|
|
04.06. 14:54 | Teemu Saukkonen | ||
| Onttolaankaan ei näytä olleen liikennettä kahteen kuukauteen. En kyllä keksi mitä hyötyä vahingontekijälle olisi jälkikäteen julkaistusta kuvasta? Ei niitä kohteitakaan piilotettu ole näkmättömyysmaalilla. Hyvin erottuu ilmakuvissa Varkaudenkin terminaali. Ei vaadi kummoista ohjausta että siihen droonilla osuu. |
||||
|
|
04.06. 14:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| On tosissaankin rivon näköinen tuo 2652...! Mutta nitshevoo, kun maalarit on sanottu irti aikoja sitten ja Miranolit jämähtäneet purkkeihinsa. "Yrityskuvaa"... |
||||
|
|
04.06. 14:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Petri, 4472 oli LNER:in aikainen numero. Englannin rautatiet kansallistettiin v. 1948, joten Scotsmanin 60103-numero on British Railin keksintöä. | ||||
|
|
04.06. 13:56 | Riku Outinen | ||
| Teräsputkia menee Pohjoiseem tässä. | ||||
|
|
04.06. 13:50 | Petri Sallinen | ||
| Valokuvasin Flying Scotsmanin 23.5.2025 Didcot Railway Centressä. Veturin kyljessä oli numero 60103. | ||||
|
|
04.06. 13:36 | Simo Virtanen | ||
| Mitä on kuormana? | ||||
|
|
04.06. 11:38 | Antti Ojala | ||
| Mitt.vaunun hankinta osoittaa PMR:ltä eritt. hyvää businesnenää. Järkevästi hoidettuna liiketoimintahaarana, tällä rahoitetaan ajan oloon vaikka mitä hyödyllistä. - Ajatella, mitä rautatieharrastuksessa voidaankaan saada aikaiseksi, vain jättämällä holtiton keräily vähemmälle. | ||||
|
|
04.06. 08:34 | Veeti Pietilä | ||
| Missä sinä olit siinä asemalla? | ||||
|
|
04.06. 05:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ehdotan tämän veturiyksilön tallentamista: se on mumeroltaan "käänteinen" Flying Scotsman! Kuulun englantilaisveturiklassikon numerohan on tunnetusti 4472. Sehr geehrte Herr Rasmus, herzlich willkommen als neue Mitglied! Hoch!!! |
||||
|
|
03.06. 23:26 | Rasmus Åhman | ||
| Yes it definitely was! | ||||
|
|
03.06. 23:26 | Niklas Rinta-Kanto | ||
| Welcome to vaunut.org Rasmus. That day was very fun at Seinäjoki! | ||||
|
|
03.06. 22:47 | Tuukka Varjoranta | ||
| Tervetuloa Christian Vaunut.orgiin! | ||||
|
|
03.06. 21:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tolpat näyttävät kaipaavan kipeästi postin työkuntaa Tp-asunto - , Pg-varastovaunuineen ja tolppakenkineen. | ||||
|
|
03.06. 20:19 | Antero Airola | ||
| Kimmon linkki ei enää toimi | ||||
|
|
03.06. 19:37 | Juha Metsäpelto | ||
| https://ilkkapohjalainen.fi/epari/uutiset/impivaaraan-asuntomessut-1.18876392 Tuolla "suht" tuoretta juttua tästä paikasta. Sen mukaan täältä on ollut melko aktiivista viljaliikennettä EU:n tuloon saakka. Suomen Viljava toimii alueella edelleen, kuten myös pääradan varressa. |
||||
|
|
03.06. 19:17 | Juho Rintala | ||
| Hyvä kuva! Toinen veturi jo päätynyt romuletkaan. | ||||
|
|
03.06. 16:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Laitetaanpa juutuupista soimaan "Narvan marssi". | ||||
|
|
03.06. 16:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Niin monet toiveet haipuvat näiden kahden lusikkatehtaalle tuomittujen "kukkukelloveturiraatojen" myötä. Asiat tulevat vaikeiksi, kun niitä tekemällä tehdään vaikeiksi. |
||||
|
|
03.06. 16:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja julkisivun päätykolmion kattokoristuskin vielä säilynyt! | ||||
|
|
03.06. 16:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kiva kuva, on niiiiin Granholmia, niin Granholmia tyyliltään. Oikeassa päässä oleva ikkunanlevennyskonsti onkin oikein vekkuli ja hyvä idea noin toteutettuna. |
||||
|
|
03.06. 16:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Edellisestä johtuen olen laskenut Pohjanmaan ratojen asemataloja: II, III ja IV luokat: yht. 20 kpl (nämä luokat ovat palvelutasoluokituksia, niillä ei ole mitään tekemistä matkustajavaunujen luokkien kanssa!) pysäkit: yht. 26 kpl. Siis Vs ja Ol radat!!! Oulun rautatien asemien piirustuksia sovellettiin rataosia Kouvola - Kuopio (1889), Kouvola - Kotka (1890), Viipuri - Joensuu (kokonaisuudessaan ot.k. v. 1894) ja Tampere - Pori rakennettaessa, sekä haararadalla Antrea - Imatra. Yhteenveto: (edelleen Ol radan tyyppejä): III luokka: Kokkola, Kannus, Kouvola, Mikkeli, Antrea, Jaakkima, Sortavala ja Joensuu (yht. 8 kpl). IV luokka, tyyppi 1: Lapua, Ylivieska, Oulainen, Liminka, Mäntyharju, Tavastila, Hiitola, Alho ja Jääski (yht. 9 kpl), IV luokka, tyyppi 2: Kovjoki, Pännäinen, Pieksämäki, Suonnejoki, Kotka, Tohmajärvi ja Vammala (yht. 7 kpl), IV luokka, tyyppi ravintola: Kauhava, Lappi (v.:sta 1953 Tuomioja), kaksi kpl. Pysäkki: tunnistamiani ovat Nurmo, Härmä, Voltti, Jepua, Kolppi, Kruununkylä, Kälviä, Sievi, Kangas, Kilpua, Vihanti, Ruukki, Kempele, Harju, Selänpää, Hietanen, Otava, Hiirola, Kalvitsa, Haukivuori, Kantala, Haapakoski, Iisvesi, Kurkimäki, Myllykoski, Inkeroinen. Kymi, Kavantsaari, Sairala, Ojajärvi, Elisenvaara, Kaalamo, Matkaselkä, Hammaslahti, Enso, Nokia, Siuro, Karkku, Kiikka, Kauvatsa, Kyttälä, Riste, Harjavalta, Nakkila ja Haistila. Myöhemmin rakennettuja: Inha ja Metsäkylä. Muita pysäkkejä: Voikoski (rak. samanlaiseksi kuin Toppila ja Yxpila, paloi 1918 sodassa), Salminen (muistutti ensikatsomalla Vaasan radan pysäkkiä [Töysä]), kuten Pitkälahtikin. Tali (myös Vs radan näköinen ja mallinen), Hannila (kuten ed.), Koljola (kuten ed.), Inkilä (kuten ed.), Ihala (kuten ed.), Niva (kuten ed.), Kuokkaniemi (kuten ed.) kuten myös Pälkjärvi, Kaurila ja Onkamokin. Yhteensä pysäkkejä: 60 kpl. Tosin osassa näitä ei ollut sukunäköä Oulun rautatien pysäkin kanssa, pysäkki-status kuitenkin oli aika laajalti käytössä. Laituri: Ruha, Kirjokivi, Varpanen, Heimola (myöhempi Suontee), Karttula (myöhempi Airaksela), Kyminlinna (laiturirak. valm. v. ????), Karisalmi, Tuokslahti, Helylä (oli tosin vaihde!), Rytty, Tikkala, Mulo, Santalahti (vaihde), Lielahti (vaihde), Epilä, Pitkäniemi, Kulovesi, Suoniemi, Kokemäki ja Friitala. Herra Markku, tulet tämän kommenttini myötä selvästi havaitsemaan, että samankaltaisuutta rautateidemme liikennepaikkarakennuksissa tosiaankin oli. Näissä kommenteissani oli kyse ajanjaksosta 1883 - 1895, eli vaivaiset 12 vuotta ratojen rakennusvaiheen aikana!!! Varhaisemmat "viritelmät" (Riihimäen - Pietarin rata hyvänä esimerkkinä!) ikäänkuin pohjustivat tyyppiasematalojen käyttöä ja samaa harrastettiin myöhemminkin ja varsin pitkän aikaa. Eli: jos haluat ryhtyä tutkimaan tätä, niin puuhaahan tässä riittää kiinnostuneelle harrastajatutkijalle. Vaikka alkuun homma muistuttaakin yritystä juoda Keurusselkä tyhjäksi! Kyllä se siitä kuitenkin lähtee sujumaan... |
||||
|
|
03.06. 15:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Seuraavaksi vastaava luettelo Oulun rautatien asemista. Arkkitehti Knut Nylander kuoli v. 1886 (hauta Helsingin Hietaniemessä), eikä uutta arkkitehtia palkattu kuin vasta 1892 (Bruno F. Granholm). Granholmin tuloon asti rakennettiin asemataloja Oulun rautatien tyyppien piirustuksilla, välillä tarkasti noudattamalla ja välillä hiukan soveltamalla. Sen aikaiseen suuriruhtinaskuntaan asia sopi erinomaisen hyvin, koska asematalojen tyylilliset yhtenevyydet, yksityiskohdat ja komeus viestivät valtion erityisestä mahdista, joten ihmisten tietoisuus siitä, että maailmaa hallintorakenteineen oli kyläyhteisöjen yläpuolella. Seurakuntajärjestelmä oli tätä samaa, mutta se oli valtionmahtimentaliteetin ulkopuolella kirkon oman sanoman ja tehtävän takia ja myötä. km 0,00 Östermyra (Seinäjoki) ks. edellä. 5,88 Nurmo, pysäkki, laaj. v. 1905. 15,32 Ruha, laituri, jossa pieni odotushuone, ei sivuraidetta. 23,28 Lappo (Lapua), Oulun radan IV lk. typ. 1 (lisätty kuisti takaosaan). Vesitorni ja halkokatos. 37,90 Kauhava, Oulun radan IV lk, jossa ravintola, laaj. v. 1903. 55,03 Härmä, pysäkki, laaj. v. 1905 (poikkipäädyillä). Vesitorni ja halkokatos. 61,48 Woltti (Voltti), pysäkki, laaj. v. 1908. 77,82 Jeppo (Jepua), pysäkki, laaj. v. 1908 (poikkipäädyillä). Vesitorni ja halkokatos. 90,93 Kowjoki (Kovjoki), Ol radan IV lk. typ. 2. 100,58 Pedersö (Pännäinen - Bennäs), Ol radan IV lk. typ. 2 107,10 Kållby (Kolppi - Kollby), pysäkki, laaj. v. 1905 (poikkipäädyillä). Vesitorni ja halkokatos. 119,58 Kronoby (Kruununkylä - Kruunupyy), pysäkki, laaj. v. 1896 (poikkipäädyillä). 133,41 Gamlakarleby (Kokkola - Karleby), Ol radan III lk. (oma piirustuksensa), laaj. v. 1925.Vesitorni ja halkokatos. 150,04 Kelviå (Kälviä), pysäkki (Riippa) 173,41 Kannus, III lk, (rak. samoilla piirustuksilla kuin Myllymäki), laaj. v.1905. (Eskola) 195,36 Sievi, pysäkki, laaj. v. 1908. 212,09 Ylivieska, Ol radan IV lk. typ 1. Laajennettu us. kertoja. Vesitorni ja halkokatos. 224,12 Kangas, pysäkki. 239,39 Oulais (Oulainen), Ol radan IV lk typ. 1, tehty pieniä muutoksia. 250, 43 Kilpua, pysäkki, hieman laajennettu. Vesitorni ja halkokatos. 266,04 Wihanti (Vihanti), pysäkki,lajj. v. 1925. 279,93 Lappi (Tuomioja), Ol radan IV lk, jossa ravintola. Tehty pieniä muutoksia. 286,68 Ruuki (Ruukki), pysäkki, saanut uuden asematalon v. 1967 radanoikaisutyön yhteydessä. Vesitorni ja halkokatos. 309,87 Limingo (Liminka), Ol radan IV lk. typ. 2 (ulkoasu lähes alkuperäinen). 322,45 Kempele, pysäkki, laaj. v. 1904. 334,08 Uleåborg (Oulu), II lk. Konepaja ja veturovarikko. Asemataloa laajennettu ainakin v. 1922. 4,02 Toppila (satama-asema), sovellettu Ol radan pysäkin piirustuksia, mm. eteinen molemmissa päädyissä. Sivurata Bennäs - Jakobstad (Pännäinen - Pietarsaari), av. liikenteelle 1.11.1887. Pituus 14,3 km. Pietarsaaren asematalo on Ol radan IV lk. typ. 2. Sitä laajennettiin v. 1928 kahdella ikkuna-akselilla, muutoin se on alkuperäisen kaltainen. Oulun radalla: II lk: Oulu III lk: Kokkola ja Kannus IV lk: 9 kpl pysäkki: 13 kpl yksinkert. vahtitupia: 60 kpl kaksinkert. vahtitupia: 26 kpl (rak. vain asemien ja pysäkkien yhteyteen) vesitorneja ja halkokatoksia: 10 kpl (Seinäjoki ei tässä mukana. Mukana Oulun varikko, Kokkola ja Kannus) satama-asemia: kolme (Toppila, Yxpila ja Alholma) laitureita: Ruha ja Pietarsaaren radalla oleva Löfö, eli Lövö, eli Lehtisaari. |
||||
|
|
03.06. 14:59 | Mika Laaksonen | ||
| Vanajan kirkon tornin huippua näkyy puuston takaa. | ||||
|
|
03.06. 14:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Markku, halusit tietää jotakin tyyppiasemataloista. Olin laatinut tällaisen luettelon tutkiessani vanhan Pohjanmaan radan asemia. Tammerfors-Nikolaistad, avattu viralliselle liikenteelle 29.9.1883, eli Tampere - Haapamäki - Vaasa Km 0,00 Tampere - Tammerfors, II lk Ot.k. 22.6.1876 asematalo muistutti Toijalan vanhaa asemataloa, revitty v. 1935. 7,78 Wehmais (Vehmainen), pysäkki, laaj. v. 1908. (Revitty) (Kangasala), ot.k. 1898, laaj. v.1922. (Säynäjärvi) laiturivaihde, ot.k. v. 1911, jäi pois käytöstä 1968. 19,49 Suinula, pysäkki, laaj.v. 1907, vesitorni ja halkokatos. (Siitama), laiturivaihde, ot.k. 1905, revitty v. 1993. 41,47 Orihwesi (Orivesi), alkuper. Vaasan radan IV luokka typ. 2. Paloi 1886, tilalle rak. uusi, Oulun rautatien IV lk tyyppiä muistuttava asematalo. Laaj.v. 1910, 1954, 1960 ja 1966. Vesitorni ja halkokatos. (Oripohja) (Hirsilä) 61.07 Korkeakoski, pysäkki, lasj.v. 1901. 71.78 Lyly, pysäkki, laaj.v. 1920. Vesitorni ja halkokatos. (Koivio) av. liikenteelle 1928, asematalo v:lta 1942. 87.89 Filppula (Vilppula), Vaasan radan IV lk. typ. 1, laaj. v. 1903. Vilppulassa ei alunperin ollut erillistä tavaramakasiinia, vaan makasiini oli itse asemarakennuksessa. Erillinen makasiini Vilppulaan rakennettiin v. 1893. 99,37 Kolho, pysäkki, laaj.v. 1900, vesitorni ja halkokatos. 113,73 Keuru (Haapamäki), Vaasan radan IV lk typ 2. Muutettu asemapäällikön asunnoksi v. 1897. Revitty v. 1938. Uusi asematalo v. 1897. Vesitorni ja halkokatos. 125,72 Pihlajavesi, pysäkki, laaj.v. 1902, samoilla piirustuksilla kuin Korkeakoski. (Valkeajärvi), av. liikenteelle 1888, laiturirakennus (platformskjul) v. 1904. 146,74 Myllymäki, Vaasan radan III lk, veturitalli kääntöpöytineen, miehitys poist. v. 1994. Vesitorni ja halkokatos. 154,36 Etseri (Inha), pysäkki, oma piirustuksensa tällä. Paloi, ja uusi rak. v. 1886, Oulun rautatien pysäkin piirustuksia soveltamalla. (Ostola) Ähtäri uudeksi nimeksi v. 1925. Asematalo vuodelta 1896. 169,37 Töysä, pysäkki, alennettu luokitukseltaan Tuurin valmistuttua. Vesitorni ja halkokatos. (Tuuri) ot.k. v. 1908. 186,41 Alavo (Alavus), Vaasan radan IV lk typ. 1. Kääntöpöytä oli, alunp. Alavudella ei ollut tallia. Vesitorni ja halkokatos. 207,80 Sydänmaa, pysäkki, laaj. v. 1908. Vesiasema halkokatoksineen n. 1 km Tpe suuntaan. 230,73 Östermyra (Seinäjoki), Vaasan radan IV lk typ. 1 peilikuvana. Laajennettu useita kertoja, mm. avokuisti rakennettu umpeen. Revitty 1971 uuden asematalon valmistuttua. (Munakka) Ot.k. noin v. 1900, laajennettu v. 1914. 252,46 Kaukola (Ylistaro), pysäkki, laaj. v. 1893. Vesitorni ja halkokatos. 260,36 Orismala (Isokyrö), pysäkki, laaj. v. 1900. 273, 03 Tervajoki, Vaasan radan IV lk. typ. 2, laajennettu v. 1906. Vesitorni ja halkokatos. 281, 78 Laihela (Laihia), pysäkki, laajennettu v. 1893. 291, 34 Toby (Tuovila), pysäkki, laajennettu, revitty v. 1987. Vesitorni ja halkokatos. (Korsholm) Mustasaari, ot. käyttöön v. 1908 (samanlainen kuin Tuuri). 305,40 Nikolaistad (Nikolainkaupunki, sittemmin Vaasa), palvelutasoltaan II luokan asema, laajennettu v. 1908, sekä varikko ja konepaja. Vaasan rautatien IV luokan asemia oli siis kahta eri tyyppiä, tyyppi 1:ssä oli avokuisti radan puolella (Vilppula ja Alavus). Tyyppi 2 oli likimain samanlainen kuin Turku-Toijala/Hämeenlinna Tampere - radan IV luokan tyyppi, jota rakennettiin varsin runsaasti: Urjalaan, Matkuun, Humppilaan, Kyröön, Auraan, Lietoon, Parolaan, Kuurilaan, Viialaan ja Lempäälään. (Loimaa ja Toijala olivat muuta tyyppiä, samoin Tampere. Turku taas oli aivan omansa lainen.) Vaasan rautatien pysäkki oli likimain samanlainen kuin myöhempi, [Suomen yleisin asematalotyyppi] eli Oulun rautatien pysäkki. Huonejärjestelyt näissä yleisö- ja pysäkinhoitajan asuintilajärjestelyineen olivat "veljeksiä", mutta asuntoon vievä eteinen oli malliltaan erilainen, Vaasan rautatien mallilla eri, eli pienempi. Töysä on säilynyt ulkoasultaan likimain alkuperäisen tyylisenä. Vaasan radalla: II luokka: 1 kpl, eli Vaasa, III luokka: 1 kpl, eli Myllymäki IV luokka: 6 kpl, pysäkki 13 kpl. Nämä yleisesti muutettiin 1880-luvun lopulla V luokan asemiksi. yksinkertaisia ratavartijan asuntoja yht. 21 kpl asemilla ja 41 kpl linjalla. kaksoisvahtitupia 5 kpl (eli ikäänkuin paritaloja). veden ja polttoaineen antolaitoksia 14 kpl, luvussa mukana Vaasa ja Myllymäki. Veden pumppulaitos Vaasassa ja Orihvedellä, Sydänmaan vedenottopaikalla myös! |
||||
|
|
03.06. 13:42 | Simo Virtanen | ||
| Pelastuslaitokselta löytyy turvallisuustiedote Nokian kalliovarastosta: https://pelastustoimi.fi/documents/25266713/55623453/Turvallisuustiedote+Neste+Nokia+2022.pdf/cf67877b-de7f-b6f8-6717-54089a685566/Turvallisuustiedote+Neste+Nokia+2022.pdf?t=1652956883601 Jostain syystä sinne ei ole säädetty liikkumisrajoitusta, mutta Finlexistä löytyy listaus kaikista liikkumisrajoitetuista siviilialueista. Oikein karttojen kera pitkälti yli sata kohdetta: https://finlex.fi/api/media/statute/50614/mainPdf/main.pdf?timestamp=2018-06-19T00%3A00%3A00.000Z Varmaan on Kremlissä tulostettu tuokin talteen. |
||||
|
|
03.06. 13:35 | Simo Virtanen | ||
| Eikö tässä ole kyse siitä, että Nokian kalliovarastosta ajetaan polttoainetta jakeluun ja se tapahtuu itäsuomalaisille jakamoille valtaosin Varkauden terminaalista? Sitten aikanaan tilalle tuoretta tavaraa Kilpilahdesta Nokialle. Tätä kiertoa on aina muutaman vuoden välein tehty. Kovin paljoa en antaisi painoa tällaisten kuvien sensuroinnille, kun Nokian kalliovarasto on kuitenkin kartoissa ja ilmakuvissa näkyvissä. |
||||
|
|
03.06. 12:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hyvät herrat, on turhaa rajoittaa kuvianne täällä. Satelliittivakoilu on yleensä aika hyvin kartalla junien kuluista, uskokaa tai älkää. Niiden kameroiden laatukin on kekseliään toveri Reguspatoffin myötä aivan hyväksi kehittynyt. Geosynkronisella radalla kulkevalla satelliitilla otetuista kuvasarjoista pystyy päättelemään kyllä yhtä ja toista. |
||||
|
|
03.06. 12:25 | Jukka Peltonen | ||
| Mikähän on syy, että polttoaineet kuljetetaan Sköldvikistä Varkauteen ja sieltä Nokialle. En ole näkynyt suoria kuljetuksia Sköldvik - Nokia. |
||||
|
|
03.06. 11:42 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Tais olla torstaina 5.6 Ttr:llä käynti ihan Oulussa asti. Samanaikaisesti Meerikin Pohjois-Suomessa jälleen. | ||||
|
|
03.06. 11:18 | Hannu Peltola | ||
| Alan itse kääntyä sille kannalle, että junakuvaa ei pidä julkaista sellaisesta junasta, joka ei näy avoimessa datassa. Siihen on syynsä, että junien kulkutiedot eivät ole julkisia ja näitä alkaa olla turha jakaa. Maailmantilanne ei ole hyvä ja näitä kulkuraportteja varmasti myös seurataan naapurimaan toimesta. | ||||
|
|
03.06. 10:42 | Rasmus Viirre | ||
| Vai että on nyt 2602 ja 2630 myös pois pelistä.. | ||||
|
|
03.06. 10:21 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| Taitaapa ko. rautatienmiesoletettu olla nimeltään Anders Järvenpää. | ||||
|
|
03.06. 10:15 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| Mittee vasten se on Kuopijoon mänössä? | ||||
|
|
03.06. 10:11 | Mikko Otava | ||
| Huoltovarmuuteen ja puolustusvoimiin liittyvistä kuljetuksista ei taideta pahemmin tiedotella julkiseen dataan ja hyvä niin. Turha antaa naapurille tietoa ilmaiseksi, vaikka tiedon kyllä saa kun seurailee esim. näitä harrastajasivuja missä tiedot auliisti julkaistaan naapurikansoillekin tiedoksi. | ||||
|
|
03.06. 09:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Salaamiseen on yleensä kaksi hyvää syytä: a) todellinen b) se toinen todellinen, eli jonkun tärkeilevän pikku nilkin omanarvontunnon sanelema. Selittää sitä vielä "yrityssalaisuudeksi"! |
||||
|
|
03.06. 09:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvahan voisi olla vaikka kuinka hyvä simulaatio wanhoilta hyviltä tai huonoilta ajoilta, jos rautatienmiesoletetulla vaan olisi Valtion Pukutehtaan ompelemaa tummansinistä virkatakkia päällään tuon itsevalaisevan Sicherheitsdienstin vaatiman "Tokmanni"-kaljasaavinpeiton sijasta... | ||||
|
|
03.06. 08:25 | Joel Kuikka | ||
| Interesting. Mikäköhän idea on ollut pistää ns. salaiseksi? | ||||
|
|
02.06. 22:42 | Jorma Toivonen | ||
| Todella onnistunut kuva lätästä Haapamäellä. Kuvan henkilö tuo kuvaan lisää ilmeikkyyttä. +++ | ||||
|
|
02.06. 22:35 | Jorma Toivonen | ||
| Eikös firma itse maininnut aikoinaan liikennöimisen alkavan toukokuussa? | ||||
|
|
02.06. 21:44 | John Lindroth | ||
| Upea on kuva! | ||||
|
|
02.06. 20:40 | Eemil Liukkonen | ||
| No ny on erittäin kaunis kuva! Sinertävyyttä näkyy kaikkialla ja ainoastaan kaukaisen Hurun punertavuys rikkoo sen. | ||||
|
|
02.06. 20:28 | Jyrki Talvi | ||
| Seinän aikataulussa, olivat junien lähtö ja saapumis ajat. | ||||
|
|
02.06. 19:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei välttämättä, herra Kari. Pitäisin taulua mieluumminkin aikataulukkona, jonka kokoon on vaikuttanut arkkitehtonisesti ahtaat paikat. | ||||
|
|
02.06. 18:48 | Reijo Salminen | ||
| Kuvauspaikka ja -suunta miltei täsmälleen samat kuin https://vaunut.org/kuva/41347 hieman on maisema muuttunut, vesi- ja viemärilinjakin tullut. | ||||
|
|
02.06. 17:02 | John Lindroth | ||
| Onnistunut nostalginen kuva! | ||||
|
|
02.06. 15:45 | Ilmari Tommola | ||
| Huh, ihan jo luulin pienoismalliksi! Komeasti olet saanut pienen ajokin vangittua värikkääseen maisemaan. | ||||
|
|
02.06. 14:38 | Harry Rajala | ||
| Tosi hieno individuaalinen rivistö johtoja kannattelevia tolppia vasemmalla kädellä! Näitäkään ei vällttämättä nähdä enää ehkä vuosikymmenen päästä tulevaisuudessa? | ||||
|
|
02.06. 13:48 | Christian Pakisjärvi | ||
| Joo ei ole tullut nähtyä että tuo olisi TYO junassa. Kummasti ne kuitenkin aina välillä häviävät ratapihalta. | ||||
|
|
02.06. 12:25 | Rasmus Viirre | ||
| Totta tosiaan | ||||
|
|
02.06. 12:21 | Kari Haapakangas | ||
| Onkos tuossa kampiasetinlaitteen takaisessa aikataulussa kuvattu junien vaunukokoonpano? Sellaiset saivat aikoinaan pikkupojan sormet syyhyämään... | ||||
|
|
02.06. 11:31 | Toni Lassila | ||
| 2648:sta löytyy tällaiset myöskin, muita en itse ainakaan äkkiseltään muista. | ||||