Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 11.11.2025 14:44 Jaakko Tuominen  
  Onnistuisko joltain pistää karttalinkki tähän kohtaan?
kuva 11.11.2025 14:20 Jouni Halinen  
  Mä oon aina ihmetellyt tuon Anglian takaikkunan funktiota. Nyt asiantila selvisi eli ratkaisu mahdollistaa takapenkille hyvät päätilat ja samalla saadaan peräkontti syvemmäksi ja takaluukku isommaksi.
kuva 11.11.2025 14:10 Jouni Halinen  
  Oikealla haarautuu ns. Hakkilan rata joka tunnetaan myös nimellä Santarata. Wikibediassa on laadukas artikkeli ko. radasta, ja vielä runsain kuvin varustettuna. https://fi.wikipedia.org/wiki/Tikkurila%E2%80%93Hakkila-rata

Viimeinen tieto radan kohtalosta on nyt ”koplauksen” alaisena, eli valtio ja Vantaan kaupunki ovat sopineet asiasta johon liittyy osana Vantaan ratikan rahoituspaketti:

”Syyskuussa 2024 ilmoitettiin, että Tikkurila–Hakkila-rata on päätetty purkaa. MAL- eli maankäytön-, asumisen- ja liikenteen sopimuksen neuvottelutulosten perusteella valtio luovuttaa radan ja sen päässä Hakkilassa olevia maa-alueita Vantaan kaupungille hyvityksenä siitä, että valtio alensi rahoitusosuuttaan Vantaan pikaraitiotiestä 177 miljoonasta eurosta 144 miljoonaan. Rata-alueelta vapautuva maa-alue varataan asuinrakentamiseen. Maa-alueiden arvoksi on laskettu noin 35 miljoonaa. Vantaan kaupunki-tilalautakunta hyväksyi radan lakkauttamisen kokouksessaan 4. kesäkuuta 2025”.

Mun entinen duunikaveri Xeroxsilla rakensi vuosikausia lyijytehtaan tiloissa serkkupoikiensa kanssa noin 15 metristä purjevenettä, rakenne oli palsapuu ja kummallakin puolella lasikuitua+hartsia ja siihen sitten sisäänhenkitykseen lyijyä "kaupanpäälle" ja ilman mitään suojaimia. Kari sitten kuoli aika nuorena johonkin syöpään.
kuva 11.11.2025 13:53 Jouni Hytönen  
  Jatkokset hiukan painuneet.
kuva 11.11.2025 13:17 Rasmus Viirre  
  Sakean pilvisestä taivaasta huolimatta tässä on jotenkin hieno meno päällä. Vauhdin tuntua sekä rauta- ja maantiellä!
kuva 11.11.2025 13:15 Rasmus Viirre  
  Kauniisti paistaa aurinko puiden välistä.
kuva 11.11.2025 10:19 Pertti Miettinen  
  Koskas tuosta opastimesta on hävinnyt tuo junanlähetysopastin? Epäilys on, että vuoden 1984 ratapihamuutoksen yhteydessä?
kuva 11.11.2025 08:55 Juho Rintala  
  palikkaexpress ;)
kuva 11.11.2025 08:54 Juho Rintala  
  vaikea uskoa että Dr19 savuttaa :)
kuva 11.11.2025 01:08 Reijo Salminen  
  Tuota asetehtaan alueen liittämisveivaamista lukiessa tuli kyllä mieleen että taisi olla Standerskjöldillä aika otollinen paikka lähteä Venäjälle hommiin. https://fi.wikipedia.org/wiki/Hugo_Standertskj%C3%B6ld Valitettavasti hienossa Nobelin veljeksiä käsittelevässä sarjassa ei juuri Hugoa mainittu sanallakaan, hän jäi kuitenkin hoitamaan Tulan ja Izevskin hommia kun Robert (ja Ludvig) lähti Bakun reissun jälkeen muihin hommiin.
kuva 10.11.2025 23:36 John Lindroth  
  Kuvaa suurentamalla kaksi viimeistä vaunua lienee lanterniinikattoisia!
kuva 10.11.2025 23:00 Rasmus Viirre  
  Mm. tämäkin kuva jäänyt huomaamatta intin aikaan. Todella näyttävä ja hieno tuollainen pölkkyjuna! Hyvin valittu kuvauspaikka sille.

GRK:han osti Komsorin reilut kuusi vuotta sitten ja myös Winco taisi olla GRK:n tytäryhtiö jos oikein muistin. Joissain vaunuissa luki/lukee yhä Komsor.
kuva 10.11.2025 22:29 Esa Leskelä  
  10 miljoonan euron erikoiskuljetus. Kannattanee käyttää tarkoituksenmukaista vetokalustoa sen mukaan, miten sitä on vapaana.
kuva 10.11.2025 22:27 Oula Vattulainen  
  :(
kuva 10.11.2025 22:02 Erkki Nuutio  
  Siis lantereniini-telivaunut. Vuosi-ensiarvaus olisi ehkä 1908...1911 - kunnes tarkennusta jostain löytyy.
Tärkeintä on että kuva on hieno.
Junakokoonpanoa valottaa vähän tämäkin kuva: https://vaunut.org/kuva/35721?kv2=1921&tag0=0%7CH1%7C
kuva 10.11.2025 21:14 Rasmus Viirre  
  Jahas, jopa erikoiskuljetuksissa aletaan vanhaa kalustoa syrjäyttämään. Milloin lie nähdään Dr19 Osg:n tai Otanmäki expressin keulalla?
kuva 10.11.2025 20:35 Esa J. Rintamäki  
  Olen samaa mieltä herra Simon kanssa. (Zoom-zoom !)
kuva 10.11.2025 20:20 Teemu Lokka  
  Oli siellä eräs Maalitehdaskin, joka vielä on toiminnassa ;)
kuva 10.11.2025 20:03 Tauno Hermola  
  Tuosta tulikin mieleen, että joskus 70-luvun alussa noilla main oli makuuvaunuja, joissa tarjottiin vaatimattomia majoituspalveluja. Paikka oli huoltaseman vieressä, 'respa' oli huoltoasemalla, ei tainnut kuitenkaan olla tuon nykyisen ABC:n paikka. Joku vanhempi Pieksämäkeläinen ehkä muistaa paikan.
kuva 10.11.2025 19:55 Simo Toikkanen  
  Kuvaa voimakkaasti suurentamalla junan kaksi viimeistä näkyvää vaunua vaikuttaisivat olevan nimenomaan kattokorokkeellisia ns. lanterniinitelivaunuja.
kuva 10.11.2025 18:52 Antti Tapani Häkkinen  
  Junan numero ois ihan kiva saada tunnisteisiin. Lienee tässä tapauksessa T 52182.
kuva 10.11.2025 17:22 Juho Rintala  
  Okei
kuva 10.11.2025 16:10 Linus Mansner  
  Kumiaa.
kuva 10.11.2025 15:50 Pasi Seppälä  
  Tyylikäs! Juna valaistuu hienosti.
kuva 10.11.2025 15:33 Daniel Nironen  
  24, 20, 16, vaihtelee. Tässä junassa oli 20.
kuva 10.11.2025 14:30 Juho Rintala  
  Oho kommenttini oli väärässä, katoin että oli kuvattu eilen
Kuvasarja:
Museoitu Tve5 601
 
10.11.2025 14:19 Petri Nummijoki  
  Kallen esikuva kai https://vaunut.org/kuva/52279.
kuva 10.11.2025 14:04 Erkki Nuutio  
  En osaa vaunu- tai muulla asiatiedolla arvioida kuvausvuotta. Tutunoloisesti miellyttävä kuvamateriaali ja Kannaksen huvilamyynnin huippuvuodet (jonka postikorttikauppakin havaitsi) johtaa kuitenkin todennäköisyyspäätelmään: kuvattu 1913-1911 välillä.

Ovatko taaimmaiset näkyvät vaunut kattokorokkeellisia telivaunuja? En havaitse niissä kattokorokkeita.
Sivulla 165 Kaskimiehen Valtionrautatiet -kirjassa on kuva tällaisista Pietarin Suomen asemalla.
Voivatko takimmaiset näkyvät vaunut ollakin suorakylkisiä kattokorokkeettomia telivaunuja, joita valmistettiin vuodesta 1912 lähtien???
Jos ovat, se varmistaisi kuvausvuoden välille 1912-1913. Vuoden 1914 kuvauksia tuskin ehdittiin siirtää postikortteihin.
kuva 10.11.2025 13:41 Juho Rintala  
  Kuin monta vaunua tälläisessä yleensä kulkee?
kuva 10.11.2025 13:30 Tauno Hermola  
  Hauska paikka rantasaunalle - Street Viewsta näkee, että siinä on katu valoineen ja jalkakäytävineen aivan tuon saunan päädyssä olevan nurmikon vieressä :)
Kuvasarja:
Museoitu Tve5 601
 
10.11.2025 13:24 Esa J. Rintamäki  
  Mikäli oikein muistan, niin Kisko-Kallen perusrakenne on peäisin 1930-luvulta.

Sen aikaista saksalaista ergonomian tietotaitoa oli havaittavissa lähinnä Dachaun "leirikeskuksen" uunien mitoituksissa...?
kuva 10.11.2025 11:02 Rainer Silfverberg  
  Siisti kuva!
kuva 10.11.2025 10:41 Reijo Salminen  
  Tiedostonimellä hakemalla löytyy, ja sivulla 53 on kerrottu tuosta "Rajajoen asetehtaan alueen liittäminen Venäjän keisarikuntaan v. 1864"
kuva 10.11.2025 10:30 Pertti Miettinen  
  Ari, itäiseltä on päässyt Perkiöön V452;n kautta joka on ollut ennen tuota raideristeystä
Kuvasarja:
Museoitu Tve5 601
 
10.11.2025 09:38 Petri Nummijoki  
  Kisko-Kallea on tosiaan käytetty linjaveturinakin. Kuvan https://vaunut.org/kuva/9446 yhteydessä oli esimerkki Lapuan ja Kauhavan välisestä liikenteestä. Eihän se tosin siihen aidosti riittänyt vaan tarvitsi "mäennousuapua" mutta pakkohan asiat oli jollain tavalla järjestää, mikäli jossain kirjoituspöytien takana oli tultu siihen tulokseen, että sama Kalle ehtii hoitaa molempien asemien työt.

Mutta se tietysti voi olla Tve5:n hankinnalle pätevä peruste, ettei noita vanhempia pienvetureita pidetty enää työskentelyolosuhteiltaan ajan hengen mukaisina.
kuva 10.11.2025 09:36 Kari Haapakangas  
  Ehkä ennemmin moottoriresiina, huomioiden sentään aihepiirin...
Kuvasarja:
Museoitu Tve5 601
 
10.11.2025 09:03 Jouni Hytönen  
  Kisko-Kallen lähes ainoa hyvä puoli onkin ahtaisiin paikkoihin mahtuminen. Käyttöergonomia on kammottava - tai siis oikeastaan ergonomian täydellinen puuttuminen ihan kaikkialta. No, ehkä silläkin on menneinä aikoina siirrelty yksittäisiä vaunuja teollisuusraiteilla paikasta toiseen, mutta sääliksi käy, jos joku on työkseen Kisko-Kallella säännöllisesti joutunut linjalle lähtemään.
kuva 10.11.2025 08:58 Jouni Hytönen  
  2621, 2661 ja 2663 olivat kolme viimeistä 26-sarjan Dv12-veturia ilman Vapitia 90-luvun alussa. Nyt ei ihan muisti toimi, jäikö tämä vai 2663 aivan viimeiseksi.
kuva 10.11.2025 07:50 Jimi Lappalainen  
  Toimiva linkki Oton kuvaan: https://vaunut.org/kuva/72512
kuva 10.11.2025 07:25 Jimi Lappalainen  
  Erittäin asiallinen kuva.
kuva 10.11.2025 01:27 Esa J. Rintamäki  
  Herra Juho, silti olen vielä mopo, verrattuna harrastuksemme isoihin nimiin.
kuva 09.11.2025 23:45 John Lindroth  
  Kuva jossa on tunnelmaa!
kuva 09.11.2025 23:20 John Lindroth  
  Korjaus "näppäilyvirhe"esittämääni Hk1 tekstiin, veturi veturi 298 on tarkoitus olla 238!
kuva 09.11.2025 23:02 Antti Ojala  
  Herra Erkki: Selitys on proosallisempi, olet osoittanut linkillä paikallistiedostoa omalta levyltäsi. Eipä silti, hakusanaviittaus esimerkiksi Wikipediaan, voi olla toimivampi kuin pitkä, erikoismerkkejä sisältävä linkki, joka voi mennä helposti rikki. - Myös kirjallisuusviittaus kodeista yleisimmin löytyviin kirjoihin on hyvä ja suositeltava tapa.
kuva 09.11.2025 22:49 Juho Rintala  
  Esa on harrastanut 50 vuotta kun jotkut kuten minä vasta pari vuotta :)
kuva 09.11.2025 22:48 Juho Rintala  
  Kuudessa päivässä ehtii veturi Heinolasta Imatralle, noh ei ihme, sehän on kalustokiertoa.
kuva 09.11.2025 22:31 John Lindroth  
  Hieno historiallinen kuva! Veturi 239 toimi ainakin 50-luvulla Porvoon junissa! 50-luvun Porvooseen linkitetyt HK1 veturit ovat ainakin 298/239/240ja 241.Eräs edesmennyt hyvin tuntemani Pasilan vek kertoi aikanaan olleensa lumiaurajunassa Hk1 veturilla Porvoon radalla tällöin aurajuna juuttui kallionleikkaukseen ja tarvitsi apuvoimia päästäkseen eteenpäin!
kuva 09.11.2025 22:31 Aapo Vanhatalo  
  Kiitos!
kuva 09.11.2025 22:26 Erkki Nuutio  
  Upea veturikuvanäkymä! Pitäisin veturin numerona 239:ää.
Signaalinaru taitaa lähteä tenderin takanurkasta vaunustoon.

Juna on menossa Pietariin, ja Valkeasaari on Venäjän tullin tulliasema sinne mentäessä.
Valkeasaari Inkerin puolella kuului suuriruhtinaskuntaan vuoteen 1864 asti, mutta siirrettiin tällöin keisarikuntaan lähinnä Siestarjoen asetehtaan vuoksi ( file:///C:/Users/Erkki/Downloads/Haik-1967-1-5.pdf ).
Rajanmuutokseen kytkeytyi Venäjän asetus Suomelle korvaukseksi annettavasta aluekaistastaleesta Jäämeren rannalla (Petsamo).

Suora linkki ei ehkä toimi, koska fsb ja kotimaiset aateuskovaiset ovat netissä hereillä 24/7. Tätä asiaa sivuavat wiki-tekstit on myös sensuroitu. Kokeile googlesta: Toivo Paloposki Rajajoen asetehtaan alueen liittäminen Venäjän keisarikuntaan v. 1864 Historiallinen aikakauslehti 1967 (27 s.)
kuva 09.11.2025 22:05 Hannu Peltola  
  Historiaa huokuva hieno kuva!
kuva 09.11.2025 20:59 Pertti Miettinen  
  Eipä oo kun maaliskuun 1998 opastin tiedot.