Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
30.12.2024 01:53 | Uwe Geuder | ||
| Vähän yllättävää, että sinne voi rakentaa asuntoja. Olettaisin, että Ruotsissa ympäristömyrkkyjä otetaan vakavasti. Katsoin nopeasti verkosta ja löysin ensimmäisinä noita: https://edokmeetings.stockholm.se/welcome-sv/namnder-styrelser/radet-till-skydd-for-stockholms-skonhet/mote-2019-08-26/protocol/pm-fororeningar-inom-gasverket-ostrapdf?downloadMode=download https://etjanster.stockholm.se/Byggochplantjansten/PresentPlan/GetFile?fileRecordNumber=10617000&journalNumber=2014-12741&fileName=Hantering%20av%20f%C3%B6roreningar%20-%20granskning%202 Kyllä saasteita on, mutta tilanne ilmeisesti ei ihan katastrofaalista. |
||||
|
30.12.2024 01:48 | John Lindroth | ||
| Upea kuva Nostalgisesta Pikku -Jumpo junatapahtumasta!(Johnny likes) | ||||
|
30.12.2024 01:44 | John Lindroth | ||
| Kiva kuva,itsekin olen tuolla! Ja hyvässä seurassa! | ||||
|
30.12.2024 00:44 | John Lindroth | ||
| Parkissa Mini ja Citikka ,tyylikästä!Kioskista itselläni ei tietoa! | ||||
|
|
29.12.2024 22:37 | Joonas Jokinen | ||
| Tästä kohtaa ei taida hirveästi Riihimäeltä kuvia ollakaan! Hieno kuva kaikkinensa! Mutta mikä tuo taustalla olevan vasemman talon ja autojen välissä oleva jonkin sortin kioskirakennus on? |
||||
|
|
29.12.2024 22:21 | Reijo Salminen | ||
| Hannu: Suvilahden rakennushistoriaselvityksen taustamesenaattina oli stadin puolelta kaverini, joka myös toi tuon minulle kun se julkaistiin, hän totesi että olihan ne siivousoperaatiot aika raskaat, mutta pitää ymmärtää että se oli tavallaan edeltävien sukupolvien ottamaa lainaa myöhemmiltä sukupolvilta, ja niinhän se asia on, edellyttäen ettei saasteet levinneet vesistöön isommassa mittakaavassa, sitä velkaa ei saada koskaan maksettua. | ||||
|
29.12.2024 20:34 | Hannu Peltola | ||
| Mitä maitovaunujen kilvillä viestitettiin? | ||||
|
29.12.2024 18:56 | Petri Sallinen | ||
| Löysin jotain dataa: kaikki sarjan viisi vaunua ovat valmistuneet vuonna 1924. Koko sarja oli alkujaan kaasuvalaistu. Vuoden 1938 "Mustassa kirjassa" kaikki viisi ovat jo sähkövalaistuja. | ||||
|
29.12.2024 18:33 | Markku Naskali | ||
| Kun ei tee mitään, ei tee virheitäkään. Taannoin matkustin muutan kerran vuodessa Tampereelta lähtevällä R-junalla Helsinkiin. Riihimäellä liitettiin lisää vaunuja ja kun juna lähti, kuului: Tämä juna on R-juna Helsinkiin. Seuraavat pysähdykset ovat Lempäälä, Viiala jne... |
||||
|
29.12.2024 17:58 | Leevi Halonen | ||
| Upea kuva! | ||||
|
29.12.2024 17:35 | Mikko Ketolainen | ||
| seiskalta näyttää viimeinen numero. | ||||
|
29.12.2024 16:46 | Eemil Liukkonen | ||
| Oho! Tuuripeliä tämä laji on aika paljonkin vastaavanlaisten näkyjen suhteen ja onneksi sinä sait tämän ikuistettua tänne. Saa nähdä tullaanko vastaavanlaisia näkemään jatkossakin. | ||||
|
|
29.12.2024 15:59 | Tero Korkeakoski | ||
| Onko Vaskiluodon rata suljettu? Tuskin sitä talvella ainakaan aurataan. | ||||
|
29.12.2024 14:46 | Jimi Lappalainen | ||
| Olisikohan vuodelta 1944? | ||||
|
29.12.2024 14:32 | Jouni Halinen | ||
| Stockholm 1909: Slussen & Katarinahissen - Remastered 4K 60fps, kesto 7.50 min. Kohdassa 4.30 min näkyy myös Hannun mainitsema poikittainen raide pääradan yli, oli hänen kertomansa mukaan oikea liikennetukko ja Rautatiesillalla on aluksille kaksi kulkuaukkoa. Katarinahissikin nousee höyryn voimalla ylöspäin. On myös ratikoita ja junia. Ruotsin silloinen(kin) suhteellinen vauraus paistaa videossa läpi, vaatetus ym. Yksi autokin näkyy. Ihmiset ihmeissään katsovat kameraan päin, varmaan osa heistä ei edes tiedä, että mistä on kysymys. Superhieno video ja vielä värillinenkin https://www.youtube.com/watch?v=CsNv6rda-20 Slussen videoita vuosilta 2014 ja 2015. Videolla 1 ja 2 (vasemmalta) menee veneitä Karl Johans-sulun läpi, Videolla 3 on kuvaa metrosta ja 4:tä näkee vanhan Slussen kompleksin karmean kunnon. http://bot.fi/3zdb Kuvasarja (pienoismallista) Slussenin Polhems-sulusta http://bot.fi/3zda Christopher Polhems sulut. Kuvassa 1 taitaa olla jo olla jo kaksi sulkukammiota. https://commons.wikimedia.org/wiki/Category:Christopher_Polhems_sluss |
||||
|
|
29.12.2024 13:10 | Toni Lassila | ||
| Oho, joskus näinkin päin. Yleensä tuntuu Dr19 olevan se osapuoli jota hinataan... | ||||
|
29.12.2024 12:58 | Antti Grönroos | ||
| Rautatieharrastajana tiedän radan olevan tuossa aurausmerkin takia mutta jos sitä ei olisi, niin en sitten välttämättä tietäisi. | ||||
|
|
29.12.2024 12:51 | Noah Nieminen | ||
| Tuo keskimmäinen veturi ei ole 3013, koska se on punainen ja nykyään hylätty. Todennäköisemmin se on 3017, jos katsoo tarkasti veturin numerokilpeä. |
||||
|
29.12.2024 11:21 | Petri Nummijoki | ||
| Mielenkiintoista, että molemmilla junilla on lähtö Nurmeksesta pari tuntia ennen saapumista Nurmekseen. Varmaankin noihin aikoihin on ollut tavallista, että pitkämatkainen tavarajuna (esim. T1062 Oulu-Helsinki) on tullut perille täysin eri kokoonpanossa, jolla se taipaleelleen lähti. Tai sekin, että juna on ollut samalla numerolla kulussa kahdella eri asemanvälillä samanaikaisesti tyyliin T1062:n aikataululla ajettu juna on lähtenyt Tampereelta Helsinkiin, ennen kuin Seinäjoki-Tampere-välillä kulussa ollut T1062 on Tampereelle asti ennättänyt. Mutta ei taida olla aivan tavanomainen ratkaisu, että aikataulu on jo lähtökohtaisesti piirretty tavalla, jossa yksi juna ei edes teoriassa ole voinut ajaa koko väliä. |
||||
|
29.12.2024 10:50 | Petri Sallinen | ||
| Rautatielaitosta ei ole yksityistetty. Se on yhtiöitetty. VR on kokonaan valtion omistama osakeyhtiö. Kilpailluilla markkinoilla on yhdentekevää, kuka yhtiön omistaaa: yksityinen, kunta vai valtio. Markkinasäännöt ja lainsäädäntö ovat kaikille samat. Siksi silläkään ei ole RAUTATIEKILPAILUN kannalta merkitystä, kuka VR:n omistaa. Kääntäen: rautatieosakeyhtiötä ei tarvitse yksityistää kilpailun näkökulmata. Oleellista on se, että markkinat toimivat ja että markkinat ylipäätään avataan kokonaan. Valtion/valtioiden suhde omistamiseen on kuitenkin muuttunut sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Valtiollinen omistaminen korostuu etenkin strategisilla toimialoilla. Halutaan varmistaa se, että yhtiö pysyy kansallisissa käsissä tai että omistuksien kautta joku ulkopuolinen ei pääse vaiktutamaan (vrt. Fennovoiman omistussuhteet). Tässä mielessä Rankin esitys on osin vanhentunut. Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) esitys "Laiska jättiläinen — viisi syytä miksi valtion omistuksien keventäminen hyödyttäisi Suomea" https://www.eva.fi/blog/2016/03/30/valtio-omistajana-on-kuin-laiska-jattilainen/ on tuoreempi esitys. Tosin sekin on jo vuodelta 2016. Analyysi on ideologinen ja periaatteellinen, ehkä pikemminkin keskustelunavaus. Se ei ota huomioon muuttunutta geopoliittista tilannetta. Taloushistorian professori Markku Kuisma perustelee melko hyvin EVAn näkemykset lyttyyn kirjassaan "Valtion yhtiöt — nousu ja tuho". Kirjan lähestymistapa on samantapainen kuin Rankin esityksessä: katsotaan taaksepäin. Poliittiset virtaukset, ristiriitaisuudet, virheet ja menestykset käydään läpi merkittävimpien valtionyhtiöiden osalta itsenäisyyden ajalta. |
||||
|
29.12.2024 05:14 | Lasse Reunanen | ||
| Eiköhän valtaosa valokaasun valmistamisessa syntyneestä kreosootista mennyt ratapölkkyihin. | ||||
|
|
29.12.2024 05:12 | Lasse Reunanen | ||
| Kyllä kivihiiliterva on käsittääkseni juurikin kreosoottia. Hiljattain vein 10 l kanisterin sitä ongelmajätteen kierrätykseen. Siivoilin varastoja ja löysin pöntön. Isäukko murisi, kun vein pois parasta kyllästettä, mitä ei enää edes kaupasta saa. | ||||
|
29.12.2024 03:42 | Lasse Holopainen | ||
| Drop in, sanois maastopyöräilijä. | ||||
|
|
29.12.2024 00:10 | Jaakko Tuominen | ||
| Onko kivihiiliterva sama kuin Kreosiitti vai jokin jaloste? | ||||
|
28.12.2024 23:45 | Ari Virtanen | ||
| Hr11 taitaa olla Rautatiemuseon omistuksessa edelleen, eikä sillä taida olla varsinaista hinkua eroon siitä. -Ostajista puhumattakaan. Onneksi siellä nyt on kai taas pressua vähän hidastamassa tuhoutumista. Jos Simo jollain Euro Jackpot -kierroksella arvottavat numerot täsmäävät täydellisesti kupongissani oleviin, niin lupaan ainakin kunnostusrahoituksen järjestyvän. :) | ||||
|
|
28.12.2024 23:42 | Uwe Geuder | ||
| Olen kirjoittanut jo aikaisemmin sulkujen käyttövuosista kuvan https://vaunut.org/kuva/172536 alla. Kautta aikojen on ollut suurin piirtein ilmeisesti 2 sulkupaikka: A: Kuningatar Kristiinan ja Polhemin sulku olivat samassa paikassa. Siksi pitikin keskeyttää laivaliikennettä 11:ksi vuodeksi Polhmemin rakennusaikana B: Nils Ericssonin sulku oli eri paikassa. Se oli käytössä 1850 - 1935 ja on vielä nykyisin olemassa kalavaellusreittinä. A: Kaarle Juhanan ja Victorian sulut ovat siksi eri paikassa kuin B. Minä oletan, että se on suurin piirtein sama paikka A. Ja taas laivaliikenne on ollut poikki noin 11 vuotta (on vieläkin). Voi myös olla että jompikumpi tai molemmat on siirretty hieman sivusuuntaan. En ole asiasta ihan varma. Mutta on pakko olla erikseen paikasta B. Vuosien 1855, 1863, 1885, 1893, 1899, 1909, 1921 ja 1930 kartoista näkee selvästi, että käytössä oleva sulku on se pohjoinen. Paikka B on siis tässä karttakuvassa ylempi allas, Nils Ericssonin sulku, vuosi ennen sen käyttöönotto. Karttakuvassa alempi allas on Polhemin sulku, silloin vielä käytössä, mutta vain vuosi ennen sen käyttö lopetettiin. En ole sattunut lukemaan mitään, kuinka se käyttöönotto oikein tehtiin. Oliko vähän rinnakkaiskäyttöä vai suljettiin vanha heti kun uusi oli avattu vai oliko laivaliikenne jopa poikki siinä välissä. Kaarle Juhanan sulku ei voi näkyä vuoden 1849 kartassa. Se avattiin 1939 sen kuuluisan Slussenin liikenneratkaisun kanssa. Vanhat kartat voi tarkistaa tuosta: https://stockholmskallan.stockholm.se/sok/?postId=3137&map=true Ja ennen kuin joku kysyy, kuinka tämä liittyy rautateihin, rautatie on näkyvissä ensimmäinen kerta vuoden 1885 kartassa :) Ja Stadsgårdenin satamaraiteet viimeinen kerta vuoden 1972 kartassa :( |
||||
|
|
28.12.2024 23:04 | Eljas Pölhö | ||
| Eikö se olisi yllättävämpää, jos ne olisi mainittu yhdessä? Ei sillä ole merkitystä olivatko ne lähekkäin. Sokojoki vaihde km 726+223, Sokojoki seisake km 726+617 ja Pankakoski vaihde km 726+689. | ||||
|
|
28.12.2024 23:03 | Arto Papunen | ||
| Noh jos sitä kilpailua on Suomessa pyritty hidastamaan niin onhan sitä samaa muuallakin. Eikö Baltiassakin on omia säädöksiään ettei liikennettä kilpailuteta ja Elronilla, Vivillä ja LTG:llä henkilöliikenteessä erityisrooli omissa maissaan. | ||||
|
|
28.12.2024 22:07 | Jimi Lappalainen | ||
| Tuossahan on erikseen Pankakosken ja Sokojoen vaihde? Miksi? | ||||
|
28.12.2024 22:00 | Lasse Holopainen | ||
| Ei sitä lipunmyyntiä ainakaan Z-junissa ollut, vaikka konnari siellä olikin. Ihan yleisesti ajetellen, kuulostaa sikajärkevältä ajatukselta, että konnaria ei ole ja lippu pitää kuitenkin olla. | ||||
|
28.12.2024 21:59 | Jimi Lappalainen | ||
| Linjakilpinauhassa ei käsittääkseni edes ole D-kirjainta. | ||||
|
28.12.2024 21:45 | Jaakko Pehkonen | ||
| Onkohan valojen puuttumisen taustalla tietokatkos? Tulee äkkiseltään mieleen että valot ovat aikaohjatut ja nyt kun liikennettä enemmän kukaan ei ole hoksannut huolehtia valaistusta. | ||||
|
Kuvasarja: Bogengleis |
28.12.2024 21:09 | Jorma Rauhala | ||
| Max Rohleder on myös saanut kiskotyypistä patentin vissiin joskus 1800-luvulla. »Rohlederova koľajnica» löytynee vielä Bratislavasta? https://www.vlaky.net/zeleznice/spravy/002872-Rohlederova-kolajnica/ |
||||
|
|
28.12.2024 21:00 | Tauno Hermola | ||
| Kuka sen Hr11:n tällä hetkellä omistaa? Jos VR, mitä sille tapahtuu, jos/kun VR siitä mahdollisesti haluaa luopua? Veturimuseo varmaan sille olisi luontevin paikka ;) |
||||
|
|
28.12.2024 20:55 | Alvin Koistinen | ||
| Kiitos tiedosta. Eli koskaan ei ole määränpäästä tietoa. | ||||
|
Kuvasarja: Bogengleis |
28.12.2024 20:52 | John Lindroth | ||
| Tiukoissa kaarteissa tunnetaan myös nimitykset "Deutschlandkurve" ja "Auflaufkurve". | ||||
|
|
28.12.2024 20:49 | Juhana Nordlund | ||
| Silloin kun lähijunissa oli lipunmyyntiä, myöhempinä vuosina myyntiä oli useampirunkoisissa kokoonpanoissa vain osassa yksiköitä, ja niissäkin vain ohjausvaunussa (Eio, Eiob, Eioc) puhuttaessa Sm1-2-kalustosta. Kyseisillä kilvillä, ja myös vanhemman mallisilla kilvillä, opastettiin, oliko ko. yksikössä lipunmyyntiä vai ei. Moottorivaunujen puolella (Sm1, Sm2) lipunmyyntiä ei ole lähijunissa ollut vuosikymmeniin, se saattoi loppua jo 1987. Siitä asiasta informoitiin tarroilla. | ||||
|
|
28.12.2024 20:47 | Alvin Koistinen | ||
| Eil-junissa pittä olla konduktööri, koska vaunun ovia ei veturista saa lukittua. En ole varma, mutta uskon että lipunmyyntiä ei ole. | ||||
|
|
28.12.2024 20:26 | Mikko Nyman | ||
| Arviolta lähes sata matkustajaa, ja silti VR tarvitsi näitä kahdesti kulussa olevaa junaparia (IC25/24) varten 4 000 euroa ostoliikennerahaa. Vuonna 2025 junapari IC25/24 liikennöi 16 kertaa ja sen hintalapuksi yhteiskunnalle muodostuu 32 000 euroa. Taksa VR:n hinnoin on siten noin 12 euroa / kilometri. Oheisen linkin takaa löytyy Itä-Lapin kuntayhtymän päätös junaparien hankinnasta ja kustannusten jakautumisista kuntien kesken: https://paatoksetd10.kemijarvi.fi/kokous/20241426-10.PDF |
||||
|
28.12.2024 20:20 | Jorma Rauhala | ||
| Kaksijuna-ajot, alkaen vuodesta 1978, ovat sitten olleet vetureilla nro 1 Emma ja nro 2 Emil. Kolmonen saatiin ajoon vuonna 1981. | ||||
|
|
28.12.2024 19:45 | Uwe Geuder | ||
| On ollut jopa 5 kaasukelloa: 1: tiilirakennuksessa, rakennus jäljellä, näkyy kuvassa 2: tiilirakennuksessa, rakennus jäljellä, näkyy kuvassa 3: märkäkello, kehys jäljellä, näkyy kuvassa 4: kuivakello, purettu (sijainti kuvaajan takana tai vähän oikealla) 5: kaasupallo, haluaisin muistella sen harmaana, nykyisin Google Streetviewssa valkoisena, kuvan ulkopuolella oikealla takana https://sv.wikipedia.org/wiki/Gasklocka#/media/Fil:V%C3%A4rta_gasklockan_2007.jpg https://maps.app.goo.gl/3rUhBhcjk5SJopRQA |
||||
|
Kuvasarja: Bogengleis |
28.12.2024 19:41 | Hannu Peltola | ||
| Tämä on mielenkiintoinen kuvasarja ja ennen tätä en ollut edes kuullut Bogengleis-raiteista. Kuka tekee tällaisen ensimmäisenä pienoisrautateille? Ehkä ensimmäiset toteutukset olisi hyvä aloittaa G-mittakaavasta? | ||||
|
|
28.12.2024 19:40 | Simo Tuominen | ||
| Eiköhän se projekti jää jollekin muulle innokkaalle taholle, näissä olemassa olevissa projekteissa on aivan riittävästi. Toki eri asia jos joku innostuu projektin rahoittamaan. | ||||
|
|
28.12.2024 19:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hei herra Tapio, löysin kirjahyllyjeni piilosta kirjasen: "Kiiltävät kiskot... Pienoisrautatiekerho ry:n 15-vuotis juhlajulkaisun". Sen sivuilla on laatimasi Gdl-vaunun pienoismallin rakennusohje. Artikkeliin liittyvässä piirroksessa on Gdl nrot 31'533 ja 31'571. Hyvin vekkuli opus, koko kirjanen! |
||||
|
|
28.12.2024 19:20 | Hannu Peltola | ||
| Tosiaan, siellä on ollut yhteensä neljä kaasukelloa. Kirjan Stokcholms Järnvägar 3: Nordöstra Stockholm mukaan rautatieliikenne hiljeni merkittävästi 1972, kun kivihiilen käyttö loppui. Tämän jälkeen alueella kävi vaihtotyö muutaman kerran viikossa muutaman tankkivaunun kanssa . Rautatieliikenne jatkui 1990-luvun alkuvuosiin. Kaasukellon täyttöaste varmasti vaihteli, koska kaasuntuotanto jatkui kuitenkin vuoteen 2011. | ||||
|
|
28.12.2024 18:52 | Uwe Geuder | ||
| Itse asiassa ei ollut suojaseiniä. Oli kaksi rakennelmaa. Pienempi on kuvassa näkyvä teline, jonka sisällä oli liikkuva kaasukello. Isompi oli kiinteä harmaa rakennus. Koko alue oli 1987 jo huonokuntoinen eikä paljon toimintaa näkynyt. Haluaisin kuitenkin muistella, että kaasukellon täyttöaste vaihteli vielä. https://stockholmskallan.stockholm.se/post/32036 En tiedä mikä sen isomman toiminto oli, nykyisin varmaan purettu? En ole varma, ehkä paikalla oli vielä kolmaskin, yksi oli muistaakseni aika lähellä tietä enkä muista tuommoista korkeaa kalliota. | ||||
|
|
28.12.2024 18:43 | Erkki Nuutio | ||
| Neuvotteleva virkamies Risto Rankin kokoama kirja Niin siinä käy kun omistaa (TE-ministeriö, 2012, 415 s.) lienee ainoa riittävän tuore kuvaus suoritetuista yksityistämisistä. Valitettavasti VR:ää ei siinä ole suuremmin käsitelty : "Liikenne- ja viestintäministeriön ja TE-ministeriön kesken ei syntynyt laaja-alaista yhteistyötä, vaan ongelmia hoidettiin aina erillistapauksina." Brittien ja muiden maiden yksityistämisistä on myös kuvaus. Opiskeluajalta konkurssikypsässä Britanniassa 1976-1978, muistan kuinka Foylen suurkirjakaupan hyllyiltä löytyi samoja opiskelukirjoja esimerkiksi 10 ja 25 punnan hintaisina. Kalliimmat olivat tulleet hyllyille tuoreesti. Eräs ikävä seuraamus Britannian talousongelmista oli lukuvuosimaksujen tulo vuonna 1977. Aluksi ne olivat maltillisia, mutta kohosivat lukuvuosittain tyyliin 250£, 750£, 2000£ ja vihdoin jopa 5000...10000£ (tämä taso lähinnä elitistisissä yliopistoissa). Ehdin valmistua silloin kun ne olivat 250£ tasoa. Sen vielä pystyin maksamaan. Ennen lukuvuosimaksuja esimerkiksi M.Sc.-opiskelijoista oli ehkä 75% ulkomaalaisia, eniten entisistä Brittien Kansainyhteisön maista. Brittien AY-liike ennen Thatcheria oli Labour-kauden rohkaisemana paljolti vastuutonta. Esimerkiksi autoteollisuuden suurtehtaissa se oli jopa Moskovan ohjaamaa. Kokemukset maahantuojiemme huolto-osastoilta osoittivat tuotteisiin kohdistuneen jopa sabotointia. Se nopeutti Brittien autoteollisuuden kuolemaa. Ei juuri ollut aihetta kiittää omistajienkaan, brittilordien touhuja. Luokkayhteiskuntahan se oli. Kolmessa asiassa tällöin kuitenkin onnistuttiin: 1/ Ymmärrettävissä olevat rahayksiköt, 2/ SI-yksiköt (Good old English Units roskiin, paitsi toki Pint) , 3/ Tupakkakielto julkisilla paikolla ja tupakoinnin sulkeminen liikennevälineissä vain osastoihinsa suuren sakon uhalla. |
||||
|
28.12.2024 18:30 | Uwe Geuder | ||
| Aina oppii uutta, en ole ollut tietoinen semmoisesta keksinnöstä. En ihan ymmärrä selitystä, että nykyisin semmoisia kaarreratoja ei enää käytetä, koska nykyaikaisilla tavaravaunuilla on pitkä akseliväli tai sitten telejä. Ongelma pitkän akseliväin kanssa minä näen. Mutta eikö teli pitäisi olla juuri helpompi pienelle kaarresäteelle? Jos ei ole keskipuskurikytkin, pitää varmaan löysätä kytkintä. Mutta ratkaisu on joka tapauksessa vain alhaisille nopeuksille. |
||||
|
|
28.12.2024 18:18 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Noah! Reijo: kaasulaitos on tosiaan missä tahansa varma keino saada ympäristö tuhottua ja kuten kirjoitit ainoastaan kemistit iloitsevat löytäesssään maaperästä myrkyllisten hiilivetyjen täyden kirjon. Uwe: Kiitoksia verrokkikuvasta. En tiennytkään, että tämän kaasukellon ympärillä oli ollut suojaseinät. Raitiovaunumuseon kuvasarjaa ei vielä ole Vorgissa, mutta voisin ottaa sen samantien työn alle, kun tuli palattua näihin syksyn 2022 Tukholman kuviin. |
||||
|
|
28.12.2024 18:11 | Hannu Peltola | ||
| Kukas Akkarin hahmoista söikään naftaliiniä? Eka Vekara? Naftaliini on hyvä esimerkki kivihiilen kuivatislauksessa saatavista "mukavista" tuotteista! Naftaliini on tuhoisaa vesieläimille ja tappavaa ihmisille nieltynä. Lisäksi voi saada naftaliinimyrkytyksen aineelle altistuttuaan. Todennäköisesti pitkäaikainen altistus aiheutaa myös syövän. | ||||
|
28.12.2024 18:08 | John Lindroth | ||
| Tuo on kiva malli! | ||||
