Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
25.10.2025 13:34 | Rainer Silfverberg | ||
| Tammisaaressa oli erikseen asemapäällikön talo radan toisella puolella. | ||||
|
25.10.2025 13:30 | Jimi Lappalainen | ||
| Voikkaan ratapiha-alue kuuluu silti Kuusankosken liikennepaikkaan. | ||||
|
25.10.2025 12:51 | Lasse Kakko | ||
| Nykyään tätä tasoristeystä ei enää ole. | ||||
|
25.10.2025 12:31 | Samu Matosaari | ||
| Rainer, kyllä taitaa olla. | ||||
|
|
25.10.2025 12:21 | Markku Naskali | ||
| Melkoisia pytinkejä olivat asemarakennukset aikoinaan. Tammisaarikin pieni kaupunki eikä junaliikennekään kai hirveän vilkasta ollut. Mutta henkilökuntaa rautateillä oli paljon joten kaiketi asemilla myös asuttiin. | ||||
|
|
25.10.2025 12:20 | Rainer Silfverberg | ||
| Oliko tämä jo kaksivärinen (ruskea-beige) jo 1975? | ||||
|
|
25.10.2025 12:17 | Aarni Lilja | ||
| Hieno kuva Joel. | ||||
|
|
25.10.2025 11:55 | Rainer Silfverberg | ||
| Onko Fenniarailin veturivarikko Voikkaalla? | ||||
|
|
25.10.2025 09:51 | Juho Rintala | ||
| Korjauksena, tämä meni Voikkaalle saakka. | ||||
|
25.10.2025 08:42 | Pasi Seppälä | ||
| Herkällä päällä ovat viranomaiset vallitsevan maailmantilanteen takia. Itsekin sain selitellä harrastustani loppukesästä Kotkan Kotolahdessa. Jänskäntien sillalla olin kuvaamassa kun "satamapoliisi" tuli vilkkuautolla paikalle kyselemään tekemisiäni. Kun kerroin aikeeni ja kun molemmat totesimme paikankin olevan luvallinen niin kuvaaminen sai jatkua. Kertoi kyllä sataman vartioinnin olevan entistä tarkempaa terroriuhan ja itänaapurin toiminnan takia. | ||||
|
|
25.10.2025 07:44 | Joel Kuikka | ||
| Oho, ei pitäis tehdä väsyneenä näitä julkaisuja :D | ||||
|
25.10.2025 07:41 | Jari Välimaa | ||
| Saa nähdä mikä tyyppihyväksyntä otetaan käyttöön ? | ||||
|
|
25.10.2025 07:38 | Jari Välimaa | ||
| operaattori taitaa olla toinen ? | ||||
|
25.10.2025 02:28 | John Lindroth | ||
| Komea Tk3 kuva! | ||||
|
25.10.2025 01:17 | Teemu Tuomisto | ||
| Kiitoksia Samu! | ||||
|
24.10.2025 23:16 | Juho Rintala | ||
| Taidat tarkoittaa että R-kirjain muuttunut pieneksi. Samaa minä nyt ihmettelen. |
||||
|
24.10.2025 23:04 | Tuomas Pätäri | ||
| No niitähän ne varmasti on, eipä juolahtanut Uacit mieleen. Näkyy niitä pari myös MML:n ilmakuvassa, tosin epäselvemmin (yleensäkin kuntien omat ortokuvat ovat tarkimpia mitä vapaasti löytää). | ||||
|
|
24.10.2025 23:00 | Tuomas Pätäri | ||
| Rauhassa sain olla, vaikka melko pitkään tässä olin ja monen näkemänä, sillä tuossa tasurilla oli melkoinen trafiikki molempiin suuntiin. Miten kävi keskusteluissa? Aikamoinen savotta olisi vaikkapa Street View -autokuskilla, jos kaikkien aidattujen kiinteistöjen kohdalla täytyisi omistajalta pysähtyä lupa kysymään :) |
||||
|
|
24.10.2025 22:55 | Luc Grenfell | ||
| Oho, liitterä on "muuttunut" Erd:ksi (eli D-kirjain on muuttunut pieneksi). | ||||
|
24.10.2025 21:36 | Aarni Lilja | ||
| Hieno ja syksyinen kuva Niklas. | ||||
|
Kuvasarja: Värtabanan - helposti bongattava ja mielenkiintoinen satamarata Tukholmassa |
24.10.2025 21:24 | Tor Lillqvist | ||
| @Simo: Totta kai ne on haihattelua. Niinhän sanoin asiaa koskevasa ensimmäisessä kommentissa, että "haaveilin". Ja lopetin "mutta sitten heräsin". Mutta huumori ja ironia on vaikea laji. | ||||
|
|
24.10.2025 20:39 | Samu Matosaari | ||
| Hieno ja syksyinen kuva! | ||||
|
24.10.2025 19:31 | Laura Jänis | ||
| Niin sopii Ferrin sininen väri kun Ahti kuvineen, et vahva mielleyhtymä tulee paikalliseen putkifirmaan Putkiahtiin. Nimet ja kuvat on kyllä kiva lisä | ||||
|
24.10.2025 19:27 | Jimi Lappalainen | ||
| Kymmenen vuotta tuli juuri täyteen tästäkin. Sinivaunuinen H 450 saapui pääteasemalleen Jyväskylään kello 19.27. https://juliadata.fi/timetables?s=450&d=24.10.2015 | ||||
|
|
24.10.2025 19:04 | Rasmus Viirre | ||
| Jahas elikkäs 202 ”Aino” ja 203 ”Ahti” :) Hienosti on logot ja hahmot näihin toteutettu! Pidän! Mahtaakohan 201 saada nimen ”Väinämöinen”? |
||||
|
24.10.2025 18:36 | Tapio Keränen | ||
| Kuvasta himokas Väinämöinen puutuu. Parempi näin. | ||||
|
|
24.10.2025 17:21 | Jimi Lappalainen | ||
| Varmaan käyttöönottotestit ja todistukset tms. | ||||
|
|
24.10.2025 17:05 | Markku Naskali | ||
| Meikäläinen tyhmä kysyy miksi ulkomailta tulevat sähköveturit ja sähköjunat pitää hinata satamasta. Mitä puuttuu? | ||||
|
24.10.2025 16:44 | Markku Naskali | ||
| Olen minäkin Aino-nimisen kulkuvälineen kyydissä ollut. Se oli jo toimintansa lopettaneen Väinö Paunu Oy:n bussi. Kalevalaisia nimiä on useassa käytetty, mm. laivoissa ja monessa muussa yhteydessä. |
||||
|
|
24.10.2025 16:34 | Asmo Rasinen | ||
| Kuusankoskelle matkalla. | ||||
|
24.10.2025 15:44 | Rasmus Viirre | ||
| Oi kyllä, kaipaa näitä trioja. Saa nähdä kuinka sitten pärjätään lehtikeleillä, kun jokaista diesel vetoista junaa vetää 1x Dr19. Tässä kun deeveen veroinen deeärrä omaa vain kahden veturin moottoritehot, ei painoja ja vetäviä akseleita. | ||||
|
24.10.2025 15:31 | Rasmus Viirre | ||
| Mahtava sumukuva ja mielenkiintoinen kokoonpano. Kaiken kruunaa keulilla komeileva, nyt edesmennyt 3014. | ||||
|
24.10.2025 15:17 | Petri Sallinen | ||
| Vuoden 1966 rautatietilaston mukaan veturit kuluttivat 54 365 kuutiota halkoja ja 129 106 tonnia kivihiiltä. Vuoden 1958 vastaavat luvut ovat 868 591 kuutiota halkoja ja 353 796 tonnia kivihiiltä. Veturihiili lienee erilaista kuin voimalaitosten käyttämä kivihiili. Oli miten oli — rautateillä käytetyn hiilen osuus teollisuuden ja etenkin energiateollisuuden käyttämään hiilimäärään verrattuna oli varsin pieni. Energiateollisuus oli Suomessa aikoinaan ylivoimaisesti suurin hiilidioksidin päästelijä. |
||||
|
24.10.2025 14:09 | Jimi Lappalainen | ||
| Oho, juuri tässä yhtenä päivänä mietin että miltähän Pappilanniemessä nykyään näyttää. Tuomas toimitti! :) | ||||
|
24.10.2025 14:01 | Juho Rintala | ||
| Ole hyvä. | ||||
|
|
24.10.2025 13:34 | Joel Kuikka | ||
| Mie oon itekki pari kertaa kuvannut tuosta aidan läpi noita vaihtotöitä eikä kukaan oo kertaakaan tullut mulle jutustamaan mitään, että on kyl vähän mielenkiintoista jos joku on vetänyt herneet nenäänsä siitä. | ||||
|
|
24.10.2025 11:11 | Raimo Harju | ||
| Mäntyluotoon tuli kivihiiltä 1960 luvulla niinkin paljon, että sitä sai kerätä radan varrelta esimerkiksi kasvihuoneitten lämmitykseen, sitä en tiedä mihin päin sisäsuomea sitä meni. | ||||
|
|
24.10.2025 10:37 | Petri Nummijoki | ||
| Ajattelin asiaa lähinnä vetureiden polttoainehuollon kannalta. Raahen terästehtaan kuljetuksilla ei liene VR:n oman hiilitarpeen kannalta ollut enää merkitystä, koska VR:n hiilitarve oli tehtaan aamuhämäriin ehdittäessäkin jo romahtanut. 1966 oli ankarasta talvesta huolimatta vetureiden hiilenkulutus enää vajaat 37 % (ja halkojen kulutus reilut 6 %) verrattuna esim. (lama)vuoteen 1958. | ||||
|
|
24.10.2025 10:18 | Tommi Koskinen | ||
| Ilmakuvan vaunut lienevät Uac-vaunuja. Niistä on ihan mukavasti kuvia Joensuun ja Vuonoksen väliltä, mutta Joensuun ja Lauritsalan väliltä kieltämättä vähemmän, tässä ainakin yksi: https://vaunut.org/kuva/122527 | ||||
|
|
24.10.2025 10:10 | Tommi Koskinen | ||
| Sait ilmeisesti kuvailla rauhassa? Nimimerkillä "Käynyt viisi vuotta sitten tässä paikassa pitkän keskustelun tehdassuojelun/vartioinnin edustajan kanssa siitä, onko aluetta laillista kuvata aidan ulkopuolelta" :) | ||||
|
|
24.10.2025 09:34 | Petri Sallinen | ||
| Kivihiilen käyttö Suomessa löytyy energiatilastoista. Esimerkiksi vuonna 1970 kivihiiltä käytettiin 2,8 miljoonaan tonnia, vuonna 2003 käyttö oli 7,6 miljoonaa tonnia ja vuonna 2023 se oli 1,2 miljoonaa tonnia. Suuria hiilenkäyttäjiä olivat energiateollisuus ja terästeollisuus. Tänä vuonna kivihiilen käyttö loppui lähes kokonaan voimalaitoksissa. Jäljellä ovat enää Meri-Pori, joka on huoltovarmuuslaitos sekä Vaskiluoto. Kivihiilen kieltolain mukaan kivihiilen energiakäyttö loppuu Suomessa vuonna 2029. Rautateiden polttoaineiden käyttö selviää rautatietilastoista ja kivihiilen alkuperä (tuonti) selviää ulkomaankauppatilastoista. Tilastoissa on tarjolla pitkiä aikasarjoja, jos niistä on kiinnostunut. |
||||
|
|
24.10.2025 09:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hannu-serkku, lisätieto: 1970-luvun loppupuoliskolla perjantaisin klo 18.20 lähti koksijuna "Rasputin" (Vainikkala - Raahe) Kouvolasta, matkustaja-aseman kohdalla liikkeelle. Sen lähtöä oli hauska seurata: Huru 13:n pakoputket syöksivät kipinöitä pimenevään iltaan, kun (neukkuvaunuista koottu) tosi "tonnijuna" taisteli liikkeelle lähtiessään. Siinä suurtartuntaa tarvittiin! 1980-luvulla Helsingin Hanasaaren ja Myllypuron voimalaitoksia ruokittiin puolalaisella palahiilellä. Hanasaaressa kivihiili kyllä jauhettiin kuulamyllyillä hienojakoisemnaksi. Puolasta kyllä tuli hiilen seassa kaikkea muutakin inhimillisen elämän kirjosta. |
||||
|
24.10.2025 09:20 | Ilkka Hovi | ||
| O = Kouvola - Kotka linja. Olisiko tullut Kotka - Kouvola - Lahti vuorolta ja jatkanut Helsinkiin siirtona. | ||||
|
|
24.10.2025 09:16 | Hannu Peltola | ||
| Petrin kysymyksiin hiilisatamista löytyi osittainen vastaus Vorgin kuvista. Merkittäviä kivihiilisatamia ovat olleet ainakin Hamina, Jätkäsaari ja Turku. Lisäksi junalla on tuotu paljon venäläistä hiiltä. Hamina on selvästi palvelllut erityisesti Kymenlaakson metsäteollisuuden hiilitarpeita, mutta samalla varmasti Pieksämäen ja Kouvolan varikot ovat saaneet hiilitäydennyksensä Haminasta. Jätkäsaari on ollut selvästi tärkeä hiilisatama Etelä-Suomen teollisuudelle, erityisesti Lohjan kalkille. Samalla Pasila on saanut sieltä hiilitäydennyksensä. Turku oli myös tärkeä hiilisatama ja sieltä toimitettiin Länsi- ja Lounais-Suomen hiilet. Ainakin Turun varikko on saanut hiilensä satamasta, mutta mahdollisesti myös esimerkiksi Tampere. Junakuljetuksena toimitettiin mm. kivihiili ja koksi Raahen terästehtaille. | ||||
|
|
24.10.2025 06:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Petri, onko mahdollista, että täällä YYA-ajan Suomessa vetureissa olisi käytetty myös CCCP:stä tuotua kivihiiltä? Itse en muista siitä mainitun vorgissa juuri mitään? Herra Erkki, omat kokemukseni 1960-luvun talvista ovat presiis samanlaisia kuin sinulla. Mutta jos tarkastellaan maailman väestön lukumäärän kehitystä kuvaavaa käyrää, niin pitkän aikaa käyrän nousu oli sangen maltillista. Mutta sitten - hupsista - käyrä pomppasikin jyrkkään eksponentiaaliseen nousuun. Taitekohta osuu juuri kohtaan jossa ihmiskunnan elintaso alkoi olla jo parempi kuin vanhassa "Musta Saara" - tai "Huuakotti-hottentotti"- mustaihoinen savimajan lapsi Afrikassa - lauluissa jollakin tavalla kuvataan. Toisin sanoen: - yleinen kulutus oli myös silloin kääntynyt jyrkkään nousuun. Sen seurauksena piti tuottaa tavaroita kaikille, jotka niitä halusivat. Tarvittiin siis tavaroiden tekijöitäkin ja paljon. [1960-luvun vasemmistoradikalismin aaltokin alkoi jotakuinkin samoihin aikoihin...?] Sitten alkoi puurot kiehua hellalle. TÄSSÄ VAIHEESSA alkoi kuulua enemmänkin puheita ilmastonmuutoksesta. Tarkoituksena oli joko varoittaa siitä tai sitten estää sitä, että jokaikisellä iikalla, Tulimaasta Nordkapiin ja Beringin salmen itärannalta Helsingin kautta sen länsirannalle olisi ollut Rolls-Royce Corniche-avoauto, seinän kokoinen väriteevee, Rolex-kello, baarikaappi sisältöineen ja vielä luksusvaimokin saatavillaan. Ja niin edes päin. Siis elintaso- ja statussymbolikilpailemista ja siten - resursseista. Josta muuten kiitos kuuluu tukahduttavassa määrin levitetylle amerikkalaiselle kulutusta korostavalle kulttuurille: jääkaappi, Walt Disneyn Mikki Hiiri, Cadillac Eldorado (!), Coca-cola, McDonalds, Elvis Presley, nailonsukat ynnä muuta. - Kuka muuten enää muistaakaan suomalaista 1800-luvun aikaista joulupukkia? TÄMÄ paasaamiseni voi näyttää sekamelskalta, mutta tarkoitukseni oli osoittaa, että mitään EI TAPAHDU yksistään, vaan kaikki on kiinteästi sidoksissa johonkin. Kaikella on myös alkusyy, joka sitten johtaa johonkin. Useimmiten se perusyy on tarve tai yritys tavoittaa jotakin. Esimerkkinä vaikkapa tämä: - Vorgin alkutahdit saneltiin juuri silloin, kun tarvittiin nopeampaa kulkumuotoa kuin jalankulku ja hevonen kärryineen. Eikä Wrightin veljeksille periaatteessa riittänyt höyryveturi... |
||||
|
|
23.10.2025 22:14 | Erkki Nuutio | ||
| Ari, jos pidät minuakin keski-ikäisenä miehenä, otan tämän suurena kohteliaisuutena. En kylläkään tunnista itseäni enkä valtaosaa ikätovereistani ylikuluttajina. Teimme täysillä töitä noin 45 vuotta ja pääosin vähintään 60 h/vk. Emme edes osaa ylikuluttaa, eikä se ole mahdollistakaan tyypillisillä tuloillamme. Lämpötilanmuutosta ja erityisesti eri maiden ihmisten osuutta ("syyllisyyttä") sen suuruudesta EI KUKAAN PYSTY vielä saamaan täsmällisesti selville, koska ristiriitaista aineistoa on määrättömästi, mutta toisaalta puutteellisesti. Sinänsä riittääkin että yritämme (EU ja mieluusti myös pahat saastuttajamaat) tehdä RAJALLlSTEN mahdollisuuksiemme rajoissa toimet jotka riittävät esiintulevien ongelmien poistamiseksi tai rajoittamiseksi. Ihmisen osuus lämpötilanmuutoksessa ei ole 100% eikä 0%. Tämä on TÄYDELLISEN VARMA ASIA. Oma KARKEA arvioni joka perustuu yli 60 vuoden tuntemukseen, josta puolet ajoneuvoteollisuuden tutkimus- ja kehitysammattilaisena on 3..5% . En väitä totuudeksi, vaan se on oma työoletukseni. Koska maapallo on suuri ja olosuhteet kaikin tavoin vaihtelevat, eivät parhaat asiantuntijatkaan pysty ihmisen "syyllisyyden" suuruutta täsmällisesti osoittamaan. Vaikka pitkä ja syvällinen tuntemus puuttuukin, toivon Sinun arvioivan tätä lähihistorian todellisuutta, josta kerroin. Johdatuksena on kuvani ( https://vaunut.org/kuva/99373?u=3399&paik=Tampere&tag0=17%7CSijainti%7CRataverkon+ulkopuolella ). vuonna 1897 tehdyn veturin kattilasta. Sellaista siis tarvittiin vielä vuonna 1961, parempien keinojen puutteessa lämmittämään komean uuden keskussairaalan rakennustyömaata. Samana vuonna lähes kaikki muukin lämpö tehtaissa, kerrostaloissa ja kaikissa muissakin rakennuksissa, vetureissa jne. tuotettiin fossiiilisesti. Savua tupruttavat piiput olivat kaikkialla ja ilkeitä päästöjä levisi ilmaan ja maaperään niistä. Kaikkeen tähän siis ihminen "syyllistyi" halutessaan pysyä lämpimänä ja työpaikkojen säilyvän. Silti ilmasto ei lämminnyt! Ei ainakaan mitään tuntumaa tai tietoa sellaisesta ollut. Päinvastoin, talvisin oli Tampereen korkeudella kunnon talvipakkaset ja paljon lunta. Sitten, pääosin noin 30 vuodessa lähes kaikki fossiilinen polttaminen Suomessa lopetettiin. Se tehtiin ihmisen suurin teknisin ponnistuksin ennen kaikkea saasteista aiheutuvien ongelmien poistamiseksi. Mutta, kas kummaa ilmasto alkoikin puhdistuneen ilman ja veden seurauksena lämpenemään. Miten tämän selität? Vaikka fossilipolttoa on yhä runsaasti muualla (Intia, sotarintamat jne.), täytynee selityksen suurelta osin olla, ettei ilmastonmuutos pääosin johdukaan päästöistämme. Vai kuinka? |
||||
|
|
23.10.2025 21:50 | Petri Nummijoki | ||
| Kuvan aihetta sivuten niin onkohan Suomen osalta säilynyt tietoa, mihin satamiin VR:n hiililogistiikka tukeutui? Etäisyys tuontisatamaan varmaankin vaikutti siihen, että Helsingissä luovuttiin kevytsarjan vetureissakin halkopoltosta jo vuoden 1958 tienoilla ja toisaalta Joensuussa taisi Hr13 yleistyä aikaisemmin, kuin hiilipoltto tavarajunavetureissa. Turkuun ja Ouluun oletettavasti toimitettiin hiiltä laivalla mutta mistähän satamasta esim. Tampereen tai Seinäjoen varikoilla käytetty hiili oli peräisin? | ||||
|
|
23.10.2025 21:28 | Oula Vattulainen | ||
| Kiitos tiedoista! | ||||
|
|
23.10.2025 20:59 | Hannu Peltola | ||
| Kohti uusia kuvia ja keskusteluja... | ||||
|
|
23.10.2025 20:53 | Juho Rintala | ||
| Viimeiset veturit on 2833 ja 2836. Hyvä kuva muuten, itse kuvasin Pieksämäellä Partaharjuntien tasoristeyksellä. |
||||
|
|
23.10.2025 20:30 | Tuomas Pätäri | ||
| Keskustelut aina joskus lähtevät lapasesta, joten vielä kolme mainintaa 1. Itse olen tiedeorientoitunut ja pidän äärimmäisen todennäköisenä sitä, että ihmisellä on erittäin merkittävä osuus ilmastonmuutokseen, 2. Pidän ihmistä (ihmiskuntaa) niin fiksuna, että se tulee tekemään ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi riittävän mittaluokan toimia vasta siinä vaiheessa, kun on äärimmäinen pakko (lattialankut palavat jalkojen alla). Sen näkee sitten, ken elää, onko siitä enää paluuta, 3. Monien muiden kommentoijien tavoin olen mtös sitä mieltä, että vaihde oli todella väärin asetettu ja lennätti liiankin kauas sivuraiteelle. Jos mode haluaa siivota keskustelun, en pistä ollenkaan pahakseni myöskään omien ajatusteni katoamisen mustaan aukkoon. |
||||