Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
20.12.2024 16:40 | Rainer Silfverberg | ||
| Tuli sattumakuvana mutta täytyy kehua että hyvin rajattu! | ||||
|
20.12.2024 15:19 | Lasse Holopainen | ||
| Olisi pitänyt sanoa vielä se klassinen: millä raiteella tuo on, kun minä en oikeen n e ä . | ||||
|
|
20.12.2024 15:17 | Lasse Holopainen | ||
| No nyt kun katsoo niin kyllähän se onkin. Näytti jotenkin ykköseltä, mutta nythän minä n e ä n sen olevan kolmosella. Pitänee hankkia uudet rillit (oikeastaan jo siksi kun alkaa rillien raamit mennä kohta poikki). | ||||
|
|
20.12.2024 15:14 | Ilmari Tommola | ||
| Kolmonenhan tuo on. Sähkörataportaalien voi nähdä jatkuvan vielä junan toisella puolellakin, ykkösraide on aivan Dixi-keskuksen vieressä. | ||||
|
20.12.2024 15:05 | Jukka Viitala | ||
| Olikos tämä niitä vaunuja, joihin laitettiin sinkkiämpäri manuluukusta roikkumaan? | ||||
|
|
20.12.2024 15:03 | Jouni Hytönen | ||
| Eikö se ole kolmosella? | ||||
|
|
20.12.2024 15:02 | Lasse Holopainen | ||
| Minkä vuoksi tuo on ykkösraiteella? | ||||
|
20.12.2024 12:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Esimerkiksi rautatieopiston oppilaiden majoitukseen. Miten se nyt menikään, olisiko asemamiesharjoittelijoille kuuluva peruskurssi kestänyt kutakuinkin kuusi viikkoa. Pääkaupungin asuntopulaon aina merkinnyt vuokrien heivaamista ylöspäin, yhä kalliimmaksi. Virkatarvemakuuvaunuissa majoitus olikin melkein luontoisetu. Ja mikä ettei, ruokapaikkojakin riitti lähiympäristössä, snagareista alkaen. Lisäksi: vanhoista I & II luokkien lanterniinimakuuvaunuista: - niitä muutettiin v. 1942 Ei-sarjaan III luokan päivävaunuiksi. Sittemmin niistä tuli XEi - vaunuja, numeroiden (22001' - 22011') eteen lisättiin nolla. Näitäkin saatettiin käyttää mm. kouluretkeläisten tilapäismajoitukseen Helsingissä, jossain ratapihan laitamilla. Virkatarvemakuuvaunuista tarkemmin: BEm: 02701 (v. 1962), ex Cm 2149 (v. 1918), hylätty v. 1965. 02702 (v. 1962), ex Cm 2150 (v. 1918), hylätty v. 1965. BCm 02164 (v. 1968), ex Cm 2164 (v. 1930), hylätty v. 1970. 02165 (v. 196X), ex Cm 2165 (v.1930). Sittemmin uusi sarjamerkki: XCm, numero entisellään. Aluskehys käytetty autojenkuljetusvaunuun Oe 71'962. XCm 02160 (v. 1968), ex Cm 2160 (v. 1930), hylätty v. 1970. 02161 (v. 1968), ex Cm 2161 (v. 1930), hylätty v. 1970. 02162 (v. 1968), ex Cm 2162 (v. 1930), aluskehys käytetty vaunuun Oe 71'973 v. 1970. 02167 (v. 196X), ex Cm 2167 (v. 1929), hylätty ilmeisesti v. 1979. BCm (lyhyt aluskehys) 02169 (v. 1965), ex Cm 2169 (v. 1938). Hylätty v. 1979. Tämän aluskehys oli peräisin vaunusta Cm 2104 (v. 1898). 02170 (v. 1965), ex Cm 2170 (v. 1938). Hylätty v. 1973. Tämän aluskehys oli peräisin vaunusta Ei 22004 (v. 1924, nro vuoteen 1931 ollut 2941). Alunperin tämä oli ollut Em 2706 (v. 1901), alkuper. nro 956, kun vaunu valmistui v. 1899. XCm 02172 (v. 1973), ex Cm 2172 (v. 1940). Hylätty v. 1975. XCm 02175 (v. 1972), ex Cm 2175 (v. 1941). Hylätty v. 1978. XCEm 02451 (v. 1970), ex CEm 2451 (v. 1937), aluskehys käytetty autojenkuljetusvaunun kuormausvaunuun XOe 070002 v. 1975. 02452 (v. 1970), ex CEm 2452 (v. 1937), hylätty v. 1975. 02453 (v. 1970), ex CEm 2453 (v. 1940), hylätty v. 1978. 02455 (v. 1970), ex CEm 2455 (v. 1940), hylätty v. 1978. XEm 02749 (v. 1973), ex Em 2749 (v. 1940), hylätty vuonna 1978. X tarkoitti sitä, että vaunulle piti tehdä kuntotarkastus ("katsastus") ennen matkajunaan liittämistä. B "juorusi" vaunun olevan säännöllisestä kunnossapitokierrossa mukana. |
||||
|
|
20.12.2024 12:00 | Rainer Silfverberg | ||
| Mitä XCm tarkoitti käytännössä? Säilyikö vaunu siis entisenkaltaisena sisustukseltaan mutta ei käytetty kaupallisessa liikenteessä vaan vain VR:n henkilökunnan omiin kuljetuksiin/majoittumiseen? | ||||
|
Kuvasarja: Oulujoen nippu-uittoratoja |
20.12.2024 10:31 | Samuli Rinne | ||
| Hienoja kuvia ja valaisevaa sanallista kerrontaa teknisesti ja taiteellisesti kiinnostavista kohteista. Loistavaa! | ||||
|
20.12.2024 10:22 | Teppo Niemi | ||
| Noihin 2007 vuoden kommentteihin liittyen, vaikka.kyseessä onkin tuonti EU-maista, niin tavarakauppaan liityy käännetty arvonlisäverollisuus, eli ostaja vastaa arvonlisäverosta. Ja.jostakin.on jäänyt mieleen, että tullilla on asiassa.valvontavastuu. Onhan.uuden rautatiekaluston tuonti, etenkin jos luovutushetki tilaajalle ole virkamiehille täysin normaalia. |
||||
|
|
20.12.2024 10:00 | Kari Haapakangas | ||
| Suurten Kiusausten Vaunu aka Kaikkien Janoisten Sankari | ||||
|
|
20.12.2024 09:29 | Jimi Lappalainen | ||
| 20 vuotta sitten :) | ||||
|
Kuvasarja: Turun–Kupittaan ratatyöt |
20.12.2024 08:40 | Jimi Lappalainen | ||
| Viime yönä oli jälleen Salon raakapuujuna kulussa Turusta käsin. Ensimmäinen tavarajuna kaksoisraiteella oli TR 53587 Salo–Turku asema. ( https://juliadata.fi/timetables?s=53587&d=20.12.2024 ) | ||||
|
20.12.2024 08:23 | Jimi Lappalainen | ||
| Siis yöjunaliikenteen uudelleen aloittamisesta saakka; sehän oli jonkin aikaa tauolla. Ennen taukoa oli toki CEmt-vaunut. | ||||
|
|
20.12.2024 08:19 | Jimi Lappalainen | ||
| Lisäksi Kemijärven junassa on liikenteen aloittamisesta saakka (1.3.2008) ollut Edm-makuuvaunut. | ||||
|
|
20.12.2024 08:07 | Noah Nieminen | ||
| Eikun ei ollutkaan, eri päivä :) Ei siis mitään. | ||||
|
|
20.12.2024 08:06 | Noah Nieminen | ||
| Pieni korjaus: tämä taitaa olla sitten se PYO 265 Kemijärvelle. | ||||
|
20.12.2024 07:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kun nykypolitikoitsijoiden mielestä toverit JKP ja UKK olivat niiiiin kommunismia! En itse millään tavoin kykene harhautumaan niin syvälle viemäriin, että uskoisin nykyhallituksen ("kykypuolue" ja "perusjuomal -", eikun ööö - perussuomalaiset) edes harkitsevan moista. Kun eivät mitenkään kykene lukemaan/propagoimaan koko juttua omakseen. |
||||
|
20.12.2024 07:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| XOe 070005 oli valmistunut vuonna 1975, entisen retkeilyvaunun Eim 21906 aluskehykselle. Vaunu oli ollut alunperin vuonna 1932 valmistunut I & II luokkien 8 + 33-paikkainen hyttivaunu Ci 2249. Muutostyö Eim-sarjaan oli tehty vuonna 1955. | ||||
|
|
20.12.2024 07:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Cm 2172 muutettiin sarjaan XCm, numeroksi 02172 vuonna 1973. Hylätty syksyllä 1975. | ||||
|
20.12.2024 02:55 | John Lindroth | ||
| Me Ollaan Isänmaan Asialla,Suomi Täytyy Pelastaa! | ||||
|
|
20.12.2024 01:54 | John Lindroth | ||
| ESA! Yess totuus lienee karvas niellä mutta muistan kun joskus 2000 luvun tienoilla liikuin Berliinissä junakaupoilla mulle laulettiin Mäkitorppaa ja kuinka silloin yritin sanoa että ei me niin rikkaita oikeasti olla! Ja kuinkas sitten kävit,tuli Tuli yksi Elop joka asui Katajanokalla viereisellä kadulla ja Nokia menetettiin! Mielessä pyörii ikävä ajatus siitä "Once Fool always A Fool"Jeff Dugan. Eli eväitä rikastumiseen ei juurikaan ole vaan alttius samanlaiseen epäonnistumiseen ja sen toistamiseen on sisään rakennettu ja tilannetta pahentaa että juuri kukaan ei ole kiinnostunut korjaaviin toimintoihin vaan asiantuntijat odottaa jotain investointeja ja ovat näkevinään nousun aineksia? Mutta emme ole yksin jopa Saksassa tilanne on vaikea epäonnistuneiden poliittisten valintojen (ideologia edellä) johdosta! |
||||
|
|
20.12.2024 00:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herrat John ja Leevi, olisikohan ollut fiksumpaa että "Euroopan unionin" sijasta Suomi olisi liittynyt "Fennoskandian unioniin"? EU:hun liittymisen aikoihin julistettiin, että Suomi-leijonan turkki alkaisi kiiltää. Mutta: - katsokaapa ympärillenne, että kiiltääkö vaiko ei? (Huomenna on Hurstin ruokajakelu klo 10 alkaen, Helsinginkadulla. Sen jono kiertää korttelien ympäri.) Taisi "Keminmaan Jalasmökkimies" (Paavo V.) sittenkin nähdä kehityskulut oikein, hän kun näki silmillään keskiviikkona molemmat sunnuntait...? |
||||
|
|
19.12.2024 23:33 | Leevi Halonen | ||
| Olet ikävä kyllä oikeassa John! | ||||
|
|
19.12.2024 23:17 | John Lindroth | ||
| Suomi on liian pitkään leikkinyt rikasta mutta on jo aikaa sitten pudonnut muiden pohjoisten maiden kelkasta! It's hard to face the truth! Mutta eläkäämme toivossa! |
||||
|
|
19.12.2024 21:08 | Lasse Reunanen | ||
| Ei Suomessa todellakaan olisi varaa rakentaa tunneleita tai ylikulkuja joka paikkaan, mutta kun sääntösuomen yliholhoaminen ja kaiken kieltäminen on mennyt äärimmäisyyksiin, joudumme elämään yli varojemme jos edes jotenkin haluamme elää. | ||||
|
19.12.2024 20:57 | Reijo Salminen | ||
| Mitä nuo puut ovat? Aika erikoiset rungot näin suomalaisittain katsottuna. | ||||
|
19.12.2024 20:55 | Reijo Salminen | ||
| Ohoh! Huippua! | ||||
|
19.12.2024 18:20 | Tommi Koskinen | ||
| Kesään 2015, kun Eskolan ja Kokkolan välisiä junia ajettiin, ajoittui kaksoisraiteen kiskotus: https://vaunut.org/kuva/101442 | ||||
|
19.12.2024 17:43 | Antti Laajalahti | ||
| Vuosia sitten kulki Niiralasta Kokkolaan alumiinisavea. Vaunusto oli venäläisiä, veturina 3xDv12. Painoa junalla oli 3250 tonnia. Juna kulki kolmella Dv:llä vaivattomasti. Jos yhden Dv:n perässä olisi ollut 1100 tonnia olisi meno ollut paljon nihkeämpää. Miten tuo yhtä veturia kohden sama tonnimäärä liikkui kolmen nipulla paljon vaivattomammin, en osaa selittää. Viisaammat kertokoot. | ||||
|
|
19.12.2024 17:20 | John Lindroth | ||
| Upea Kuva! | ||||
|
|
19.12.2024 17:18 | Rasmus Viirre | ||
| Eskolasta on mennyt junia Kokkolaan vielä 2015. | ||||
|
|
19.12.2024 16:36 | Panu Breilin | ||
| Käsittääkseni Eskolan sahan liikenne loppui jo 2010 tai 2011? Sahan raiteen erkanemisvaihde purettiin 2014: https://vaunut.org/kuva/96240 | ||||
|
|
19.12.2024 16:27 | Panu Breilin | ||
| Suomessahan ei nykyisin saa uusille laitureille rakentaa ollenkaan laituripolkuja. Ei edes siinä tapauksessa vaikka ylitettävä raide olisi jokin hiljainen kuormausraide missä on liikennettä vain satunnaisesti. | ||||
|
|
19.12.2024 15:45 | Hannu Peltola | ||
| Tämä on hieno kuva ja hyvä valinta viikon kuvaksi! | ||||
|
19.12.2024 15:37 | Rasmus Viirre | ||
| Moderni veturi ja korkealle kohoava urbaani maisema taustalla. Hieno potretti! | ||||
|
19.12.2024 15:33 | Arttu Kokkonen | ||
| hieno heijastus kuvassa! | ||||
|
|
19.12.2024 15:33 | Rasmus Viirre | ||
| Mistäs sitä kaikkea tietämään vierus kylän sahan menneisyydestä taikka tuon puoleisen vuosituhannen aikaisesta kaupungista missä vain muutamia kertoja käynyt, kun olen -04 syntynyt… Mutta Eskolan sahassa ei mikään muuttunut paitsi omistaja/nimi. Samaa tuotetta tulee linjalla ja saha on se sama pienikokoinen. Herra Esa, siteeraten Dilleä (Dean Kagelberg) kummelista: ” juuri näin!”. |
||||
|
|
19.12.2024 15:05 | Leevi Halonen | ||
| Padon rakennustyöt aloitettiin jo vuonna 1938. Eli rata on saatettu rakentaa aikaisemmin, mutta tästä minulla ei ole enempää tietoa. Ehkä Pietiläinen tietää radan alkuperäisen rakennusvuoden. Pato rakennettiin alunperin sähköntuotantoa varten ja sähköntuottaminen alkoi Ogouchi:n padolla jo 1940. Rakennustyöt keskeytyivät sodan takia vuonna 1942 ja niitä jatkettiin vuosina 1952-1957. Pato on tänä päivänä sähköntuotannon lisäksi Tokion merkittävin juomaveden toimittaja. Padon rakennustöissä kuoli 87 ihmistä. | ||||
|
|
19.12.2024 14:00 | Riku Outinen | ||
| Rasmus: Ei ollut Hasalla mitään tekemistä Eskolan kanssa tuohon aikaan kun kuljetuksia oli. Oli Metsän saha. | ||||
|
|
19.12.2024 13:20 | Petri Sallinen | ||
| Rautatietilastosta voi tutkia, miten rautateillä kuljetetun rahdin määrä on kehittynyt. Tilasto tosin ei paljasta syytä tapahtuneeseen. Teollisuudelle kuljetusten hinta merkitsee kuitenkin paljon. Jos kumipyöräkuljetukset ovat halvempia, niin valinta kohdistuu niihin. https://stat.fi/tilasto/rtie |
||||
|
|
19.12.2024 12:21 | Jouni Hytönen | ||
| Luulajan asemalla on laituripolku puomeineen, mutta Bodenissa puolestaan tunneli. Borlängeen on ollut maastollisesti helppoa tehdä ylikulkusilta. Gävlessä ja Uppsalassa on alikulkutunnelit, samoin Uumaja C:ssä. Norrköpingissä ja Sundsvallissa laituripolku on heti aseman edustalla ja ylitettävänä on suuri määrä raiteita. Ehkä on todettu, että noissa paikoissa tunnelin sovitus asema-alueelle olisi poikkeuksellisen hankalaa ja kallista? | ||||
|
Kuvasarja: Pykälistön kulttuurikeidas |
19.12.2024 12:03 | Jouni Hytönen | ||
| Vähän tämän paikan pohjoispuolella sijaitsi Sulun raiteen käytön loppuaikoina romunlastauspaikka. Päivystäjä kävi sieltä hakemassa tilanteen mukaan 1-3 Hbr/Obr/Obrk-vaunua. Nythän tästä alkuperäisestä Jyväskylä-Suolahti-ratalinjasta ei Jyväskylän päässä enää Kyyhkysentien/Pääskyntien jälkeen muuta ole jäljellä kuin näiden vaunujen alla oleva pätkä raidetta. | ||||
|
Kuvasarja: Oulujoen nippu-uittoratoja |
19.12.2024 12:03 | Kari Haapakangas | ||
| Mielenkiintoinen kuvasarja "arkeologisista" kohteista. Kiitos. | ||||
|
Kuvasarja: Hämärää ja lumipyryä Lahdessa |
19.12.2024 11:54 | Miro Heinonen | ||
| Minä muuten kävin tuona päivänä Lahdessa kummitätini luona. | ||||
|
|
19.12.2024 10:09 | Petri Nummijoki | ||
| Hyvinkäällähän pitkiä Riihimäen suuntaan matkalla olevia pysähdysjunia saatettiin ottaa kolmannelle raiteelle, ettei suljettu laituripolkua mutta ilmeisesti Keravalla ei harrastettu samaa, kun junanlähetysopastikin oli raiteella 2 https://vaunut.org/kuva/53871. Onko tästä muistikuvaa kenelläkään? | ||||
|
|
19.12.2024 10:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Rasmus, vai joutuiko saha tekemään kumipyöräsiirtonsa sen takia, kun VR lähestyi YLIHINNOITETULLA "palvelutarjouksellaan"...? Tämä kuvio näyttää aivan samanlaiselta hullunsirkukselta kuin mitä Mäntässä tehtiin parisen vuotta sitten. |
||||
|
|
19.12.2024 09:53 | Rasmus Viirre | ||
| Hasan huomattavasti pienempi saha Eskolassa hyödynsi rautateitä aina vuoteen 2015 saakka. Kaksoisraide -hanke sekä ratapihojen/asema-alueiden uudistukset johtivat jatkosuunnitelmiin joissa tyydyttiin logistiikkaan kumirenkailla. | ||||
|
|
19.12.2024 09:21 | Petri Sallinen | ||
| Hidas filmi soveltuu paremmin osasuurennoksiin kuin herkkä filmi. Herkässä filmissä raekoko on suurempi, joten suurentaminen tuo rakeisuuden näkyville. Käytin taannoin mahdollisimman hidasta filmiä neulanreikäkamerassa — tyyliin 50 ASA. Hidas filmi ja Mamiyan 6x7 olivat hyvä yhdistelmä. | ||||
|
|
19.12.2024 08:59 | Kimmo Huhta | ||
| Pohdin uudelleen sanojasi "ihme ja kumma ettei...". Tulen siihen tulokseen, että sen on pakko olla sarkasmia. Jos joku yritys, vaikkapa saha, hyödyntää rautateitä kuljetuksissaan, s e on ihme. | ||||