![]() |
03.01. 20:12 | Juha Toivonen | ||
Onneksi tuo aikajakso "kaikkine tilapäisine turisteineen" on jäänyt pysyvästi taa. | ||||
![]() |
03.01. 20:11 | Juha Toivonen | ||
Siinä sitä on maisema kohdillaan! Mykistävä kuva kerrakseen. | ||||
![]() |
03.01. 20:09 | Juha Toivonen | ||
Sissos! 1861 ja mäntäpuskimet. Höyrykupukin on ns. saappaanvarsimallia! 1/2 Cabrio...ja kaikkea sitä pitääkin olla... | ||||
![]() |
03.01. 19:57 | Janne Karresuo | ||
Rasmus, eivät ole. Lätät tuotiin Seinäjoelle sitä varten, että niille saadaan tehtyä tarvittavat huollot lämpimässä tallissa. Ja kyse on sellaisista huolloista, jotka on parempi tehdä lämpimässä kuin kylmässä. | ||||
![]() |
03.01. 19:39 | Markku Naskali | ||
Aikoinaan kun paljon junan kyytiä käytin tuli tutuksi monta huuliveikkoa, jos myös muutama "pikku-Hitlerikin" joka ei koulupoikien kanssa oikein toimeen tullut. Viimeisin hauska kuulutus on sekin jo monen vuoden takaa, mutta siltä ajalta kun kun vielä ihminen kuulutti seuraavia asemia. Toijalaa lähestyttäessä kerrottiin suunnilleen näin: " Kohta tule mutkan takaa pieni kylä nimeltänsä Akaa." | ||||
![]() |
03.01. 19:36 | John Lindroth | ||
Kyllä on komeeta! | ||||
![]() |
03.01. 19:13 | Rasmus Viirre | ||
Jaa ovatko Haapamäen kaikki pilttuut jo täynnä | ||||
![]() |
03.01. 19:13 | Janne Karresuo | ||
Markku :). Ei kuuluta ei. Kaukana ovat jo ne ajat ja persoonalliset konnarit :) | ||||
![]() |
03.01. 19:05 | Mikko Herpman | ||
Erinomaista että Haapamäen lätät pääsivät lämpimään talliin talven ajaksi. Säästää koreja kivasti kun ei lumi ja jää paina peltiä. Kovasta kosteudesta puhumattakaan. | ||||
![]() |
03.01. 18:49 | Markku Naskali | ||
Ei taida konnari kuuluttaa enää että seisoo Kourassa niin ja niin kauan... | ||||
![]() |
03.01. 18:38 | Hannu Peltola | ||
Tauno, vaikkapa tässä Oton kuvassa on potretti Tsekki-Pendolinosta: https://vaunut.org/kuva/164129?maa=176 | ||||
![]() |
03.01. 18:27 | Otto Tuomainen | ||
Pendolino. | ||||
![]() |
03.01. 18:18 | Tauno Hermola | ||
Mikä tuo veturin takana oleva yksikkö on? | ||||
![]() |
03.01. 18:16 | Hannu Peltola | ||
Kuva tuli satunnaiskuvana ja en ole sitä aikaisemmin huomannutkaan. Ohhoh, mikä kuva!!! | ||||
![]() |
03.01. 17:50 | Esko Peranto | ||
Mihin ne Operailiin liikennöimät "kekälejunat" unohtui? | ||||
![]() |
03.01. 17:48 | Esko Peranto | ||
Lohjalle tultiin takavirroittimen voimin. Vauhti hiljeni 50 km tuntumaan. | ||||
![]() |
03.01. 17:38 | Otto Tuomainen | ||
Tämä 380-sarja on jo ehtinyt poistumaan Budapestin suunnan liikennöinnistä kuvan ottamisen jälkeen. | ||||
![]() |
03.01. 17:30 | Ari-Pekka Lanne | ||
Näyttävä kuva! Ja tosiaan Jarno, suunnilleen kulkukäytävänmitan päässä valokaaresta jännätään kuvankaltaisella virroitinkelillä, kuluuko sudin kontaktihiili puhki juuri linjan pahimmassa ylämäessä. Joka tapauksessa tällaisten sutinoiden jälkeen on isot mahikset, että vaunusomeen saadaan kuvamatskua epätavallisin virroitinasetteluin seilaavista sähkölaitoksista. | ||||
![]() |
03.01. 17:26 | Juha-Pekka Marttila | ||
No joo.. Ei oliskaan hullumman näköinen ;) | ||||
![]() |
03.01. 17:07 | Jukka Ahtiainen | ||
Hienoa että vanhukset ovat saaneet katon päänsä päälle. | ||||
![]() |
03.01. 16:53 | Veeti Pietilä | ||
Se selviää VR:n ruotsinjunista | ||||
![]() |
03.01. 16:52 | Juha-Pekka Marttila | ||
Minkähänlainen teippaus/maalaus kylkiin on tulossa..? Toivottavasti ei saa yhtä tasapaksun vihreää, kuin IC-vaunu Ed 28001.. | ||||
![]() |
03.01. 16:25 | Ossi Rosten | ||
Pakko toistaa Eemiliä.. No nyt! | ||||
![]() |
03.01. 15:44 | Esa J. Rintamäki | ||
Sehr schön, lieber Herr Uwe! Olin joskus ottanur valokopioita joistakin Rh:n kirjaston lehtien artikkeleista, mitä nyt sattui joitakin mielenkiintoisia löytymään, vuonna 1984 eräs Glasers Annalen - lehti: "75 Jahre Reisezugwagenentwicklung": (teräsvaunuista ainakin) Löytyi tällaista eräästä kansiostani: Einheitsbauart 1928: eli yhtenäismallinen 3. luokan telipäivävaunu, 80 paikkaa 10:ssä hytissä. Paino 47 tonnia. Pituus puskimineen 21 720 mm ja korin sisäleveys: 2750 mm. Vaunussa oli Görlitzin telit, akselivälinä 3 000 mm. Ehemaliger Salonspeisewagen 1938, eli entinen salonkiravintolavaunu. Tällainen saattoi olla myös natsi-Göringin erikoisjunassa "Robinson". Se oli virtaviivainen helmapeltivaunu, jollaisia Reichsbahnille rakennettiin muitakin ja muunkin lajisia. Vaunussa oli keittiö ja 24 paikkaa ravintolasalissa. Paino 63,8 tonnia, pituus puskimineen 23 500 mm ja korin leveys n. 2870 mm. Sodanjälkeisestä kehityksestä kertonee "Halbspeisewagen 1951", eli 3. luokan päivävaunu ravintolaosastolla. Paikkaluku 3. lk: 38 ja ravintolan puolella 24. Pituus puskimineen 26 400 mm, ja korin leveys 2825 mm. Tässä jo oli Minden-Deutz-telit. Paino 36,8 tonnia. Ja sitten Rheingold-avo-osastovaunu (Rheingold-Grossraumwagen 1962): 48 paikkaa ensimmäisessä luokassa ja paino 44 tonnia. Pituus puskimineen edelleenkin 26 400 mm ja korin leveys 2825 mm. Teleinä oletettavasti edelleenkin Minden-Deutzit. Tässä vaunun korkeus kiskonselästä on 4050 mm. Penkkijakona 1 + 2. No niin: suomalaisilla teräsvaunuilla ("paslinkereilla" ja "eslinkereillä") pituus puskimineen oli sama 26 400, korin leveys luntattuna Tapio Keräsen EFit-vaunun piirroksesta (Junat 3/1986) 3066 mm (uudempi, sikkikattoinen malli) ja 3074 mm (sileäkattoinen, vanhempi malli). EFitin korkeus oli 4131 mm (eli aavistuksen korkeampi kuin Rheingoldilla). CEmt-makuuvaunut suomalaisena poikkeuksena: korkeus 4280 mm, johtuen makuuhyteistä: piti mahtua kolme petiä. Lisäksi suomalaisen mallin puskimien etäisyys toisistaan on 1830 mm ja saksalaisilla yleisesti 1750 mm. Vaunuissa leveysmittaan ja puskimien mitoitukseen vaikuttaa suuresti muun muassa läpikulku-ulottuman leveys ja tietysti myös kaarteen säde. Mitä jyrkempi kaarre, sitä enemmän vaunun sivuseinä poikkeaa raiteen keskiviivasta sisäkaarteen puolelle ja vastaavasti vaunun päädyt ulkokaarteen puolelle. Sama "ilmiö" vaikuttaa myös puskimien etäisyyteen toisistaan. Telien keskipisteen välinen mitta vaunun pituussunnassa on myös tarkoin harkittava. Johtopäätös: mitä lyhyempi vaunu, sen leveämpi siitä voidaan tehdä, kaarteiden säteiden asettamien vaatimusten mukaan sovitettuna kuitenkin. Vertailun vuoksi: VR:n puuvaunuista: pituudet: 18 680 mm / 20 800 mm / 21 180 mm. Korin leveys: aivan alkuun 3050 mm, sitten 3140 mm. Korkeus yleisesti 4155 mm (siis kattoon, eikä torpedoventtiileihin). VR:n lanterniinivaunut: pituus 18 680 mm ja korkeus 4067 mm. Korin leveys 3050 mm. Ja lopuksi samasta Glaserin artikkelista: IC - Grossraumwagen 1978: paino 41,2 tonnia. Pituus puskimineen 26 400 mm (sic!), korin leveys: 2825 mm. Korin korkeus kiskonselästä n. 4050 mm. Istumapaikkoja 2. luokassa 80 "yksittäisistuinta", 2 + 2 jaolla. Telimalli lienee kansallista mallia. |
||||
![]() |
03.01. 15:03 | Lasse Holopainen | ||
N e ä m m ä ovat. | ||||
![]() |
03.01. 14:39 | Rainer Silfverberg | ||
Ovatko nuo punaiset valot tilapäisiä "loppuopastimia"? | ||||
![]() |
03.01. 12:07 | Jarno Piltti | ||
Öisessä maisemassa etenevä virroittimen valokaari voi sopivalta etäisyydeltä katsottuna olla mystinen ja pelottava näky! | ||||
![]() |
03.01. 11:58 | Uwe Geuder | ||
https://de.wikipedia.org/wiki/UIC-Reisezugwagentypen sanoo 1961. | ||||
![]() |
03.01. 10:39 | Hannu Peltola | ||
Onpa siinä vihaisen näköinen juna! Varikolla tuo varmaan aiheuttaa pelkotiloja nuoremmille Pupuille ja Flirteille! Siinä ei edes auta vanhojen Deeveri-pappojen rauhoitteluyritykset... | ||||
![]() |
03.01. 10:00 | Jimi Lappalainen | ||
Tuskinpa tuo nyt tuollaiseksi jää :) | ||||
![]() |
03.01. 09:24 | Jari Välimaa | ||
On pahannäköinen perä kun ei pääse enää Itään koskaan. | ||||
![]() |
03.01. 08:11 | Riku Outinen | ||
Rasmus: Rmm/Rmmn-vaunujen päätehtävä on noin kahdesti vuodessa raskaan panssarikaluston, eli käytännössä Leopardien kuskaus harjoituksiin pääsääntöisesti akselilla Vuohijärvi-Parola-Niinisalo. Olisiko ne lopun aikaa valtaosaltaan Riksussa seisomassa, en tiedä. edit ja kyllähän niitä myös Rautaruukin liikenteessä käytetään, mutta näin suurilla massoilla edellä mainitussa | ||||
![]() |
03.01. 06:36 | Esa J. Rintamäki | ||
Miltähän vuodelta UIC-X - määritelmä nyt olikaan? | ||||
![]() |
03.01. 06:34 | Esa J. Rintamäki | ||
Eikä valkoinen juna ole ikinä puhdas! Vai onko kyseessä perinteinen "Sulo-Vilen"-tauti? Kunhan halvalla saa... |
||||
![]() |
03.01. 02:59 | Lasse Holopainen | ||
Nyt on raju väritys. | ||||
![]() |
03.01. 01:00 | Uwe Geuder | ||
Kun syksyllä Turun uusi rautatieasema otettiin käyttöön, automaattikuulutus oli "Intercity-juna Tampereelle lähtee raiteelta viiva". Paikalla sitten oikeata ihmisoppaita, jotka neuvoivat, mitä se viiva tarkoitti. | ||||
![]() |
03.01. 00:21 | Uwe Geuder | ||
> Unohdit Teppo että DB:llä oli avo-ozastollisia vaunuja TEE-junissa kanssa sarjaa Apmz Sanotaan, että Teppo oli yli 99% oikeassa ja alle 1% väärässä :) Kyllä 26,4 m pituus oli sama kuin UIC-X. Mutta muuten oli paljon eroavaisuuksia: Ovet, ikkunat, koko matkustamo, päätyovet, leveys ainakin. Korkeudesta en ole varma. |
||||
![]() |
03.01. 00:04 | Uwe Geuder | ||
Ai niin, "ggf." on se viranomaiskieleltä kuulostava ilmaisu. Gegebenenfalls, siis noin "siinä tapauksessa", "tarpeen tulessa". > Tosin tämä kai tarkoittaa 2. luokkaa? En ole koskaan ajattellut, mitä se tarkoitaa tarkalleen. Kyllä, vain 2. luokka kuulostaa todennäköiseltä. |
||||
![]() |
02.01. 23:54 | Lasse Holopainen | ||
Päähänmenevyys | ||||
![]() |
02.01. 23:35 | Eemil Liukkonen | ||
No nyt! Alkaa sanavarasto loppumaan multa, kun sanatkaan eivät edes riitä siihen kuinka tyylikäs tämä kuva on! | ||||
![]() |
02.01. 22:16 | Tor Lillqvist | ||
> eikä tulekaan matkan aikana Eli pimeä näyttö tarkoittaa eri kuin "ggf freigeben"? Jälkimmäistä paikkaa voidaan myydä vielä junan kulun aikana, ensimmäistä ei? Joo, näin sanoo myös https://travel.stackexchange.com/questions/183328/what-does-ggf-reserviert-mean-on-db-trains . Enpä ollut tuotakaan tullut tarkemmin tarkastaneeksi aikaisemmin. Ja varsinkin jos matkustan yksin niin harvoin varaan paikkaa, paitsi jos DB sanoo että juna tulee olemaan hyvin täynnä. (Tosin tämä kai tarkoittaa 2. luokkaa?) |
||||
![]() |
02.01. 22:06 | Rainer Silfverberg | ||
Unohdit Teppo että DB:llä oli avo-ozastollisia vaunuja TEE-junissa kanssa sarjaa Apmz: https://de.wikipedia.org/wiki/TEE/IC-Wagen_(DB)#/media/Datei:Apmz121_0_61_80_18-94_008-9_Domodossola_250308.jpg . Ne eivät ikkunajaom takia näyttäneet VR:n Esslingeniltä tilatuilta vaunuilta, ja ensimmäiset TEE vaunut valmistuivat n vuotta myöhemmin, mutta sisustus näissä saman tyyppinen kuin VR:n 1. luokassa. | ||||
![]() |
02.01. 21:31 | Esa J. Rintamäki | ||
Sudentulet välkähtelevät. | ||||
![]() |
02.01. 21:07 | Uwe Geuder | ||
> mutta ajattelin että sitten harmittaa jos joku varaakin matkan aikana paikat minne siirrytään Saksassa jokaisella paikalla on näyttö, jossa näytetään mistä mihin paikka on varattu. Jos se on pimeä, ei ole (enää) varausta eikä tulekaan matkan aikana. Paitsi jos juna liikkuu poikkeuskalustolla ja näytöt eivät ole ohjelmoitu, mitä ikävä kyllä ei ole harvinaisuus. Sitten on aika paljon "Bei Bedarf freigeben" ja ihme kultatason matkustajille varattuja paikkoja. Niissä on sama ongelma kuin Suomessa, jokaisella väliasemalla joku voi tulla... Minä en varaa juuri koskaan ja aika harvoin on matkustettu lattialla. Joskus täytyy vähän vaeltaa ja/tai nostaa laukkuja hyllyyn. Ja kun on, liikenne oli sekaisin eikä varaus olisi ollutkaan junalle, jolla matkustin. Tämä koskee enimmäkseen 2. luokkaa, 1. minä olen harvoin ostanut. Luulisin tilanteen olla siellä vielä parempi, |
||||
![]() |
02.01. 20:51 | Uwe Geuder | ||
1. luokan paikanvaraus voi olla halvempi, samanhintainen tai kalliimpi kuin 2. luokan. Halvempi esim. Ranskassa, jos 10-Euron paikkakiintiö on loppunut toisessa luokassa mutta ei ensimmäisessä. Voi myös käydä näin, että toinen luokka on täynnä (ainakaan ei myydä enää niille ei toivotuille Interrail-asiakkaille…) mutta ensimmäinen ei vielä. Käykö joskus toisinpäin, sitä en tiedä. Mutta ehkä 1. luokan matkalipulla saisi hätätapauksessa ostaa 2. luokan paikan? | ||||
![]() |
02.01. 20:29 | Teppo Niemi | ||
Käsittääkseni Suomea varten suunnitellut. Pitäisi kait kaivaa Eslingenin tehtaan toimittamia.vaunuja käsittelevä kirja esiin. Avo-odsstollisia.vaunuja ei taidettu tuolloin harrastaa muissa kuin.keskiovellisissa vaunuissq ja silvefeissä. Jotetenkin minulle on jäänyt mielikuvz, että vaunut olizivat läheistä sukua yhdistetylle 2 lk ja ravintolavaunulle. Korin.leveys on kuitenkin isompi. |
||||
![]() |
02.01. 20:15 | Tauno Hermola | ||
Ensimmäiset "siniset" olivat (Länsi-)Saksassa valmistettuja; oliko kyseessä suoraan joku saksalainen vaunutyyppi, joka raideleveysmuutoksella kelpasi Suomeen, vai Suomea varten suunniteltu uusi vaunutyyppi? | ||||
![]() |
02.01. 20:15 | Sampsa Saahkari | ||
Jimi: Ei mitään käryä, oma suku on Limingan ja Olkijoen (Pattijoki / Raahe) tienoilta. |
||||
Kuvasarja: Interrail 07/2024 |
02.01. 20:00 | Hannu Peltola | ||
Mukava kuvasarja! | ||||
![]() |
02.01. 19:58 | Jimi Lappalainen | ||
Sampsa, mahtaako sinulla olla sukujuuria Ilomantsin suunnalla? Siellä on pienellä alueella koko joukko Saahkari-nimisiä lampia; Pyöreä-Saahkari, Pitkä-Saahkari, Salmi-Saahkari, Väärä-Saahkari, Kasarmi-Saahkari, Vene-Saahkari sekä lisäksi Saahkarinvaara. | ||||
Kuvasarja: Välipäivinä Virossa |
02.01. 19:47 | Hannu Peltola | ||
Hieno kuvasarja ja Viron kuvia on aina mukavaa katsoa! |