Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
27.11.2024 08:05 | Kari Haapakangas | ||
| "Sirkus Arkadian" rakentaminen ei ole vielä alkanut, vaikka eipä ne kalliot silti tyhjillään olleet! Minun makuuni Helsingissä -ja koko Uudellamaalla- on aivan liikaa kalliota, mutta tämä mielipide nyt johtuu lähinnä siitä, että lapsuudenmaisemissani avokallioita oli tarjolla kovin hintsusti, pyöreä nolla, jos tarkkoja ollaan. Vasta koulussa opimme, että maamme on kallioinen ja siksi jää, mutta kotiseutumme sattuu sijaitsemaan säännön vahvistavalla poikkeuksella, eli Muhoksen muodostuman alueella. |
||||
|
27.11.2024 07:59 | Kari Haapakangas | ||
| Eikös noiden puomien vasemmalla puolella ole se silta, joka sai tiettyä kuuluisuutta tämän viimeisimmän Mannerheimintien kunnostuksen yhteydessä? | ||||
|
27.11.2024 04:39 | John Lindroth | ||
| Hyvä Lasse en minäkään! | ||||
|
|
27.11.2024 04:38 | Lasse Reunanen | ||
| Nyt en kyllä ajoneuvojen merkkejä ja malleja osaa tunnistaa. | ||||
|
27.11.2024 04:13 | John Lindroth | ||
| Esa Upeeta Soon were all gone! Ellei yhden suuren maan johto kohta vaihdu! "There will Never Be Any Piece (Until God is seated is seated is seated at the conference table) The Chi Lites 1974 Brunswick Records säv. Eugene Record. Upea Chi-Lites Piisi kannattaa kuunnella! | ||||
|
|
27.11.2024 04:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Where have all the 'Bärisrootikset' gone, long time passing? Where have all the patrons gone, long time ago? Where have all the factory owners gone, long time passing? Where are all the foremen gone, from Mänttä paper mill? They are resting in graveyards, - Oh, when we all ever learn? Where are all the flowers gone, long time passing? Where are all the roses gone, long time ago? Young girls picked and strew them, on those men's graves. - Oh when we all finally learn...? |
||||
|
|
27.11.2024 03:59 | John Lindroth | ||
| Vastaus omaan alkuperäiseen kysymykseenui on tietenkin Haudassa! | ||||
|
|
27.11.2024 03:46 | John Lindroth | ||
| Missä ovat tänään vuorineuvokset jotka haluavat edistää rautateiden tavaraliikennettä? Where did you All Go? Or is everything a result of mismanagement? | ||||
|
27.11.2024 02:16 | John Lindroth | ||
| Edustava kuva Paikusta! | ||||
|
27.11.2024 01:25 | John Lindroth | ||
| Hyvä kuva Heinolan Lättäjunasta! | ||||
|
27.11.2024 00:52 | John Lindroth | ||
| Upea maisemallinen kuva Porkkanasta! | ||||
|
|
26.11.2024 23:57 | Eljas Pölhö | ||
| Gösta Serlachius esitti 6.7.1928 toivomuksen, että "Vuohijoen" vaihteelle järjestettäisiin tavara- ja henkilöliikennettä. Perusteina oli, että Vuohijoen yhdyskunnassa asui yli 200 henkeä ja siellä oli Joenniemen ja Isoniemen kartanot sekä kymmenkunta muuta maanviljelijää. VR ei hyväksynyt ehdotusta miehitetystä pysäkistä (12.9.1928), mutta suostui miehittämättömään liikennepaikkaan, joka sai nimen Joenniemi. | ||||
|
|
26.11.2024 23:43 | Jouni Halinen | ||
| No niimpä tietenkin, mulla oli hetkellinen aivosumu kohtaus. | ||||
|
26.11.2024 23:38 | Eljas Pölhö | ||
| Silloin kun tämä vaunu valmistui 11/1949 sen sarjamerkki oli XGs. Vaunut XGs 030826 ja 030827 valmistuivat jo 10/1949. Päätös X-merkillä varustettujen virkatarvevaunujen jakamisesta B- ja X-vaunuihin tehtiin 1953 loppupuolella (Ko 1105/2125, 17.11.1953). | ||||
|
26.11.2024 22:59 | Jouni Halinen | ||
| Toi teksti tuli kuvan mukana, eli en vetänyt tekstiä ns. hatusta. | ||||
|
26.11.2024 22:58 | Jorma Rauhala | ||
| Eikös se ole oikeasti Töölön tavara-asema eikä Töölöön tavara-asema. Forssassa on myös kaupunginosa nimeltä Tölö, ja se nimi on siis suomea, ei ruotsia. Tölö:hän tarkoittaa ihan suomenkielistä asiaa. |
||||
|
|
26.11.2024 22:57 | Heikki Jalonen | ||
| Oikealla oleva suurempi rakennus kuuluu ilmeisesti Helsingin Konepajan rakennuksiin. | ||||
|
|
26.11.2024 22:53 | Jorma Rauhala | ||
| Eihän Rautatientori ollut mitenkään "lähes kokonaan bussien...pysäköintialueena", kun sehän oli Hesan pohjois-/itäpuolisen paikallisliikenteen bussien keskusterminaali. Siksi siellä niitä busseja kuvassakin on, mutta ei niitä siellä kovin pitkäaikaisesti seissyt. Mikonkadun ratikkapuistikon vasemmalla puolen asemalle päin on Hejuli-busseja ja oikealla puolella on kaupungin ulkopuolelle menevien bussien aluetta. | ||||
|
|
26.11.2024 22:49 | Heikki Jalonen | ||
| Eikös tuossa notkossa kulje Helsingin satamarata kohti Hietalahtea? Jolloin puomi on radan liikenteen turvana. Vastakkaisen suunan puomi näkyy myös, mutta se on aivan pystyssä, jopa takakenossa. Puomit olivat tietenkin käsikäyttöisiä, eiköhän siinä näy myös puomivahdin pienoinen tupa tuolla aidan jatkona. | ||||
|
|
26.11.2024 22:45 | Jorma Rauhala | ||
| Siis häh? Satamaradan tasoristeyksen puomit. | ||||
|
|
26.11.2024 22:32 | Heikki Jalonen | ||
| Vähän erikoinen tuo toinen issikka oikealta: ei ole luokkia. Lieköhän silavaljaat? Tai peräti aktivistihenkinen ajuri - luokki kun oli tyypillinen venäläinen valjasten osa. | ||||
|
26.11.2024 22:28 | Heikki Jalonen | ||
| Tämä on ilmeisesti Matka Puhelin Koppi? Oven ollessa täysin auki ollaan huolestuttavan pitkällä sisällä gabariitissa... | ||||
|
|
26.11.2024 22:17 | Jouni Halinen | ||
| Että meinasin ottaa ihan Aatusta oppia että oikein "kaasutetaan". Kaasu tehtiin Suvilahdessa mutta sille oli myös varastotosäiliö Kampissa, Runskin varrella. Näkyy tuossa linkin kuvasssa (pyöreä säiliö). Säiliö purettiin joskus 70-luvulla. Kaasua tehtiin läpi yön, koska säiliöiden piti olla piripintaan täynnä aaamusella kun suuressa määrässä koteja aloitettiin aamuaskareet. Kaasua käytettiin myös tehtaissa ja ravintoloissa. Kaasun valmistus kivihiilestä oli tosi törkyistä touhua jällelle jäi mm. Syanidijätettä, jota sitten vietiin mm. Myllypuron kuululle jätekaatopaikalle. Faija vainaa kulki siitä usein ohi fillarilla ja näki kun tankkiautoista kipattiin pahanhajuista jätettä hirsirallien läpi maanperään. Paikasta Marjaniemeen vievä oja haisi pahalle vielä lähellä merta. https://vaunut.org/kuva/172034?u=1809&d=26.11.2024 |
||||
|
|
26.11.2024 22:11 | Rainer Silfverberg | ||
| Olisiko 4.6.1973 koska on liputuspäivä? | ||||
|
26.11.2024 21:11 | Rasmus Viirre | ||
| Ja sarjansa vanhin yhä käytössä oleva Sr2! Hyvä hieno havainto | ||||
|
26.11.2024 20:25 | Heikki Jalonen | ||
| Ja siellä välissä taitaa lymyillä Ford Ranch Wagon, noin 1952 vuosiluokkaa. Tötterömäiset takalyhdyt ja etupään mulkoilevat silmät ovat vähän siihen suuntaan töröllään... Ranch Wagon oli Fordin halvin malli tässä autoluokassa; 2+1-ovinen ja varustelultaan enemmän työkäyttöön suunnattu. Luksullisemmat Country Sedan ja Country Squire olivat 4+1-ovisia ja niissä oli korkeampia ylellisyyksiä ja kimmeltävämpi kuorrutus. Tämä mallisarja oli Fordille tärkeä avaus tässä 1950-luvun vahvasti nousevassa autoluokassa. Vain muutamassa vuodessa ne saavuttivat (myös muilla valtamerkeillä) erittäin suuren markkinaosuuden ja kasvoivat kooltaan ja voimiltaan täysikasvuisen amerikkalaisen kromigalaksin mittoihin - ellei jopa ohikin. Siinä rinnalla jokin 1940-luvun lopun pyöräkkä Woody tai vuosikymmenen alkupuolen alku-Wagon näyttivät vanhanaikaisilta ja vaatimattomilta; vain noin viiden hurjan vuoden mentyä. Nykyään saa amerikkalaista Wagonia hakea. Sellaisia ei enää valmisteta. Jos ostaja sellaisen haluaa, hänen on mentävä ystävälliseen Imported-autojen kauppaan ja ostettava eurooppalainen (M-B, Audi, Volvo) tai japanilainen (Subaru). Wagon-autoluokan markkina on vuositasolla USA:ssa ollut viime vuosina luokkaa 220k. Siitä Subarun (Outback) osuus on luokkaa 160k (tilasto 2020) eli nykyään noin 3/4 USA:n Wagon-markkinasta on Subarun hallussa. Toki, valtaosa merkin USA-myynnistä kootaan Lafayetten, Indiana, kokoonpanotehtaassa. Kukapa olisi uskonut mikä mullistus on automarkkinaa ravistellut, tässäkin asiassa. Jos nuo takaikkunat ovatkin maalattua peltiä, malli on silloin Courier tai Customline Panel Van. Samaa perusmallistoa silti. Jälkimmäisissä toki oli arvokkaan ylelliset aidolla Vinyloidilla (TM) verhoillut sisustuksen pahviosat korvattu halvemmilla. Yleensä se tarkoitti 24 gauge Fordiumia (0,6 mm peltiä siis). |
||||
|
26.11.2024 20:25 | John Lindroth | ||
| Pääjohtaja Erkki Aalto kertoi aikanaan olleensa Urkin seurueessa hirvimetsällä! Aalto kaatoi hirven ,mutta seuraavan päivän Hesarissa luki "Presidentti Kekkonen kaatoi hirven". | ||||
|
26.11.2024 20:07 | John Lindroth | ||
| Hannu! Kiitos kysymästä ja mielenkiinnosta,asia on harkinta osastolla! | ||||
|
|
26.11.2024 19:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Se oli siis kaupunkikaasutehdas, jonka jatkumo oli Suvilahdessa. | ||||
|
26.11.2024 19:32 | Tauno Hermola | ||
| Onko kukaan tutkinut Tie- ja Vesirakennusten Ylihallituksen Rautatienrakennusosaston arkistoja? Missä ne ovat, Kansallisarkiston Helsingin toimipisteessä? Miten ne on järjestetty? | ||||
|
26.11.2024 19:08 | Janne Karresuo | ||
| Ei paha... Ei paha... | ||||
|
26.11.2024 18:58 | Arto Papunen | ||
| No onhan yhtiön Dr21:ssakin nimet Operailin jäljiltä: Jakob, Paul, Ants. Tuleeko vain naisten nimiä Dr20:iin? | ||||
|
Kuvasarja: Finna-kuvia |
26.11.2024 18:56 | Jimi Lappalainen | ||
| Rautatiemuseon kuva-arkiston amanuenssi vastasi sähköpostiini, ja vastaus kiteytyy tähän lauseeseen: "Jos asiakas haluaa korkearesoluutioisen kuvan, se pitää erikseen tilata museolta ja yksityiseen käyttöön kuvatallenne maksaa 20 €/kuvatiedosto + laskutuskulut 5 €." | ||||
|
|
26.11.2024 17:45 | Hannu Peltola | ||
| John, nähdäänkö malli jo tulevilla Savonradan päivillä? | ||||
|
|
26.11.2024 17:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Oliko Joenniemi perustettu periaatteessa Mäntän motin ja satunnaisen tavarajunan kohtauspaikaksi? Mäntän asemako säilytti vaihteiden avaimet? Jos kyseessä on silkka laiturivaihde, niin mikä selittää sivuraiteen läpi ajettavuuden? Mielestäni pistoraidekin riittäisi Hirvelän "torpan", Iso-Kälvin tai Niittysen tilojen tavaraliikennetarpeisiin (jos niitä nyt olikaan?). Vaiko Göstaa itseään varten? Siis tehtaalta kartanooonsa. |
||||
|
26.11.2024 17:11 | Raimo Harju | ||
| Tässä silmänruokaa kerrakseen. | ||||
|
26.11.2024 16:34 | Hannu Peltola | ||
| Tero, minusta tällä toisen radan omistajalla oli aivan oikea asenne. Hän on rakentanut ja rakennuttanut rataa ennen kaikkea omaksi ja operointikavereidensa iloksi ja leveilytarvetta ei ole. Päinvastoin, tietyn rajan jälkeen alkaa olla tarve pitää tuon tyyppiset kohteet vähän pienemmällä profiililla. Toisen radan mittasuhteista kertoo se, että noin 1000 m2 asuinkiinteistön yksi siipi oli varattu pienoisrautatiekäyttöön. Esillä oli noin 10000 mallin messinkimallikokoelma, rataa oli täysipäiväisesti rakentanut kaksi ammattirakentajaa kahden vuoden ajan ja sen lisäksi radan omistaja oli tilannut muutamia avainkohteita kaupallisilta pienoismalliyrityksiltä. EDIT vielä: yhden messinkimallin hinnaksi voi laskea keskimäärin vaikka 1000 USD, se antaa hahmon pelkän kokoelman hintalapusta! |
||||
|
|
26.11.2024 15:35 | Eljas Pölhö | ||
| Eikös veturien nimeäminen ole ollut perinteinen rautatiekäytäntö aivan 1800-luvun alusta lukien, Isossa Britanniassa se on jatkunut katkeamatta jo yli 200 vuotta. Suomen Valtion Rautateillä nimet säilyivät vain muutaman vuoden eikä vieläkään ole varmuutta kuinka nimet tosiasiallisesti oli kirjoitettu ja sama koskee Hangon radan vetureita. Linja-autopuolella on myös edelleen nimeämiskäytäntö rinnan numeroimisen kanssa. Esimerkiksi pieksämäkeläisellä Kantamatkat Oy:llä autoilla ei ole numeroita vaan ainoastaan nimet. |
||||
|
|
26.11.2024 15:02 | Tero Korkeakoski | ||
| Miksi tuollainen toive? Luulisi nimenomaan että haluaisi hiukan leveillä ratansa koolla. | ||||
|
26.11.2024 15:01 | Timo Salo | ||
| Nimenomaa! | ||||
|
|
26.11.2024 14:59 | Tero Korkeakoski | ||
| Linnavuoren raideko tuosta meni ali? | ||||
|
|
26.11.2024 14:56 | Tero Korkeakoski | ||
| Ovat huomanneet että Valtasiirrolla on kaikki koneet nimikoitu, niin matkivat idean sieltä(?) Noh, eiköhän noita ole muuallakin. | ||||
|
26.11.2024 14:44 | Ilkka Hovi | ||
| Ilmava asema-alue. | ||||
|
26.11.2024 12:40 | Lasse Holopainen | ||
| Eifet-vaunut ovat muuten aika terveellisiä käyttää, vaikka niitä olisi useamminkin käytössä. Meinaan niissä ei ole yhtään rasvaa, kuten nimikin sanoo: Ei fet. Heko heko. Mutta luistaakohan niissä sitten laakerit ollenkaan? | ||||
|
|
26.11.2024 10:53 | Eljas Pölhö | ||
| SKS kirjoitti: Näyttää iskeneen näppisvirhe kuvan tunnistetietoihin. Eifet 25301:n numeroksi on vääntynyt EFit:n numero 23501. | ||||
|
26.11.2024 10:49 | Rainer Silfverberg | ||
| Tämä kuva on taas 1971 paikkeilla otettu koska henkilövaunuja säilytetään Töölön ratapihalla. | ||||
|
26.11.2024 10:47 | Rainer Silfverberg | ||
| En näe yhtään Hr12 vetämää junaa kuvassa, ainnoastaan Sm-yksiköitä, ja ne ovat keltanokkaisia joten kuvan pitää olla otettu aikaisintaan 1976. Myös Finlandiatalon eteläsiipi ja Merihaan korkein torni ovat valmiina ja sekin viittaisi 1976 jälkeiseen aikaan. | ||||
|
Kuvasarja: Pollarin kääntöpöytäsilta |
26.11.2024 09:47 | Jorma Rauhala | ||
| Täällä on sillan suunnittelupiirustus: https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=15657 |
||||
|
26.11.2024 09:32 | Antero Airola | ||
| Nythän rataa on jatkettu pari kilometriä Turbaan saakka. Jatko vihittiin käyttöön joulukuussa 2019. | ||||
|
|
26.11.2024 08:53 | Jouni Halinen | ||
| Tottahan toi kalastus vilunki on. Kalastus paikoilla myös syötettiin kaloja pari viikoa ennen kalastustapahtumaa. Kerran vieheeseen tarttui ilmiselvästi kuollut kala, Urkki koitti saada sitä virkoamaan, ei siinä hän kuitenkaan onnistunut. Metsästyksessä oli myös aina toinen ampuja, että Urkin ampuma elukka varmasti kaatuu. https://www.ts.fi/uutiset/1074331485 | ||||
|
26.11.2024 07:59 | Jimi Lappalainen | ||
| Vuoden 2005 ilmakuvassa tässä on vielä vastaavankaltainen aukio, mutta 2010-luvulla metsittyminen on päässyt valloilleen. | ||||