3560-116735 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 01.11.2025 21:48 Juha Toivonen  
  Taisin jo kertoakin aiemmissa kommenteissani, kuinka juna lähti Tampereelta aikataulussaan, mutta Jyväskylään tultiin valmiiksi myöhässä. Ei ylimääräisiä junakohtauksia, ei mitenkään poikkeavaa säätä, eikä pysähdyksiä/junakohtauksia. Silloinhan on täysin selvää, kuinka ko junan matkanopeus ei ollut sitä, mitä aikataulu edellytti. Siihen yhdistettynä havainto, kuinka tuon Huruvetoisen junan matkanopeus todella laski hämmästyttävän pieneksi, - niin mitä jää jäljelle?
kuva 01.11.2025 21:36 Petri Nummijoki  
  Satunnaiselle vastaantulijalle asia tietysti onkin yhdentekevä mutta nyt ollaan rautatieharrastajien sivustolla. Junien aikataulujen laatimisen kannalta oli ennen olennaisen tärkeää, mitä miniminopeutta veturi pystyy nousussa ylläpitämään. Jos joku on kiinnostunut vanhoista aikatauluista niin todellakaan ei ole samantekevää, oliko nopeus 5 km/h vai 50 km/h.
kuva 01.11.2025 21:35 Juha Toivonen  
  Nuo asuntovaunut ovat sangen syvä mysteeri, näin 2020-luvulla tarkasteltuna. Käytettiinkö noita kenties työntekijöidensä puoliksi pysyvinä asuntoina? Eli kuinka pitkään työntekijät noissa kerrallaan majailivat?
kuva 01.11.2025 21:22 Juha Toivonen  
  Myönnän toki, kuinka ilmaisuni "kävelyvauhdista" oli ylikarrikoiva, mutta en kirjoittaessani suinkaan aavistanut, että joku takertuu moiseen kiinni kovinkaan vakavissaan. Näemmä olin väärässä, ja myönnän virheeni.
kuva 01.11.2025 21:12 Petri Nummijoki  
  Ensimmäiset sarjavalmisteiset Dr16-veturit (numerosta 2805 alkaen) otettiin aktiivikäyttöön vuoden 1991 alkupuolella eli lähes 35 vuotta sitten. Koska veturisarjan käyttö ei ole vieläkään täysin päättynyt niin en osaa pitää sitä turhana sarjana, vaikka tietenkään niitä ei olisi kannattanut tilata, jos etukäteen olisi voinut arvata kokonaismäärän jäävän 23 yksilöön.

Voitanee myös katsoa, että Dr16 oli ainakin ensimmäiset 15-20 vuotta käyttötarkoitukseensa varsin hyvin soveltuva veturi. Esim. Sm3 tai Dm12 ei kai oikein ole lunastanut niihin asetettuja odotuksia koskaan, vaikka niillekin sinänsä käyttöikää on jo kertynyt.

Mitä "kävelyvauhtiin" tulee niin ainakin itse kannattaisin, että vanhoissa asioissa pyrittäisiin jonkinlaiseen täsmällisyyteen siitä syystä, että takautuvasti ei esim. voi käydä mittaamassa, miten entisaikojen juna kulki. Silloin on riski, että joku ymmärtää kävelyvauhdin oikeasti tarkoittavan 5 km/h eikä niin, että se olikin 50 km/h, joka pyöristyi kävelyvauhdiksi.
kuva 01.11.2025 20:19 Juha Toivonen  
  Niin tai näin, mutta oli todella harmillista, ettei tuo Dr12 saneerausohjelma toteutunut täysimääräisenä Dr15 sarjaksi. Mikäli protoveturin (2239/2439) saneeraus olisi tehty hieman perusteellisemmin, Dr15 olisi hyvinkin saattanut muodostua varsin merkittäväksi veturisarjaksi Suomessa. Mutta kaikki kortit laitettiin tuolloin likoon Dr16 sarjaan, ja nyt tiedämme kuinka tuossa kävi. (Eivätkä ne vientimarkkinatkaan auenneet kyseiselle veturille, vaikka vuorineuvos Kankaanpää näitä maalailikin veturin esittelytilaisuudessa)
kuva 01.11.2025 20:19 Hannu Peltola  
  Tällaisia kesäisiä kuvia on mukavaa katsoa marraskuun pimeydessä!
kuva 01.11.2025 20:10 Juha Toivonen  
  Tuo "kävelyvauhtiin" - kommenttini, oli kylläkin tarkoitettu lähinnä karrikoiduksi ilmaisuksi siitä, kuinka Hurulla nopeus laski tuntuvasti alle normaalin nopeuden, sen vetäessä ylöspäin Joensuun yö-/sekajunia pitkin Keski-Suomen mäkiä, kohti Jyväskylää, silloisen/silloisten P109-runkojen kanssa.
kuva 01.11.2025 19:19 Petri Nummijoki  
  Se varmaankin päti myös tuossa päivän 2.6.2000 ajossa, että ennen Urjalaa ei ole tarvinnut pudottaa tehoja pois lukien Aurassa ollut hidastus sekä Loimaan ja Humppilan pysähdykset. Urjalan jälkeen kilometrien 165-158 väli meni aikaan 3 min 21 s, joka vastaa keskinopeutta 125 km/h.
kuva 01.11.2025 19:11 Esa J. Rintamäki  
  Samanlainen vanha P-merkki löytyi Helsingistäkin, Alppilassa olevan kerrostalon päätyseinässä vielä joitakin vuosia sitten. Ilmeisesti julkisivuremontti kyseisessä talossa siirsi sen historian hämäriin.
kuva 01.11.2025 18:25 Hannu Peltola  
  Tämä tuli satunnaiskuvana, on kyllä upea kuva!
kuva 01.11.2025 18:10 Tapio Keränen  
  Vankien ikkunat olivat läpinäkyviä. Keäkuvissa ainakin näkyvät sisäpuoliset kalterit.
Keskikäytävän katossa oli muutama kaasulamppu, joista valoa tihkui vankikoppien ovien kalteri-ikkunoista kuljetettavienkin puolelle.
kuva 01.11.2025 18:01 Aarni Lilja  
  Hieno kuva Niklas.
kuva 01.11.2025 17:36 Niklas Rinta-Kanto  
  En tajunnutkaan, että tämäkin kuuluu rataverkolle :D
kuva 01.11.2025 17:07 Juha Kutvonen  
  Kiitos Jimi!
kuva 01.11.2025 16:49 Markku Naskali  
  Siis vankien ikkunat oli sumennettu? Mahtoiko olla mitään sisävalaistusta?
kuva 01.11.2025 16:48 Jari Välimaa  
  kyllä tämä vaunu on rataverkolla, tosin jokeriradan rataverkolla. Lisäksi operaattori on Kaupunkiliikenne.
kuva 01.11.2025 15:12 Jimi Lappalainen  
  Radan toinen pää: https://vaunut.org/kuva/154417
kuva 01.11.2025 15:08 Jimi Lappalainen  
  Samanlainen vanha P-merkki löytyi vielä vuonna 2022 Turusta Kurjenkaivonkentältä: https://tinyurl.com/bded3bwe
kuva 01.11.2025 14:19 Jimi Lappalainen  
  Erittäin asiallinen kuva, Juha! Move on! ;)
kuva 01.11.2025 13:26 Kimmo T. Lumirae  
  Saavutettiin 120 km/h, ei 130 km/h...kyllä sn 120:n junalla voi 120:ää ajaa, mutta jos alamäessä nopeus nousee 120:een ja edelleen on 20 porrasta päällä ja alamäkeä riittää, niin silloin vähennetään tehoa, ettei tule se 130 vastaan. Juna kulki ehkä 120:ää mutta ei pyrkinyt nousemaan sen yli, ennen kuin siinä Urjalan mäessä.

Hra Esa: väite perustunee käännökseeni Loïc Fieux:in ranskalaisesta dieselveturikirjasta, jossa hän kertoo CC65000:sta ja siitä, että ranskalaiset eivät jatkaneet kaksimoottoristen vetureiden kehittelyä, koska ne olivat monimutkaisia ja vika-alttiita, eikä moottorivaunuihin suunniteltuja MGO:ita ollut järkeä käyttää raskaan kuormituksen linjavetureissa, vaan ranskalaiset jäivät odottamaan riittävän tehokkaiden moottorien tuloa saataville, ja kokeiltuaan Sulzerin 24-sarjan V12-konetta A1AA1A 68000:ssa (mikä ihana tyyppimerkintä!), päätyivät Pielstickin 185-sarjan V12-koneeseen, jonka jälkeläinen on Dr16:n 200-sarjan V12.

Edellä kerrottuhan ei sitten estänyt ranskalaisia myymästä Suomeen kahdella MGO:lla toteutettuja linjavetureita raskaaseen kuormitukseen.

Mutta jos olen näissä yhteyksissä viitannut, mielestäni aivan perustellusti epäilykseen, että MGO:t eivät voi kestää pitkän päälle, niin näköjään olen ollut väärässä (tätä tapahtuu yhä useammin). Saksalaiset, kevyemmät ja yksinkertaisemmat Maybachin, Mercedeksen ja MAN:in nopeakäyntiset (1500 rpm) V12:t on monin paikoin korvattu saneerauksissa modernimmilla moottoreilla ja monet niitä käyttäneistä vetureista (BR 220, 221, 211, 212, 280, 601, 608.5, 613 jne jne jne) on hinattu naulatehtaalle, mutta meillä MGO sen kun porskuttaa, liki 300 kappaletta oli käytössä parhaaseen aikaan. MGO on varmasti kallis peruskorjata ja päästöt ovat karmeat, mutta ihan ihmeesti se kestää, todella kovassa käytössä, kuten edellä on kirjoitettu: Kouvolan tavarajunaliikenne, rautakanavajunat, Tampereen turvejunat, mainitut Turun pisimmät pikajunat ja niin edelleen. MGO:ista on otettu kaikki irti ja välillä varmaan vähän enemmänkin: muistettakoon, että Dr13:n tehonsäätö ylikuormittaa MGO:ta ajoittain, suorastaan "rankaisee" konetta niin, että se ei pysy suurimmalla ruiskutuksella ja ahtopaineellakaan 1500 rpm käyntinopeudessa, vaan sähköpuoli pakottaa koneen "polvilleen" ja kierrokset laskemaan, kunnes sähköpuolen tasapaino saavutetaan jossain 1400+ rpm tasossa. Samoin Dv12-käytössä koneista on otettu 1300 hv irti, kunhan ruiskutussäädin jaksaa työntää usvaa putkeen eli naftaa suuttimille.

Ja MGO:t vain kestävät vuosikymmenestä toiseen.

Hra Esa; suomalaisten MAN-koneiden sukulaisuussuhteista sukellusvenemoottoreiden kanssa on aikoinaan huhuttu, mutta ainakaan vielä en ole löytänyt mitään kouriintuntuvaa: sukellusveneissä on toki ollut MAN:eja, ainakin 30/38-perheen koneita (sylinterin halkaisija cm / iskun pituus cm), joka oli 30-luvun moottoriperhe ja käytössä joissain vetureissakin. Pidänkin mahdollisena, että pienempi 22/30 -moottoriperhe, joka on Nalleista ja Hurusta tuttu, on luotu sotien jälkeen ehkä hieman kevyempänä vaihtoehtona (Hurun V16 ei paina enää kuin noin 15 000 kg, heh heh).

Vertailun vuoksi mainittakoon Sulzer, joka saattoi olla ehdolla Huruunkin pääkoneeksi, mutta kun se painoi 24 000 kg...Sulzer kiertää 750 rpm ja on erittäin suosittu brittivetureissa. Mainitsemani nopeakäyntinen MAN oli Länsi-Saksassa edellä mainitsemissani veturisarjoissa käytetty 18/21, 1100 hv, kiersi 1500 rpm, samoin kuin myöhempi MAN 23/23 (MTU) , joka on tyystin eri vehje, BR 218-veturiin kehitetty 2850 hv V12. Ainakin MAN:illa tuntui riittävän moottoriperheitä jos jonkin kokoisia ja vaikka minkä tehoisia.

Tässä esiintyy selvästi kaksi koulukuntaa: saksalainen koulukunta suosii nopeakäyntisiä moottoreita ja kevyttä hydraulista voimansiirtoa, ja muut suosivat hidaskäyntisempiä, 750-1100 rpm kiertäviä pääkoneita ja sähköistä voimansiirtoa ja ranskalaiset yhdistivät nopeakäyntiset moottorit sähköiseen voimansiirtoon mm. käyttämällä ns. monomoottoriratkaisua ajomoottorissa eli yhtä ainoaa ajomoottoria teliä kohden, ja tämä ilmeisesti kevensi lopputulosta. Moottoreissa ainakin männän nopeus vaikuttaa asiaan, ja kentänheikennys niinkään ei.
kuva 01.11.2025 12:02 Oula Vattulainen  
  Kiitos!
kuva 01.11.2025 11:06 Antti Ojala  
  Yorkin ja edelleen sen uudemman kaimakaupungin, nimeämiseen liittyy skandinaavinen yhteys. Roomalaiset perustivat Yorkin v. 71 nimellä Eboracum. Pohjanmiesten valloittaessa kaupungin, he nimesivät sen Jórvíkiksi. York on siis Jórvíkin typistymä.
kuva 01.11.2025 10:27 Juho Rintala  
  Hieno kuva Oula.
kuva 01.11.2025 09:33 Raimo Harju  
  Veturien veturi, tämän ulkonäköön ei vaan kyllästy.
kuva 01.11.2025 07:54 Esa J. Rintamäki  
  Meilläkin siis "The Imperial Train"...!
kuva 01.11.2025 05:16 Kari Haapakangas  
  Hiawathaan, siis tuohon Longfellowin runoilemaan, liittyy hauska suomi-yhteys: onhan runoelma laadittu kalevalamittaan, ja tiettävästi muutoinkin saanut vaikutteita Kalevalasta Longfellowin innostuttua lukemastaan saksannetusta Kalevalalasta. Siksipä C. Barksin luoman intiaaniheimon (peeweegat) puheenparsi on kuin Väinämöisellä ikään.
kuva 01.11.2025 00:26 Antton Karhu  
  Kiitoksia @Pasi Seppälä! Itsekkin yllätyin, että tuli raakapuuvaunuja umpivaunujen sijaan. Edellisenä päivänä Kouvolasta lähti T 2273 vedolla sahatavaravaunuja Ristiinaan. Vetäjänä oli kärpässienelle tunnusomaisesta värityksestä tunnettu Dv12 2652. En vain ehtinyt valmistautua ja kuvata sitä kun se lähti 19 minuuttia aikaisemmin liikkeelle.
kuva 01.11.2025 00:15 Esa J. Rintamäki  
  BCm, kätsy keksintö esim. Ropistoon (lue: rautatieopistoon) tulevien maakunnan rautatieläisten majoituspaikkoina.
kuva 01.11.2025 00:05 Esa J. Rintamäki  
  Herrat Hannu ja John: - vitsinä kerrotaan, kuinka eräs "tonnikeiju"-luokkainen amerikkalaisrouva pahoitti mielensä siitä, kun Yorkin kaupunki "oli varastanut nimensä meidän omalta New Yorkiltamme"!

Ai niin vielä: mohawkien heimo oli elellyt itärannikolta hiukan sisämaahan (jokivarressa) päin, just "Nöf Jorkin" korkeuksilla.
kuva 31.10.2025 23:57 Esa J. Rintamäki  
  Herrat Kimmo ja Petri: - muistelen että täällä vorgissa jossain aiemmassa yhteydessä oli todettu MGO:n olleen suunniteltu ("omistettu"???) moottorivaunukäyttöön. Ja kuinka täällä Kalevalan kankahilla myllyä huudatettiin täysillä tuntikausien ajan mm .Kostamuksen kolminvetomalmijunissa.

Se se vaan on mielenkiintoista, että moottorivaunuilla kuormitukset ovat mitä ovat, kuitenkin kevyemmästä päästä.

Tämä kertonee jotain, paitsi suunnitteluvaiheessa tehdystä ("pakko"?)valinnasta kuin myös siitä, että MGO:issa esiintyneet lastentaudit ja muut ongelmat aiheuttivat runsaasti päänvaivaa ja viestiliikennettä [valmistaja Ranskassa - valmistaja Suomessa - koneteknillinen toimisto - Hy konepaja - varikot - kuljettajat (siis oletettavasti Veturimiesten liittokin) välillä].

Ongelmien ratkomisissa näemmä onnistuttiin, kun uutisia MGO:iden totaaliräjähtämisistä ei ole pahemmin kuultu. Eikä muuten kovin runsaita rutinoita kuljettajien puoleltakaan.

Joku edellä kertasi MAN - moottoreista jotain mainintaa kierrosluvuista. Itse lisäisin että meillä käytetyt versiot oli luokiteltu hidaskäyntisisiksi. Suunnittelutyön onnistumisesta tai pikemminkin tuloksellisuudesta kertoo Huru 12:n generaattoripolitiikan perusasetus: - kunhan genu vaan työntää sähköä riittämiin, ei pääkoneen suinkaan tarvitse kiertää miljoonilla kierroksilla.

Kierrosluvuilla kun on vaikutuksensa moottorin sisäisiin massavoimiin (herra Erkki N. halutessaan avannee asiaa lisää, mikäli tarpeen?).

Olin aikoinani nuorena jauhojulppina ihmeissäni, kun kuulin iso-Mannin tyhjäkäynnillä pyörivän 600 k/min ja täydellä teholla 900 vastaavasti, kentänheikennyksiäkin silti tarvittiin.

Kertooko tämä mahdollisesta lähisukulaisuudesta laivakoneiden kanssa?
kuva 31.10.2025 23:41 John Lindroth  
  Hannu! Kiitos selvennyksestä!Aina sitä oppii jotain lisää!
kuva 31.10.2025 23:17 Petri Nummijoki  
  Oliko tuo Dr13-kokemus (eli Urjalassa saavutettiin ensimmäisen kerran 120 km/h) peräisin ajalta, kun Kyrössä tehtiin turvalaitetöitä 1999 tai vaihtoehtoisesti siellä on ollut joku muu nopeusrajoitus? https://vaunut.org/kuva/60834 Sellaiseen tilanteeseen tuo sopii hyvin. Mutta jos Auran hidastuksien jälkeen latu oli auki Loimaalle asti kuten 2.6.2000, jolloin Dr13 2349 veti 14-vaunuista P821:tä niin kyllä se vauhtiin pääsi vielä ennen Loimaata. Kilometrien 221-211 väli meni tolpista mitattuna aikaan 5 min 7 s, joka vastaisi keskinopeutta 117 km/h ja neljä nopeinta kilometriä tuolla osuudella aikaan 30 s eli tasan 120 km/h. Loimaahan on noin kilometrin 209 kohdalla.
kuva 31.10.2025 22:14 Kimmo T. Lumirae  
  Petri Nummijoki tuossa jo latoi faktat ansiokkaasti tiskiin Juha Toivosen kommentista. Ei sellaista junaa, eikä sellaista mäkeä ollut, että Dr12 Huru olisi kävelyvauhtiin hyytynyt, ja ratamoottorituuletuskin tuossa jo käytiin läpi (ja se itse asiassa vie vähän pohjaa koko väitteen todenmukaisuudelta, koska todellakin ratamoottorituuletus oli aina täysillä, kun veturi liikkui). Tietenkään en voi tietää, miten kova Juha on kävelemään ja mieleeni tuli Jope Ruonansuu ja "Ota minut reppuselkään, Essayah, Ja käytä mua viinakaupassahh, Sun kanssa me varmana keretään, Sä oot älyhyvä kävelemään".

Dr12:n nettoteho pyörän kehällä tai vetokoukussa oli noin 1500-1550 hv, kun Dv12:n oli noin 950-1000 hv. Tietysti ero Dr13:n noin 2200 hv:aan on merkittävä.

Suomessa ei ole pelätty kiusata vetokalustoa ottaen siitä kaikki irti. On ollut joskus jopa hiukan hämmentävää lukea saksalaisvetureiden tekniikasta ja kestävyydestä, miten tietyt moottorit eivät kestäneet liian kovaa ajosykliä: esim. V 200 -vetureiden nopeakäyntinen MAN V 12 (ei sukua Hurujen ja Nallejen MAN:eille muuta kuin katuosoitteen perusteella) ei kestänyt, koska siitä puuttui mäntien öljyjäähdytys, ja Maybachit ja Mercedekset kestivät, vaikka ajosykliä pidettiin niillekin liian rankkana.

Ajattelutapa myös Briteissä oli selvästi erilainen: junan tehopainosuhde oli merkittävä ja se oli merkittävä syy class 41-42 Warshipin tilaamiseen: saatiin 80 tonnin veturilla 2200 hv pääkoneteho class 45:n 133 tonnin painoon ja 2500 hv pääkonetehoon verrattuna: junaan saatettiin ottaa 1-2 vaunua enemmän ja silti pysyttiin aikataulussa; Suomessa tuskin tällaisia aikatauluja ajettiin missään, vaan tärkeämpää oli, että päästiin perille joskus.

Mitähän nämä olisivat sanoneet jostain 52 akselin iltapikajunasta Tku-Tpe, kun Dr13:ssa joutui koko matkan pitämään ajoporrasta 20 päällä, eli täydellä teholla Tku-Tl, pois lukien asemille tulot jarrutuksineen...vasta Urjalassa on sen verran alamäkeä, että nopeus nousi täyteen 120 km/h:iin ja silloin sai ensimmäisen kerran vähentää tehoa, edellä mainittu rajaus huomioiden. Eli siinä MGO:t huusivat täysillä puolitoista tuntia, välillä vain muutaman minuutin huokaisten; vajaata tehoa ei käytetty lainkaan ja silti aikataulusta ei saanut 52 akselilla kiinni minuuttiakaan, kun 48 akselilla siinä oli pari, kolme minuuttia pelivaraa. Samantapaiseen menoon viittasivat pikajunat, joissa Dv12:n perässä oli 36 akselia, 9 sinistä vaunua. Toki ajoaikakin esim. Tpe-Jy oli paljon pidempi kuin myöhemmin aikataulujen kiristyttyä. Mutta silti: kyllä siinä MGO:ita piiskattiin, kummassakin esimerkkitapauksessa.
kuva 31.10.2025 22:10 Juho Rintala  
  Tervetuloa minunkin puolesta. Näköjään aika isolla vauhdilla näitä uusia tulee :D

Hienolla kuvalla taas aloitit.
kuva 31.10.2025 22:01 Hugo Leino  
  Kiitos!
kuva 31.10.2025 21:50 Leevi Heino  
  Tervetuloa Vaunut.orgiin Hugo! Hieno ja syksyinen kuva.
kuva 31.10.2025 21:48 Niklas Rinta-Kanto  
  Tervetuloa Vaunut.orgiin Hugo! Hieno ja syksyinen kuva.
kuva 31.10.2025 21:27 Noah Nieminen  
  Komia!
kuva 31.10.2025 21:18 Hannu Peltola  
  Ilman muuta Esa! Aika voi vuosituhansien mittaan käydä tylsäksi Kreikan Olympus-vuorella ja jumalien(kin) on joskus mukavaa pistäytyä uudella mantereella jättimäisten hampurilaisten ja suurten V8-autojen maassa! Jenkeistä löytyy vastinpari varmaan jokaiselle eurooppalaiselle paikannimelle.

Little Hiawatha on tosiaan Longfellowin runosta tuttu hahmo, joka seikkaili myös Disneyn tuotannossa. Hiawatha sen sijaan oli legendan mukaan mohawk-intiaanien tarunomainen päällikkö 1100- tai 1200-luvulla.
kuva 31.10.2025 21:00 Esa J. Rintamäki  
  "Arf' a Mo, Kaiser, let us have our Holidays first."
kuva 31.10.2025 20:54 Esa J. Rintamäki  
  Hannu-serkku siis että Zeus, Hera, Hefaistos, Afrodite ja vielä Herkuleskin loikanneet ameriikansirtolaisiksi...?

Eikös Hiawatha muuten ollutkin Longfellowin eräs romaanisankari, joka kykeni pistämään ritolaksi niin maan perusteellisen kovalla vauhdilla? Ei Vireeni mitään..?
kuva 31.10.2025 20:50 Esa J. Rintamäki  
  Tyypillinen perjantain P 41:

Pe 20.5.1977: vet. Dr12 2215. Runko: Not 3045 + Fo 22538 + CEit 2655 + Eit 23104 + 23097 + Ei 22284 + 22287 + Eikt 23609 + Ei 22254 + 22228. Havaittu Vilppulassa.

Tyypillinen (miten sen nyt ottaa) lauantain P 42:

La 11.6.1977: vet. Dr12 2219 [Sk-Tpe], Sr1 3009 [Tpe-Hki] . Runko: Em 2178 + 2183 + 2180 + 2179 + Ei 22208 + Rkt 23818 + Ei 22254 + Eit 23010 + 23023 + CEit 2652 + Fo 22531.

Em - vaunut irrotettiin junasta Orivedellä, ja Huru siirsi ne makasiinin pistoraiteelle. Kyseessä oli amerikansuomalaisten laulukuoron tilausvaunut. Komeasti lauloivatkin Ov makasiinin laiturilla. P 42 jäi myöhään lähtöajastaan Ov. Matkustin itsekin Vlp-Tpe vaunussa 22208.

Tyypillinen P 52 perjantain ja lauantain välisenä yönä: (postinvaihto kummassakin yöjunassa.)

Pe - la 3.9.1977: vet. Dr12 2235 + Gbk 46'460-2 + Gblk 51'262-4 + 50'447-2 + Eit 23016 + EFi 22393 + Fo 22540 + Em 2470 + CEmt 24015 + 24026 + 24023 + Fo 22558 + Eit 23022 + 23091 + Ei 22758 + 22781 + Pot 10008. Lähtöaika Vilppulasta klo 2.23, tuloaika Hki klo 7.00.

Samana yönä P 51: vet. Dr12 2203 + Pot 10006 + Ei 22759 + 22757 + Eit 23069 + 23038 + Fo 22553 + CEmt 24037 + 24022 + Em 2459 + 2752 + CEmt 24020 + Em 2472 + 2464 + Fo 22547 + EFi 22397 + Eit 23017 + Gblk 50'501-6 + Ggv 33'613-1.

Kohtasi P 52:n Lylyssä, lähtöaika klo 2.39. Tulo Vlp klo 2.55 ja lähtö klo 3.00. Kohtaus Vlp: T 6038, joka siv. klo 2.59.

Sunnuntain P 41:

Su 25.9.1977: vet. Dv12 2733 + Fo 22538 + CEhit 26007 + Eift 23416 + Eit 23081 + Ei 22233 + Rkt 23802 + Ei 22190.

Kyllä perjantain P 41 ja P 51 joutuivat "kunnioittamaan" Pollarinmäkeä, toisin sanoen: vauhti kyllä hiljeni jonkin verran. Mutta eipä aikataulut niin kireitä tuohon aikaan olleetkaan, että Huruissa olisi pitänyt veivata rattia pohjaan muutoinkaan (paitsi just Pollarinmäessä).
kuva 31.10.2025 20:35 Jyrki Talvi  
  Komea kuva.
kuva 31.10.2025 20:16 Hannu Peltola  
  John, Olympian ja Olympian Hiawatha viitannevat tässä tapauksessa Olympian niemimaahan ja siellä erityisesti Mount Olympus - vuoreen. Olympian niemimaa on jylhää vuoristoa ( https://vaunut.org/kuva/166189?s=1 ) ja brittiläinen kapteeni John Meares nimesi niemimaan korkeimman vuoren Mount Olympus -nimellä 1778, "paikka, jossa jumalat asuvat".
kuva 31.10.2025 20:13 Petri Nummijoki  
  Mielenkiintoisia ovat kyllä Ylen artikkelin muutkin filmit, että ei siinä mitään. Hr12-veturin 2231 vetämä juna on veturin puskinmerkinnän perusteella P67 mutta millähän aikataulukausilla siinä oli postivaunu mukana? Olisiko huono arvaus, että Tampereen aamupostijunan H47 jäätyä kesäaikataulun 1961 myötä enää Riihimäen ja Tampereen välille (Helsinki-Hyvinkää-osuudelle tuli tilalle Lättähattujuna), siirrettiin päivän ensimmäinen postivaunu Tampereen suuntaan kulkemaan junalla P67?
kuva 31.10.2025 19:58 Juha Toivonen  
  Jossakinpäin Eurooppaa tuo nostalginen retroväritys ja sen markkina-arvo ymmärretään. Vaan tuota ei ymmärretä yhä edelleenkään VR:n pääkonttorilla. = Kertoo jotakin noiden jälkeenjääneiden alentuneesta tasosta elää nykypäivää ja sen vaatimuksia.
kuva 31.10.2025 19:46 Juha Toivonen  
  Ach so...nyt ymmärrän.
kuva 31.10.2025 19:43 Juha Toivonen  
  Kyllä se "melkoista ujelluksen sekoittamaa nilkuttamista oli" ylös Keski-Suomen mäkisillä rataosilla. Jyväskylään tultiin jo valmiiksi myöhässä, ja sieltä lähdettiin eteen päin kohti Pieksämäkeä myöhässä. Pätkäkiskoja paukutellen...ja Pieksämäkeen tultiin niin ikään myöhässä. Tuolloinen about tunnin pysähdys Pieksämäessä tasasi P109 mahdollisuuksia hieman, yrittäessään ehtiä Joensuuhun aikataulussaan.
kuva 31.10.2025 19:41 Pasi Seppälä  
  Kuvasin itsekin tämän poikkeuksellisesti lauantaina kulkeneen ristiinalaisen Hillosensalmen eteläpuolella. Tupla punakoneet ja normaalista umpivaunustosta eroava junarunko olivat positiivinen yllätys. Hyvä kuva normaalista poikkeavasta junasta ja tervetuloa sivustolle.
kuva 31.10.2025 19:32 Petri Nummijoki  
  Juuri sitä tarkoitan, että Dr12-veturin tulkitaan helposti olleen hidas aina, jos katsotaan vain 1980-luvun näkökulmaa, vaikka uutena se mahdollisti monessa tapauksessa aikataulujen nopeuttamisen aikaisempaan verrattuna.

Kävelyvauhtiin pikajunan nopeus ei kyllä ole pudonnut. Mäkilähtökokeissa Hr12/Dr12 sai 1300 tonnin tavarajunan 19-23 km/h vauhtiin junan ollessa lähtötilanteessa pysäytettynä 12,5 ‰ nousussa eli tämäkin on aika paljon yli kävelyvauhdin, joka ihmisellä on ehkä 5 km/h. Mainittu yöpikajuna on epäilemättä ollut huomattavasti kevyempi kuin 1300 tonninen. Mutta toki ymmärrän, että pikajuna voi vaikuttaa esim. 50 km/h nopeudessa jo melkein pysähtyneen, kun mielikuva helposti on, että pikajuna menee vähintään 100 km/h.

Dr12-veturissa ratamoottorituuletus on (ehkä pitkiä rullauksia lukuun ottamatta) aina täysillä, jos liikutaan junan kanssa, joten sehän ei kerro veturin kuormituksesta juuri mitään.
<<   >>