Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
03.01. 23:18 | Jorma Toivonen | ||
| Muistan ensimmäisen Kv:n reissun kuljettajan (8.9.1977). Tulloin ajettiin jo väli (Ri-Kv) sähköllä ja juna jäi asemalle - sehän toki sopi minulle hyvin. Tallille päästyäni nakattiin Dv12:a avainnippu käteen (2624-2631), ja sehän merkitsi junan vientiä vitoselle (?) asti - milloinkohan olin siellä käynyt (?), koneapulaisena melko kokematon kaveri. Siitä selvittiin paluujunan (T2800) eteen - onneksi melkoisen kevyt vain 255tn:a. Eikun matkalle, edellä lähteneellä (T2088 Vna-Ri) alkoi virroitin kipinöimään runsaasti Lahden jälkeen, eivät uskaltaneet jatkaa matkaa, joten me työnsimme junan (1498 tn:a) Tennilästä Riihimäelle. Sr1-sarja oli tuolloin vielä varsin tuore tuttavuus riksulaisille - etummaisen virroittimen käyttö? | ||||
|
03.01. 23:15 | Heikki Jalonen | ||
| Sininen valo (yleensä vain 1 kappale keskellä, Ruotsi, ennen vuotta 1950) ilmaisee, että kyseessä on (yleisessä linjaliikenteessä oleva) bussi. Myöhemmin valoja oli kaksi, kunnes (vuonna 1972) sininen valo varattiin yksinomaan hälytysajonuvojen käyttöön ja ne poistettiin busseista. Vastaavasti, kuorma-autoissa äärivalot olivat keltaisia. Sama käytäntö esiintyi myös Suomessa, lisäksi oli tietenkin ns. rekkavalo eli yksi keltainen ylhäällä keskellä; sekin ruotsalaista perimää (Pahavan uittoautoissa aina jo valmiina...). | ||||
|
03.01. 23:13 | Petri Nummijoki | ||
| Lieneekö vaunun paino sen verran suuri, ettei millään mäkivyöllä olisi todellista merkitystä hidastuvuuden kannalta vaan olisi lähinnä vaarallinen eläimelle? | ||||
|
|
03.01. 23:10 | Hannu Peltola | ||
| Hepotekniikka on minulle totaalisen vierasta, mutta tässä vanhassa kuvassa valjastus on aika samannäköinen: https://www.sparvagssallskapet.se/vagnhallen/typ.php?typ_id=188 | ||||
|
|
03.01. 22:50 | Heikki Jalonen | ||
| Osaako joku paremmin hepotekniikkaa tunteva tarkentaa tuota valjastusta, oliko todelllinen valjastus tosiaan tällainen? Tuohan nimittäin vaatii kuskilta todellista tarkkuutta jarrun kanssa, ettei vaunu tule vetäjän päälle, kun on vain pelkkä vetovaljastus. | ||||
|
03.01. 22:42 | Heikki Jalonen | ||
| Ja noiden kestävien bakeliittinuppisten vipusten kaikki osat ovat korjattavissa. Voisipa arvata, että siellä on Schaltbau 800-sarjan vippakytkimet toimilaitteina. Kuvassa ei näy mitään kertakäyttöistä. | ||||
|
03.01. 22:40 | Heikki Jalonen | ||
| Etukulman Fresnel-linssinen opastevalo on kovin tutun näköinen... | ||||
|
03.01. 22:32 | Jouni Ijäs | ||
| Tuleeko sähköliikenteellekään monopolia. Eikai deeverit edelleenkään Hyvinkään ja Karjaan väliltä kokonaan häviä. Voisin veikata, että LO-RIT ja KR-RIT puujunat ajetaan edelleenkin hyvin usein 2xDv12:lla | ||||
|
03.01. 22:27 | Vertti Kontinen | ||
| Kallistusjärjestelmän takia varmasti joku mutkaisempi rataosa. Vaikka Jyväskylään, Savon radalle, jne.? | ||||
|
|
03.01. 22:22 | Tuomas Pätäri | ||
| Kas, Hillosensalmen asemanseutu on saanut sähkövalaistuksen. Hieno on! | ||||
|
03.01. 22:22 | Janne Karresuo | ||
| Kiitos John! | ||||
|
|
03.01. 22:20 | John Lindroth | ||
| Tyylikäs talvinen Lättäkuva! | ||||
|
03.01. 22:13 | Janne Karresuo | ||
| Nätti kuva. Perässä seuraava lumipöly luo mukavasti vauhtia vielä tähän kuvaan. Itsellä jäi muutama alkupään ruutu epätarkaksi ja juuri ne parhaimmat... | ||||
|
|
03.01. 22:04 | John Lindroth | ||
| Jo koulun alaluokilla harjoittelin itselleni sen kuuluisan Oliver Hardy/Paksukaisen naurun joka toimii hyräilemällä samalla heiluttaen kravattia ja kaikilla oli niin hauskaa!Harmillista että huumori on kadonnut paitsi voihan noita Ohukainen & Paksukainen leffoja katsoa youtubesta !Kerran näin ihanan unen olin pubissa Stanin ja Ollien kanssa samassa pöydässä ja he vain nauroivat tyytyväisinä minulle keskustelusta ei tullut yhtään mitään se oli vaikuttava ja niin todellinen uni! Leffasuositus"The Live Ghost" 1934.Tällä voi aloittaa. | ||||
|
|
03.01. 22:01 | Jimi Lappalainen | ||
| Milleköhän reitille? | ||||
|
|
03.01. 21:54 | Janne Karresuo | ||
| Esa :). Ei ne ymmärrä enään entisaikojen hyvää huumoria... | ||||
|
|
03.01. 21:47 | Kevin Glynn | ||
| Myöhemmin tänä vuonna | ||||
|
03.01. 21:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Parempi, että tulevatkin ostosreissuille, kuin että panssareiden kanssa ase kädessä ja pahat mielessä. | ||||
|
|
03.01. 21:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kun viime toukokuussa matkustin Mänttään, niin piruuttani aamu-Sm4-junassa kailotin: "Toijala, 15 minuuttia, leskirouva ja asemaravintola". Niille muutamalle harvalle kanssamatkustajille ei näemmä vitsi auennut millään tavalla, tuijottivat vaan: "mikä ihmeen pöpi"? Ja senkun jatkoivat somettelujaan.... |
||||
|
|
03.01. 20:42 | Miitre Timonen | ||
| Nykyään onkin sitten asiat tosi hyvin, vai miten tuo pitäis ymmärtää? | ||||
|
03.01. 20:35 | Heikki Jalonen | ||
| Googlatkaapa "GKB 671" niin näette tämän koneen sisarveturin liikennekuntoisena. Se on jopa rakennettu jo vuotta aikaisemmin, 1860, Wienissä, KuK rautateiden konepajalla (StEG), jossa myös tuo 718 valmistettiin. Alunperin veturi oli numeroltaan SB 671. Nykyään 165 vuotta tuoreena 671 on maailman vanhin liikennekuntoinen höyryveturi. Toki, sitä on laajasti uudistettu ja modernisoitu pitkän käyttöikänsä aikana, esimerkiksi kattila on rakennettu uudestaan vuonna 2002. Veturissa on myös ylellinen hytti, hyvin varhainen muutos. Ilmajarrut korvasivat vakuumit jo kauan sitten; alunperin ei ollut edes vakuumeja. Ja voi nykyajan ihmeitä - sähkövalot. Liikennöi edelleen perinnettä Graz-Köflacher Bahn-radalla (GKB), johon se myytiin Südbanh-BBÖ:ltä täysin palvellena joskus 1920-luvulla, jossa käyttö hitaammassa tavaraliikenteessä ja järjestelyissä, suurin nopus 45 km/h. Ilmeisesti GKB oli tyytyväinen koneeseen ja sillä tehtiin töitä vielä pitkään; niin pitkään että sen arvo ymmärrettiin eikä se joutunut naulatehtaalle vaan siitä tuli Itävallan kansallisen muistomerkkirekisterin esine. |
||||
|
|
03.01. 20:34 | Matias Koski | ||
| Milloin nämä tulee käyttöön? | ||||
|
03.01. 20:28 | John Lindroth | ||
| Pistän herrat vielä paremmaksi! Kun olin HYKsissä muistan ,kun kello tuli yksi se oli"Hyvästi Hyksi"! | ||||
|
|
03.01. 20:24 | John Lindroth | ||
| Ovella näkyy konduktööri joka samalla toimii aurausyksikön johtajana! | ||||
|
03.01. 20:13 | Juha Toivonen | ||
| On tulet kohdallaan! Kerta kaikkiaan! Upea kuva. | ||||
|
|
03.01. 20:12 | Juha Toivonen | ||
| Onneksi tuo aikajakso "kaikkine tilapäisine turisteineen" on jäänyt pysyvästi taa. | ||||
|
03.01. 20:11 | Juha Toivonen | ||
| Siinä sitä on maisema kohdillaan! Mykistävä kuva kerrakseen. | ||||
|
|
03.01. 20:09 | Juha Toivonen | ||
| Sissos! 1861 ja mäntäpuskimet. Höyrykupukin on ns. saappaanvarsimallia! 1/2 Cabrio...ja kaikkea sitä pitääkin olla... | ||||
|
|
03.01. 19:57 | Janne Karresuo | ||
| Rasmus, eivät ole. Lätät tuotiin Seinäjoelle sitä varten, että niille saadaan tehtyä tarvittavat huollot lämpimässä tallissa. Ja kyse on sellaisista huolloista, jotka on parempi tehdä lämpimässä kuin kylmässä. | ||||
|
|
03.01. 19:39 | Markku Naskali | ||
| Aikoinaan kun paljon junan kyytiä käytin tuli tutuksi monta huuliveikkoa, jos myös muutama "pikku-Hitlerikin" joka ei koulupoikien kanssa oikein toimeen tullut. Viimeisin hauska kuulutus on sekin jo monen vuoden takaa, mutta siltä ajalta kun kun vielä ihminen kuulutti seuraavia asemia. Toijalaa lähestyttäessä kerrottiin suunnilleen näin: " Kohta tule mutkan takaa pieni kylä nimeltänsä Akaa." | ||||
|
03.01. 19:36 | John Lindroth | ||
| Kyllä on komeeta! | ||||
|
|
03.01. 19:13 | Rasmus Viirre | ||
| Jaa ovatko Haapamäen kaikki pilttuut jo täynnä | ||||
|
|
03.01. 19:13 | Janne Karresuo | ||
| Markku :). Ei kuuluta ei. Kaukana ovat jo ne ajat ja persoonalliset konnarit :) | ||||
|
|
03.01. 19:05 | Mikko Herpman | ||
| Erinomaista että Haapamäen lätät pääsivät lämpimään talliin talven ajaksi. Säästää koreja kivasti kun ei lumi ja jää paina peltiä. Kovasta kosteudesta puhumattakaan. | ||||
|
|
03.01. 18:49 | Markku Naskali | ||
| Ei taida konnari kuuluttaa enää että seisoo Kourassa niin ja niin kauan... | ||||
|
03.01. 18:38 | Hannu Peltola | ||
| Tauno, vaikkapa tässä Oton kuvassa on potretti Tsekki-Pendolinosta: https://vaunut.org/kuva/164129?maa=176 | ||||
|
|
03.01. 18:27 | Otto Tuomainen | ||
| Pendolino. | ||||
|
|
03.01. 18:18 | Tauno Hermola | ||
| Mikä tuo veturin takana oleva yksikkö on? | ||||
|
|
03.01. 18:16 | Hannu Peltola | ||
| Kuva tuli satunnaiskuvana ja en ole sitä aikaisemmin huomannutkaan. Ohhoh, mikä kuva!!! | ||||
|
|
03.01. 17:50 | Esko Peranto | ||
| Mihin ne Operailiin liikennöimät "kekälejunat" unohtui? | ||||
|
03.01. 17:48 | Esko Peranto | ||
| Lohjalle tultiin takavirroittimen voimin. Vauhti hiljeni 50 km tuntumaan. | ||||
|
|
03.01. 17:38 | Otto Tuomainen | ||
| Tämä 380-sarja on jo ehtinyt poistumaan Budapestin suunnan liikennöinnistä kuvan ottamisen jälkeen. | ||||
|
|
03.01. 17:30 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Näyttävä kuva! Ja tosiaan Jarno, suunnilleen kulkukäytävänmitan päässä valokaaresta jännätään kuvankaltaisella virroitinkelillä, kuluuko sudin kontaktihiili puhki juuri linjan pahimmassa ylämäessä. Joka tapauksessa tällaisten sutinoiden jälkeen on isot mahikset, että vaunusomeen saadaan kuvamatskua epätavallisin virroitinasetteluin seilaavista sähkölaitoksista. | ||||
|
03.01. 17:26 | Juha-Pekka Marttila | ||
| No joo.. Ei oliskaan hullumman näköinen ;) | ||||
|
03.01. 17:07 | Jukka Ahtiainen | ||
| Hienoa että vanhukset ovat saaneet katon päänsä päälle. | ||||
|
|
03.01. 16:53 | Veeti Pietilä | ||
| Se selviää VR:n ruotsinjunista | ||||
|
|
03.01. 16:52 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Minkähänlainen teippaus/maalaus kylkiin on tulossa..? Toivottavasti ei saa yhtä tasapaksun vihreää, kuin IC-vaunu Ed 28001.. | ||||
|
|
03.01. 16:25 | Ossi Rosten | ||
| Pakko toistaa Eemiliä.. No nyt! | ||||
|
03.01. 15:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sehr schön, lieber Herr Uwe! Olin joskus ottanur valokopioita joistakin Rh:n kirjaston lehtien artikkeleista, mitä nyt sattui joitakin mielenkiintoisia löytymään, vuonna 1984 eräs Glasers Annalen - lehti: "75 Jahre Reisezugwagenentwicklung": (teräsvaunuista ainakin) Löytyi tällaista eräästä kansiostani: Einheitsbauart 1928: eli yhtenäismallinen 3. luokan telipäivävaunu, 80 paikkaa 10:ssä hytissä. Paino 47 tonnia. Pituus puskimineen 21 720 mm ja korin sisäleveys: 2750 mm. Vaunussa oli Görlitzin telit, akselivälinä 3 000 mm. Ehemaliger Salonspeisewagen 1938, eli entinen salonkiravintolavaunu. Tällainen saattoi olla myös natsi-Göringin erikoisjunassa "Robinson". Se oli virtaviivainen helmapeltivaunu, jollaisia Reichsbahnille rakennettiin muitakin ja muunkin lajisia. Vaunussa oli keittiö ja 24 paikkaa ravintolasalissa. Paino 63,8 tonnia, pituus puskimineen 23 500 mm ja korin leveys n. 2870 mm. Sodanjälkeisestä kehityksestä kertonee "Halbspeisewagen 1951", eli 3. luokan päivävaunu ravintolaosastolla. Paikkaluku 3. lk: 38 ja ravintolan puolella 24. Pituus puskimineen 26 400 mm, ja korin leveys 2825 mm. Tässä jo oli Minden-Deutz-telit. Paino 36,8 tonnia. Ja sitten Rheingold-avo-osastovaunu (Rheingold-Grossraumwagen 1962): 48 paikkaa ensimmäisessä luokassa ja paino 44 tonnia. Pituus puskimineen edelleenkin 26 400 mm ja korin leveys 2825 mm. Teleinä oletettavasti edelleenkin Minden-Deutzit. Tässä vaunun korkeus kiskonselästä on 4050 mm. Penkkijakona 1 + 2. No niin: suomalaisilla teräsvaunuilla ("paslinkereilla" ja "eslinkereillä") pituus puskimineen oli sama 26 400, korin leveys luntattuna Tapio Keräsen EFit-vaunun piirroksesta (Junat 3/1986) 3066 mm (uudempi, sikkikattoinen malli) ja 3074 mm (sileäkattoinen, vanhempi malli). EFitin korkeus oli 4131 mm (eli aavistuksen korkeampi kuin Rheingoldilla). CEmt-makuuvaunut suomalaisena poikkeuksena: korkeus 4280 mm, johtuen makuuhyteistä: piti mahtua kolme petiä. Lisäksi suomalaisen mallin puskimien etäisyys toisistaan on 1830 mm ja saksalaisilla yleisesti 1750 mm. Vaunuissa leveysmittaan ja puskimien mitoitukseen vaikuttaa suuresti muun muassa läpikulku-ulottuman leveys ja tietysti myös kaarteen säde. Mitä jyrkempi kaarre, sitä enemmän vaunun sivuseinä poikkeaa raiteen keskiviivasta sisäkaarteen puolelle ja vastaavasti vaunun päädyt ulkokaarteen puolelle. Sama "ilmiö" vaikuttaa myös puskimien etäisyyteen toisistaan. Telien keskipisteen välinen mitta vaunun pituussunnassa on myös tarkoin harkittava. Johtopäätös: mitä lyhyempi vaunu, sen leveämpi siitä voidaan tehdä, kaarteiden säteiden asettamien vaatimusten mukaan sovitettuna kuitenkin. Vertailun vuoksi: VR:n puuvaunuista: pituudet: 18 680 mm / 20 800 mm / 21 180 mm. Korin leveys: aivan alkuun 3050 mm, sitten 3140 mm. Korkeus yleisesti 4155 mm (siis kattoon, eikä torpedoventtiileihin). VR:n lanterniinivaunut: pituus 18 680 mm ja korkeus 4067 mm. Korin leveys 3050 mm. Ja lopuksi samasta Glaserin artikkelista: IC - Grossraumwagen 1978: paino 41,2 tonnia. Pituus puskimineen 26 400 mm (sic!), korin leveys: 2825 mm. Korin korkeus kiskonselästä n. 4050 mm. Istumapaikkoja 2. luokassa 80 "yksittäisistuinta", 2 + 2 jaolla. Telimalli lienee kansallista mallia. |
||||
|
|
03.01. 15:03 | Lasse Holopainen | ||
| N e ä m m ä ovat. | ||||
|
|
03.01. 14:39 | Rainer Silfverberg | ||
| Ovatko nuo punaiset valot tilapäisiä "loppuopastimia"? | ||||