|
|
03.01. 16:16 | Jimi Lappalainen | ||
| Onko sellaisia kaupunkeja, joissa metro on kokonaisuudessaan maan alla? | ||||
|
|
03.01. 13:32 | Tuukka Varjoranta | ||
| Näissä RABe 528-sarjalaisissa on kyllä todella mukavaa matkustaa pidempikin väli. Itsepalvelu kahvilaosasto piristää myös matkantekoa. | ||||
|
|
03.01. 13:23 | Tuukka Varjoranta | ||
| Tässä kuvassa tulee hienosti esille miten sopivalla valotusajalla saa kahden eri värin kaluston sulautumaan lähes yhteen, hieno otos! | ||||
|
|
03.01. 11:37 | Leevi Heino | ||
| Kyllä, liikennettä on edelleen. Juliasta voi katsoa raideosuutta TL_695. | ||||
|
|
03.01. 11:25 | Jaakko Pehkonen | ||
| Pahoittelen omaan eilisiltaiseen kommenttiin eksyneitä kirjoitusvirheitä. Säkäniemeä tarkoitin tietysti ja tultaessa sanassa kirjaimet ovat hyppineet miten sattuu. | ||||
|
|
03.01. 11:01 | Jarno Piltti | ||
| Hieno asetelma, kaksi kotimaista vaunua teollisuuraiteella. Vieläkö liikennettä on? | ||||
|
|
03.01. 05:01 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kyl kyl. Toisen tyylin esimerkki on ainakin Mänskässä, jossa tolpassa on suorienkin kautta kuljettaessa aina vihreä-keltaiset värit. Kaikenlaista. | ||||
|
|
02.01. 22:06 | Jaakko Pehkonen | ||
| En tiedä miten asetinlaitteet toimivat noissa AP:n ehdottamissa paikoissa. Itsellä mielessä oli Säkemiemi. Siellä tulatessa Niiralan suunnasta poikkeavalle käännetystä vaihteesta saa ajaa 80 km/h. Säkeniemen Niiralan suunnan tulo-opastin on kaksi aukkoinen niin sillä ei pysty edes antaman aja 35 -opastetta. Laurilasta kun mennään Rovaniemelle ajetaan myös poikkeavelle vaihteelle aja-opasteella, mutta siellä on nopeusmerkeilla osoitettu sn 50. |
||||
|
|
02.01. 21:24 | Juho Rintala | ||
| Siisti! | ||||
|
|
02.01. 20:38 | Jimi Lappalainen | ||
| https://vaunut.org/kuva/177634 Sulo :) | ||||
|
|
02.01. 19:40 | Miitre Timonen | ||
| Ei sentään "tämä vankka" :P | ||||
|
|
02.01. 19:17 | Kari Ranta-Ojala | ||
| Olisiko jollain kuvaa Kannuksen kampiasetin laitteesta, ett millainen on ollut täällä käytössä. | ||||
|
|
02.01. 19:03 | Jouni Hytönen | ||
| Oli se hienoa ajaa tästä nivelbussilla linjaa 550. :) | ||||
|
|
02.01. 18:44 | Uwe Geuder | ||
| Nimestäkö? Missä nimi? Ai, tuossa kameran(?) yläpuolella on jotakin. Voisi arvata, että siellä lukee ehkä Salo? Ainakin kännykän ruudulla, en tiedä näkyykö tietikoneella paremmin. | ||||
|
|
02.01. 17:53 | Jarno Piltti | ||
| Toivon samaa. Yllättävän mielenkiintoisia nämä oman aikakautensa mainokset vaunujen kyljissä. | ||||
|
|
02.01. 17:50 | Jarno Piltti | ||
| Voi tosiaan paremman tekemisen puutteessa pohtia miksi rata kuvassa tulee oikealta vain mennäkseen sinne takaisin, miksei se mene kerralla suoraan. Halvalla tehty rata kuten yllä jo todettiin. | ||||
|
|
02.01. 17:43 | Kimmo Huhta | ||
| Hieno tunnelma, hyvät värit ja hieno aikakausi. Dv12:t esiintyvät oikein tyylikkäinä tässä. Toivon tälle kuvasarjalle runsasta karttuvuutta. | ||||
|
|
02.01. 17:38 | Jarno Piltti | ||
| Hieno sana tuo kertaajisto. | ||||
|
|
02.01. 17:12 | Jarno Piltti | ||
| Tekijät Terhi Ekebom ja Kirsi-Maria Raunio, laajan teoskokonaisuuden nimi on Virtaava liike, matkalla uusiin ajatuksiin. Annan arvosanaksi 10- kokoonpanolla Dm7+EFiab olisi tullut 10+. Lahden matkakeskuksessa on jos olen laskuissa pysynyt neljä taideteosta. | ||||
|
|
02.01. 16:52 | Leevi Heino | ||
| Korvenrannan tasoristeys. | ||||
|
|
02.01. 16:26 | Jimi Lappalainen | ||
| Täysin ummikkona, Heinolan radan maisemia mitenkään etukäteen tuntematta, löysin paikan Google Mapsin ilmakuvasta alle minuutissa. | ||||
|
|
02.01. 16:23 | Jimi Lappalainen | ||
| Tässä taas Rautatiemuseon Finnan osaamista: https://rautatiemuseo.finna.fi/Record/srm.166935561754600 | ||||
|
|
02.01. 15:59 | Arttu Kokkonen | ||
| Hieno kuva! Missä otettu? | ||||
|
|
02.01. 11:31 | Aarni Lilja | ||
| Nimestä tunnistin sarjanumeron. | ||||
|
|
02.01. 11:26 | Jorma Rauhala | ||
| Helsingin vara-aseman rakentamisesta Kaisaniemenpuiston luonnonkallioon on juttua tässä Rautatieharrastus-linkissä: https://www.facebook.com/groups/805007689568130/posts/7163934787008690 Tuohon kalliokumpareeseen ryhdyttiin vuonna 1944 louhimaan Helsingin "Kivikukkoa" eli vara-asemaa. Sota päättyi ennenkuin kivikukko valmistui käyttökuntoon. (Helsingin kaupungin kunnallishallinnon kertomus 1944) Tässä yllämainitun fb-postauksen kommentissa on lisäksi rakennepiirustus sisätiloineen Salon pyöreästä "Kivikukko" vara-asemasta, tyyppiä V. Se piirustus on päivätty 21.2.1940. |
||||
|
|
02.01. 10:18 | Jorma Rauhala | ||
| Helsingin vara-aseman rakentamisesta Kaisaniemenpuiston luonnonkallioon on juttua tässä Rautatieharrastus-linkissä: https://www.facebook.com/groups/805007689568130/posts/7163934787008690 Postauksen kommentissa on rakennepiirustus Salon pyöreästä "Kivikukko" vara-asemasta, tyyppiä V. Piirustus on päivätty 21.2.1940. |
||||
|
|
02.01. 09:18 | Erkki Nuutio | ||
| Tämä ei ehkä ollut kivikukko, vaan varasto ja kaiketi räjähtäviä aineita varten. En tosin ole havainnut asiasta dokumenttimainintaa. Rakennus oli järeä, mutta ehkä oli tarkoitus suunnata räjähdyspaine ylöspäin. Paikka toki olisi järkevä poikkeusolojen tarpeita varten. Rakennus raiteensa kanssa näkyy vuoden 1948 ratapihakaaviossa https://vaunut.org/kuva/42985?kv=1930&kv2=1985&paik=Tampere+asema . Kaiketi se on piirretty myös VR 1912/37 II sivun 312 perään liitettyyn kaavioon. Kuvausaikana lastausraide on toisarvoisessa käytössä. |
||||
|
|
02.01. 06:57 | Juhana Nordlund | ||
| Ja tästä mentiin bussillakin viitisentoista vuotta. Raide-Jokerin rakentamisen yhteydessä bussi (550) siirtyi monissa kohdissa poikkeusreiteille, myös Oulunkylässä. Maaherrantielle (sen niminen katu tähän tuli) bussi 550 ei enää palannut, vaan tässä kohdassa "poikkeusreittiä" ajettiin kyseisen linjan lakkauttamiseen saakka. Veräjämäen ja Viikinmäen välille tullut ratikkarata (kuvaajan selän takana tätä kuvakulmaa ajatellen) on sepelirataa vignole-kiskotuksella. Huomattavan suuri osa ratikkalinjan 15 kiskotuksesta on vignolea, vaikka niistä osuuksista vain muutamat siellä täällä ovat sepelirataa. Urakiskorataa on taas lähinnä siellä, missä ratikat ja erilainen ajoneuvoliikenne kulkevat samalla kaistalla. | ||||
|
|
02.01. 05:43 | Jyrki Längman | ||
| Tästä mennään nykyään ratikalla (Linja 15) | ||||
|
|
02.01. 05:41 | Jyrki Längman | ||
| https://vaunut.org/kuva/144653 | ||||
|
|
02.01. 04:01 | Miska Sallinen | ||
| Eihän tästä kalustoyksiköstä, tai pikemminkin kahdesta puolikkaasta semmoisesta, oikein voi ottaa parempaa kuvaa rikkomatta lakia. Eiköhän joku SRM:n avainhenkilöistä ole jo päättänyt, että 6x01:lle ei tehdä mitään lähitulevaisuudessa. Toisaalta ei täällä vorgissakaan kukaan oikeasti tee asialle mitään, vaikka ajoittain näistä tänne ilmestyvät kuvat kirvoittavakin muutamat voivottelut. |
||||
|
|
02.01. 00:53 | Uwe Geuder | ||
| Vain 65 kpl. tuntui omituiselta, koska noita vetureita näkyi aikanaan paljon. Mututuntumani sanoo, että isossa maassa kuin Ranskassa pitäisi sitten olla olemassa satoja. Asia johtuu siitä, että tasavirtamalli BB 7200 ja kaksoisvirtajärjestelmämalli BB 22200 näyttävät varsin samankaltaisilta. Niistä onkin rakennettu 240 kpl. ja 205 kpl. | ||||
|
|
02.01. 00:28 | Uwe Geuder | ||
| Wikipedia https://fi.wikipedia.org/wiki/Kivikukko kertoo, että kaikki kivikukot olisivat rakennettu samojen piirustusten perusteella. Minulla on vain hyvin hataria muistikuvia tuosta Tampereen rakennelmasta. En muista semmoista sisäänkäyntiä tai puolipalloa kuin Wikipedian kuvassa näy. Artikkelissa ei myöskään mainita lastauslaituria. Oliko Tampereen kiviukko todellakin kyseinen vakiomalli? | ||||
|
|
02.01. 00:17 | Uwe Geuder | ||
| https://fr.wikipedia.org/wiki/BB_15000 kertoo, että 22. 12. 25 oli enää 5 kpl liikenteessä (rakennettu 65 kpl.). Tämä yksilö vaurioitui pinnallisesti, kun vieressä paloi saman sarjan veturi vuonna 2012. Se sai tapahtuman jälkeen hieman erilaisen maalauksen, jonka pitäisi siis näkyä tässä kuvassa. Minä en ole aiheen asiantuntija enkä näe, mitä olisi erikoista. Olisin väittänyt, juuri näin nämä veturit ovat 70-luvulla näyttäneet. | ||||
|
|
02.01. 00:01 | Jimi Lappalainen | ||
| Vaunun tyyppi on 13-4094. | ||||
|
|
01.01. 23:44 | Uwe Geuder | ||
| Nokia 9500, koodinimi Erin. | ||||
|
|
01.01. 23:38 | Ville Saalo | ||
| Kiitos Aarni! Mistä kaivoit sarjanumeron? | ||||
|
|
01.01. 22:04 | Oliver Laaksonen | ||
| Oijoi onpas 3081 puhtaana tuossa, nykyään hylkynä :( | ||||
|
|
01.01. 22:03 | Oliver Laaksonen | ||
| Korjattu, kiitos Jorma! | ||||
|
|
01.01. 21:58 | Oliver Laaksonen | ||
| tästä värityksestä tulee mieleen uudet tsekin rautateiden 230km/h-värityksissä olevat vectronit. | ||||
|
|
01.01. 21:36 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Odottelinkin jo tuota täsmennystä. =oD En äkkiseltään muista, missä se näyttäisi vihreää poikkeavalle. Varmasti niitä saattaa olla rataverkollamme muutama. Kytömaalla, Lielahdessa, Pohjois-Loukossa? | ||||
|
|
01.01. 21:22 | Jaakko Pehkonen | ||
| Hyvä analyysi AP:ltä. Kommenttia lukiessa tuli mieleen että nn ainakin yksi paikka missä lättähattukin (tai muu ilman JKV:ta ajava juna) saa ajaa käyrälle käännetystä vaihteesta 80km/h. Tosin sielläkin vain toisesta suunnasta. Kuka tietää/arvaa missä tämä paikka on? | ||||
|
|
01.01. 21:17 | Rasmus Viirre | ||
| Komeaa menoa kuvassa, jota lumipölly ja sade korostaa. Hieno paikka myös. | ||||
|
|
01.01. 20:46 | Erkki Nuutio | ||
| Löytyi vastaus Jarnon tärkeään kysymykseen. Se löytyi kahdesta Nils G. Björklundun kirjoittamasta kirjasta: 1/ Kakkosmies - Metalliteollisuutemme vaiheita henkilökohtaisesti koettuna (Otava, 1983, 248 s) ja 2/ VALMET - Asetehtaiden muuntuminen kansainväliseksi suuryhtiöksi (Gummerus, 1990, 355 s.) Kirjoittaja oli Valmet Oy:n apulaispääjohtaja, jonka jo pääjohtaja (1954-58) Gustaf Wrede oli tarkoittaanut tulevaksi pääjohtajaksi pääjohtaja (1958-1964) Aarne Härkösen siirtyessä eläkkeelle. Mutta UKK oli päättänyt politisoida Valmetin ja valitutti pääjohtajaksi Olavi J. Mattilan. Björklund siirtyi sitten ensin Tampellaan, jossa hänen keskeinen ansionsa oli mm. Tamrockin irrottaminen vajoavasta yhtiöstä. Vain siksi Tamrock on yhä olemassa ja kehittyy, tosin Sandvikin yksikkönä. Björklund kirjoittaa (VALMET s. 133 lukeista ja trukeista) : ..."Alusta lähtien tuoteryhmän konstruktiivinen vastuu annettiin Matti Terholle. Hän oli tullut teknikkona Valtion Lentokonetehtaan palvelukseen vuonna 1936 ja siirtyi samana vuonna uuteen tehtaaseen Tampereelle. Insinööritutkinnon hän suoritti oman työn ohessa 1949. Matti Terho oli niitä miehiä, joilla on synnynnäinen konstruktöörin kyky. " ... Eläkkeelle tämä jäi vuoden 1976 lopulla. Uskaltaa todeta, että Terhon johdolla ja aluksi toimestakin kehitettiin Valmet lukit ja haarukkatrukit (sekä pyöräkuormaajat ja puominosturikin, joka toki oli Austin Westernin läheskopio) 1950-1975 välisenä aikana. Itselleni tuttuja menestyksekkäitä haarukkatrukkeja oli nostokyvyiltänsä 1, 1.5, 2, 7 ja 13 tonnisina. Mallisto laajeni edelleen. |
||||
|
|
01.01. 20:19 | Juho Rintala | ||
| Siisti! | ||||
|
|
01.01. 19:27 | Juho Rintala | ||
| Vetureiden käyttö minua kiinnostaa. | ||||
|
|
01.01. 19:20 | Rasmus Viirre | ||
| Niin sitä tietysti nopeiten saisi vastauksen, jos sellaisen saa.. En vaan oikein tiedä, että viitsiikö alkaa tuntemattomana utelemaan firman koneiden sijainteja. Vetureiden käytöstä voisi helpommin udella tietoa. | ||||
|
|
01.01. 18:50 | Juho Rintala | ||
| Joo, tuollahan käyty muutama kk sitten :). Itse heräsin niin myöhään että sain kuvattua vain VR:n junat enkä Ferriä, mutta ei se haittaa. |
||||
|
|
01.01. 18:22 | Reijo Salminen | ||
| "I wonder when the violence starts!" - Kaurismäen leffaa siteeraten. Upea kuva stadista. | ||||
|
|
01.01. 18:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jarno, minä tulen sinulle kaveriksi. | ||||
|
|
01.01. 18:01 | Tuomas Pätäri | ||
| Paikkahan onkin jo ratkennut! Paikallistuntemusta? Katsoin triplakrokokuvasi perusteella, että olit ollut samana päivänä samoissa maisemissa, ja onhan sinulla kuvia seudulta aiemminkin. Kuvasin saman triplavetoisen tavarajunan noin 20 kilometriä ennen sinua, ja tuli tuolta muutakin saalista, kun peräti kolme tavarajunaa meni valoisan aikana - on aika harvinaista tuolle rataosalle. Laittanen kyseisiä kuvia jossain vaiheessa näkyville, ehkä jo tänään. | ||||