101-86923 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 17.06. 08:03 Jimi Lappalainen  
  Onko tuo lähin rakennus enää olemassa?
kuva 17.06. 07:38 Pasi Seppälä  
  Komea kuva ja juna. Kotimainen pönttöletka on varsin samannäköinen kuin tässä oleva.
kuva 17.06. 07:03 Jarno Piltti  
  Katos vaan, toi on purettu verrattain äskettäin?
kuva 17.06. 07:00 Jarno Piltti  
  Kiitos ja kiitos taustoituksesta, Karkkilan radalla on monivaiheinen historia.
kuva 16.06. 23:31 John Lindroth  
  Onnistunut kuva juhlajunasta!
kuva 16.06. 23:03 Jorma Toivonen  
  Millähän tulevaisuudessa käydään linjalle jymähtäneet Sr2:t ja Sr3:t noutamassa pois, jos varmatoimiset Sr1:t hävitetään täysin? (Tosin itsekkään en vierittäisi montaa kyyneltä näiden vuoksi).
kuva 16.06. 22:07 Jimi Lappalainen  
  Vieläkö tämä, tai tällaista on käytössä tai olemassa?
kuva 16.06. 18:02 Jimi Lappalainen  
  Ainakin tarkennuksen sillä olisi saanut käsin kohdalleen.
kuva 16.06. 17:53 Asmo Rasinen  
  Leica Digilux 3
Kuvasarja:
Latvija!
 
 16.06. 17:49 Jimi Lappalainen  
  Samaa pohdin minäkin. Jos on käynyt Riikassa, on paikan nimi tällöin Riikka.
kuva 16.06. 17:46 Jimi Lappalainen  
  Mikä kamera sinulla on?
kuva 16.06. 15:57 Samu Matosaari  
  Korjasin.
kuva 16.06. 15:43 Noah Nieminen  
  Kesäinen fiilis kuvassa. Hieno!
kuva 16.06. 15:43 Pietu Tuovinen  
  Yleisön pyynnöstä huolimatta https://youtu.be/CWNWg1Aq0CY?si=cLplSFwCm3k7_t-1
Videosivusto jäi tekovaiheeseen meistä riippumattomista syistä, mutta youtubesta löytyy nyt koko hoito
kuva 16.06. 15:43 Noah Nieminen  
  Tosiaan, Minkiö taipuu Minkiöllä, mutta helpostihan ihan suomen kielen helposti taitavalla tämmöiset tarkat asiat menevät varmasti vähän sekaisin ihan kellä vain. Suomen kieli on vaikeata :) (vaikeaa)
kuva 16.06. 15:31 Paavo Joensuu  
  Minkiölläpäs
kuva 16.06. 14:56 John Lindroth  
  Hieno muistorikas kuva!
kuva 16.06. 14:21 Jussi Tepponen  
  Kyllä juhlalle aina löytyy hyvä syy, sillä tänä vuonna tulee kuluneeksi 115 vuotta siitä kun perustettiin rautatieyhtiö (8.12. 1910), jonka nimiin ostettiin kamariherra Linderiltä Hyvinkää-Kytäjä -rataosuus ja päätettiin ryhtyä rakentamaan Kytäjä-Högfors (Karkkila) -rataosuutta. Samalla tänä vuonna vietetään maailmalla myös rautateiden 200 -vuotisjuhlavuotta.
kuva 16.06. 13:32 Ilari Inkiläinen  
  Kiitos :)
kuva 16.06. 12:59 Esa J. Rintamäki  
  Hyvin tehty, herra Ilari. Tilannekuvana aivan kaksoisplushyvä!!!
kuva 16.06. 12:57 Esa J. Rintamäki  
  Herra Jari: ilmiön nimi: "vastasähkömotorinen voima".

Paitsi oma hyötynsä, josta mainitsit, oli siitä myös haittaakin. Siitä päästäänkin isojen dieselvetureidemme yhteen "ominaisuuteen": - kentänheikennys.
kuva 16.06. 12:50 Kari Haapakangas  
  Sinänsä hämmästyttävää, että Naantalin radalla edes pystyy tötteröimään noinkin vahvasti "umpimetsää" -otoksen.
kuva 16.06. 11:03 Ilari Inkiläinen  
  Kiitos!
kuva 16.06. 10:02 Simo Virtanen  
  Inhaa itärautaa.

En kovin montaa kyyneltä vierittäisi tämän poistumisen johdosta. Sitten kun viimeisiä viedään ja pitäisi jokin museoidakin niin silloin voidaan olla toista mieltä.
kuva 16.06. 09:49 Juho Rintala  
  Komeaa!
kuva 16.06. 09:00 Erkki Nuutio  
  Näin varmaan on. Jarrutuksen lopulla ja seisontajarrutuksessa kytkeytyvät pyörien levyjarrut pakosti, mikä ei riitä pyyhkimään ruostetta jarrulevyjen pinnalta. En tunne Yitongin tekniikkaa, mutta kiinalainen MEI ( www.meibrakes.com ) on jo vuosia valmistanut ja IAA-näyttelyssä esilläpitänyt vastaavankaltaisia paineilmalla käytettäviä levyjarruja, joita Knorr+Wabco+muut -kartelli myy ylihinnalla.
Tein lisensiaattityöni kuivien levyjarrujen tribologiasta (märkiä levyjarruja käytetään vain traktoreissa, työkoneissa ja sota-autoissa).

Lapsena vuosina 1949-1961, jolloin matkustusvälineeni oli kotini tonttiaidan takana tehty Valmet-sähköbussi (trolley), veti kuljettaja aina pysäkeillä metrin mittaisella vivulla seisontajarrun päälle, jotta auto ei liikahtelisi. Liikkeellelähdöissä kuljettaja vähitellen vapautti seisontajarrua samalla kun jalallaan vähitellen painoi "virtapoljinta". Jos painoi liian äkäisesti, poksahti pään päällä (noin 0.3 m) ollut automaattisulake kovalla pamauksella. Virta palautui heilauttamalla sulakkeen ulkonevaa vipua.
kuva 16.06. 08:26 Jarno Piltti  
  Samaa mieltä huikeudesta. Erityisesti iskee turvateipittömän veturin upeus ja vaunuston sommittelu.
kuva 16.06. 08:23 Asmo Rasinen  
  Taitaa sitten mennä romuksi? Tuskin ne enää korjaa kaalihäkkejä, varsinkin jos vauriot on vakavempia
kuva 16.06. 07:06 Jari Välimaa  
  Luultavasti sähköbusseissa käytetään samaa toimintoa kun sähköautoissa joissa mekaanisiin jarruihin ei kosketa vaan jarrutus perustuu sähkömoottorin muuttumiseksi generaattoriksi=magneettijarrutus kun virran syöttö moottorille loppuu. Tästä syystä sähköautojen levyjarrut ovat yleensä kokonaan ruosteessa ja ovat johtaneet autojen hylkäämiseen katsastuksessa. Onneksi omassa autossa magneettijarrutus ei pysäytä autoa kokonaan vaikka onkin 3 erilaista tasoa vaan levyjarrua pitää käyttää lopuksi.

Lisäksi sähköautoissa on yhden polkimen ajaminen jos määrittää magneettijarrutuksen täysille niin voi ajaa pelkällä nopeudensäätöpolkimella.
Kuvasarja:
Latvija!
 
 16.06. 01:27 Tuukka Ryyppö  
  Mihin suomesta on kadonnut astevaihtelu? Mä olen tottunut, että piika -> piian, eli esim. "Maatalon piian mekko oli raidallinen", eikä siis nykymuotoinen "Maatalon piikan mekko oli raidallinen". Samaten kokisin myös oudoksi sanoa, että "siikan maku on hyvä".
kuva 16.06. 00:28 Jyrki Talvi  
  Idän Ihme syttyi palamaan.
kuva 16.06. 00:19 Juho Rintala  
  Oho! Komea kuva, suruinen kohtalo :(
kuva 15.06. 23:38 Uwe Geuder  
  Jos saapuu 60 minuuttia tai enemmän myöhässä, saa kai osan hinnasta takaisin. (Joitakin poikkeuksia tuli viime vuonna, esim. jos on ihmisiä radalla ja muuta, mihin rautatieyritys ei voi vaikuttaa.)
kuva 15.06. 23:28 Uwe Geuder  
  Pitempi valotusaika auttaisi kai.
kuva 15.06. 23:25 Eemil Liukkonen  
  Komeasti on luontoa ja varsinkin alareunan kasvillisuutta on hyödynnetty mallikkaasti sommittelussa, jolloin lopputuloksena on kympin otos!
kuva 15.06. 22:30 Veikko Hattunen  
  Hyvä kuva. Varjo vain vähän silmää häiritsee mutta luonnollista se on. 9.75/10
kuva 15.06. 21:56 Erkki Nuutio  
  Olen Tampereen ratikalle ja kaupunkibusseille vain satunnainen käyttäjä, koska minulla on toimivat jalat ja osoitteeni on sopiva.
Totesin kuitenkin Yitongin erinomaiseksi matkustajille kulun tasaisuuden suhteen. Nykäykset (jerk = m/s3) olivat tosi vähäisiä ja loppunykäys puuttuu lähes tyystin jarrutuksista.
Vastaavasti kokemani tuoreet Volvot olivat kehnoja. Varsinkin jarrutusten loppunykäys oli todella häiritsevä. Osasyynä voi toki olla kuljettajan osaamisen puute tai huono asenne. Ajetut linjat eivät mitenkään johda rauhattomaan ajotyyliin.

Sisulla vastasin 70-luvun puolivälin vaiheilla jarrujärjestelmän kokeilusta komponenttien ja ajokokeiden osalta. Alkutilanne viiveiden osalta oli kaikilla valmistajilla surkea. Osana parannuspolkua kokeilimme koeautossa järjestelmää, jossa jarrupolkimella poljettiin kaksipiiristä nestesylinteriä. Putkisto siirsi nestepaineen lähes viiveettömästi ja tunnokkaasti akselistojen luona oleville piirikohtaisille jarruventtiileille.
Nämä venttiilit olivat erityistyyppisiä. Niihin saapunut nestepaine avasi piirinsä paineilmasuuttimen ja päästi paineilman vain runsaan metrin päässä oleville pyöräjarrujen kalvosylintereille.

Venttiilit olimme muuntaneet Clayton Dewandre NATO-mallisista perävaunujarrun ohjausventtiileistä (ovat nestejarrullisen vetoauton puolella ja ohjaavat paineilmajarrullisen perävaunun jarrutusta). Paineilmasuutin oli näissä nerokas (alkuaan luultavasti patentoitu). Suuttimen keskiössä oleva kara avautui jo aivan vähäisellä polkimelta tulleella nestepaineella ja päästi kauttaan vähäisen paineilmasysäyksen. Sysäys puolestaan avasi suurikokoisen varsinaisen paineilmasuuttimen ja vapautti voimakkaan paineilmavirtauksen pyöräjarrulle.
Jarrutuksen aloitusviive, joka tuollon oli parhaimmillaankin vähintään noin 0.25 s pienentyi alle 0.10 s pituiseksi. Lisäksi jarrutustunto oli parhaiden henkilöautojen tasoa nesteputkiston antaman viskoosivaimennuksen ansiosta.
Ilman tuota pientä karasuutinta olisi varsinainen paineilmasuutin avautunut vasta paljon suuremmalla jarrupoljinvoimalla, eli tuloksena olisi ollut vaarallisen äkkinäiset jarrut.
Silloiset suoratoimiset paineilma-poljinventtiilit olivat tunnottomia - kuin potkupalloa pompottelisi.

Tuloksesta innostuttiin kovasti ja Helsingin tehdas teki lisää muutamia tällaisia venttiileitä. Pidemmälle ei kuitenkaan hajauduttu, koska jarrujen paineilmakomponenttien suurvalmistajat vähitellen heräilivät horroksestaan.
Clayton Dewandre itse kehitti uuden vastaavan (Hydro-Air System) akselikohtaisen neste/ilma -jarruventtiilin. Sen esitepiirros näytti sovituksen F10/12 -Volvoon ja esitetyt viivekuvaajat osoittivat ylivoimaisuuden silloisiin normaalitoteutuksiin verrattuna.
Tämäkin hanke päättyi - kai Wabcon hankittua Clayton Dewandren ja painilmajärjestelmän mullistuessa lukkiutumiseneston myötä.

Todettakoon vielä, että kuvaamani toteutus oli aivan eri asia kuin halpiskuorma-autoissa ja työkoneissa laajasti käytetty ja osin yhä esiintyvä paineilmakäyttöinen nestejarru (pyörissä siis nestejarrut).
kuva 15.06. 21:38 Juho Rintala  
  Nyt on kyllä komea! Samat sanat kuin Noahilla :)
kuva 15.06. 21:12 Ilari Inkiläinen  
  Kiitos kommentista :)
kuva 15.06. 21:07 Noah Nieminen  
  Aika mielenkiintoinen ja hyvä kuva tämäkin. Näyttää tosiaan, että juna ajelee kukkien keskellä.
kuva 15.06. 20:58 Tero Korkeakoski  
  On muuten huikean hieno kuva niinkuin muutkin ovat todenneet.
kuva 15.06. 19:06 Julius Ylitalo  
  Onko tullut jo päätöstä asemarakennuksen purkamisesta.
kuva 15.06. 18:23 Ilmari Tommola  
  Jatkoksi tuohon lempinimikeskusteluun voisin vielä näin pari viikkoa myöhemmin todeta, että Dr19:n vakiintunein "lempinimi" on palikka. Tämä realismia (ei sentään arvopohjaista sellaista) edustava nimitys on sen verran osuva, että ensi kertaa veturin näkeväkin tajuaa, mistä se on johdettu. Toisaalta täsmällinen kuvaavuus aiheuttaa sen, että lempinimi on tapana kirjoittaa ainakin tällä hetkellä pienellä alkukirjaimella. Aika kertoo, muuttuuko se jossain vaiheessa Palikaksi Isolla Alkukirjaimella.

Luontevimmat lempinimet syntyvät yleensä omia aikojaan sen sijaan että ne tarkoituksella keksittäisiin, ja tämäkin tapaus todistaa mielestäni samaa ilmiötä. Joulukuusta ja Krokotiilia on toki ehdotettu lempinimiksi, mutta harrastajapiirien arkisissa keskusteluissa olen törmännyt lähinnä palikkaan (ja palikkaveturiin).
kuva 15.06. 18:05 Veikko Hattunen  
  Kaunis kuva. Tuopahan on vanhin elävä 27 sarjalainen
kuva 15.06. 17:37 Samu Saikkonen  
  Länsiautotkaan ei tosiaan ole mikään laadun tae. Mummoni ensimmäisen oman auton Volvo 240:n ovet aukesivat jopa haarukalla.
kuva 15.06. 16:18 Uwe Geuder  
  Onko Naantalin rata huonokuntoinen? Pitkä polttoväli tuottaa yllättäviä mutkia millä tahansa radalla. Olin junan kyydissä enkä huomannut mitään erikoista heiluttamista. Ihmettelin kyllä, että sallittu nopeus oli 80 km/h: https://juliadata.fi/timetables?s=1971&d=29.5.2025 . Toteutunut nopeuskäyrä puuttuu. Ehkä ei ole ajettu niin lujaa?

Viikon myöhemmin matkustin Uudenkaupungin radalla (*). Olisin olettanut, että se olisi paremmassa kunnossa, koska se on jopa sähköistetty. Näin ei kuitenkaan ollut, heilutti välillä selvästi, vaikka pahempiakin olen joillakin junamatkoilla kokenut. Sallittu nopeus oli taas 80 km/h: https://juliadata.fi/timetables?s=1927&d=8.6.2025. Mutta ajettu on vain 60 km/h: https://juliadata.fi/timetables?s=1927&d=8.6.2025&speed=1

(*) Itselläni vain huonohko kännykkäkamera. En ottanut kuvia, koska oletin, että tänne tulee varmaan parempia. Ei vain tulleet...
kuva 15.06. 15:31 Jari Välimaa  
  samaan aikaan työmaa kulkenut työjuna

https://juliadata.fi/timetables?s=76120&d=11.6.2025
kuva 15.06. 15:00 Esa J. Rintamäki  
  Toden totta, hyvät herrat. Jotkut autot nyt vaan "omistavat" huonon karman ja se tulee esiin siten, että ryhtyvätkin kuin taikaiskusta "vikasimulaattoreiksi"!

Silti, en ikinä haluaisi omistukseeni Stephen Kingin kuuluisaksi tekemää "Christineä" eli Plymouth Furyä vm. 1958, 1:1-skaalassa (pari pienoismallia on tosin tuossa kirjahyllyssä, sovussa Saab 99 Turbon, Batmobilen, Letukka El Caminon ja IFA F-9:n kanssa).

Siitä tulee vaan ongelmia. Miten selität "itsekorjaantumisen", vaikka Christine vilkkaan mielikuvituksen ja voimakkaasti korostuneen autokulttuurin tuote onkin...?
kuva 15.06. 14:16 Petri Nummijoki  
  Itse haen tässä lähinnä sitä, että ajoneuvon hyvyys on voimakkaasti aikakauteen sidoksissa oleva ominaisuus. Esim. Saab 96 saattoi tuntua suorituskykyiseltä ja lujalta autolta silloin, kun säännöstelytalouden ajan kokemukset eivät olleet vielä täysin unohtuneet, vaikka oikeasti se ei liene kovinkaan laadukas (ainakaan Suomessa valmistettujen osalta) niiden näkökulmasta, jotka ovat tottuneet 1980-luvun tai sitä uudemman ajan autoihin.
kuva 15.06. 13:16 Ilari Inkiläinen  
  Tattis :)
kuva 15.06. 12:36 Antti Ojala  
  Älkää suotta morkatko liikaa itäautoja. Läntiset autonvalmistajat suoltavat edelleen vanhojen tilalle uutta huonompaa. Minulla on monia vaiheikkaita muistoja Peugeot 607-autosta mittarina. Jouduin toimittamaan kumijalan virkaani tällaisella työkalulla vuoden päivät, eikä meillä kulunut viikkoa ilman vikaa. Johtosarja oli autoon sopimaton, poimittu edellisen naamankorotuksen, muutaman sentin lyhyemmästä mallista. Varsin tavanomaisesti työviikko päättyi siihen, että auto vietiin käryävänä autosähköinsinöörin vastaanotolle. Ilman taitavaa korjaushenkilöä, Pösöö olisi luullakseni palanut kymmenesti Porooksi. Myöhemmin kys. liikkeen myyntimatruuna myönsikin, että kyllä nämä ovat ihan kelvollisia yksityiskäyttöön, mutta ammattikäyttöön hän ei enää aio edustustaan suositella.
<<   >>