![]() |
03.01. 16:52 | Juha-Pekka Marttila | ||
Minkähänlainen teippaus/maalaus kylkiin on tulossa..? Toivottavasti ei saa yhtä tasapaksun vihreää, kuin IC-vaunu Ed 28001.. | ||||
![]() |
03.01. 16:25 | Ossi Rosten | ||
Pakko toistaa Eemiliä.. No nyt! | ||||
![]() |
03.01. 15:44 | Esa J. Rintamäki | ||
Sehr schön, lieber Herr Uwe! Olin joskus ottanur valokopioita joistakin Rh:n kirjaston lehtien artikkeleista, mitä nyt sattui joitakin mielenkiintoisia löytymään, vuonna 1984 eräs Glasers Annalen - lehti: "75 Jahre Reisezugwagenentwicklung": (teräsvaunuista ainakin) Löytyi tällaista eräästä kansiostani: Einheitsbauart 1928: eli yhtenäismallinen 3. luokan telipäivävaunu, 80 paikkaa 10:ssä hytissä. Paino 47 tonnia. Pituus puskimineen 21 720 mm ja korin sisäleveys: 2750 mm. Vaunussa oli Görlitzin telit, akselivälinä 3 000 mm. Ehemaliger Salonspeisewagen 1938, eli entinen salonkiravintolavaunu. Tällainen saattoi olla myös natsi-Göringin erikoisjunassa "Robinson". Se oli virtaviivainen helmapeltivaunu, jollaisia Reichsbahnille rakennettiin muitakin ja muunkin lajisia. Vaunussa oli keittiö ja 24 paikkaa ravintolasalissa. Paino 63,8 tonnia, pituus puskimineen 23 500 mm ja korin leveys n. 2870 mm. Sodanjälkeisestä kehityksestä kertonee "Halbspeisewagen 1951", eli 3. luokan päivävaunu ravintolaosastolla. Paikkaluku 3. lk: 38 ja ravintolan puolella 24. Pituus puskimineen 26 400 mm, ja korin leveys 2825 mm. Tässä jo oli Minden-Deutz-telit. Paino 36,8 tonnia. Ja sitten Rheingold-avo-osastovaunu (Rheingold-Grossraumwagen 1962): 48 paikkaa ensimmäisessä luokassa ja paino 44 tonnia. Pituus puskimineen edelleenkin 26 400 mm ja korin leveys 2825 mm. Teleinä oletettavasti edelleenkin Minden-Deutzit. Tässä vaunun korkeus kiskonselästä on 4050 mm. Penkkijakona 1 + 2. No niin: suomalaisilla teräsvaunuilla ("paslinkereilla" ja "eslinkereillä") pituus puskimineen oli sama 26 400, korin leveys luntattuna Tapio Keräsen EFit-vaunun piirroksesta (Junat 3/1986) 3066 mm (uudempi, sikkikattoinen malli) ja 3074 mm (sileäkattoinen, vanhempi malli). EFitin korkeus oli 4131 mm (eli aavistuksen korkeampi kuin Rheingoldilla). CEmt-makuuvaunut suomalaisena poikkeuksena: korkeus 4280 mm, johtuen makuuhyteistä: piti mahtua kolme petiä. Lisäksi suomalaisen mallin puskimien etäisyys toisistaan on 1830 mm ja saksalaisilla yleisesti 1750 mm. Vaunuissa leveysmittaan ja puskimien mitoitukseen vaikuttaa suuresti muun muassa läpikulku-ulottuman leveys ja tietysti myös kaarteen säde. Mitä jyrkempi kaarre, sitä enemmän vaunun sivuseinä poikkeaa raiteen keskiviivasta sisäkaarteen puolelle ja vastaavasti vaunun päädyt ulkokaarteen puolelle. Sama "ilmiö" vaikuttaa myös puskimien etäisyyteen toisistaan. Telien keskipisteen välinen mitta vaunun pituussunnassa on myös tarkoin harkittava. Johtopäätös: mitä lyhyempi vaunu, sen leveämpi siitä voidaan tehdä, kaarteiden säteiden asettamien vaatimusten mukaan sovitettuna kuitenkin. Vertailun vuoksi: VR:n puuvaunuista: pituudet: 18 680 mm / 20 800 mm / 21 180 mm. Korin leveys: aivan alkuun 3050 mm, sitten 3140 mm. Korkeus yleisesti 4155 mm (siis kattoon, eikä torpedoventtiileihin). VR:n lanterniinivaunut: pituus 18 680 mm ja korkeus 4067 mm. Korin leveys 3050 mm. Ja lopuksi samasta Glaserin artikkelista: IC - Grossraumwagen 1978: paino 41,2 tonnia. Pituus puskimineen 26 400 mm (sic!), korin leveys: 2825 mm. Korin korkeus kiskonselästä n. 4050 mm. Istumapaikkoja 2. luokassa 80 "yksittäisistuinta", 2 + 2 jaolla. Telimalli lienee kansallista mallia. |
||||
![]() |
03.01. 15:03 | Lasse Holopainen | ||
N e ä m m ä ovat. | ||||
![]() |
03.01. 14:39 | Rainer Silfverberg | ||
Ovatko nuo punaiset valot tilapäisiä "loppuopastimia"? | ||||
![]() |
03.01. 12:07 | Jarno Piltti | ||
Öisessä maisemassa etenevä virroittimen valokaari voi sopivalta etäisyydeltä katsottuna olla mystinen ja pelottava näky! | ||||
![]() |
03.01. 11:58 | Uwe Geuder | ||
https://de.wikipedia.org/wiki/UIC-Reisezugwagentypen sanoo 1961. | ||||
![]() |
03.01. 10:39 | Hannu Peltola | ||
Onpa siinä vihaisen näköinen juna! Varikolla tuo varmaan aiheuttaa pelkotiloja nuoremmille Pupuille ja Flirteille! Siinä ei edes auta vanhojen Deeveri-pappojen rauhoitteluyritykset... | ||||
![]() |
03.01. 10:00 | Jimi Lappalainen | ||
Tuskinpa tuo nyt tuollaiseksi jää :) | ||||
![]() |
03.01. 09:24 | Jari Välimaa | ||
On pahannäköinen perä kun ei pääse enää Itään koskaan. | ||||
![]() |
03.01. 08:11 | Riku Outinen | ||
Rasmus: Rmm/Rmmn-vaunujen päätehtävä on noin kahdesti vuodessa raskaan panssarikaluston, eli käytännössä Leopardien kuskaus harjoituksiin pääsääntöisesti akselilla Vuohijärvi-Parola-Niinisalo. Olisiko ne lopun aikaa valtaosaltaan Riksussa seisomassa, en tiedä. edit ja kyllähän niitä myös Rautaruukin liikenteessä käytetään, mutta näin suurilla massoilla edellä mainitussa | ||||
![]() |
03.01. 06:36 | Esa J. Rintamäki | ||
Miltähän vuodelta UIC-X - määritelmä nyt olikaan? | ||||
![]() |
03.01. 06:34 | Esa J. Rintamäki | ||
Eikä valkoinen juna ole ikinä puhdas! Vai onko kyseessä perinteinen "Sulo-Vilen"-tauti? Kunhan halvalla saa... |
||||
![]() |
03.01. 02:59 | Lasse Holopainen | ||
Nyt on raju väritys. | ||||
![]() |
03.01. 01:00 | Uwe Geuder | ||
Kun syksyllä Turun uusi rautatieasema otettiin käyttöön, automaattikuulutus oli "Intercity-juna Tampereelle lähtee raiteelta viiva". Paikalla sitten oikeata ihmisoppaita, jotka neuvoivat, mitä se viiva tarkoitti. | ||||
![]() |
03.01. 00:21 | Uwe Geuder | ||
> Unohdit Teppo että DB:llä oli avo-ozastollisia vaunuja TEE-junissa kanssa sarjaa Apmz Sanotaan, että Teppo oli yli 99% oikeassa ja alle 1% väärässä :) Kyllä 26,4 m pituus oli sama kuin UIC-X. Mutta muuten oli paljon eroavaisuuksia: Ovet, ikkunat, koko matkustamo, päätyovet, leveys ainakin. Korkeudesta en ole varma. |
||||
![]() |
03.01. 00:04 | Uwe Geuder | ||
Ai niin, "ggf." on se viranomaiskieleltä kuulostava ilmaisu. Gegebenenfalls, siis noin "siinä tapauksessa", "tarpeen tulessa". > Tosin tämä kai tarkoittaa 2. luokkaa? En ole koskaan ajattellut, mitä se tarkoitaa tarkalleen. Kyllä, vain 2. luokka kuulostaa todennäköiseltä. |
||||
![]() |
02.01. 23:54 | Lasse Holopainen | ||
Päähänmenevyys | ||||
![]() |
02.01. 23:35 | Eemil Liukkonen | ||
No nyt! Alkaa sanavarasto loppumaan multa, kun sanatkaan eivät edes riitä siihen kuinka tyylikäs tämä kuva on! | ||||
![]() |
02.01. 22:16 | Tor Lillqvist | ||
> eikä tulekaan matkan aikana Eli pimeä näyttö tarkoittaa eri kuin "ggf freigeben"? Jälkimmäistä paikkaa voidaan myydä vielä junan kulun aikana, ensimmäistä ei? Joo, näin sanoo myös https://travel.stackexchange.com/questions/183328/what-does-ggf-reserviert-mean-on-db-trains . Enpä ollut tuotakaan tullut tarkemmin tarkastaneeksi aikaisemmin. Ja varsinkin jos matkustan yksin niin harvoin varaan paikkaa, paitsi jos DB sanoo että juna tulee olemaan hyvin täynnä. (Tosin tämä kai tarkoittaa 2. luokkaa?) |
||||
![]() |
02.01. 22:06 | Rainer Silfverberg | ||
Unohdit Teppo että DB:llä oli avo-ozastollisia vaunuja TEE-junissa kanssa sarjaa Apmz: https://de.wikipedia.org/wiki/TEE/IC-Wagen_(DB)#/media/Datei:Apmz121_0_61_80_18-94_008-9_Domodossola_250308.jpg . Ne eivät ikkunajaom takia näyttäneet VR:n Esslingeniltä tilatuilta vaunuilta, ja ensimmäiset TEE vaunut valmistuivat n vuotta myöhemmin, mutta sisustus näissä saman tyyppinen kuin VR:n 1. luokassa. | ||||
![]() |
02.01. 21:31 | Esa J. Rintamäki | ||
Sudentulet välkähtelevät. | ||||
![]() |
02.01. 21:07 | Uwe Geuder | ||
> mutta ajattelin että sitten harmittaa jos joku varaakin matkan aikana paikat minne siirrytään Saksassa jokaisella paikalla on näyttö, jossa näytetään mistä mihin paikka on varattu. Jos se on pimeä, ei ole (enää) varausta eikä tulekaan matkan aikana. Paitsi jos juna liikkuu poikkeuskalustolla ja näytöt eivät ole ohjelmoitu, mitä ikävä kyllä ei ole harvinaisuus. Sitten on aika paljon "Bei Bedarf freigeben" ja ihme kultatason matkustajille varattuja paikkoja. Niissä on sama ongelma kuin Suomessa, jokaisella väliasemalla joku voi tulla... Minä en varaa juuri koskaan ja aika harvoin on matkustettu lattialla. Joskus täytyy vähän vaeltaa ja/tai nostaa laukkuja hyllyyn. Ja kun on, liikenne oli sekaisin eikä varaus olisi ollutkaan junalle, jolla matkustin. Tämä koskee enimmäkseen 2. luokkaa, 1. minä olen harvoin ostanut. Luulisin tilanteen olla siellä vielä parempi, |
||||
![]() |
02.01. 20:51 | Uwe Geuder | ||
1. luokan paikanvaraus voi olla halvempi, samanhintainen tai kalliimpi kuin 2. luokan. Halvempi esim. Ranskassa, jos 10-Euron paikkakiintiö on loppunut toisessa luokassa mutta ei ensimmäisessä. Voi myös käydä näin, että toinen luokka on täynnä (ainakaan ei myydä enää niille ei toivotuille Interrail-asiakkaille…) mutta ensimmäinen ei vielä. Käykö joskus toisinpäin, sitä en tiedä. Mutta ehkä 1. luokan matkalipulla saisi hätätapauksessa ostaa 2. luokan paikan? | ||||
![]() |
02.01. 20:29 | Teppo Niemi | ||
Käsittääkseni Suomea varten suunnitellut. Pitäisi kait kaivaa Eslingenin tehtaan toimittamia.vaunuja käsittelevä kirja esiin. Avo-odsstollisia.vaunuja ei taidettu tuolloin harrastaa muissa kuin.keskiovellisissa vaunuissq ja silvefeissä. Jotetenkin minulle on jäänyt mielikuvz, että vaunut olizivat läheistä sukua yhdistetylle 2 lk ja ravintolavaunulle. Korin.leveys on kuitenkin isompi. |
||||
![]() |
02.01. 20:15 | Tauno Hermola | ||
Ensimmäiset "siniset" olivat (Länsi-)Saksassa valmistettuja; oliko kyseessä suoraan joku saksalainen vaunutyyppi, joka raideleveysmuutoksella kelpasi Suomeen, vai Suomea varten suunniteltu uusi vaunutyyppi? | ||||
![]() |
02.01. 20:15 | Sampsa Saahkari | ||
Jimi: Ei mitään käryä, oma suku on Limingan ja Olkijoen (Pattijoki / Raahe) tienoilta. |
||||
Kuvasarja: Interrail 07/2024 |
02.01. 20:00 | Hannu Peltola | ||
Mukava kuvasarja! | ||||
![]() |
02.01. 19:58 | Jimi Lappalainen | ||
Sampsa, mahtaako sinulla olla sukujuuria Ilomantsin suunnalla? Siellä on pienellä alueella koko joukko Saahkari-nimisiä lampia; Pyöreä-Saahkari, Pitkä-Saahkari, Salmi-Saahkari, Väärä-Saahkari, Kasarmi-Saahkari, Vene-Saahkari sekä lisäksi Saahkarinvaara. | ||||
Kuvasarja: Välipäivinä Virossa |
02.01. 19:47 | Hannu Peltola | ||
Hieno kuvasarja ja Viron kuvia on aina mukavaa katsoa! | ||||
![]() |
02.01. 19:10 | Teemu Sirkiä | ||
Noilla paikkein on Lankilassa syöttöasema. Langassa oli varmasti virtaa siitä taas kohden Hyvinkäätä, jos eteläpuoli oli vaurion vuoksi "kylmänä". | ||||
![]() |
02.01. 19:08 | Teemu Sirkiä | ||
Joo, seassa saattoi olla myös Rmm-vaunujen muita variantteja, en ehtinyt niin tarkasti nähdä. Ja FERin liikenne tosiaan, tarkennetaan deeverimonopolia VR:n osalta :) | ||||
![]() |
02.01. 18:57 | Tommi Koskinen | ||
Deevereiden monopoli rikkoutui kesällä 2023, kun Fenniarail aloitti raakapuuliikenteen Karjaalta. | ||||
![]() |
02.01. 18:04 | Sampsa Saahkari | ||
Eikös nuo molemmat sekä Suomen siniset että Ruotsin vanhat vaunut perustu johonkin wanhaan UIC:n standardivaunuun, olikos X-tyyppi nimeltään? Toki, sehän ei toki takaa minkäänlaista yhdenmukaisuutta tärkeissä parametreissa - vaikka telit meniskin välillä ristiin. (Ks. BFS9 saneeraus). |
||||
![]() |
02.01. 17:56 | Noah Nieminen | ||
Tällaiselta näytti junan kalusto: Rmm 72116-5, Rmmn 172146-3, Rmm 72117-5, Rmm 72145-6, Rmmn 172148-9, Rmmn 172147-1, Rmm 72137-3, Rmmn 172149-7, Rmmn 172150-5, Rmm 72119-1, Rmm 72122-5, Rmm 72124-1, Rmm 72104-3, Rmm 72103-5, Rmm 72105-0, Rmm 72133-2, Rmm 72114-2, Rmm 72111-8. | ||||
![]() |
02.01. 17:52 | Noah Nieminen | ||
Hieno kuva tämäkin! Etuvirroitin otettiin todennäköisesti käyttöön kilometreillä 101-100, jossa ainakin Julian mukaan juna hidasti 20:een Km/h. Siihen asti lienee ajettu dieselillä, sen jälkeen ajettu kovempaa. |
||||
![]() |
02.01. 17:50 | Noah Nieminen | ||
Tunnelmallinen ja hieno kuva! Junassa oli ilmeisesti myös Rmmn-tyypin vaunuja. | ||||
![]() |
02.01. 16:34 | Tauno Hermola | ||
Taitaa olla aika tavallista, että lentokenttäjunissa on extra-kalliit liput; niiden luokista ja Interrailin kelpoisuudesta en tiedä. | ||||
![]() |
02.01. 15:38 | Rasmus Viirre | ||
Mielenkiintoisen samankaltainen kapasiteetti kuten viime maaliskuussa Iisalmen radan sähköistyksen koejunalla (Sr3 3333 + Dv12 2514 + 19x Sdggnqss-w + 2x Rbnqss). Nämä ja Rmm:t lienevät vähällä käytöllä kaupallisessa liikenteessä, joten vaunut löytyvät helposti tällaisille koeajoille? Ainoastaan mieleeni juolahtaa Rautaruukin teräsjunat, missä näitä näkyy. | ||||
![]() |
02.01. 15:29 | Rainer Silfverberg | ||
Ruotsin (pohjoiseen menevien) yöjunien vaunut ovat Trafikverketin eli sikäläisen Väyläviraston omistuksessa. Useimmat vanhaa 1960-80 luvun kamaa. Uusien hankintaprosessi on käynnissä mutta voi mennä muutama vuosi ennenkuin tulevat käyttöön. VR:n kannattaisi ennemmin laittaa vanhoja ylimääräisiä makuuvaunuja Baltian maiden liikenteeseen ja aloittaa yöjuna Tallina-Vilna. |
||||
![]() |
02.01. 13:05 | Tor Lillqvist | ||
Euroopassa on muuten ainakin yksi muuten normaali aikataulutettu tiheään liikennöivä juna jossa pelkästään 1. luokka, ja täten käy pelkästään 1. luokan Interrail: RegioExpress-paikallisjuna Rooman pääaseman ja lentoaseman välillä, Roma Termini – Fiumicino Aeroporto. Ei pysähdy väliasemilla, mutta on muuten ihan tavallinen paikallisjuna, eli ei sen mukavammat istuimet kuin niissä paikallisjunissa joissa on pelkästään 2. luokka ja jotka pysähtyvät väliasemilla. Aika hassu. Käytettiin kerran kun puoliso pystyi olemaan vain puoli kuukautta reilaamassa ja lensi kotiin Roomasta, itse jatkoin vielä junailua ja tulin kotiin maata pitkin. | ||||
![]() |
02.01. 12:50 | Tor Lillqvist | ||
Noista huutavista lapsista oli viime toukokuussa ikävä kokemus Saksassa 1. luokassakin. Ensin ko lapset katsovat padeistaaan piirrettyjä kovalla volyymillä ilman kuulokkeita. Sitten kun siitä olin tohtinut huomauttaa, alkoivat huutaa MINÄ HALUAN KATSOA HALUAN HALUAN. Jne. No, parin tunnin jälkeen siirryimme toiseen 1. luokan vaunuun... Puoliso kyllä ehdotti siirtymistä jo paljon aikaisemmin mutta ajattelin että sitten harmittaa jos joku varaakin matkan aikana paikat minne siirrytään, ja joku muu on sillaikaa ottanut käyttöön alkuperäiset paikkamme, tms. Mutta tämä oli yksittäistapaus, muuten 1. luokka DB:n ICE-junissa on kyllä ollut rauhallinen. |
||||
![]() |
02.01. 12:47 | Jari Välimaa | ||
Suomen rataverkon kaikki perusparametrit ovat kaikki erilaisia kuin länsinaapureilla. Ruotsissa on 4,5 m korkein korkeus, leveyden puolesta mahtuisivat Edm-vaunut. | ||||
Kuvasarja: Interrail 07/2024 |
02.01. 11:09 | Santeri Turunen | ||
Kiitokset kommenteista kuviin sekä tänne! Lisään vielä tähän kuvasarjaan lisää kuvia kunhan ehdin. Reilut puolet kuvista vielä lisäämättä. Harkitsen myös vuoden 2022 reilireissun junakuvien lisäämistä tänne jossain välissä. :) | ||||
![]() |
02.01. 11:04 | Santeri Turunen | ||
Tuon loungen ovilla kävimmekin pyörähtämässä, mutta siellä oli kesäaukioloajat voimassa ja se olisi auennut vasta yhdeksältä. Tuon junan myöhästymisen kanssa kävi siten, että lähtöaika myöhästyi aina 10 min kerrallaan. Ei siis kehdannut lähteä laiturilta pyörähtämään loungessa, kun itsellä ainakin on sellainen pieni junasta jäämisen pelko jos ei ole ajoissa laiturilla. 1. luokan interrail oli vähän ristiriitainen siinä mielessä, että etuja on jonkin verran, mutta ne riippuvat hyvin paljon siitä, missä päin matkustelee. Alunperin otettiin tuo lippu siksi, että päästäisiin matkustelemaan Saksan halki panoraamavaunussa ja myös toki lounget+mahdolliset ruoat. Laskennallisesti esim. 7pv 1.lk nuoren interrail-lippu on 11 euroa kalliimpi per päivä kuin 2. luokan (52€ vs. 41€), eli ei kovin suuri ero ole. Meille tuo oli kannattava, kun pelkän tuon yhden panoraamajunan hinta ilman interrailia olisi ollut 90-120 euroa per henkilö. Samaan aikaan monet edut jäivät hyödyntämättä, eli Tukholmassa ei päästy loungeen, Kööpenhamina-Hampuri-välillä jouduttiin kakkosluokkaan kun juna oli aivan viimeistä penkkiä myöten täynnä ja Wienin loungekin jäi käyttämättä, kun vaihdoimme reitin menemään toista kautta. Matkustusmukavuus on kyllä tosiaan suurin syy hankkia 1. luokan lippu. Kuten Tor tuossa myös sanoikin, niin itäisissä maissa ei interrail-lippu ole hinnan väärti. Me käytimme lippua vain länsimaissa, eli Itävallasta eteenpäin ostimme liput ihan normaalisti sovelluksista tai asemilta. Esimerkiksi juna Ljubljanasta Rijekaan maksoi asemalta ostettuna vain 9€/kpl (ja sovelluksesta muistaakseni 24€/kpl). |
||||
![]() |
02.01. 10:43 | Santeri Turunen | ||
Kiitos lisäyksestä! Matkustimme itseasiassa myös tuolla Transalpinilla Feldkirchistä Leobeniin asti, kun Feldkirchissä seuraavia askelia suunnitellessa huomasin panoraamavaunun löytyvän myös juuri tuosta junaparista. Lämpötiloja en yhtään muista kumpanakaan matkapäivänä kun noilla mentiin, mutta oikein sopiva oli sisällä katsella maisemia. Suurin osa matkoista menikin kyllä puolipilvisessä kelissä, joten ei ihme. Ikkunoiden heijastukset ovat totta ja sen vuoksi tulikin Feldkirchin pienestä kameraliikkeestä ostettua polarisaatiosuodin. Jokin aika ennen reissua hankin kameraan uuden objektiivin, niin siihen ei ollut vielä alkumatkasta sellaista. Puolison pinkin hupparin heijastukset ikkunasta tuottivat kyllä jonkun verran vaikeuksia kuvia valitessa ja editoidessa, oli polarisaatiosuodinta vai ei :D |
||||
![]() |
02.01. 10:36 | Santeri Turunen | ||
Puolison kanssa kun on liikkeellä, niin joutuu tosiaan tekemään sellaista yhteistä puntarointia, että minne mennään. Tällä reissulla varasimme seuraavan majoituksen yleensä päivää ennen kuin päädyimme paikkaan, koska heinäkuu tosiaan näytti selvästi, että jäljelle jäisi muuten vain kaikista kalleimmat majoitusvaihtoehdot. Yksin liikkuessa vapaampi tyyli toimii varmasti upeasti, toivottavasti joskus onnistuisi itseltäkin! | ||||
![]() |
02.01. 10:31 | Santeri Turunen | ||
Hotellin nimi on NIGHT INN Feldkirch ja trainspotting-huoneet on saatavilla näköjään vain heidän oman verkkosivun kautta, eli ei näy esim. Bookingissa erillisenä huonevaihtoehtona. | ||||
![]() |
02.01. 10:22 | Tor Lillqvist | ||
Britanniassa on muuten joilakin pitkän matkan yhtiöillä parhaat edut 1. luokassa matkustavalle: Lämmin ruoka plus jälkiruoka, pienet anokset toki, ruokajuomineen, olutta ja viiniä. Ainakin LNER (Lontoon ja Edinburghin väli, suurinpiirtein). Ja paikkalippu on maksuton. Kun siellä viimeksi Interraililla matkustelin tein tunnin junamatkoja edestakaisin vain ilmaisen ruuan takia... | ||||
![]() |
02.01. 09:58 | Teemu Saukkonen | ||
Vanhempaa kalustoa tässä videossa, aluksi Dm3:n perässä 3-akselisia, sitten yhdessä kohtaa jo uudempia: https://www.youtube.com/watch?v=9GTK_Xem-8g | ||||
![]() |
02.01. 02:21 | Esa J. Rintamäki | ||
Laihian makasiinin laajentamisesta oli kerrottu vuoden 1909 vuosikertomuksessa. Itse uskoisin ison ikkunan takana olleen asemamiesten työ/päivystyshuoneen. |