovat vaihteistojen ohella kehittyneet tähän päivään mennessä paljon ja vaihteistolla onkin iso rooli turhien vaihtojen välttämisessä. Nykyaikainen kuorma-auton moottori vääntää varsin alhaisilla pyörintänopeuksilla. Ratin ja penkin välistähän kaikki kuitenkin lähtee eli jos on asenteena, että nilkka suorana on ainoa vaihtoehto, eipä siinä enää vakkareilla ole merkitystä. | ||||
|
|
08.03.2022 20:44 | Jarno Piltti | ||
| Kirkko & juna on ehkä aliedustettu genre? Upea kuva! | ||||
|
08.03.2022 20:29 | Pasi Seppälä | ||
| Umpivaunujunat ovat olleet aina mielestäni mukavia kuvattavia. Nyt niissä alkaa olla töhryjä siihen malliin, että raakapuujuna alkaa olla jo mukavampaa kuvattavaa. Mutta kaikesta huolimatta kiva kevättalvinen kuva. | ||||
|
08.03.2022 20:18 | |||
| Nätti Santala on nykyään ja varmasti oli 80-luvullakin | ||||
|
|
08.03.2022 20:18 | Pasi Seppälä | ||
| Häikäisevän hieno on sopiva ilmaus tähän kuvaan. | ||||
|
|
08.03.2022 19:52 | Tapio Keränen | ||
| Erkki Huttunen on suunnitellut Rajamäen kiekon ja Nakkilan kirkon. | ||||
|
08.03.2022 19:51 | |||
| Hohhoijjaa, ois tuossakin voinut säästää rahaa vielä enemmän mutta silti 2010-20-luvun onnistunein seisake | ||||
|
|
08.03.2022 19:47 | Markku Naskali | ||
| Sic transit gloria mundi. | ||||
|
|
08.03.2022 19:31 | Tuomas Pätäri | ||
| Sattumia aina joskus tulee eteen. Katsoin että olen tuona päivänä lopettanut työt 15:34 jonka jälkeen lähdin välittömästä lenkille, joten olen juossut kuvaajan vierestä (no, on siinä parkkipaikka välissä) muutaman minuutin säteellä kuvan ottamisesta :) | ||||
|
08.03.2022 18:31 | John Lindroth | ||
| Esa,kiitokset asiantuntevasta dokumentoinnista!Juu kylläkin ne katosivat nopeasti.Nyt en muista olenko sellaisen kyydissä ollut ja en myöskään täten kykene hahmottamaan niissä ollutta äänimaailmaa Saksan kaksiakselisethan olivat lempinimeltään Donnerbuechsen (Jyrinätölkki)Saksassa olen sen jossain museojunassa äänellisesti kokenut! johtuikohan se äänielämys etenkin niiden peltisestä ulkokuoresta. |
||||
|
|
08.03.2022 17:54 | |||
| Kuvasin saman junan Haapajärvellä. | ||||
|
|
08.03.2022 16:47 | Juhana Nordlund | ||
| Hybridi- ja täyssähköautot ovat tietyiltä osin muuttaneet kuviota. Jarrua painamalla on saatavissa joissakin tilanteissa maininnan arvoinen määrä energiaa varastoon seuraavia liikkeellelähtöjä varten. Sanotaan vaikka niin, että jarrutusenergiaa hyödyntävillä ajoneuvoilla optimaaliseen ajotapaan päästään vähän eri keinoin verrattuna vain polttomoottorilla varustettuun autoon. | ||||
|
|
08.03.2022 16:34 | Juha Pokki | ||
| Mielenkiintoisen muutoksen tähän automaattilaatikon jonkinlaiseen kulutukselliseen kompastuskiveen tekevät nämä ennakoivat vakionopeudensäätimet, jotka hakevat mm. topografia- ja liikennetiedoista sen, mitä edessä on tulossa. Ei tietenkään aukoton järjestelmä, mutta osoittanut jo toimivuutensa ja potentiaalinsa käytännössä, ja tulee varmasti jatkossa kehittymään entisestään. Mm. Volvolla ja Scanialla on omat "maastontuntevat" vakkarinsa, ja kehittelyä on tehty verrattain pitkään: Scania esitteli omansa jo 10 vuotta sitten. | ||||
|
|
08.03.2022 16:26 | Teemu Saukkonen | ||
| Olikohan Tuulilasin palstalla aikanaan, mutta joku ammattikuski sanoi että jos maantiellä vauhdin säätöön tarvitsee jarrupoljinta, on joko tehty paha virhe, tai tullut yllätystilanne. Pääsin kerran Joensuun keskustan läpi ruuhka-aikaan koskematta jarrupolkimeen kertaakaan. Tosin oli heinäkuu. | ||||
|
|
08.03.2022 15:49 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Simpukkakuvioita olen nähnyt lähinnä Shellin yökahvioiden kassatyttöjen paidanrinnuksiin brodeerattuina. Polttoaineenkulutukseen liittyvät simpukkakuviot ovat nähdäkseni enemmän tietokonenörttien asiaa. Toki jos haluttaisiin opettaa kone ajamaan autoa tai junaa, pitäisi sen ohjelmoimisessa varmasti hyödyntää niitä. Ihminen sen sijaan ajaa tuntumalla. En ole seurannut koneajon kehitystä, mutta siinä on ‒ tai oli, jos kehitys on jo mennyt ohi niistä ‒ pari mielenkiintoista näkökulmaa. Mainitsin eo. mietinnässäni vakionopeussäätimen erinomaisuuden ihmiseen tasamaalla. Siihen kone on ollut helppo tehdä hyväksi. Mutta jo automaattivaihteisto on ainakin vanhastaan kuluttanut enemmän polttoainetta kuin manuaalivaihteistoa käyttävä kuljettaja, koska se laatikko ei ole osannut nähdä, mitä on edessä tulossa, jolloin moottorin kierrokset eivät ole aina olleet optimaaliset kuormitukseen nähden. Sokea laatikko ei ole osannut ennakoida. | ||||
|
|
08.03.2022 14:40 | Tauno Hermola | ||
| Simpukkakuvioita tutkittu? :) | ||||
|
|
08.03.2022 13:49 | Jouni Hytönen | ||
| Säästöä syntyy samoilla opeilla henkilöautollakin. Mahdollisimman paljon rullauksia ja mahdollisimman vähän jarruvalojen välähdyksiä. Hiihtolomalla juuri kokeilin matkalla Lappeenrannasta Joensuuhun, kuinka pitkälle selviän koskematta jarruun ennakoimalla liikennetilanteita ja pitämällä riittävää etäisyyttä edellä meneviin. Lappeenrannasta kun nousin 6-tien ramppia ylös, seuraavan kerran jarruvalot syttyivät käännyttäessä Kesälahden keskustaan lähes 150 kilometrin päässä. Matkan varrella täytyi ohittaa yksi hidas nosturiauto ja nopeusrajoitukset luonnollisesti vaihtelevat. | ||||
|
08.03.2022 13:12 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| Ratalinjaus muutettiin v. 1966, jos seuraavaa lähdettä on uskominen: https://vaunut.org/kuva/25173?paik=ruukki. | ||||
|
|
08.03.2022 12:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ruukin uusi asematalo (kuvassa) otettiin käyttöön vuonna 1967. En valitettavasti löytänyt tarkkaa päivämäärää, asia lienee mainittu vuoden 1967 Käskylehden jossain numerossa. Käskylehti ilmestyi suunnilleen kerran viikossa. |
||||
|
|
08.03.2022 12:05 | Robert Sand | ||
| Ei voi kuin olla samaa mieltä Lannen kanssa. Junaliikenteessä voi luonnollisesti samalla ajattelutavalla/ajotyylillä säästää huomattavankin paljon energiaa. Tämän hetken kriisi on kaikin puolin ikävä mutta jos se saisi ihmiset miettimään oman energian käyttöä seuraa edes jotain hyvää tästä. | ||||
|
08.03.2022 11:21 | Aki Ranta | ||
| Mukavaa, että asiantuntijat osasivat vastata, kyseessä valopetroolilamppu. Imatran Voiman Hikiän muuntoasema rakennettiin asemaa vastapäätä 1926-27. Muuntoasema rakennettiin Imatralta Turkuun menevän linjan haaroituspaikaksi Helsinkiä varten. Aikoinaan muuntoasemalla olikin kytkin, jolla voitiin katkaista kaikki virta Helsinkiin. Sota-aikana muuntosema oli naamioitu puun latvoilla ja katolla oli ilmatorjuntakonekivääri. |
||||