Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
09.02. 17:15 | Lenni Voutilainen | ||
| Ainakin Sorsasalossa se viettää vain 2 tuntia ja puoli tuntia että aika nopeasti saa lastattua.. tai sitten purettua lastin.. | ||||
|
09.02. 17:00 | Jouni Hytönen | ||
| Tässä taitaa vielä olla vaihteesta 069 lähtevä turvaraide ilman raideopastinta, mutta mahtuisikohan sinne enää Dr13? | ||||
|
|
09.02. 16:57 | Jouni Hytönen | ||
| Maisemat ovat tässä ehtineet muuttua siten, ettei tällaista kuvaa voi enää ottaa. Kaikki raiteet ovat nykyisin sähköistettyjä. | ||||
|
|
09.02. 16:52 | Antti Tapani Häkkinen | ||
| Minkäs verran Kuopion päivystäjällä on kokoamista tehtävänä Sorsasalosta paluun jälkeen? Jotenkin kuvittelisi, että Sorsasalosta saapuva letka lähtisi melko samanlaisena eteenpäin ja päivystäjä voisi vain saapua suoraan Sorsasalosta Tavaran sivuraiteille ilman sen kummempaa vekslailua, mutta ilmeisesti jotain järjesteltävää kuitenkin on, kun pitää käyttää aseman edustaa vetoraiteena? | ||||
|
09.02. 16:49 | Antti Tapani Häkkinen | ||
| Melko normaalia muuallakin, lähtövalmisteluissa voi vierähtää tovi vielä veturin vaunuihin kytkemisen jälkeenkin. | ||||
|
09.02. 16:47 | Aarni Lilja | ||
| Upea kuva Niklas. | ||||
|
|
09.02. 16:33 | Rasmus Viirre | ||
| Ylivieskasta lähtevät junat ovat usein kasattu hyvissä ajoin. Joskus veturit ovat seisseet puuvaunuissa kiinni yli tunninkin verran ennen lähtöä. Niin diesel kuin myös sähkärit. | ||||
|
09.02. 16:31 | Jimi Lappalainen | ||
| Nenialitnalloh Ävätnel siis? | ||||
|
09.02. 16:13 | Aarne Rantala | ||
| Hieno kuva, Niklas! | ||||
|
09.02. 15:17 | Erkki Nuutio | ||
| Sitten tuli tilatankkijärjestelmä vuodesta 1968 lähtien. Hankkijan MKT-tehtaat Malmilla aloitti kuorma-auton alustalle laitettavien jäähdytettyjen imutankkikorien sarjavalmistuksen. Alusta oli valtaosin Kontio-Sisu, perävaunullisena joskus R- tai M-Sisu. Asia on selostettu Sisu-Viestissä 1/1976 s.4-7. Sattui jarrutustuntoa koskenut kirjoitukseni Hallittua jarrutusta samaan lehteen s.12-13. |
||||
|
09.02. 14:43 | Noah Nieminen | ||
| Kiitos! | ||||
|
|
09.02. 14:30 | Aarni Lilja | ||
| Upea kuva Noah. | ||||
|
09.02. 13:31 | Noah Nieminen | ||
| Upea on tämäkin. | ||||
|
09.02. 12:40 | Lenni Voutilainen | ||
| Hyvä kuva, ja todella harvinainen. Nykyään menee enemmän näitä outoja sekoituksia veturin siirroissa. | ||||
|
09.02. 12:39 | Lenni Voutilainen | ||
| Mainio kuva! | ||||
|
|
09.02. 12:27 | Markku Naskali | ||
| Ja pienempiä eriä kuljetettiin myös henkilöjunan konduktöörivaunussa. Samalla junalla menin kouluun kuin setäni lehmien maito meijeriin. Tyhjien tonkkien palautus oli usein kovinkin vauhdikasta... | ||||
|
09.02. 12:22 | Lenni Voutilainen | ||
| Niitä on niin monia että vaikea muistaa, muistan ulkoa vain raakapuuvaunut ja muutaman kontti vaunun. | ||||
|
|
09.02. 12:19 | Lenni Voutilainen | ||
| Ahaa, kiitos selvennyksestä. En ole koskaan kuvannut Kuopion PAI:ta joten vähän ihmettelin että mikäs tämä homma on. | ||||
|
|
09.02. 12:18 | Noah Nieminen | ||
| Minunkin "heikkous" on säiliövaunulitterat... Ei niitä ikinä opi ulkoa :D | ||||
|
09.02. 12:09 | Lenni Voutilainen | ||
| Saattaapa olla, kun toinen virroitin kipinöi sähköä vähäsen. | ||||
|
|
09.02. 12:05 | Eemil Liukkonen | ||
| Täysin normaalia toimintaa heti, kun päivystäjä on saapunut Sellulta Kuopion Tavaraan, jonka perään tapahtuu vaihtotyöt ja T 4048:n kokoaminen ja maanantaisin T 4042:n kokoaminen. Kokoamisen ohella vaihtotyöt tehdään siten, että veturi vaunuineen joutuvat ottamaan "vauhtia" asemalta, koska vaihtotöiden ohella joudutaan menemään usean vaihteiden läpi, mikä pakottaa sen, että vaihtotyö käy asemalla asti poikkeamassa. Eli noin ikään mitään ei ole menny pieleen ja normaaleja arkipäivän rutiineja tässä tapahtuu. | ||||
|
|
09.02. 11:35 | Noah Nieminen | ||
| Olisiko kyseessä ns. "kuuranpoisto", jossa ensimmäinen virroitin ei ota jännitettä, ja se poistaa jää-aineksen pois ajolangalta. Näin virtaa ottava virroitin ei kulu niin nopeasti. Keskustelua aiheesta täällä: https://vaunut.org/kuva/178803?u=5531 | ||||
|
09.02. 11:12 | Petri Nummijoki | ||
| Vakituisesti kesäaikataulukauden 1984 alusta mutta jo saman vuoden keväällä niitä oli Turussa koulutusajossa https://vaunut.org/kuva/5289. Sitä ennenkin on ollut satunnaisia vierailuja. Kuvan https://vaunut.org/kuva/23660 kommenteissa Jorma kertoo yhdestä sellaisesta. | ||||
|
|
09.02. 10:53 | Raimo Harju | ||
| Milloinka nämä aloittivat liikennöinnin Turkuun. | ||||
|
09.02. 10:45 | Kai Krause | ||
| Hieno talvikuva, (miksi kaikki veturit ei ole punaisia) | ||||
|
09.02. 10:30 | Erkki Nuutio | ||
| Jyrkät kaiteelliset kulkuportaat ovat oikealla ojan ylityspuiden jatkeella. Näkymä ei luultavasti ole Siperian rautatieltä ( https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1982280?page=4 ), koska siellä päin asut ovat värikkäämpiä. Kaukasuksen miehet kulkevat mustissa ja papakha-turkislakitettuina. |
||||
|
|
09.02. 10:19 | Kari Haapakangas | ||
| Jonkinlainen virstanpylväs (?) taitaa olla ihan oikeassa laidassa. Eipä siitä(kään) isommin selvää saa... | ||||
|
Kuvasarja: Rautateiden merkinantolaitteita: Finnlux-käsiopastelyhty 1970-luvulta |
09.02. 10:01 | Petri Nummijoki | ||
| Tuossa filmin kohdassa 8 min 40 sek ei varmastikaan näytetä vilkkuvaloa vaan junanlähettäjä näyttää lähtö-opastetta eli vihreää valoa viedään ylhäällä kaaressa. Näitä paristokäyttöisiä lyhtyjä pidettiin kai vielä 1950-luvulla liian heikkotehoisina ja junaliikenteen kannalta kriittiset opasteet tuli antaa karbidilyhdyllä, jos asemalla ei ollut erillistä sähköjohdon päässä olevaa lyhtyä. Mutta sattui tapauksia, että ohikulku sallittu-opaste jäi junalle näyttämättä, koska karbidilyhty sammui kriittisellä hetkellä eikä sitä ehditty sytyttää uudestaan. Sen jälkeen päättävillä tahoilla päädyttiin siihen, että opasteen näyttäminen edes jollain keinolla on parempi ratkaisu, kuin näyttämättä jättäminen ja paristolyhtyihin liittyvät rajoitukset muuttuivat vain suosituksiksi. |
||||
|
|
09.02. 09:57 | Jouni Hytönen | ||
| Ei nyt ehkä noin yksioikoisesti kannata vielä tuomita, etteikö leimasta jotain voitaisi saada irti. Laita kuva kortin toisesta puolesta, niin katsellaan yhdessä. :) | ||||
|
09.02. 09:05 | Linus Mansner | ||
| Ja lisäyksenä vielä, että juna pysähtyi opastimelle Turkuhallin seisakkeen lähistölle ja siitä jatkoi dieselillä muutaman minuutin pysähdyksen jälkeen. | ||||
|
09.02. 06:25 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ai. No, syitä voi olla monia. Veikataan sitten vaikka »teknistä pysähdystä». Kulkulaitokset saattavat joskus tilttailla. Muistan kun ajoin aikanaan Turku-Oulu -yöpikavuoroa. Yöauto koiraili perjantain 29/6 ― sunnuntain 1/7-2012 Oulun-reissulla sillä viissiin, että se ei yhtäkkiä antanutkaan tehoja. Muistaakseni diagnostiikka antoi hyvin kitsaasti, jos ollenkaan, vinkkiä vian luonteesta. Akuutisti häiriö kuittaantui sillä, kun pysähtyi hetkeksi. Sitten pääsi taas muutama sata kilometriä niin kuin ei mitään, kunnes sama oire jälleen uusiutui. Lauantai-illalla 30/6-2012 Oulusta lähtiessä »vedonesto» löi päälle heti lähtölaiturista irtauduttua. Kyydissä sattui olemaan lisäksi Turistiauton »pakettimatkustaja» sekä teknillinen eläkeläishenkilö, niin pähkäiltiin hetki kolmeen pekkaan, mistä voisi kiikastaa: https://arktiset.kuvat.fi/kuvat/2012/06/extra/53.jpg . Kun sitten aikanaan vein laitoksen Turun päässä Avantiin raskaskalustokorjaamolle, asentaja törkkäsi auton läppäriinsä, jolloin selvisi hetkessä, että vika on paineanturissa. Ei mennyt aikaakaan, kun hän oli jo avaamassa lattialuukkua Volvon keskiosan kohdalta ja vaihtamassa hyllystä hakemaansa varaosaa rikkinäisen tilalle. |
||||
|
09.02. 05:29 | John Lindroth | ||
| Tämän Sächsische IV K veturin rakentajana Lisään seuraavaa ! GI modell on toimittanut tämän mallin varustettuna alustaan valmiiksi asennettuun Faulhaber moottoriin,sekä välityksen kumpaankin välityksillä valmiisiin teliin!Näinollen rakentajalla jää tehtäväksi veturin kori yksityiskohtineen ja alustan kankinoneisto. | ||||
|
Kuvasarja: Rautateiden merkinantolaitteita: Finnlux-käsiopastelyhty 1970-luvulta |
09.02. 02:47 | Timo Järvi | ||
| "Toinen konsti tällä opastelyhdyllä vilkuttamiseksi: - käännellään ranneliikkeellä vaakasuunnassa edestakaisin. Näin meneteltiin silloin kun katkaisijalla vilkuttelu olisi vienyt aikaa tarpeettomasti." Aivan, kuten tässä hienossa rautatie-aiheisessa ajankuvassa ja dokumentissa (kohdassa noin 8 min 40 sek). Onpa videoon tallentunut myös aitoa Hurun jyrinää :) Junamatkan hurmaa 1968: https://www.youtube.com/watch?v=t6dEFYNbznk&t=472s |
||||
|
09.02. 02:31 | Timo Järvi | ||
| Samoin, asijallisuus kolahtaa ja kovaa. Äänimaiseman ja radan varteen ohi menneen junan jälkeen leijailemaan jääneen kömyn voi melkein aistia :) | ||||
|
|
08.02. 23:31 | Linus Mansner | ||
| Veikko, Turun jälkeen jatkoi ainakin sähköllä. | ||||
|
08.02. 23:05 | Hannu Peltola | ||
| Hyvää pohdiskelua kuvasta! Tämä oli alkuperäinen kuva, josta ChatGPT:n kanssa lähdimme liikkeelle: https://vaunut.org/kuva/160552?s=1 | ||||
|
08.02. 22:58 | Hannu Peltola | ||
| Aneby on Mjölbyn ja Nässjön välillä Östra Stambananilla. Kaksoisraide Nässjöhön valmistui 1921 ja pohjoiseen Finnarydiin 1926. Rataosa sähköistettiin 1933 eli se on myös tämä kuvan ensimmäinen mahdollinen kuvausvuosi. Stig Lundinin kotisivut tarjoavat myös Anebystä hengästyttävän määrän tietoa: https://stiglundin.se/jarnvag/18116952/osb/linje/aneby.htm Veturi on joka tapauksessa D-sarjaan kuuluva, mutta olisin tulkitsemassa puskinpalkin vasemmalla puolella olevan numeron 14x-alkuiseksi. Veturissa on myös teräshytit perinteisen puukorin sijaan. Tällöin vaihtoehtoina olisivat veturit #142 tai #144. Kumpikin näistä vetureista oli valmistunut Asealla vuonna 1925, mutta vuonna 1934 ne muutettiin tavarajunanveturiksi alasarjaan Dg. Näissä välitys oli muutettu niin, että suurin sallittu nopeus oli ainoastaan 70 km/h (vuodesta 1936 75 km/h). Teräshytit oli muutettu vetureihin vuonna 1936. Jos tulkintani veturin numerosta pitää paikkansa, kuvaushaarukka on vuodet 1936-1944. https://www.svenska-lok.se/motor.php?s=20&litra=D&typenr=1 Kuvan juna on varsin tyypillinen ruotsalainen 1930- ja 1940-luvun henkilöjuna. Sinällään Dg-sarjan tavarajunanveturin käyttö henkilöjunassa ei ole poikkeuksellista, useimmille junille riitti hyvin veturin 75 km/h nopeus. Junassa on ensimmäisinä vaunuina G- ja Gs-sarjan umpitavaravaunut kiitotavaralle, yksi telimatkustajavaunu, yksi joko kaksiakselinen tai telimatkustajavaunu ja viimeisenä F-sarjan konduktöörivaunu. Veturista suoraan vasemmalle on muinainen moottoriresiina. Mielenkiintoinen kuva kaikkinensa! |
||||
|
|
08.02. 22:26 | Jorma Kattelus | ||
| Sähköhäviöiden suuruudet. Muuntajat: Tyhjäkäyntihäviöt ovat tyypillisesti noin 0,3 % – 0,5 % muuntajan nimellistehosta. Kokonaisuus: Kehittyneissä sähköverkoissa siirron ja jakelun kokonaishäviöt ovat noin 7–10 %, joista osa on näitä jatkuvia lepo- eli kiinteitä häviöitä. |
||||
|
|
08.02. 22:09 | Lenni Voutilainen | ||
| Tämä siis piti mennä Kuopio Tavaraan mutta taisi jokin mennä pieleen niin meni aseman kautta. | ||||
|
|
08.02. 22:08 | Lenni Voutilainen | ||
| Taitaapa olla mutta en muista niitten vaunujen nimiä ihan tarkasti. | ||||
|
|
08.02. 22:07 | Erkki Nuutio | ||
| Vihjeitä ei ole juurikaan. Kaksi miestä, sotilas (?) ja rautatieläinen. Edellisellä lienee tämänkaltainen perinteinen hattu: https://en.wikipedia.org/wiki/Papakha#/media/File:Azerbaijani_old_man_in_Papakh.jpg . Olisiko rautatielinjaa Bakun suunnalla? Ennen bolsuvaltaa, eli ehkä 1900-luvun alun tienoillta. Myös osseettien perinteinen hattumuoti sopii kuvaan: https://commons.wikimedia.org/wiki/Category:Ossetian_traditional_clothing#/media/File:Mukagov_kin_from_Dargavs.jpg Harva azeri tai osseetti on on perinteisissä Kaukasuksen alueen ammateissa. Hyllyssäni on pohjoisosseetti Tokaevin kiinnostava kirja: Stalin means war (1951) . Tämä oli everstinä Neukkulan lentokonetutkimuksessa 1938-1945 ja sodan päätyttyä Stalinin käskystä kaappaamassa saksalaisia tiedemiehiä Neukkulaan. Loikkasi länteen ja jatkoi professorina Briteissä ja USA:ssa, kirjoitteli rakettitekniikan kirjoja ja osallistui Apollo -kuuohjelmaan |
||||
|
|
08.02. 22:06 | Lenni Voutilainen | ||
| Kiitoksia! | ||||
|
|
08.02. 21:54 | Veikko Hattunen | ||
| Eikö nuo ole Zan-v ja Zans? | ||||
|
|
08.02. 21:53 | Veikko Hattunen | ||
| Hieno kuva! | ||||
|
Kuvasarja: Junia Kuopion Asemalla 8.2.2026 |
08.02. 20:40 | Lenni Voutilainen | ||
| Laatu ei sitten ole taaskaan mitään parasta.. | ||||
|
|
08.02. 20:39 | Lenni Voutilainen | ||
| Molemmat virroittimet olivat ylhäällä... | ||||
|
|
08.02. 20:10 | Tero Korkeakoski | ||
| Tuli tästä mieleen että miten paljon sähkö "kuluu" sähköradasta jota ei käytetä? Kaipa siitä jonkinlaista virtahäviötä syntyy. Itselle kun tuo sähkötekniikka on hiukan tuntematon alue. Eli mietin vaan kun Tahkoluodon radassa on sähköt eikä siitä taas varmaan vuoteen ole sähköjuna kulkenut. Kannattaisiko nuo sähköt napata pois. | ||||
|
|
08.02. 20:03 | Aarni Lilja | ||
| Upea kuva Niklas. | ||||
|
08.02. 19:35 | Niklas Rinta-Kanto | ||
| Kiitoksia | ||||
|
08.02. 19:17 | Petri Nummijoki | ||
| Vaasan kiitojunalla MK55/56 ajoajat olivat Tampereen ja Vaasan välillä 4 h 10 min - 4 h 20 min aikataulukaudesta ja ajosuunnasta riippuen, joten kyllä juna pikavuoroa nopeampi oli mutta toki vain tässä yhdessä vuorossa, joka ajettiin pikajunaluontoisena myös Seinäjoen ja Vaasan välillä. Mainittu Haapamäen ratapihakuva on Veturimies-lehden 7-8.1962 kannessa, joten vuotta 1962 uudempi se ei voi olla. Toisaalta kuukausitilastojen perusteella H53/54 muuttui dieselvetoiseksi noin kesäaikataulukauden 1962 alussa, joten voitanee todeta, että kuva on täsmälleen vuodelta 1962. Pääsiäisen aikaan 1962 ehti H53/54 mahdollisesti olla jo muutaman kerran Hr12-vetoinen. Sinänsä voi tuntua yllättävältä, että Haapamäen radalla postihenkilöjuna H53/54 muuttui jo 1962 (pääsääntöisesti) dieselveturilla ajettavaksi, kun Savon radalla lähinnä vastaava juna H771/772 jatkoi pääosin höyryvetoisena jopa vuoteen 1971. Mutta syy lienee veturikierroissa. P61 oli suunniteltu ajettavaksi Ylivieskaan asti Hr12-veturilla kesäaikataulun 1962 alusta, joten illan aikana Seinäjoelle piti toimittaa jossain junassa toinen Hr12 P66:tä varten. Hr12 oli kyllä kuudessa tavarajunaparissakin Tampereen ja Seinäjoen välillä mutta niistä yksikään ei sopinut aikataulun puolesta luontevaksi pariksi P66:lle. |
||||
|
|
08.02. 19:16 | Antti Laajalahti | ||
| Pörssisähkö on kallista. | ||||
