![]() |
16.12.2024 00:07 | Rainer Silfverberg | ||
Tarkoitin että Pasilan putkessa oli lattia kanssa liukas ja hiekka narskui kenkien alla. Muutenhan tämä Turun putki on jonkun verran tyylikkäämpi. | ||||
![]() |
15.12.2024 23:29 | Rasmus Viirre | ||
Aivan. Maukarin pellot ovat aina hyvä vaihtoehto, monta kertaa sielläkin kuvailtu :) | ||||
![]() |
15.12.2024 23:07 | Vertti Kontinen | ||
Harkitsin Hapulia, mutta päädyin Maukarin tasoristeykseen. Oli niin hieno valo, että odotin jo jonkinlaista kuvausrintamaa, mutta yksikseen sai siellä olla. Alan siirtämään nyt kuvia koneelle, niin jos vielä tänään saisi julkaistua omat versiot. | ||||
![]() |
15.12.2024 22:41 | Matti Lehtonen | ||
Paikallisena sanoisin että Pasilan rakennusaikaan vertaaminen on kateellisten panettelua. | ||||
![]() |
15.12.2024 22:38 | Matti Lehtonen | ||
Fölin bussiliikenteessä aloitti samalla tänään tätä asemaa palveleva linja 1C, osa vuoroista ajettaneen tunnuksella 1B, joka tulee satamasta. Yksi auto ajaa reittiä tori - Logomon asema (joksi tätä myös ainakin paikallisesti kutsutaan, virallinen osoite Logomon Silta 20100 Turku) - linja-autoasema - tori, kierros neljästi tunnissa joka päivä aamusta iltamyöhään. Pysäkki oikealla putken pään kohdalla Hgin suuntaan, mistä linja-autoasemalle puolisen kilometriä. Näin ensi kesään asti, jolloin runkolinjastojen aloitus laittaa Turun linjastot monilta osin uusiksi. Jos on liikuntahenkinen ja jaloista löytyy poweria, voi kävellä suorinta reittiä torille tai torilta. Putken pään kohdalla on risteys jonka kohdalla näkyy Puolalan mäen päällä Turin taidemuseo. Pysäkointiluolan suun vierestä kohoaa portaisto sitä kohti, jokusten portaiden sarjoissa yhteensä runsaat 90 askelmaa. Museolta on sitten aikaa palautella parin korttelin verran hyvää alamäkeä torille. |
||||
![]() |
15.12.2024 22:03 | Tuomas Pätäri | ||
Hieno tunnelma on tässä kuvassa. | ||||
![]() |
15.12.2024 22:03 | Matti Lehtonen | ||
Mustan ja valkoisen välillä maisemat heiluu, virallinen lukema nyt 2 senttiä. Kahden viikon ennustekäyrät pyörii nollan molemmin puolin niin ettei vielä tiedä onko valkoista kahden edellisjoulun tapaan. | ||||
![]() |
15.12.2024 21:48 | Rainer Silfverberg | ||
Pasilan tilapäinen asema kun Tripla rakennettiin , oli talvisin juuri sellainen. | ||||
![]() |
15.12.2024 21:44 | Rainer Silfverberg | ||
Turussa taitaa olla enemmän lunta kuin Ylivieskassa. Hyvä että tämä hanke saatiin valmiiksi ja junat kulkee taas. | ||||
Kuvasarja: Eil-junia |
15.12.2024 21:42 | Jaakko Pehkonen | ||
Jossain vaiheessa (milloin?) junatyyppejä on tarkennettu. LV tarkentaa H junatyyppiä tarkoittaen veturivetoista lähijunaa. VL ei kuitenkaan ole oma junatyyppi vaan junatyyppi on HLV =Veturivetoinen lähiliikennejuna. Kirjaimia ei taida olla missään purettu virallisesti auki, mutta arvelisin niiden menevän seuraavasti H=henkilöjuna, L=lähiliikennejuna ja V= Veturivetoinen Lista kaikista tällä hetkellä käytössä olevista junatyypeistä löytyy ratakapasiteetin hakuohjeen lopusta sivulta 41 https://ava.vaylapilvi.fi/ava/Julkaisut/Vaylavirasto/vo_2024-16_ratakapasiteetin_hakuohje_web.pdf |
||||
![]() |
15.12.2024 21:28 | Aapo Niemelä | ||
Kenties. Jos laskuni täsmäävät, niin on Ouluun kelkottu toistaiseksi kahdeksan kappaletta tätä vaunutyyppiä. | ||||
Kuvasarja: Eil-junia |
15.12.2024 21:26 | Aapo Niemelä | ||
Hyvä Lasse, monipuolinen kuvasarja tästä junatyypistä moninaisine vetureineen. Tässä on käsitelty HLV-junaa lähes jokaisesta kuvakulmasta. Mitäs muuten tuo LV-liite tarkoittaa junatunnuksessa? | ||||
![]() |
15.12.2024 21:12 | Miitre Timonen | ||
Ei tietenkään. Silta on katettu ja sinne sataa silti sisälle, varsinkin lunta tulee kuin pikurin eteiseen konsanaan. Sen jälkeen on liukasta ja siltaa hiekoitetaan. Ja hiekasta syntyy tietenkin kuravelli. | ||||
![]() |
15.12.2024 20:53 | Lasse Holopainen | ||
Kätevästi näyttäisi konnarinkoppi olevan mahdollisimman keskellä junaa. | ||||
Kuvasarja: Eil-junia |
15.12.2024 20:49 | Lasse Holopainen | ||
Kiitoksia. Joo, vuonna 20 ne onneksi palasivat käyttöön, harmi vaan kun täällä jäi niin lyhyeksi. Toki saavathan siellä pohjoisessa sitten kalustoa mikä toimii. | ||||
![]() |
15.12.2024 20:35 | Noah Nieminen | ||
Hieno kuva! Tässä näkyy arkista aherrusta, vaikka on sunnuntai. | ||||
![]() |
15.12.2024 20:34 | Noah Nieminen | ||
Olisiko arkipäivisin pidempi? | ||||
![]() |
15.12.2024 20:34 | Noah Nieminen | ||
Joo-o, lisätäänköhän näihin sitten vaunuja jossain vaiheessa, kun kaikki Eil(f)- vaunut piti tuoda tuonne? | ||||
![]() |
15.12.2024 20:31 | Noah Nieminen | ||
Sieltä tullaan! Näyttääpä tutulta... :) | ||||
![]() |
15.12.2024 20:26 | Simo Virtanen | ||
Onko putkessa lämmitys? Ei kai sellainen nykyaikaiseen asemarakennukseen kuulu? | ||||
![]() |
15.12.2024 20:05 | Otto Tuomainen | ||
Tämäkin kuva on rautatiehistoriaa. Nyt aikataulukauden vaihtuessa näiden 380-sarjalaisten käyttö päättyi Praha - Budapest välin EC-junissa. Nyt ainoa säännöllinen käyttöalue on välillä Praha – České Budějovice - Linz. Tämä liikenne vaatii 12 veturia, vetureita on jäljellä kaikkiaan 19 kappaletta. | ||||
![]() |
15.12.2024 19:54 | Esa J. Rintamäki | ||
Tämän mallisessa BT - sarjassa on kussakin vaunussa kuusi paikkaa (makuukoijaa). Nrot olivat siis 01313 - 01319 (seitsemän vaunua). Työnjohtajalle (mestarille) oli oma pieni osastonsa makuupaikkoineen kirjoituspöytineen vaunun päädyssä (EI käsijarrupäädyssä). Muistaakseni yksi tällaisen vaunun kori oli myyty yksityishenkilölle mökiksi. |
||||
![]() |
15.12.2024 19:45 | Otto Tuomainen | ||
Tämä autojuna-asema on poistunut nyt käytöstä aikataulukauden vaihtuessa, samalla autojen kuljetus on tauolla ainakin puolisen vuotta. Uusi autojuna-asema rakennetaan keskustan ulkopuolelle. | ||||
![]() |
15.12.2024 19:42 | Esa J. Rintamäki | ||
Samanlainen oli ollut myös Haapamäen opastinmiesten BT 01318. | ||||
![]() |
15.12.2024 19:41 | Esa J. Rintamäki | ||
BT 01316 valmistui vuonna 1955 ja hylättiin vuonna 1985. | ||||
![]() |
15.12.2024 19:39 | Esa J. Rintamäki | ||
BT 01317 oli sekin valmistunut vuonna 1955. Heinäkuussa 1991 siitä tuli XT 01624. | ||||
![]() |
15.12.2024 19:38 | Esa J. Rintamäki | ||
XT 01604 oli entinen BT 01315. BT oli valmistunut vuonna 1955. | ||||
![]() |
15.12.2024 19:32 | Rasmus Viirre | ||
Ai Hapulin tasoristeyksellä? :) Siellä näkyi volvo ovelasti passissa kun käytiin kääntymässä ympäri.. Harmi kun ei aivan tavattu vielä | ||||
![]() |
15.12.2024 19:19 | Vertti Kontinen | ||
Kas! En siis ollut ainoa samalla alueella kameran kanssa liikkunut. Itse olin tästä vielä noin kilometrin itäänpäin :) | ||||
![]() |
15.12.2024 19:04 | Esa J. Rintamäki | ||
Vaasalainen Haldin & Rosen - koritehdas myös lopetti toimintansa 1978. Sekin oli tehnyt puukorisia busseja. Kutterin puukoreissaan käyttämä valmistusmenetelmä oli samanlainen kuin englantilaisia de Havilland Mosquito-koneita rakennettaessa, tosin se oli ostanut ruotsalaisen korifirman valmistuslisenssin. Suuren kysynnän vuoksi Kutter oli jatkanut puukorisen Kutter 8-mallinsa valmistusta vielä 1978, vaikka edellisvuoden talvella oli ensimmäiset teräskoriset Kutter 9:t jo valmistuneet. Hankaluuksia oli aiheuttanut vielä valmistuksen siirto Vallilasta Lemuntieltä Espoon Kivenlahteen. |
||||
![]() |
15.12.2024 18:00 | Heikki Jalonen | ||
Vaunu seisoo Tuiran pohjoisimmalla raiteella (5), Tarmontien hiljakkoin suljetun tasoristeyksen tuntumassa. Tarmontien kevyen liikenteen alikulun työmaa taisikin olla kuvan oton aikaan parhaillaan käynnissä, työmaan paikka jää kuva-alan vasemmalle puolelle. Tuolla kohdalla oli melkoisen pitkään vakipaikka erilaisille työkuntien vaunuille. Sinne oli myös järjestetty verkkovirran saanti, taustalla näkyy yksi linjan pylväistä. Joku saattaa ihmetellä tuolla taustalla näkyvää valkeaa viivaa. Se on Vihreäsaaren öljysatama-alueelta Typpi Oy:n tehtaille johtava DN150 putkilinja. Linja valmistui 1968. Sen tehtävä oli siirtää raskasbensiiniä (luit oikein: bensiiniä, sen raskasta teollisuujaetta) käytettäväksi ammoniakkilaitos 4:n tarvitseman vedyn luovuttajaksi. Linjan kokonaispituus oli noin 7 kilometriä. Osa siitä sijaitsi ilmavetona noin metrin korkeudella maasta, osa oli kaivettu maanalaiseksi varsinkin liikenneväylien lähituntumissa. Toppilansalmen ja Kemintien linja ylitti rautatiesiltojen kylkiäisenä. Ammoniakki 4:n käyttöikä jäi aika lyhyeksi, mutta luultavasti se jatkaa edelleen tuotantoaan Intiassa jonne laitteistot myytiin 1980-luvulla. Putkilinjan todellinen käyttöaste ei tuotannonkaan aikana ollut kovin suuri, Typen/Kemiran oma ammoniakin tuotanto vaihteli tuontiammoniakin (Neuvostoliitosta) saatavuuden ja hintatason mukaan. Oma valmistus taisi olla aina kalliimpaa kuin bilateraalinen tuonti. Siellä-täällä tuon putkilinjan varrella oli varoitustauluja joissa luki "Typpi Oy:n putkessa bensiiniä." Mahdollisesti viimeinen tällainen taulu seisoi vielä joskus vuoden 2006 tietämissä Kemintien rautatiesillan kupeella Tuirassa. Ilmeisesti se katosi lopulta vasta Kemin suunnan sähköistyksen töiden myötä. . |
||||
Kuvasarja: Eil-junia |
15.12.2024 16:41 | Kevin Glynn | ||
Hieno kuvasarja! Itse olen kuvannut paljon Eil-junia vuonna 2020. | ||||
![]() |
15.12.2024 16:37 | Tauno Hermola | ||
Kutter taisi olla viimeinen puukorien valmistaja; valmistus loppui vasta 1978. https://web.archive.org/web/20101208001237/http://www.slhs.fi/pdf/Kutter_naytto.pdf (Sivulla 13 on kuva puukorin kehikon valmistuksesta) |
||||
![]() |
15.12.2024 16:34 | Pietu Tuovinen | ||
Kiitos! Päivitin tunnisteisiin :) | ||||
![]() |
15.12.2024 16:30 | Onni Tikkala | ||
Tunnelma kohdallaan! Vaunujen numerot ovat 25040 (Eil) ja 25207 (Eilf). | ||||
![]() |
15.12.2024 16:04 | Juhana Nordlund | ||
Miten nuo OpenStreetMapit ja OpenRailwayMapit kertovat raiteiden menevän tuossa kohdassa, jossa tuo kauempana tuleva ratikka on alittamassa metrosiltaa? | ||||
![]() |
15.12.2024 13:56 | Esa J. Rintamäki | ||
Myös Lahden Autokorin mainitaan tehneen Vanajiin ohjaamoita/hyttejä. Herra Erkki, Kiitokori-maininnastasi: - perinteinen tapa oli rakentaa puukori, jonka päälle tehty peltikuori sopi paikalleen kuin hansikas. Tällä tavoin muuten bussinkoreja ennenvanhaan tehtiin. Puurunko tehtiin mm koivusta, jolla oli ikävä tapa lahota verrattain pian. Tamperelainen Kaipio (myös kassakaappitehdas) harrasti tammisia koreja. |
||||
![]() |
15.12.2024 13:42 | Hannu Peltola | ||
Linkitetään nämä nyt ristiin, kun tuttu kuva tuli satunnaiskuvana. Tämä voimala tuotti kaiken Spokanen laajan raitiovaunuverkon tarvitseman sähkön ( https://vaunut.org/kuvat/?s=6032 ). Washington Water Power myös omisti suurimman osan ajasta Spokanen raitiotiet. Vesivoimayhtiöllä oli merkittävä kilpailuetu muihin raitiotieyhtiöihin: oman vesivoimalan tuottama sähkö oli käytännössä ilmaista! | ||||
![]() |
15.12.2024 13:34 | Hannu Peltola | ||
Tämä tuli satunnaiskuvana. Wau, kertakaikkisen upea kuva! | ||||
Kuvasarja: Hämärää ja lumipyryä Lahdessa |
15.12.2024 12:59 | Eemil Liukkonen | ||
Mukavia hämärä- ja pimeäkuvia oot ottanut. Todella mahtavaa katsottavaa! | ||||
![]() |
15.12.2024 12:32 | Erkki Nuutio | ||
Tässä on Sisua-sivustolta kahdeksanosainen kertomus vuoden 1969 Teli-Vanajan täyskunnostuksesta (=uudellenluomisesta) : https://www.sisua.net/forum/viewtopic.php?t=2247 Näytetään alustan teko valmiiksi. Ohjaamokin on uudelleenluotu lukuunottamatta sisustusta. Siten autoa ei valitettavasti nähdä valmiina. Sivulla 2 on kärsinyt esite vuodelta 1969. Siinä Vanajan toimittaja oli jo Suomen Autoteollisuus Hämeenlinna. Itselläni on esite vuodelta 1968. Siinä toimittaja on vielä Vanajan Autotehdas Oy. Ero esitteiden välillä on, että 1968 esitteessä on alkuperäinen, Kiitokorin valmistama ohjaamo. Vuoden 1969 esitteessä ohjaamo on jo Sisun Karjaan tehtaan valmistama. Ulospäin näiden ero ei ole suuri, mutta kieltämättä alkuperäinen on jotenkin nätimpi. Karjaan ohjaamo oli toki rakenteeltaan kehittynempi. Ohjaamonhaaskan kunnostus osoittaa, silti että ruostuva rauta ruostuu. Kausalan (Kiitokorin) ohjaamonhaaskoissa taisi ohjaamonrungon lahoaminen olla pääongelma. |
||||
![]() |
15.12.2024 12:11 | Ilari Inkiläinen | ||
Kiitos :) Oli kyllä aika sekalainen setti vaunuja, kiinnitin samaan huomiota. Juurikin peräpäässä ja taisi olla juuri tuon tyyppisiä, mitä mainitsit. Jäi mieleen, kun oli aika laaja valikoima. | ||||
![]() |
15.12.2024 12:01 | Pasi Seppälä | ||
Hienoja kuvia Lahdesta. Muistatko oliko tässä junarungossa sekalaisia vaunuja hännillä? Pari kolme säiliövaunua, hakevaunu ja ehkä joku umpivaunu. Kouvola tavarassa seisoi nimittäin tällainen runko lauantai-iltana ja mietiskelin että mistähän se on tullut. | ||||
![]() |
15.12.2024 11:55 | Petri Nummijoki | ||
Pyhäsalmi-Kokkola-malmijunissa sallittiin yhdelle Dv12-veturille 1350 t ja Dv12-parille 2700 t https://vaunut.org/kuva/85542. Tosin se oli jo ääritapaus mutta lienevätkö 1800 t Dv12-parille ja 2500 t Dr19-veturille täysin vertailukelpoisia nekään? Dv12-parilla on vedetty 1800 tonnin junia myös 12,5 promillen noususuhteen radoilla mutta olisiko 2500 t Dr19-veturille paremminkin 10 ‰ radoilla käytetty junapaino? Kuulostaa ainakin aika paljolta esiintyäkseen myös mäkisillä radoilla. | ||||
![]() |
15.12.2024 11:51 | Antti Tapani Häkkinen | ||
Seuraavasta kuvasta selviää. | ||||
![]() |
15.12.2024 11:46 | Stefan Baumeister | ||
Ilmeisesti perjantaina syntyi ruuhka kun edessä kulkuva IC 150 millä minä matkustin seisoi aika pitkä Pasilassa ja lopuksi saapui 10 minuuttia myöhässä Helsinkiin. Melkein sen perässä saapui sitten PYO 276. | ||||
![]() |
15.12.2024 10:51 | Ari-Pekka Lanne | ||
Hieno kuva. Niin, ja että virroittimen hiilet ylipäätään pysyisivät käyttökelpoisina. Ilman ajolangan jatkuvaa siksakkia se suorastaan uurtaisi niihin syvät lovet alta aikayksikön. | ||||
![]() |
15.12.2024 10:50 | Jukka Ahtiainen | ||
Positiivisia ajatuksia tuollaiselle keskipitkän matkan junatyypille, joka pysähtyy myös pienemmillä asemilla, vrt. DB Regio https://vaunut.org/kuva/131447?u=2471&maa=145&t=regio Kyytiin pyrkijöitä olisi myös Kouvolan yläpuolella, missä itäisen Suomen elinvoimaa olisi edullista edistää junayhteyksillä Naton maavoimien alaesikunnan suunnalla sen sijaan, että radan kallistusta lisätään niin, että liikennepaikalla ei voi pysähtyä. ”Eli, kulkusuunnan vaihdon lisäksi muutamalle junalle Kouvolassa myös junatyypin vaihto.” |
||||
![]() |
15.12.2024 09:25 | Jarno Piltti | ||
Hienosti tulee esiin ajojohdon siksakki. Jotta virroitin kuluisi tasaisemmin. | ||||
![]() |
15.12.2024 09:21 | Jarno Piltti | ||
On komea, tulee pakettikatkojunat mieleen. Deeveen kylki näyttää elämää nähneeltä. | ||||
![]() |
15.12.2024 07:54 | Noah Nieminen | ||
Sr1 3055? |