Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
19.12.2024 15:37 | Rasmus Viirre | ||
| Moderni veturi ja korkealle kohoava urbaani maisema taustalla. Hieno potretti! | ||||
|
19.12.2024 15:33 | Arttu Kokkonen | ||
| hieno heijastus kuvassa! | ||||
|
19.12.2024 15:33 | Rasmus Viirre | ||
| Mistäs sitä kaikkea tietämään vierus kylän sahan menneisyydestä taikka tuon puoleisen vuosituhannen aikaisesta kaupungista missä vain muutamia kertoja käynyt, kun olen -04 syntynyt… Mutta Eskolan sahassa ei mikään muuttunut paitsi omistaja/nimi. Samaa tuotetta tulee linjalla ja saha on se sama pienikokoinen. Herra Esa, siteeraten Dilleä (Dean Kagelberg) kummelista: ” juuri näin!”. |
||||
|
19.12.2024 15:05 | Leevi Halonen | ||
| Padon rakennustyöt aloitettiin jo vuonna 1938. Eli rata on saatettu rakentaa aikaisemmin, mutta tästä minulla ei ole enempää tietoa. Ehkä Pietiläinen tietää radan alkuperäisen rakennusvuoden. Pato rakennettiin alunperin sähköntuotantoa varten ja sähköntuottaminen alkoi Ogouchi:n padolla jo 1940. Rakennustyöt keskeytyivät sodan takia vuonna 1942 ja niitä jatkettiin vuosina 1952-1957. Pato on tänä päivänä sähköntuotannon lisäksi Tokion merkittävin juomaveden toimittaja. Padon rakennustöissä kuoli 87 ihmistä. | ||||
|
|
19.12.2024 14:00 | Riku Outinen | ||
| Rasmus: Ei ollut Hasalla mitään tekemistä Eskolan kanssa tuohon aikaan kun kuljetuksia oli. Oli Metsän saha. | ||||
|
|
19.12.2024 13:20 | Petri Sallinen | ||
| Rautatietilastosta voi tutkia, miten rautateillä kuljetetun rahdin määrä on kehittynyt. Tilasto tosin ei paljasta syytä tapahtuneeseen. Teollisuudelle kuljetusten hinta merkitsee kuitenkin paljon. Jos kumipyöräkuljetukset ovat halvempia, niin valinta kohdistuu niihin. https://stat.fi/tilasto/rtie |
||||
|
19.12.2024 12:21 | Jouni Hytönen | ||
| Luulajan asemalla on laituripolku puomeineen, mutta Bodenissa puolestaan tunneli. Borlängeen on ollut maastollisesti helppoa tehdä ylikulkusilta. Gävlessä ja Uppsalassa on alikulkutunnelit, samoin Uumaja C:ssä. Norrköpingissä ja Sundsvallissa laituripolku on heti aseman edustalla ja ylitettävänä on suuri määrä raiteita. Ehkä on todettu, että noissa paikoissa tunnelin sovitus asema-alueelle olisi poikkeuksellisen hankalaa ja kallista? | ||||
|
Kuvasarja: Pykälistön kulttuurikeidas |
19.12.2024 12:03 | Jouni Hytönen | ||
| Vähän tämän paikan pohjoispuolella sijaitsi Sulun raiteen käytön loppuaikoina romunlastauspaikka. Päivystäjä kävi sieltä hakemassa tilanteen mukaan 1-3 Hbr/Obr/Obrk-vaunua. Nythän tästä alkuperäisestä Jyväskylä-Suolahti-ratalinjasta ei Jyväskylän päässä enää Kyyhkysentien/Pääskyntien jälkeen muuta ole jäljellä kuin näiden vaunujen alla oleva pätkä raidetta. | ||||
|
Kuvasarja: Oulujoen nippu-uittoratoja |
19.12.2024 12:03 | Kari Haapakangas | ||
| Mielenkiintoinen kuvasarja "arkeologisista" kohteista. Kiitos. | ||||
|
Kuvasarja: Hämärää ja lumipyryä Lahdessa |
19.12.2024 11:54 | Miro Heinonen | ||
| Minä muuten kävin tuona päivänä Lahdessa kummitätini luona. | ||||
|
|
19.12.2024 10:09 | Petri Nummijoki | ||
| Hyvinkäällähän pitkiä Riihimäen suuntaan matkalla olevia pysähdysjunia saatettiin ottaa kolmannelle raiteelle, ettei suljettu laituripolkua mutta ilmeisesti Keravalla ei harrastettu samaa, kun junanlähetysopastikin oli raiteella 2 https://vaunut.org/kuva/53871. Onko tästä muistikuvaa kenelläkään? | ||||
|
|
19.12.2024 10:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Rasmus, vai joutuiko saha tekemään kumipyöräsiirtonsa sen takia, kun VR lähestyi YLIHINNOITETULLA "palvelutarjouksellaan"...? Tämä kuvio näyttää aivan samanlaiselta hullunsirkukselta kuin mitä Mäntässä tehtiin parisen vuotta sitten. |
||||
|
|
19.12.2024 09:53 | Rasmus Viirre | ||
| Hasan huomattavasti pienempi saha Eskolassa hyödynsi rautateitä aina vuoteen 2015 saakka. Kaksoisraide -hanke sekä ratapihojen/asema-alueiden uudistukset johtivat jatkosuunnitelmiin joissa tyydyttiin logistiikkaan kumirenkailla. | ||||
|
|
19.12.2024 09:21 | Petri Sallinen | ||
| Hidas filmi soveltuu paremmin osasuurennoksiin kuin herkkä filmi. Herkässä filmissä raekoko on suurempi, joten suurentaminen tuo rakeisuuden näkyville. Käytin taannoin mahdollisimman hidasta filmiä neulanreikäkamerassa — tyyliin 50 ASA. Hidas filmi ja Mamiyan 6x7 olivat hyvä yhdistelmä. | ||||
|
|
19.12.2024 08:59 | Kimmo Huhta | ||
| Pohdin uudelleen sanojasi "ihme ja kumma ettei...". Tulen siihen tulokseen, että sen on pakko olla sarkasmia. Jos joku yritys, vaikkapa saha, hyödyntää rautateitä kuljetuksissaan, s e on ihme. | ||||
|
|
19.12.2024 08:52 | Kimmo Huhta | ||
| Kyllä HASA hyödynsikin takavuosina. Vielä 90-luvun jälkipuoliskolla Haapajärven ratapihalla näki pressukatteisia kaksiakselisia vaunuja, joiden sisältö oli sahatavaraa. Vuosisadan vaihteeseen tultaessa niitä ei enää näkynyt, liikenne päättyi. Myös tiellä 27 ollut tasoristeys sahan radalla poistettiin. (Ajoitukset tässä hyvin muistinvaraisia ja nuoren ihmisen mieleen painuneita.) | ||||
|
18.12.2024 21:04 | Tomi Hämäläinen | ||
| Ompa tunnelmallien kuva, vain lumi puuttuu koristamasta maisemaa. | ||||
|
|
18.12.2024 19:41 | Eljas Pölhö | ||
| Norrköpingissä asuessani (maaliskuuhun 2020) siellä oli vain laituripolku (ei tunnelia tai ylikulkusiltaa), vaikka junia oli enemmän kuin Riihimäellä. Ei se ollut mikään ongelma, päinvastoin, se oli helpotus painavien kirjalaukkujen kanssa. Eihän Helsingin katurautateilläkään (raitioteillä) ole tunneleita tai ylikulkusiltoja pysäkeille, ei edes puomeja. En ole koskaan tajunnut miten Suomessa on niin paljon löysää rahaa, että kannattaa rakentaa asematunneleita vaikka junia olisi vain joku hassu tunnissa tai joillakin paikoin vai muutama vuorokaudessa. | ||||
|
18.12.2024 16:12 | Juha Kutvonen | ||
| Vaikka kuvalla on jo ikää, on laiturijärjestely tiettävästi edelleen samanlainen. | ||||
|
18.12.2024 16:11 | Mikko Ketolainen | ||
| Tämä tasoristeys https://vaunut.org/kuva/25345?u=801 , mutta onko Parantalassa sijaitsevaan Saviniementien tasoristeykseen saatu jo puomit? Suunnitelman mukaan olisi pitänyt asentaa vuonna 2021 vai jäikö suunnitteluasteelle koko asia? | ||||
|
|
18.12.2024 15:22 | Jouni Hytönen | ||
| Viimeksi Ruotsissa käydessäni kiinnitti huomiota, että Norrköpingin ja Sundsvallin asemilla ei ole asematunnelia, vaan laitureille kuljetaan puomeilla varustettujen laituripolkujen yli. Vastaavia paikkoja voi olla muuallakin, mutta nuo kaksi nyt ainakin ovat ihan pääraiteiden yli. Ei siellä toki ajeta 200 km/h. | ||||
|
|
18.12.2024 15:18 | Jouni Hytönen | ||
| Toinen uusi puolipuomilaitos saman kaupungin alueella on Naarakoskentie, vähän Äänekoskelta Saarijärven suuntaan. | ||||
|
|
18.12.2024 15:17 | Jouni Hytönen | ||
| Laitteet ovat varmaankin rakennettu valmiiksi, mutta lopullinen käyttöönottotarkastus ehkä vielä puuttuu. | ||||
|
|
18.12.2024 14:54 | Timo Salo | ||
| Hieno "muinainen" lättäkuva sattumana pisti katselemaan hiukan pitempään... Miten lie tuo laiturin kulkuportti? Oikein sähköllä ohjattu? (Ihmeen paljon tuota kuvaa on "kärsinyt suurentaa", laatu ihan ok vieläkin. Reinolla, tai tuntemattomalla kuvaajalla ollut senaikainen laatukamera ja herkkää filmiä) | ||||
|
18.12.2024 14:52 | Reijo Salminen | ||
| Tuossa pdf:nä https://www.freepatentsonline.com/4842302.pdf | ||||
|
|
18.12.2024 13:12 | Mikko Ketolainen | ||
| Nyt on Julian karttaan vaihtunut tämän tasoristeyksen kohdalla rautatien tasoristeys, jossa on puomit liikennemerkki. Toiminnassa laitteet eivät ainakaan vielä maanantaina olleet. | ||||
|
|
18.12.2024 12:48 | Kari Haapakangas | ||
| Onpa nähty melkoisesti vaivaa. Kiskojen jättäminen paikoilleen vaikuttaa kuitenkin tuhlaukselta, ellei noita siis ole semipysyvästi upotettu betoniin. | ||||
|
|
18.12.2024 10:13 | Erkki Nuutio | ||
| US Patent Officen hakusivut muuttuivat muutama vuosi sitten kömpelöiksi, mutta onnistuin silti löytämään patentit, joissa Lauronen ; Joel oli keksijänä. Entisen Vanaja-telin uuden muodon US Patent Number on 4,842,302 Jun.27, 1989 (eli lienee tullut jo vapaasti hyödynnettäväksi). Kotimainen patenttinumero on 74907 vuodelta 1988. Tuotannossa uudistunut nostoteli on ollut vuodesta 1986. Keksinnön tehnyt vastaava suunnittelija oli siis Joel Lauronen, toisena keksijä-suunnittelijana Pentti Kyrölä. US keksintöjulkaisu on nelisivuinen. Kiinnostuneet kaiketi onnistuvat tulostamaan US-julkaisun uspto:n Patent Public Search -sivustolta inventor: Lauronen -haulla. Jollen patentit voi poimia tulostuslistan vanhimpina. Uudemmat Lauroset ovat aivan muilta tekniikan aloilta. Jollen US-patenteista 5,255,754 koskee superraskaiden Magnum-Sisujen (LKAB) koko akselina kääntyvän akselin toteuttavia tuentoja. Veturien akselituennat olivat aiemman veturinlämmittäjä Jollen innoittajina keksintöönsä. US Patent 6,135,484 koskee ohjautuvia akselituentoja varsinaisia perävaunuja varten, toisena keksijänään silloinen Sisun suunnittelupäällikkö Esa Östring. Sen patenttioikeudet oli myyty Tamrock Oy:lle. |
||||
|
|
18.12.2024 03:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| BT 01390 oli entinen makuuvaunu Em 2472 vuodelta 1956. Sen sarjamerkki oli ollut CEm vuoteen 1971 asti. Mutos virkatarvevaunuksi on tehty etwa 1980-luvun puolivälissä. |
||||
|
17.12.2024 22:58 | Otto Tuomainen | ||
| Näiden kahden Košice - Mukatševo junaparin lisäksi on nyt aikataulukauden vaihtuessa alkanut kulkea Ukrainaan uusi junapari R 964/961 Košice - Tšop (Чоп). Vaunusto kulkee Bratislava - Košice välillä junien Ex 617/620 mukana. | ||||
|
17.12.2024 21:30 | Rasmus Viirre | ||
| Vielä vuosi sitten nämä kolmen Deeveen junat olivatkin suht loogisesti vain tietyissä raskaimmissa junissa kuten pasutteissa ja vielä muutama vuosi lisätessä Loviisan hiili- sekä Hangon teräsjunissa. Nyt kun tarve on laskenut rajusti ratojen sähköistyessä (Hankobaana, Ylivieska-Iisalmi) sekä lakkauttamisessa (Loviisa, Kaskinen) näyttää näitä trioja ilmestyvän hyvin epäsäännöllisesti erilaisten junien keulille mikäli eri tekijät kuten junanpainot, veturin yksilökohtainen loppuun ajon taso, tai sääolosuhteet sen katsovat tarpeen. | ||||
|
17.12.2024 21:19 | Juha Kutvonen | ||
| Paikka oli puolisen kilometriä Århusin pääasemalta länteen, Sonnesgaden varrella. | ||||
|
17.12.2024 20:44 | Noah Nieminen | ||
| Juu, huomasinkin. | ||||
|
17.12.2024 20:02 | Alvin Koistinen | ||
| Kiitos tiedosta! Päivitin asian. | ||||
|
17.12.2024 18:35 | Joonas Kauppinen | ||
| On vähän muuttunut! | ||||
|
17.12.2024 18:03 | Pauli Ruonala | ||
| Voimalan rakennustyömaalle vedettiin pääradalta 2,7 km pitkä rautatie, joka valmistui heinäkuun alussa 1938. Heinäkuun puolivälissä alkoi Kymijoen vesimäärä pienentyä, jolloin ryhdyttiin rakentamaan työpatoa. Joen syvimmässä kohdassa on vettä noin 10 m. Pato valmistui vuoden lopussa. Voimalan konehuoneen sisälle ei tehty perinteistä siltanosturia, sensijaan voima-aseman katolle tuli 90 tonnin portaalinosturi, jolla voimalan koneet nostettiin sisälle suurten kattoluukkujen kautta. Mainittu sivuraide ulottui portaalinosturin alle. Lähde: Kymi-yhtymä henkilökunnan julkaisu 2/1938 | ||||
|
17.12.2024 18:01 | Pauli Ruonala | ||
| Myllykoskella toimiva Myllykoskiyhtiö muutti uittojärjestelyjä 1950-luvun lopulla. Ennen hiomapuut oli uitettu tehtaalle irtouittona Kymijokea pitkin, nyt rakennettiin kuvassa näkyvä nosturi ja viereen vaijerivetoinen funikulääri, jossa oli kaksi vaunua. Puu tuotiin junilla Kainuusta ja Pohjois-Savosta tänne, siirrettiin nosturilla funikuläärin vaunuun, sidottiin siinä nipuksi ja laskettiin rataa pitkin Kymijokeen. Joki kuljetti niput 15 km Myllykoskelle, jossa ne varastoitiin jokeen. Näin tehtiin siksi, että Myllykosken tehtaalla ei ollut riittävästi tilaa irtopuiden vesivarastointiin eikä tilaa suurelle maavarastolle. Käytönaikaisia kuvia laitteistosta on julkaistu Esko Pakkasen kirjassa Ankravee! Kirja uitosta (2015). | ||||
|
17.12.2024 17:55 | Rasmus Viirre | ||
| Susi luontaisessa kuosissaan ja olosuhteissa. :) | ||||
|
|
17.12.2024 17:45 | Noah Nieminen | ||
| Juu, se on aika likainen. Helsingissä kun kävin katsomassa, niin kivasti oli jääpuikkoja seinässä :) | ||||
|
|
17.12.2024 17:19 | Rasmus Viirre | ||
| Maatalouden keskittymiä.. Eei mutta onhan tuolla suuria ja työllistäviä laitoksiakin tekeillä ja jo olemassa. Nivalassa on monenlaista rakennus- ja arkkitehtuuri yritystä, ja nyt taisi olla rakenteilla myös biovoimalaitos. Sama firma kaavailee vielä suurempaa myös Kannukseen. Ja Haapajärvellä on mm. HASAn suurin järeän puun saha. Ihme kumma ettei tuo hyödynnä rautateitä.. | ||||
|
|
17.12.2024 17:12 | Rasmus Viirre | ||
| Kyllä 3105 kaipaisi nyt kovasti pesua.. | ||||
|
|
17.12.2024 16:40 | Kari Haapakangas | ||
| Eipä sitä Nuuksiossakaan juuri kaupunkia n e ä, vaikka se osa suurta ja mahtavaa onkin... Mutta kieltämättä kuntien into ylentää itsensä kaupungiksi on tuolla Kala-Pyhäjokilaakson alueella mennyt vähän överiksi. Enemmänhän tuolla on kaupunkeja kuin kuntia. |
||||
|
17.12.2024 16:21 | Kevin Glynn | ||
| Kokeilin kerran leimauslaitetta ja se leimasi ajan 15:05 vaikka kello oli oikeasti 14:55 | ||||
|
|
17.12.2024 15:08 | Lasse Holopainen | ||
| Minä kun n e ä n landea tässä kuvassa, mikä on n e ä m m ä otettu kaupunkien välissä. | ||||
|
|
17.12.2024 12:31 | Jouni Hytönen | ||
| Joku päivä kun junalla 233 matkustin, kokeilin noita leimauslaitteita ja vaikutti siltä, että jokainen kävi omaa aikaansa. :) | ||||
|
|
17.12.2024 12:19 | Seppo Rahja | ||
| https://vaunut.org/kuva/167948?s=1 | ||||
|
17.12.2024 10:15 | Jarno Piltti | ||
| Hyvä kuva ja hyvä kysymys. Ja jos perustamisvuosi on 1938 niin eikö kisajunia ajettu sinne jo kauan ennen sitä? Nykyisin seisake taitaa käytännössä olla Lahden liikennepaikan raide 601. | ||||
|
|
17.12.2024 10:09 | Jouni Hytönen | ||
| TMX- ja TMY-vetureita on edelleen liikenteessä Ruotsissa. Tågåkeriet i Bergslagen (Tågab) hankki vuonna 1993 Tanskasta omaksi kolme MY-veturia samalla hinnalla, jonka SJ olisi perinyt vuokraa yhdestä T44-veturista vuodessa. MX-vetureita päätyi DSB:ltä Tanskan pienille yksityisradoille, mutta MY:t olivat niille liian raskaita. | ||||
|
|
17.12.2024 09:36 | Jimi Lappalainen | ||
| Milloin Salpausselän liikennepaikka on virallisesti lakkautettu? | ||||
|
|
17.12.2024 08:27 | Jimi Lappalainen | ||
| Nykynäkymää: https://tinyurl.com/4tndacsb | ||||
|
|
17.12.2024 08:02 | Kari Haapakangas | ||
| Yliveska, Nivala, Haapajärvi, Pyhäjärvi, Kiuruvesi ja Iisalmi ovat kaikki kaupunkeja. Siksihän tuo Kyösti Kallion rata tunnetaan leikillisesti Suomen pisimpänä kaupunkiratana. | ||||