Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
17.12.2024 15:08 | Lasse Holopainen | ||
| Minä kun n e ä n landea tässä kuvassa, mikä on n e ä m m ä otettu kaupunkien välissä. | ||||
|
17.12.2024 12:31 | Jouni Hytönen | ||
| Joku päivä kun junalla 233 matkustin, kokeilin noita leimauslaitteita ja vaikutti siltä, että jokainen kävi omaa aikaansa. :) | ||||
|
17.12.2024 12:19 | Seppo Rahja | ||
| https://vaunut.org/kuva/167948?s=1 | ||||
|
17.12.2024 10:15 | Jarno Piltti | ||
| Hyvä kuva ja hyvä kysymys. Ja jos perustamisvuosi on 1938 niin eikö kisajunia ajettu sinne jo kauan ennen sitä? Nykyisin seisake taitaa käytännössä olla Lahden liikennepaikan raide 601. | ||||
|
|
17.12.2024 10:09 | Jouni Hytönen | ||
| TMX- ja TMY-vetureita on edelleen liikenteessä Ruotsissa. Tågåkeriet i Bergslagen (Tågab) hankki vuonna 1993 Tanskasta omaksi kolme MY-veturia samalla hinnalla, jonka SJ olisi perinyt vuokraa yhdestä T44-veturista vuodessa. MX-vetureita päätyi DSB:ltä Tanskan pienille yksityisradoille, mutta MY:t olivat niille liian raskaita. | ||||
|
|
17.12.2024 09:36 | Jimi Lappalainen | ||
| Milloin Salpausselän liikennepaikka on virallisesti lakkautettu? | ||||
|
17.12.2024 08:27 | Jimi Lappalainen | ||
| Nykynäkymää: https://tinyurl.com/4tndacsb | ||||
|
|
17.12.2024 08:02 | Kari Haapakangas | ||
| Yliveska, Nivala, Haapajärvi, Pyhäjärvi, Kiuruvesi ja Iisalmi ovat kaikki kaupunkeja. Siksihän tuo Kyösti Kallion rata tunnetaan leikillisesti Suomen pisimpänä kaupunkiratana. | ||||
|
16.12.2024 23:50 | Leevi Halonen | ||
| hyvä juttu! | ||||
|
|
16.12.2024 23:48 | Otto Tuomainen | ||
| Liikenne tällä radalla on käynnistynyt nyt uudelleen noin kolmen kuukauden tauon jälkeen. Liikenne keskeytyi syyskuussa tulvavahinkojen vuoksi. | ||||
|
|
16.12.2024 23:42 | Leevi Halonen | ||
| Juu minäkin epäilen että talli on purettu. Talli on ollut osoitteessa Ankersgade 12 olevan ostoskeskuksen lähellä. Kävin tuon ostoskeskuksen parkkipaikalla katsomassa ratapihalle mutta siellä ei ollut tallia. Værkmestergade kulkee kivasti tuon ratapihan vieressä mutta kadulla ei ole kävelytietä ja sinne ei pääse ilman autoa. | ||||
|
|
16.12.2024 22:56 | Lasse Holopainen | ||
| Landella se niillä väleillä ainakin kulkee. | ||||
|
16.12.2024 22:17 | John Lindroth | ||
| Tässä on jotain pienoisrautatien dioraamaan sopivia detaleita ja ruskeata jokivettä. | ||||
|
16.12.2024 22:14 | John Lindroth | ||
| Talvinen ja tunnelmallinen junakuva! | ||||
|
16.12.2024 21:58 | Jouni Ijäs | ||
| Selvisikin jo toisesta kuvasta. | ||||
|
|
16.12.2024 21:57 | Jouni Ijäs | ||
| Onko kiskobussiliikenne loppunut Ylivieska-Iisalmi väliltä? | ||||
|
16.12.2024 21:56 | Matti Lehtonen | ||
| En ole varma saako tänne laittaa suoria linkkejä lehtien uutisiin. Googlaamalla 'art-2000010897531' löytyy perjantainen Iltiksen juttu, jossa toimittaja mielestäni hyvin monipuolisesti eri näkulmista valaisee tämän hetken tilannetta kuvien kera. Sillehän ei oikeastaan mitään voi, että velttoileville nykysukupolville jo sadan metrin ylimääräinen kävely on liikaa, koska perillä on hengästynyt ja pohkeetkin ehkä kramppaa .... |
||||
|
16.12.2024 21:40 | Vertti Kontinen | ||
| Puhumattakaan Vuosaaren liikenteestä! | ||||
|
|
16.12.2024 21:37 | Aapo Niemelä | ||
| Kostamuksen kuljetuksissa näitä näkyi myös aikanaan säännölisesti. | ||||
|
16.12.2024 20:38 | Erkki Nuutio | ||
| Mielenkiintoinen uutinen. Fb:n alaisuudessa Särnäisten radan vaihteille vietiin ja tuotiin vaunukuormia jo varhain ja maailmansodan aikana Venäjän armeija luultavasti toimi omapäisestikin, mutta tavara-asemapalvelut tulivat Vallilaan ehkä vasta tuolloin. Se kaiketi mahdollisti mm. vaunukuormaa pienemmätkin rahtierät. Vallilan alueen teollisuus laajeni voimakkaasti 30-luvun puolivälin aikoihin |
||||
|
|
16.12.2024 20:33 | Jyrki Talvi | ||
| Kyösti Kallion Tie. | ||||
|
|
16.12.2024 20:29 | Rasmus Viirre | ||
| Tämä pääsi yllättämään meikäläisen YV:n asemalla kun lähivaunuista otin kuvia. Yhtäkkiä alkoi Sr2:n kiihdytys ja pankkovaunujen rytinä kuulumaan H-junan takaa :) Pikamarssia vähän ja heittolaukaukset junan takaviistosta. Vaakavaunu oli ilmeisesti Alholman tehtailla käytössä? Hyvä otos! Raahen junissa Sr2:t ovat olleet jo toista kymmentä vuotta vetäjinä Sr1:en joukossa. Nykyään niissäkin näkyy myös Sr3:a, mutta kumpaakin sarjaa tasavertaisesti. |
||||
|
|
16.12.2024 20:05 | Jaakko Tuominen | ||
| Vieläkö se on pisin kaupunkijunareitti Suomessa? | ||||
|
|
16.12.2024 19:43 | Antti Laajalahti | ||
| Mikä landepaukku, sehän kulkee kaupungista toiseen monen kaupungin läpi?? | ||||
|
16.12.2024 19:41 | Simo Virtanen | ||
| Asusteesta ja habituksesta päätellen itse Härski Hartikainen kävelee laiturilla. | ||||
|
|
16.12.2024 19:40 | Arto Papunen | ||
| Suurempi nopeus matkustajajuniin ja Sr3:n dieselistä hyötyä tavaraliikenteessä? | ||||
|
|
16.12.2024 19:34 | Jorma Pylväs | ||
| Niin mistä johtuu että Sr2 vetureita ei juuri näy tavarajunissa,en ole ainakaan vielä nähnyt Iisalmen radalla. | ||||
|
16.12.2024 18:48 | Otto Tuomainen | ||
| Nyt näiden 151-sarjan vetureiden käyttö on vähentynyt merkittävästi. Ne on siirretty vetämään pikajunia välille Praha - Děčín, tämä on sarjan ainoa säännöllinen käyttökohde nykyään. Sisarsarja 150:n käyttö loppui kokonaan aikataulukauden vaihtuessa. | ||||
|
|
16.12.2024 17:51 | Jorma Rauhala | ||
| HS 16.1.1934: "Hämeentien katusilta leveämmäksi... Vielä on odotettavissa, että [katu]liikenne kasvaa, kun valtionrautateiden tavara-asema Vallilassa avataan." Vallilan asemaa ei siis vielä ollut, mutta se oli odotettavissa jo piakkoin. |
||||
|
16.12.2024 17:13 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Esa tarkoista valmistumistiedoista tämän ja muiden kuvien yhteydessä! Ja Heikille & Tuomolle kiitos suomalaisen ammoniakkiteollisuuden tietoiskusta! Tapsa: kerää nämä hyvät virkatarvevaunjen kuvat sopivaksi sarjaksi! Tämä on aivan loistava kokonaisuus ja kuvasarjana eri aikoina lisättyjä kuvia olisi helpompi löytää. |
||||
|
|
16.12.2024 16:39 | Lasse Holopainen | ||
| Okei, lantapaukku kuulostaa hyvältä. Sehän se on. | ||||
|
|
16.12.2024 14:28 | Rasmus Viirre | ||
| Aakeeta laakeeta | ||||
|
|
16.12.2024 14:28 | Rasmus Viirre | ||
| Yksi pakkas m/05 kurkkusalaatti erottuu hyvin matkustajista, vaan jäisi hän helpoiten huomaamatta joukosta maastossa. | ||||
|
|
16.12.2024 13:53 | Kari Haapakangas | ||
| Elä Lasse hyvä yritä ängetä sitä etelän herrojen d:tä Pohojanmaalle! Lantapaukku? |
||||
|
|
16.12.2024 11:36 | Heikki Jalonen | ||
| ^^^Turveammoniakki ei tosiaan ollut päivääkään oikeassa tuotantokäytössä. Sinänsä siinä oli kyse pelkästään turpeen kaasutuslaitoksesta eikä koko ammoniakkilinjasta. Siis vain eräästä vaihtoehtoisesta prosessin osasta. Täydellinen virheinvestointi varmasti, mutta ei suuruusluokaltaan mikään maata mullistava moka. Turpeen kaasutuslaitoksen tarkoitus oli tuottaa vetyä varsinaisen ammoniakin valmistusprosessiin. Se siis olisi toimiessaan korvannut öljypohjaisen (raskas polttoöljy, raskasbensiini) vetykaasutuksen. Teknisesti se pohjasi jo kauan sitten Saksassa kehitettyyn kivihiilen kaasutustekniikkaan eli varsin koeteltuun teknologiaan. Varsinainen ammoniakkisynteesi olisi edelleen tapahtunut normaalissa prosessissa, ammoniakki 4:llä. Ammoniakin kotimaisuusaste olisi tällä tuotantotavalla kuitenkin noussut kovasti. Varmaan myös tuotantokustannus. Tosiaan, intialaiset purkivat (silloin jo liki 30 vuotta vanhan eli elinkaarensa lopuilla olleen) ammoniakki 4:n vasta vuonna 1995, muistelin väärin. Käynnissähän se ei silloin ollut ollut enää moneen vuoteen. Ukissa oli uudempi laitos, joten tuotanto siirrettiin sinne. Käytännössä tuontiammoniakki jylläsi hinnallaan entistä vahvemmin, yksityistäminen (lue: Neuvostoliiton konkurssipesän ryöstö) ei suurempia katkoja toimituksiin aiheuttanut. Kauppa vain muuttui rahapohjaiseksi ja maksut alkoivat ohjautua mukaville kaukomaisille tileille... |
||||
|
16.12.2024 11:24 | Petri Nummijoki | ||
| Veturin tehon ja painon välinen suhde voi olla merkityksellinen kevyessä matkustajajunassa (alle 400 t) mutta jos puhutaan 1800 tonnin tavarajunasta niin tuskin vaikuttaa paljoakaan, painaako veturi 90 t vai 130 t. 40 tonnin painoero veturissa tarkoittaa vain noin 2 % eroa koko junan painosta. Kitkapainolla tietysti on merkitystä vetovoiman kannalta mutta lienee Dv12-parin kannalta etu eikä haitta, että siinä on runsaasti kitkapainoa. | ||||
|
|
16.12.2024 10:56 | Kari Kuusela | ||
| Tämä vetokykyjen ero selittynee yksinkertaisesti sillä, että Dv12-veturit ovat kitkapainoonsa nähden kovinkin alitehoisia. | ||||
|
16.12.2024 10:37 | Jari Välimaa | ||
| Tampereen raitiotien Pirkkala–Linnainmaa-osuudella tehdään viikolla 51 liikennejärjestelyjä ja niiden valmistelevia töitä ilta- ja yöaikaan. Härmälä ja Partola https://pirkkalalinnainmaa.fi/harmalassa-ja-partolassa-valmistellaan-liikennejarjestelyja-yoaikaan-viikolla-51/ |
||||
|
|
16.12.2024 09:18 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| ^^Ammoniakkilaitos myytiin Intiaan 1990-luvulla. Vuonna 1995 intialaiset työmiehet/asentajat olivat purkamassa laitosta. O.t. Kemiran suurin virheinvestointi Suomeen taisi olla turveammoniakkilaitoksen rakentaminen Ouluun - liekö ollut päivääkään tuotannossa. | ||||
|
|
16.12.2024 08:45 | Petri Nummijoki | ||
| Onhan täällä ollut useammankin kerran pohdintaa (esim. https://vaunut.org/kuva/128656), että Dr16 pärjää aika hyvin Dv12-paria vastaan, vaikka virallisten teho- ja vetovoima-arvojen puolesta on huomattavasti heikompi. Tarvinneeko tuossa olla muuta kuin se, että Dr19-veturissa ilmoitetut arvot ovat samassa suhteessa kuin Dr16-veturissa? | ||||
|
16.12.2024 08:45 | Jarno Piltti | ||
| Yllättävän myöhään on puukoreja tehty, luulisi että se on kaikkea muuta kuin ihanteellinen aine bussin tekoon. Vuoden 1947 Rautatiehakemiston mukaan Villähteellä on autokoritehdas ja pärekoritehdas, siinäpä liikennetarpeen aiheuttajia. Eikö Mosquitossa ollut balsaa jonkinlaisena kerrosvoileipärakenteena? Ja suihkukone Vampiressa sama rakenne? | ||||
|
16.12.2024 07:52 | Noah Nieminen | ||
| Kyllä kai, Eil-vaunuista 25009, 25015, 25038, 25040, 25048, 25049 ja Eilf-vaunuista 25206 ja 25207. Tosin 25207 ja 25040 ovat nyt tuolla liikenteessä, joten Oulussa on kuusi kappaletta noita nyt. |
||||
|
16.12.2024 07:47 | Jari Välimaa | ||
| Löytyhän streetmapista karttoja raideliikenteestä, mutta omassa koneessa ei oikein mahdu toimimaan https://www.openstreetmap.org/#map=18/60.209287/25.062856&layers=D |
||||
|
|
16.12.2024 07:38 | Juhana Nordlund | ||
| No niin! Viimein päästään itse asiaan. Jounille kaikki pisteet + pari ekstrapistettä äärimmäisen tieteellisestä lähestymistavasta ja hyvästä asiantuntemuksesta. Kuvan kahdesta ratikasta kuvaajaa lähempi vaunu on tutulla reitillä Keilaniemestä Itäkeskukseen, ja on siis tässä jo matkansa loppuvaiheessa. Mutta matkansa loppuvaiheessa on tuo taaempikin raitiovaunu. Sillä on kuitenkin hitusen pidempi matka takanaan: sen reitti oli Otanmäki - Roihupelto. Ja koska tuolta reitiltä puuttuu vielä ratikkakiskot, se tosiaan tuli lavetin päällä tuon matkan. Kyseessä on vaunu 628, joka saapui Helsinkiin 2.12.2024. https://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/JNo-foto/2024-12-02/KLOY_628_saapuminen/IMG_31578A.jpg |
||||
|
16.12.2024 03:50 | Lasse Holopainen | ||
| Hccmqqr:ien mukana roikkumisen kerrostalomaisuus | ||||
|
|
16.12.2024 03:42 | Jouni Halinen | ||
| Tämä on kyllä todellinen mysteerikuva, kuvassa näkyy aivan selkeästi että M-sillan pylväät ovat Ratikan tällä puolen. Mutta Ratikka ei alita Metrosiltaa tässä ollenkaan, Ratikan kohdalta on vielä rapiat 100 metriä ko. sillalle. Siinä on vielä välissä yksi Katsastuskonttorikin. Tämä Kuukkelin katunäkymä on samasta kohdasta ja tässäkin on tulossa ratikka Varikkotieltä. Ja M-silta on tuolla taustalla. https://maps.app.goo.gl/DiKK6JikyxQSN7sK9 Mutta kun tarkkaan katsoo, niin Ratikkakiskot kääntyvät jo tuon pakun edestä vasemmalle Varikkotielle ja Ratikka onkin tulossa lavetilla (matala?/puuttuuko telit vielä?) itäväylän ramppia pitkin alaspäin. Kornilta kuulostaa, mutta näin sen täytyy kuitenkin olla. Mutta että niitä on tulossa vielä näinkin myöhään liikenteen aloituksesta? |
||||
|
16.12.2024 00:37 | Aapo Niemelä | ||
| Siellä on tosiaan kuvailtu, mukavaa kun muutkin kuvaajat eksyvät "meidän huudeille" :) | ||||
|
|
16.12.2024 00:22 | Kari Kuusela | ||
| Kiitokset näistä informatiivisista pohdinnoista. Sinänsä jännä juttu, että Dr19 yli 30 tonnia pienemmästä hankauspainosta ja hiukan pienemmästä moottoritehosta huolimatta kykenee vetämään jopa raskaampaa junaa kuin Dv12-pari. Ilmeisesti asiaan vaikuttaa paremmin hallittu tehonsiirto pääkoneista vetäviin pyöriin? | ||||
|
|
16.12.2024 00:07 | Lasse Holopainen | ||
| Peltopaikku tai peltopaukku. Toisaalta, se kulkee joka tapauksessa muutenkin maaseudulla, joten ehkä paremminkin: landepaukku. | ||||
|
|
16.12.2024 00:07 | Rainer Silfverberg | ||
| Tarkoitin että Pasilan putkessa oli lattia kanssa liukas ja hiekka narskui kenkien alla. Muutenhan tämä Turun putki on jonkun verran tyylikkäämpi. | ||||
|
|
15.12.2024 23:29 | Rasmus Viirre | ||
| Aivan. Maukarin pellot ovat aina hyvä vaihtoehto, monta kertaa sielläkin kuvailtu :) | ||||
