Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
19.12.2025 22:30 | Antton Karhu | ||
| Hyvä, että sitäkin vielä näkee sitten liikenteessä. | ||||
|
|
19.12.2025 22:23 | Veikko Hattunen | ||
| Meni tänään HL 9699ssä | ||||
|
|
19.12.2025 22:20 | Antton Karhu | ||
| Onko tietoa missä tämä yksikkö liikkuu? Vai seisooko kylmänä Ilmalassa? Tätä yksikköä en nimittäin ole nähnyt liikenteessä sitten lokakuun jälkeen. Luulen, että tämä on melkein seuraavia, mitä hylyssä. Tai en ihmettelisi jos, vaikka olisikin jo hylätty. | ||||
|
19.12.2025 21:57 | Rasmus Viirre | ||
| Nämä Pieksettyjen koneiden mäen puut inspiroivat toissa kesänä valokuvia ottaessa, kun kolmen kuvaajan kopla kävi sielä. https://vaunut.org/kuva/169642 | ||||
|
19.12.2025 21:12 | John Lindroth | ||
| Tunnelmallinen interiööri pilsnerimainoksineen! | ||||
|
|
19.12.2025 21:05 | Markku Naskali | ||
| Enemmänhän tuolla taitaa olla puita kuin Ideaparkissa tai Realparkissa. | ||||
|
19.12.2025 20:05 | Julius Ylitalo | ||
| Olkiaho on ollut aikoinaan lättähattujen pääteasema jonkin aikaa. | ||||
|
|
19.12.2025 19:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Veturipuiston puut näkyvät kuvan oikeassa laidassa... | ||||
|
19.12.2025 16:41 | Jorma Rauhala | ||
| Tämä kapearaidejuna taitaa kuitenkin olla pienille museokävijöille se kaikkein mielenkiintoisin kohde, eli tuskin tämä on ostettavissa mistään hinnasta. Kaikki muut "junat" täällä ovat vanhaa, isoa ja järkälemäistä neuvostokalustoa, johon ei pääse sisään tai ovat muuten saavutettavuudeltaan hankalia. Onhan Hyvinkäälläkin puistojunansa ja sisällä tallissa on kapsuveturi peuhattavissa "lasten nurkkauksessa". Mutta hyvä että tuli varmuus tämän junan alkuradasta. |
||||
|
19.12.2025 16:09 | Hannu Peltola | ||
| Esa & kumppanit: suuren veden takana käytettiin tosiaan keroseenilyhtyjä. Näitä oli eri tarkoituksiin: kirkkaalla lasilla pelkästään valaisuun, punaisella lasilla merkinantolyhtynä antamaan seis-opaste ja näyttävimmillään kolmivärisinä (punainen, vihreä, sininen) toimimaan täydellisenä merkinantolyhtynä. Sinisestä opasteesta on Ilkan kuvaus tämän kuvan yhteydessä: https://vaunut.org/kuva/136319 Kolmivärinen merkinantolyhty oli ulkoisesti hyvin samannäköinen kuin tämän kuvan keroseenikäyttöinen loppuopastelyhty: https://vaunut.org/kuva/158363?s=1 |
||||
|
19.12.2025 16:01 | Hannu Peltola | ||
| Ei tuutti vaan töötti! :-) Konepeiton katolla on hyvin REGUS PATOFF -henkinen äänentuottolaite. Vastaava löytyi 1940- ja 1950-luvuilla jokaisen amerikkalaisen veturin konepeitolta. Vähän rautatieyhtiöstä riippui, arvostettiinko enemmän kovaa ääntä (kuten kuvassa) vai jotain tiettyä sointia, jolloin torvia oli enemmän. | ||||
|
19.12.2025 15:21 | Mika Hakala | ||
| Heikonlaisia vihjeitä? No tuossa voisi olla toinen passeli paikka https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?lang=fi&share=customMarker&n=7260938.590379335&e=558303.742988328&title=Tuossa&desc=&zoom=12&layers=W3siaWQiOjIsIm9wYWNpdHkiOjEwMH1d-z Selvästi epävirallinen liikeennemerkki ei-metalivarsineen taitaa paljastaa yksityistien? |
||||
|
19.12.2025 14:59 | Jari Välimaa | ||
| tuossa toisessa kuvassa ruotsailainen juna normaaliraiteella ja vetolaite taas Suomen raiteella. Suurin uudistus kai tässä kuvassa on nuo siirtotelit ? |
||||
|
|
19.12.2025 14:13 | Lauri Niemi | ||
| Ilmeisesti rata sijaitsi Ignalinassa, siellä toimi 1961-2017 rautatieläisten lapsille leirikeskus. Valtiollinen rautatieyhtiö päätti keskittyä ydintoimintaansa ja luopui tästä ja muistakin lomapaikoista. Google-karttalinkki vie portille ja höyryveturikin löytyy https://maps.app.goo.gl/d8ZUN72hTxQij73SA Junasta siellä löytyi yksi kuva https://www.facebook.com/photo/?fbid=122140445474066830&set=a.122114995430066830 Kuvatekstistä poimittua: Vuonna 2006 leirikeskukseen rakennettiin kapearaiteinen rautatie, joka oli suosittu leiriläisten keskuudessa. Ignalinassa ajanut juna valmistettiin Englannissa. Se koostui kahdesta vaunusta ja höyryveturia matkivasta veturista. Junan paino 12 t, pituus lähes 16 m, korkeus 2,32 m, leveys 1 m 28 cm. Juna saattoi saavuttaa 40 km/h nopeuden. Moottori oli dieselmoottorim 47 hv. Molemmissa vaunuissa oli 16 istumapaikkaa. Radan pituus oli noin 720 metriä, raideleveys 600 mm, radan varrella oli normaalin rautatien opasteita ja tasoristeyksiä. Luulisi, että juna olisi ostettavissa - ei se ehkä niin olennainen osa Liettuan rautatiehistoriaa ole, että sen pitää olla museon kokoelmissa. |
||||
|
|
19.12.2025 13:40 | Erkki Nuutio | ||
| Rainer on oikeassa. Petrol merkitsi bensiiniä (pahakaikuinen sana briteille) ja merkitsee sitä nykyäänkin. Nimityksenä sitä taidetaan nykyään käyttää vähän harvemmin. Käsittääkseni britit eivät ainakaan teollisesti muuttaneet kiivihiiltä nestemäiseksi polttoaineeksi, eivät ainakaan bensiiniksi. Miksi olisivat, kun pilkkahintaista bensiiniä tuli heidän alistamiensa maiden (kuten Irakit ja muut) lahjomalla hankituista lähteistä. Tarvittaessa jenkit olisivat tuoneet vielä lisää, kuten toivat Neuvostoliittoon tämän jouduttua 1939/40 mannerheimiläisten petomaisen hyökkäyksen kohteeksi. Lisäksi muuntoteoriat pyörivät vielä osin saksalaistiedemiesten kemiallisissa valveunissa. En ole kylläkään öljynjalostuksen enkä ylipäätään kemiankaan asiantuntija. Miksi muuttaa, ihanaa oli kivihiili kotiin ja kuljetuksiin ! : https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=16650.0 . Hiilten kuljetuskin hauskoissa pikku vaunuissaan on ollut britti-pienoisrautateiden suosituin asia. |
||||
|
|
19.12.2025 13:25 | Onni Tikkala | ||
| Kyllä, tämän kuvan yksikön (6090) penkkikankaat ovat vuonna 2008 tehdyn saneerauksen jäljiltä. Kaikkiin muihin on vaihdettu. | ||||
|
|
19.12.2025 13:05 | Markku Naskali | ||
| Kerskakulutusta? Suhteellisen tuorettakin kalustoa hylätään. Ehkä kaikki ei sentään mene suoraan sulatukseen, mutta kyllä ihmetyttää. |
||||
|
|
19.12.2025 13:03 | Veikko Hattunen | ||
| https://vaunut.org/kuva/108272?tag0=4%7CSm2%7C&tag1=17%7CSekalaiset%7CVaunun+sis%C3%A4tila Eikö nuo ole alkuperäiset? |
||||
|
|
19.12.2025 12:42 | Daniel Nironen | ||
| On, kuvatekstissä puhutaankin Samin teipeistä. | ||||
|
|
19.12.2025 12:39 | Veeti Pietilä | ||
| Eikös nuo ole ihan vihreät, mutta haalistuneet? | ||||
|
|
19.12.2025 12:28 | Juha-Pekka Marttila | ||
| On siellä Dr16. Ainakin jäljellä olevista Dr16, on palannut Kolarin liikenteeseen 18.12.2025. PYO 269 nimittäin vedettiin Isovaaleilla! | ||||
|
|
19.12.2025 12:16 | Joni Jurmu | ||
| Tämä odottaa yhä ratkaisua ;) | ||||
|
19.12.2025 11:54 | Jukka Eklund | ||
| Kertakaikkisen kaunis veturi. | ||||
|
19.12.2025 11:21 | Kimmo Huhta | ||
| Syrjälaideluettelon (VR2648) päivityspaperi vuodelta 1975 sanoo, että tämä raide oli Kestopuu Oy:tä ja Lääkintävarikkoa sekä vielä Vesi-Seppo Ky:tä varten. Yhtiö valmisti vedenpuhdistamolaitteita. Konkurssi tuli 1981. Muistaako joku, miten Vesi-Sepon tehdas tai muu fasiliteetti sijoittui suhteessa tähän raiteeseen? | ||||
|
|
19.12.2025 10:24 | Jimi Lappalainen | ||
| Aivan, ne ovat eri raiteilla. | ||||
|
19.12.2025 09:34 | Juha Kutvonen | ||
| Reittikaavio esittää vuoden 1993 tilannetta, koska lähiliikennealue laajeni Kirkkonummelta Karjaalle sähköistyksen valmistuttua 1.1.1993 ja Kytömaa lakkautettiin virallisesti 1.1.1994 (käytännössä vasta toukokuussa 1994). | ||||
|
|
19.12.2025 08:03 | Leevi Heino | ||
| Eihän tuossa Jarin linkkaamassa kuvassa Ttk2 liity mitenkään junan vetämiseen. | ||||
|
19.12.2025 07:59 | Jari Välimaa | ||
| VR:llä on enää puoli kuukautta omistaa dm12:t ennen kuin ne siirtyvät railstockiin. | ||||
|
|
19.12.2025 07:54 | Jari Välimaa | ||
| https://vaunut.org/kuva/172238?maa=162&tag0=4%7CUlkomaat%7C tässä kuvassa vetolaite on työkone | ||||
|
|
19.12.2025 05:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Komea värkki tuo kuvan TEM2. Onko tuo ohjaamon katolla oleva laajenevasuinen punainen "tuutti" ilmastointilaitteen tuloilman kaappaaja? |
||||
|
|
19.12.2025 05:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ehdotus VR:lle: - lainataan tämä koeajoihin ja - matkustukseen välille Tampere - Keuruu - Tampere, noiden onnettomien Dm12:ien tilalle! | ||||
|
19.12.2025 05:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aatteen miehen "Veto-Ivan", jossa on pakko olla SA-3:t molemmissa päissä. Jos toinen otetaan pois, nuokahtaa Ivan nokilleen? |
||||
|
19.12.2025 05:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muziejus-museon museoveturi toveri normintäyttäjä-Muzhikoiden aikoinaan kokoonheittämänä? | ||||
|
|
19.12.2025 05:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Rainer, pistitpä miettimisen aihetta. Keroseenia käytettiin entivanhaaseen aikaan lamppuöljynä, siis - paloöljynä, ja tosin vieläkin. Amerikan rautateiden kuulut käsiopastelyhdyt (ulkonäöltään tavallisen öljylampun näköisiä) olivat juuri kerosiinilamppuja ja nimenomaan punaisilla lampunlaseilla (eikös niin, Hannu-serkku?). Keroseeniksi kutsutaan yleisesti myös suihkumoottorilentokoneiden polttoaineita (Jet fuel). Ne ovat polttoöljyjä, sukua dieselöljylle. Ihan eri asia kuin lentobensiini. Yleisesti bensiiniä ei noin vain lirise öljynjalostamoilla "yhdestä putkesta", vaan se nykyisin on sekoitettu useammastakin komponentista. Vuoden 1914 bensiinistä en osaa sanoa mitään muuta kuin että sen, kuinka varhaiset automobiilinajajat ostivat bentsiininsä alkuun apteekeista. Autotekniikan vanhimpina aikoina polttoaineen (bensiinin) syöttömenetelmänä käytettiin muistaakseni kaasuttimen esi-isää, joka periaatteessa oli kanneton säiliö, jonka reunan yli tulviva bensiini sekoittui ilmaan ja seos kulkeutui moottorin imusarjaan. Maybachin keksimä kaasutinkonstruktio paransi polttoainetaloutta huomattavasti ja - moottorista saatavaa tehoa myös. Herra Erkki, ja/tai muutkin tietäjät kertonevat petroolin tai lamppuöljyn saannosta öljynjalostamoissa? Enkä - raakkules viäkhön - tarkoita sitä ihmeellistä lientä, jota myydään huoltiksen baareissa päiväkauden pannussa seisseenä ja painuneena kahvina! Niin vielä, herra Rainerin linkissä kerrottiin bensiinisähkömoottorivaunuista, myös Arad-Csanad-radan vaunuista Unkarissa. Jokseenkin hyvää tarinaa niistä on myös edellä mainitsemassani Keksintöjen kirjassa. Niin, Englanti, tuo kivihiilen luvattu maa, missä laajuudessa siellä bensiiniä tislattiin? Noina vuosina? Raakaöljyä laivoilla Ählämistanista Hormuzin salmen kautta British Petroleumille, jalostamolle käsiteltäväksi? Pakostahan sitä siellä oli? Ai niin - vieläkin muistan sen tuoksahduksen, mikä leijaili nenääni Petro-Saab 99:n perässä ajaessani. |
||||
|
19.12.2025 04:53 | Teppo Niemi | ||
| Tästä sarjasta on juuri tullut markkinoille Rocon H0 malli. | ||||
|
|
19.12.2025 00:44 | Rainer Silfverberg | ||
| Olisiko kuitenkin bensakäyttöinen, koska brittienglannin "petrol" tarkoittaa bensiiniiä? Petrooli on ymmärtääkseni "kerosene". Olisi ollut joka tapauksessa eksoottinen vehje jos VR olisi saanut niitä hankittua! |
||||
|
|
18.12.2025 22:35 | Johannes Erra | ||
| Luxemburgin sarja 4000 on hyvin pitkälle identtinen Saksan sarjan 185 kanssa. Aiemmin niillä myös vedettiin paikallisjunia Luxemburgista Saksan Trieriin. Tämä on nyt päättynyt, vetureiden matkustajaliikennekäyttö keskittyy Luxemburgin sisäiseen liikenteeseen, jonka lisäksi palvellaan reiteillä Luxemburg - Athus (Belgia) ja Luxemburg - Volmerange-les-Mines (Ranska). | ||||
|
|
18.12.2025 22:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Siis, että tuo pikkupässi on vuodelta 2005? Dieseli ketunnahassa? | ||||
|
18.12.2025 22:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Juuri tällaisia yksityiskohtiin meneviä teknisiä ratkaisuja tehtiin ennen vanhaan konepajoilla, myös rautateiden verstailla. Ajattelinkin, jo että meneekö tuumamittaisilla laakereilla...? Onnitteluni sinne Toijalaan, herra Simo, ja muillekin Vr11:n kimpussa oleville. Tästä se lähtee! |
||||
|
18.12.2025 21:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Heikki (ja myös muutkin), kyllä se autokoripeltien hitsaaminen ennenvanhaan happi-asetyleenillä onnistui hyvin, mutta taitajat rajoittuivat autopeltikorjaamoihin. Lähinnä kolarikorjauksia silmällä pitäen. Ei joka jannu kyennyt noihin aikoihin ostelemaan pullokaasuja... Saati sitten osannut oikoa peltejä "kuumilla". Siinä mielessä MIGillä hitsaaminen on loistava keksintö. Taitavimpien kustomointigurujen työn jäljet ovat suuressa määrin kunnioitusta ja ihailua herättäviä. Kitti- ja pakkelikasat alkavat olla menneisyyttä. Jenkkiautolehdeissä tosin päivittelevät vielä nykyäänkin kuinka "Amerikan - Joe" on hoitanut peltikorjailut pop-niittaamalla vanhoja rekisterilaattoja sinne sun tänne ja lapioinut kittiä päälle. Ettei tuo herra Heikin mainitsema A7-teli olekin jossakin Oe:ssa? |
||||
|
|
18.12.2025 21:07 | Jorma Rauhala | ||
| Sk on sähköveturi kevyt. | ||||
|
|
18.12.2025 20:57 | Erkki Nuutio | ||
| Tässä laajempi kuvaus näistä Westinghousen vuoden 1912 petroolimoottorivaunuista, jonkakaltaisia SVR tilasi vuonna 1914 koritettaviksi Pasilan konepajassa: https://railwaymatters.wordpress.com/2020/03/09/petrol-electric-railcars/ | ||||
|
18.12.2025 20:38 | Rasmus Viirre | ||
| Eikösse tuosa aika keskellä ratapihaa, ”pienestä” tiilirakennuksesta eteenpäin. Harmaa rakennus jonka läpi menee kolmet raiteet. Päivystäjä tuo Dv12:lla tai Dr19:lla tavaravaunuja varikon tyköön ja Tve4 tai Tve5 sitten jatkaa siitä. Kuvassa lähinnä oleva sekaletka puu-, siilo-, happo- ja pasute/pyriittivaunuja joko odottamassa pääsyä varikolle, tai letka on koottu tuohon huollon jäljiltä. Suuri osa vaunuista taitaa ”kuulua” Kokkolaan Ykspihlajan liikenteeseen. | ||||
|
|
18.12.2025 19:57 | Uwe Geuder | ||
| Eikö jopa kuusi? VR:n vyöhykelippu tai sitten "tavallinen", jos matka jatkoi/alkoi vyöhykkeiden ulkopuolelle/lla. | ||||
|
|
18.12.2025 19:47 | Veikko Hattunen | ||
| Jos ajaa sähköllä niin sitten on varmaan Sv | ||||
|
|
18.12.2025 19:38 | Jorma Rauhala | ||
| Tuolla ZAGRO E-MAXI M -veturilla on varmasti jokin litterakin. Sk ??? https://www.zagro-group.com/en/products/shunting-vehicles/electric-railcar-movers |
||||
|
|
18.12.2025 19:34 | Veikko Hattunen | ||
| Ei mitään hajua | ||||
|
|
18.12.2025 19:30 | Heikki Itävuo | ||
| Onko tuo vetolaite veturi sarjaa Dk tai Sk? | ||||
|
|
18.12.2025 19:26 | Jorma Rauhala | ||
| Viiden eri tariffia käytettiin. VR:n, seudun, Helsingin, Espoon ja Vantaan tariffit. | ||||
|
|
18.12.2025 19:20 | Juhana Nordlund | ||
| Itse asiassa kuvan reittikaavio on 1980-lukua myöhemmältä ajalta. M-juna meni tuossa tilanteessa jo Vantaankoskelle asti. Liikenne sinne alkoi 1991. Toisaalta Kytömaa on reitistössä mukana, se lakkautui lähijunien pysähdyspaikkana tultaessa kesään 1994. | ||||
|
|
18.12.2025 18:16 | Heikki Jalonen | ||
| Taustalla oikealla muuten pilkottaa A7-teli. Missähän se on kiinni, ei ainakaan missään alkuperäisen umpikorin vaunussa? Voisiko siellä takana olla 2-kerros-autovaunun kuormausvaunu (nyk XOe)? Noiden autojen osalta voi perustellusti arvailla, että ne on yksinkertaisesti käytetty loppuun... Varmaan suurin osa mädäntynyt kotikorjausten tuolle puolelle. Tuona aikana kun ruostekorjauksia ei vielä kotona juuri tehty, vaan olisi pitänyt ostaa korjaamon palveluita - kalliilla rahalla. Ei ollut halpoja MIG-koneita, vaan kaikki hitsauslaitteet olivat vielä kalliita ammattivehkeitä. Ellei remonttia päässyt tekemään "tehtaan pajalle", kadoksiin mädäntynyt pohja oli korjaamaton paikka - tai maksoi ostotyönä paljon enemmän kuin auton hinta oli. Varaosia on varmasti purettu kaikista, joilla järkevää kysyntää oli. Kuvasta voisi arvailla, että tuo kuorma on jonkin autohajottamon "pinon tyhjennys". Vaikkapa Oulusta, Ruskon Autopaalaamolta. Siellä ei ollut mitään kunnollista voimapaalainta (vrt. Bond-leffa Goldfinger), vaan LM-Volvon työlaitteena oleva yksinkertainen hydraulinen "litistin". Sellaisen jäljiltä autonraato näytti melko lailla tuommoiselta... Ehkäpä tuossa on vanhan tuttumme Paavo H:n aikaansaannoksia...? |
||||