Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

<< >>

	20.11.2021 20:34	Esa J. Rintamäki
		Heikki, loistoesimerkki kahnauksesta oli juuri välillä Himmler ja Göring, kuten aiemmin kirjoitit. Muiden lukijoiden valistamiseksi kerron, että Göringistä tehtiin ns. Machtübernahmen, eli 1933 valtaanpääsyn jälkeen Preussin poliisin ylin päällikkö. Himmler joutui tyytymään siihen, ettei hän SS:nsä kanssa silloin saanut koko Saksan poliisivoimia hallittavakseen. Poliisiorganisaatioitahan oli useita: rautatiepoliisi, jokipoliisi, Postschutz, rannikkopoliisi, joitakin mainitakseni. Orpoa, eli järjestyspoliisia unohtamatta. Hitlerin tapana oli pistää pystyyn kaksi porukkaa samaan hommaan kilpailemaan keskenään, siinä toivossa, että vahvempi voittaisi. Tämän taktiikan toimivuuden tulos nähtiinkin sitten 9.5.1945.
	20.11.2021 20:30	Jimi Lappalainen
		Veturi on tyyppiä Y 8400: https://fr.m.wikipedia.org/wiki/Y_8400 Tämän 8537:n käyttöönotto tapahtui 18.10.1994.
	20.11.2021 20:22	Jimi Lappalainen
		Melkein kaksi tuntia myöhässä. https://juliadata.fi/timetables?s=55858&d=26.2.2016
	20.11.2021 20:13	Erkki Nuutio
		Eerolan Pasilan konepaja 1903-2003 kertoo (s. 157/8): Vaikeassa raaka-aine- ja varustetilanteessa RH oli vuonna 1942 tehnyt sopimuksen toiminimi AG Reichswerke Hermann Göringin kanssa 1000 tavaravaunun alustan toimittamisesta VR:lle. Alustat teki Puolassa Ostrowiecer Hochöfen und Werke AG. Maahantuotuina alustoista rakennettiin Pasilan konepajassa Gb -vaunuja. Toimitukser jatkuivat kevääseen 1944. Kirja kertoo lisäksi VR:n insinöörien tekemistä alustojen ja pyöräkertojen tarkastuksista Ostrowiecissa, ja että virheitä ja epäkohtia oli toimituksissa esiintynyt.
	20.11.2021 20:00	Heikki Jalonen
		Juurikin näin, Esa. Kolmannen Valtakunnan lukemattoman monet, kirjaimellisen verisesti keskenään kilpailevat organisaatiot ja niiden bitumia paksumpi byrokratia ovat monesti tosiaan vaikeasti ymmärrettäviä. Varsinkin RSHA ja sen rakenteet ovat äärimmäisen vaikeasti hahmotettavia. Erityisesti siksi, että koko organisaatio oli enemmän ja vähemmän jatkuvan uudelleenorganisoinnin alaisena. "Kymmenen pientä elefanttia"- tuolileikki pyöri jatkuvasti ja tuotti nimekkäitä pudokkaita jatkuvalla syötöllä. Toiminta on tuttua kaikille diktatuurien mekanismeja tunteville, edelleen tänäänkin. Valitettavasti.
	20.11.2021 19:33	Jimi Lappalainen
		Onkohan kyseessä sama alusta kuin kuvan https://vaunut.org/kuva/127360 vaunussa Koev 999003?
	20.11.2021 19:31	Topi Lajunen
		Sr1 taitaa olla 3,1 metriä leveä, ja keskieurooppalainen kuormaulottuma on 3,15 metriä. Tästä päätellen, mahtuisi. Sr3 on vain hiukan, alle 10 cm kapeampi kuin Sr1.
	20.11.2021 19:12	Esa J. Rintamäki
		Tässä se nähdään! Suomalainen asiansa osaava vaununsuunnittelukapasiteetti tietotaitoineen vedettiin vessasta alas, kun gryndereiden ahnaat silmät kääntyivät kohti Pasilan konepaja-aluetta!
	20.11.2021 19:06	Esa J. Rintamäki
		Siis Foek 22561 vuodelta 1997, oli entinen BT 01158 ja entinen BT 01353. Alunperin se oli ollut vuonna 1946 valmistunut postivaunu Po 9817.
	20.11.2021 18:58	Petri Sallinen
		Täällä taitaa olla. http://vanhatkoneet.fi/4575/finlaysonin-passi-aeg-7991909-0-4-0-sm
	20.11.2021 18:55	Esa J. Rintamäki
		Mitä tulee Foek-litteran saaneeseen vaunuun, niin muistan kun mainitussa 30-vuotisjuhlajunassa tutkin sitä hiukan, niin snne oli asennettu brittiläisvalmisteinen paineilma-aggregaatti (?) moottoreineen. Konehuoneen ikkuna-aukon ritilöiden välistä saattoi lukea: " Broomwade - British made" - tekstin. Moottori silloin ainakin oli käynnissä. Mäntässä.aikoinaan kaupungilla oli traktori, jonka perään oli kytketty juuri tuon tekstin mukainen paineilma-aggregaatti ilmasäiliöineen katuporia varten. Kun litterassa kerran on "e", niin jauhaako aggregaatti sittenkin sähköä junan valaisemiseksi? Vaunussa oli lisäksi puuliesi ruuanvalmistusta varten.
	20.11.2021 18:54	Jimi Lappalainen
		Onkohan tämä auto enää käytössä Suomessa? Meeri pystynee tekemään saman asian (laserskannaus).
	20.11.2021 18:49	Oula Ahlholm
		Kiitokset Jouni.
	20.11.2021 18:44	Jimi Lappalainen
		Olisikohan JR:lla tietoa, missä tämä veturi on nykyisin?
	20.11.2021 18:43	Jouni Ijäs
		Pellossa asti lumetonta, vaikka marraskuu jo pitkällä. Hieno kuva.
	20.11.2021 18:30	Esa J. Rintamäki
		Edellisessä, Heikki Jalosen kommentissa mainittu RSHA oli Reichssicherheitshauptamt, eli valtakunnanpääturvallisuusvirasto. Se oli SS:n alainen ja muodostettu vuonna 1939 SD:n (Sicherheitsdienst eli turvallisuuspalvelu), Gestapon ja Kripon (Kriminalpolizei eli rikospoliisi) yhdistelmäksi. Sen ensimmäinen päällikkö oli pahamaineinen Reinhard Heydrich, jonka saatua attentaatissa surmansa 1942, seuraajaksi nimitettiin itävaltalaissyntyinen Ernst Kaltenbrunner. Ja mitä natsi-Saksan huipulla harrastettuun kaunankantoon tulee, niin sitähän riitti! Ernst Udetin sijoittaminen vastaamaan lentokonetuotannosta oli samaa, kuin olisi sirkushevosen laittanut kyntöauran vetoon. Udet sai kärsiä tästä. Ulkoministeri Ribbentrop ei digannut Göringiä, Himmlerin ja Göringin välinen henkilökemia oli niin sanoakseni hapan. Hessiä seuranneen Bormannin nimellä uhkaaminen sai monenkin huippunatsin posket kalpenemaan. Fritz Sauckel "työvoimahallinnoijana" sai vihat niskoilleen sotkettuaan omilla touhuillaan esim. hävittäjäkonetuotantoa siinä 1944 tienoilla. Goebbelskaan ei kunnostautunut avarasydämisyydellään... Edelleen: Göringin paetessa Karinhalliin leikkimään taideaarteillaan, Luftwaffen johto lepäsi Erhard Milchin harteilla, joka sai pelätä moukarin heilahtamista puolijuutalaisuutensa tähden. Vastavakoilusta vastuussa olleen amiraali Canariksen kohtalo lienee tunnettu. Edelleen: koko porukka oli natsilaisen mahtipontisuuden sekoittamaa bysanttiutta ja byrokratiaa. Eikä koulupudokas Adolf Hitlerkään osannut hoitaa hommaa kotiin, kunhan riehui toiveajattelunsa kohdattua tosiasiat!
	20.11.2021 18:21	Jimi Lappalainen
		Tavarajuna on 3684. https://juliadata.fi/timetables?s=3684&d=26.7.2015
	20.11.2021 17:37	Jussi Pajunen
		Komea kuva :)
	20.11.2021 16:50	Markku Naskali
		Kyllä huomaa että ovat eri leveydelle suunnitellut. Vaikka raideleveyden ero on pieni, niin muut ulottuvuudet poikkeavat enemmän. Mahtaisiko "susi" keskieuroopan radoilla selvitä vaikka kapeammat telit saisi?
	20.11.2021 16:40	Uwe Geuder
		Ollin antama linkki on siinä mielessä erikoinen, että Hitachin sivuista löytyy ABB:n esiteitä. Taas yksi yritysfuusio, jota en ole muistanut: https://www.hitachi.com/New/cnews/month/2020/07/f_200701.pdf
	20.11.2021 16:34	Topi Lajunen
		Ja kyllä, Sm5-junayksikössä on moni asia kahdennettu. Vain yhtä virroitinta käytetään kerrallaan, mutta käytössä oleva syöttää molempia pääkatkaisijoita.
	20.11.2021 16:29	Olli Keski-Rahkonen
		Uwe, moottorijunissa muuntajat ovat usein katolla tai lattian alla. Tähän käyttöön tarkoitetut mallit on suunniteltu litteiksi: https://www.hitachienergy.com/offering/product-and-system/transformers/special-application-transformers/traction-transformers
	20.11.2021 16:29	Uwe Geuder
		Kiitos Rainer ja Petri, nyt on tiedonjano sammutettu ainakin hetkeksi ;)
	20.11.2021 16:18	Uwe Geuder
		Mitä tarkoittaa ensiövirta A ja B? On moottorijunassa 2 muuntajaa ja jokaiselle oma mittaus? Mihinhän ne muuntajat ovat oikein piilotettu? Sähköveturissa ymmärtääkseni isoin osa on muuntaja. Mutta moottorijunassa vastaavakokoinen "konetila" ei ole.
	20.11.2021 16:13	Petri Sallinen
		Luokkaväritys oli henkilövaunuissa käyttössä vuoteen 1931 asti. Tämä tarkoitti sitä, että ensimmäinen luokka oli sininen, toinen luokka vihreä ja kolmas luokka ruskea. Yhdistelmävaunut em. värityksen mukaan — myös postiosastot erotettiin oranssilla, mikäli oli kyseessä yhdistelmävaunu. T-sarjan vaunut olivat alkuvaan joko tavaravaunun vihreitä tai harmaita — asiaa ei ole voitu varmistaa dokumenttien avulla. Tällaisilta luokkavärityksen mukaiset vaunut saattoivat näyttää. https://mestarimallit.com/lanterniinikattoiset-matkustajavaunut/
	20.11.2021 16:12	Rainer Silfverberg
		Puuvaunuista matkatavaravaunut olivat tummanvihreitä, postivaunut oransseja. Moottoripikajunien liitevaunuista jotkut olivat 50-luvulla harmaa-punaisia kuten Dm4. Presidentin salonkivaunu on ollut tummansininen. Siinä ne sitten ollivat. Sitä myötä kun ruskeiksi maalatut vaunut haalistuivat auringossa ja menettivät pigmenttiään, ne muuttuivat mustiksi. Osittain myös noen takia. Sekä höyry että dieselvetuit savuttivat sen verran että vaunut nokeentuivat eikä puuvaunuja viitsitty pestä niin usein kuin teräsvaunuja.
	20.11.2021 16:06	Uwe Geuder
		Kiitos Jorma, nyt saatiin jo paljon tietoa. Jospa uskallan kysyä tyhmästi vielä lisää... Minä en nyt muista nähneeni vanhoissa kuvissa muuta kuin ruskeita puuvaunuja. Mutta tietysti hyvin vanhat valokuvat ovat kaikki vain mustavalkoisia tai sitten juuri nyt en vain muista. Onko mikään muu maalaus ollut koskaan käytössä Suomessa? Jos nyt puhutaan vain normaaliliikenteestä, ei sen jälkeisistä virityksistä.
	20.11.2021 15:56	Oula Ahlholm
		Kiitoksia Rasmus!
	20.11.2021 15:52	Uwe Geuder
		Kiitos Eljas lisää lähdetiedosta. Minulla oli lähteenä enimmäkseen oma muisti. TEE Goethe kulki siis Frankfurtista Pariisin ja takaisin. Saksalaiset 181.2 pääsivät siis kulkemaan 70 km ranskalaisella jännitteellä Forbachista Metziin. Ja Metzissä oli ilmeisesti suunnanvaihto, siis se oli ihan luonnollinen paikka veturinvaihdollekin. Strasbourgissa ei ole suunnanvaihto, mutta silti veturi vaihdettiin jo 5 kilometrin jälkeen. Siinä Wasserbilligin tapauksessa matka "toisella" jännitteellä oli noin 35 km.
	20.11.2021 15:43	Rasmus Viirre
		Jep! Päivän viimeiset auringon säteet sekä kuura tekevät hienon värimaailman tähän. Lastausraiteen näkyminen oikeassa laidassa on myös kiva lisä sommitelmassa! (Veturin numero muuten vaikuttaisi olevan 2823)
	20.11.2021 15:27	Oula Ahlholm
		Kiitos Aku!
	20.11.2021 15:25	Heikki Jalonen
		Vaunujen valmistaja oli "Ostrowiecer Hochöfen u. Werke A.G.". Kirjoitusasu valmistajan laatassa on juuri noin. Voimme erittäin hyvällä syyllä olettaa, että laatan mallintekijä ei ollut syntyjään saksankielinen henkilö, vaan arvattavasti hän puhui puolaa - tai ehkä jidditsiä? Myös Ostrowiecissa käytettiin pakkotyövankeja, kaupungissa oli myös oma leiripunkti työvoiman säilytystä varten. Tehdas toimi Puolassa, Radomin alueella, Ostrowiecin kaupungissa, noin 200 km Varsovasta etelään. Se ei ollut osa RHG-ryhmää, vaan kuului jollain tapaa RSHA-hallinnon alaisuuteen, jonnekin Amt IIc-osastolle. Ja koska RSHA eli Himmler, niin ehdottomasti ei Göring. Sen verran hyvät olivat henkilökemiat sodanajan Saksan johdossa... Google-karttakuvien perusteella tehdas on ainakin jossain laajuudessa (teräs- tai rautavalimo) edelleen toiminnassa. Monia mullistuksia on tietysti historian matkassa ollut.
	20.11.2021 15:24	Aku Lehtola
		Hyvä kuva.
	20.11.2021 14:47	Panu Breilin
		Dr16 2818 on seissyt loppukesästä lähtien Pieksämäen varikkoalueen laidalla samassa letkassa kuin mitä Sr1 3062, 3047 ja 3060 sekä Dm12 4414. Eli vahvasti vaikuttaa siltä, että kyseisen koneen ajot on ajettu.
	20.11.2021 14:46	Juhana Nordlund
		Lisätään tähän keskusteluun vielä kuvalinkki https://vaunut.org/kuva/47062 . Ylempänä näkyvä Kutvosen Juhan ottama kuva on siis vuodelta 1999, jolloin Leppävaaran kaupunkiradan rakentaminen oli jo käynnissä. Noin aikaisessa vaiheessa maastossa ei koko linjan pituudella näkynyt vielä montakaan merkkiä tulevista raiteista, tässä on sentään tehty tilaa kaupunkiradan raiteille. Hakutoiminnolla voi jäljittää asiaan liittyviä kuvia rakentamisen ajalta muina vuosina, esimerkiksi vaunut.org:n perustaja Janne Määttä on kuvannut Pitäjänmäelläkin mm. vuosina 2000 ja 2001.
	20.11.2021 14:16	Petri Sallinen
		Rautatiemuseon kokoelmiin kuuluvaa kalustoa on entisöity monesti toisella kädellä tai ilman riittävää perustutkimusta. Se ei ole mikään tae historiallisesta todellisuudesta, että entisöinti on tehty rautatiemuseon toimesta.
	20.11.2021 12:42	Eljas Pölhö
		Talviaikataulussa 1974/75 ensimmäiset 181.2:t vetivät Frankfurt (Main)-Metz (290 km) välillä TEE 50/51 "Goethe"-junaa. Kesäaikataulussa juna muutettiin "tavalliseksi" D 256/257. Ainakin vielä kesällä 1981 tämä oli tärkeä väli, joka hoidettiin yhteistyössä SNCF:n ja DB:n (sarja 181.2) kesken. Muita sarjan rajanylityspaikkoja 1981 kesällä olivat reitit Stuttgart-Strasbourg, Kehl-Strasbourg-Hausbergen, Ehrang-Perl-Apach ja Wiesbaden-Koblenz-Trier-Wasserbillig-Luxemburg.
	20.11.2021 12:41	Jorma Toivonen
		Kuvassa on SRHS:n (Suomen Rautatiehistoriallinen Seura ry) 30-vuotisjuhlajuna, siis tilausjuna. Vaunustossa oli näiden sininen/valkoinen Foek/Eik-vaunujen lisäksi tavallisia ruskeita päivävaunuja. Foek- ja Eik-vaunut eivät tuollaisenaan ole koskaan olleet normaaliliikenteessä. Alkuperältään ne ovat tavallisia suomalaisia puuvaunuja, mutta kaluston silloin omistanut englantilaistaho oli rakennuttanut niihin omiin tarkoitusperiinsä, mm. kahvitteluun, sopivan sisustuksen. Samoin ulkoasu värityksineen ja ovi-ikkunoineen muuttui tuolloin. Junan kalusto on tässä eri operaattoreilta. Suomen Rautatiemuseo ei näitä vaunuja käyttänyt, vaan vaunusto muotoutui tilaajan tuolloisen tarpeen ja vaunujen saatavuuden mukaan. SKS
	20.11.2021 12:34	Teemu Sirkiä
		Tuota kolmosraidetta ei siis ole, vaikka laiturilla sellainen merkki yhä näkyykin tässä ja yllä linkatussa kuvassa.
	20.11.2021 12:24	Teemu Sirkiä
		Tämä on sikäli jännältä ajanjaksolta kuvattu, että Pitäjänmäen ratapiha oli jo purettu ( https://vaunut.org/kuva/21567 ), mutta Leppävaaran kaupunkirataa ei vielä ole. Sehän täyttää nyt rata-alueen tuosta kuvan raiteiden oikean reunan ja hallin vasemman puolen välistä.
	20.11.2021 12:12	Teemu Sirkiä
		On ollut, ks. https://kartta.hel.fi/link/aoKjCz
	20.11.2021 11:58	Uwe Geuder
		Siis kertokaa nyt nuorille vasta 20 vuoden molemmille puolille Suomessa olleelle suoraan: Semmoista maalausta ei historiallisesti Suomessa koskaan ollut? Vai onko? (Oula on kai alle 20 v ja minä vähemmän yli sitä Suomessa ollut, vaikka ikä onkin jo melkein kolmekertaisesti :) )
	20.11.2021 11:55	Teemu Saukkonen
		Oikealla lienee (ollut) raiteita?
	20.11.2021 11:46	Uwe Geuder
		Wikipedia tietää, että niitä on joskus käytetty Stasbourgin ja Metzin välillä, En ole koskaan käynyt junalla Metzissä. Se olisi sitten ainakin 150 km, parempi kuin 5.
	20.11.2021 11:41	Tauno Hermola
		Ihmettelen vaan suuresti, miksi Rautatiemuseo näitä käyttää, kun alkuperäisasuista kalustoakin on.
	20.11.2021 11:36	Uwe Geuder
		Ne vetivät esim. Wien-Pariisi-junat osuudella Stuttgart Strasbourg. Siis koko kallis kaksivirtajärjestelmä vain viiden kilometrin takia. En ole nähnyt, että ne olisivat kulkeneet Strasbourgia pidemmäksi. Mutta en ole matkustanut siihen aikaan hirvein usein.
	20.11.2021 11:21	Uwe Geuder
		Kiitos, tuo oli nopea vastaus. Olihan siitä irtopyöräkerrasta vasta äskettäin keskustelua: https://vaunut.org/kuva/150630 Ei tule ihan yllätyksenä kun kyseessä on Talgo. En vain osannut laskea yhtä ja yhtä yhteen :)
	20.11.2021 11:14	Joona Kärkkäinen
		Ei olllut jaakobintelit vaan Talgon patentoima yksittäisiin pyöriin perustuva ratkaisu. (ei läpimeneviä akseleita). Ja ei tuolta Talgo 22:sta kukaan koskaan ostanut.
	20.11.2021 11:04	Uwe Geuder
		Onko vaunuissa Jakobsin telit? Onko sitten samasta tehtaasta koskaan tullut vastaava tuote prototyypin jälkeen? Ei ainakaan HSL:lle tai JKOY:lle, se on tiedossa.
	20.11.2021 10:38	Uwe Geuder
		Kiistämättä se näyttää pikkukuvana vähän siltä.
	20.11.2021 10:35	Uwe Geuder
		Olisin melkein kysynyt, mitä Thalys tekee sillalla, kun Kölnin päärautatieasema ja Bryssel ovat samalla puolella Reiniä. Ei kai vuonna 2004 Thalysit vielä kulkeneet Kölniä kauemmas. Mutta lukeehan se kuvatekstissä: Pääteasema on Köln-Deutz. Saman vuoden joulukuusta lähtien sen nimi on Köln Messe/Deutz. Se on tärkeä risteysasema siitä lähtien kun suurnopeusrata Frankfurtista valmistui, ehkä vuonna 2002.

<< >>

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset