Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
27.07.2025 20:23 | Jorma Toivonen | ||
| Vai olisiko junamiehistö keskustelleet keskenään matkan onnitumisesta risalla rungolla. | ||||
|
27.07.2025 19:04 | Jari Isolauri | ||
| Kyllä ja muutama 2lk vaunu lisättiin/poistettiin. 1lk ja ravintolavaunu oli koko matkan. | ||||
|
27.07.2025 18:51 | Kevin Glynn | ||
| Kiitos samoin :) | ||||
|
|
27.07.2025 15:59 | Petri Nummijoki | ||
| Kai veturi vaihtui kuitenkin Imatralla? | ||||
|
|
27.07.2025 15:20 | Noah Nieminen | ||
| Oli kiva tavata :) | ||||
|
|
27.07.2025 13:57 | Jari Isolauri | ||
| Tuo kesä 82 oli poikeuksellinen, kun tuo P15/16 ajettiin porkkanan sijasta veturijunalla. | ||||
|
27.07.2025 12:41 | Jimi Lappalainen | ||
| Olisikohan tämä kyltti vuodelta 1992? https://flic.kr/p/2riTZZP | ||||
|
27.07.2025 11:56 | Jari Välimaa | ||
| Tilanteesta on myös video https://www.youtube.com/watch?v=gVC1vlyGGPU | ||||
|
27.07.2025 10:53 | Jimi Lappalainen | ||
| Hieno kuva! :) | ||||
|
27.07.2025 10:51 | Jimi Lappalainen | ||
| Kiitos! Muokkasin kuvatekstiä. | ||||
|
27.07.2025 10:07 | Erkki Nuutio | ||
| Toisen vasemman puolen talon (noin vuodelta 1958) siipiosassa oli Tampereen Säästöpankki. Sinne nöösitkin avasivat talletustilinsä. Kas kun investoinnit maan hyväksi tehtiin oman kansan säästöjen voimalla. Ei sijoitettu (ehkä perintörikkaat sijoittivat) keinotteluun. Talossa oli myös Saarisen K-kauppa. Sitä ennen ja osin jälkeenkin 5 litran maitotonkkaa kiikuteltiin Osl. Voiman ruokakauppaan Herkkuja olivat tuore kuohkea ranskanleipä, ehkä vähän teemakkaraa siivuina ja korkeintaan pari lakritsipötköä. Oikeanpuoleiset puukerrostalot ovat 30-luvun lopulta ja 40-luvulta, edempänä Härmälän koulu ja kirjasto noin vuodelta 1954. Nuolialantie ei ollut paraativäylä, vaan noin 100 m vasemmalla oleva/ollut Lentokonetehtaantie. Sitä pitkin rollikka kulki ja sen varrella pankintaloa vastapäätä asuin 1949-1961. Härmälänojan silta tien päässä oli ainoa tiereitti Pirkkalaan. |
||||
|
27.07.2025 08:16 | Juha Kutvonen | ||
| Varkaudessa on käynyt samoin kuin muilla teollisuuspaikkakunnilla. Tavaraliikenne oli varsin monipuolista aina 2000-luvun alkuvuosiin saakka, jolloin VR lähti voimakkaasti keskittymään kannavimpiin kokojunakuljetuksiin ja hinnoitteli pienemmät vaunukuorma-asiakkaansa pois raiteilta. Jäljelle ovat näin jääneet metsäteollisuuden tuote- ja raaka-ainekuljetukset, raakapuun kuormaus, sekä Akonniemen öljytuotteet. | ||||
|
|
27.07.2025 07:27 | Mika Hakala | ||
| Ensimmäisellä puolivuosikkaalla 2003, mikäli havainnontekijän Pyry Entoseen uskominen https://vaunut.org/kuva/9473?liikp1=1375 | ||||
|
27.07.2025 06:23 | Juha Kutvonen | ||
| Oikeanpuoleinen vaunu on 4114, joka toki näkyy tunnisteissakin :) | ||||
|
27.07.2025 06:01 | Juha Kutvonen | ||
| Kommilan rata on uudempaa perua. Se valmistui vuonna 1986. | ||||
|
27.07.2025 00:25 | John Lindroth | ||
| Salaperäiset 3 ristiä lienevät olleet juuri tuossa tasoristeyksessä ratapölkkyjen välissä hiekkaan piirrettynä.Ellen väärin muista tuossakin oli ennen puomit? | ||||
|
26.07.2025 23:10 | Ilmari Tommola | ||
| Mukava yhteensattuma! Kas kun ei satuttu törmäämään toisiimme. | ||||
|
26.07.2025 22:24 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Aloitin Rovaniemellä R-kauppiaana vuonna 2003 aina vuoteen 2014 asti. Silloin oli 13 ärrää Rovaniemellä. Nykyään enää kolme. Ajat muuttuu.. | ||||
|
|
26.07.2025 22:17 | Mikko Herpman | ||
| Miloin on rakennettu rataa Kommilaan ja samalla myös tehty "kolmioraide" ainakin 1963 vuoden ilmakuvassa näkyy olevan tuo kekustan läpi kulkeva raide. Eli jos kolmio on ollut jo aikaisemmin olisi toki saanut käännettyä Trumpan siellä. Joo eli ilmeisesti tuumailin tuota hurusrataa, tehty vasta -80 luvulla.. Eli kolmioraidekin tullut vasta silloin. | ||||
|
26.07.2025 22:03 | Juha Toivonen | ||
| Minun mielestäni VR kärsii vihreästä apatiasta. Jokin pakkomielle kenties? Kaikki on maalattu niin tylsän vihreäksi, kuin vain voidaan kaikessa yksitoikkoisuudessaan maalata. Olen joitakin kertoja julki tuonut näkemykseni siitä, miten Euroopassa kaluston väritys toteutetaan todella näyttävästi ja monimuotoisesti. Meillä Suomessa siitä ei ole pelkoa valtionyhtiön taholta. Pelkkää mautonta vihreää on luvassa... Dr19 veturisarja, ja nyt myös tuo kuvan junan ensimmäinen vaunu, ovat kaikkein hirveimmät esimerkit VR:n visuaalisen ulkoasun toteuttamisesta. | ||||
|
|
26.07.2025 21:29 | Markku Naskali | ||
| Keskittyisi vain niihin "ydintoimintoihinsa" eikä leikkisi väritysten kanssa. | ||||
|
26.07.2025 21:08 | Rainer Silfverberg | ||
| Poliittiset päätökset ovat Suomen hallituksesta kiinni. | ||||
|
|
26.07.2025 20:05 | Uwe Geuder | ||
| Mielenkiintoinen tuplavaihde. | ||||
|
Kuvasarja: H-junalla Riihimäeltä Karjaalle ja takaisin |
26.07.2025 19:58 | Jarno Piltti | ||
| On hyvä ja kiinnostava kuvasarja. Itseltä jäi tämä kokematta kun kaikki junat myytiin hetkessä loppuun. | ||||
|
Kuvasarja: H-junalla Riihimäeltä Karjaalle ja takaisin |
26.07.2025 19:58 | Uwe Geuder | ||
| Minulla oli kiireinen heinäkuu ja unohdin koko jutun. Kun katsoo lippuja nyt, lukee: Riihimäki-Hanko -lähijunavuorot suosiossa Reitin lähijunavuorot saivat innokkaan vastaanoton. Kaikki vuorot on myyty loppuun, eivätkä ne enää näy verkkokaupan hakutuloksissa. | ||||
|
26.07.2025 19:56 | Jarno Piltti | ||
| Kiitos tiedonhausta Rasmus. Mielenkiintoista ja ehkä mullistavaakin tuotekehittelyä on siis tehty. | ||||
|
|
26.07.2025 19:40 | Rasmus Viirre | ||
| Vaikuttaisi olevan alkujaan Linzistä, Itävallasta. Yhtiö perustettu 2013 ja alkuun erikoistui raideajoneuvojen sekä linja-autojen järjestelmiin jotka valvovat öljyn tasoja. Nykyinen päämaja on Laakirchenissä. Tämä System7 on ilmeisesti omaa luokkaansa olevaa tamppaustekniikkaa josta tulee vähemmän melua, pölyä ilmaan, eikä laitteisto käytä paljon kuluvia osia. Automatiikkaa hyödynnetään merkittävästi. https://s7-rail.com |
||||
|
26.07.2025 19:32 | Teemu Saukkonen | ||
| Paloikohan tämä nyt viimeisen kerran? | ||||
|
|
26.07.2025 18:57 | Petri Nummijoki | ||
| Kiitos tiedosta. Pieksämäki sai ensimmäiset Tr2-veturinsa (1310-1314) vuoden 1960 kuluessa, joten ehkä se oli sitten osittain motiivina kääntöpöydän uusimiselle. Tr1-vetureita lienee käynyt Varkaudessa jo aikaisemmin, koska Pieksämäki-Varkaus-välille valmistui 43 kg:n kiskotus 1950-luvun puolivälissä. | ||||
|
|
26.07.2025 18:33 | Leevi Heino | ||
| Junan numero on 27 ja veturin 3362 | ||||
|
26.07.2025 18:29 | Antti Laajalahti | ||
| Joskus oli Iisalmen Sanomissa kiukkuinen kirjoitus kun iltapäivällä päivystäjä tuli vaunuja työntäen, joutui pysähtymään kun tuo noutoa odottanut säiliövaunu kytkettiin roikkaan mukaan. Pitääkö juuri siihen aikaan tulla vaunujen kanssa vekslaamaan, eikö niitä voi hakea yöllä. Tieliikenne joutui hetken odottamaan. Aikaisemmin noutaja oli Ankka, myöhemmin Dv11 tai Dv12. | ||||
|
Kuvasarja: H-junalla Riihimäeltä Karjaalle ja takaisin |
26.07.2025 18:05 | Juha Kutvonen | ||
| Hyvä kuvasarja harvinaisesta junamatkasta. VR:n palvelu sen sijaan ei ansaitse ylistystä. Noin pitkälle reitille olisi voitu edes varmistaa ehjällä vessalla varustettu yksikkö. | ||||
|
26.07.2025 18:03 | Simo Virtanen | ||
| Onko vielä mitään aaninkia mitä Arctic Rail alkaa työkseen tekemään? | ||||
|
26.07.2025 18:00 | Juha Kutvonen | ||
| Aivan kuin kiihdytysajoista. Rata ja pyörät vielä savuavat. | ||||
|
26.07.2025 17:14 | Veeti Pietilä | ||
| Sekoitin näköjään määränpään ja operaattorin keskenään. :D | ||||
|
|
26.07.2025 17:10 | Juho Rintala | ||
| Tässä ei ole Haapamäen kalustoa, tiedoksi vaan :) Saaan toki olla väärässä |
||||
|
|
26.07.2025 16:27 | Noah Nieminen | ||
| Kappas, olin itse raiteiden toisella puolella, Panuntien sillan alla. :) | ||||
|
26.07.2025 16:26 | Noah Nieminen | ||
| Hieno kuva tilanteesta! | ||||
|
26.07.2025 15:42 | Jimi Lappalainen | ||
| Nostettu jo. | ||||
|
26.07.2025 15:32 | Markku Naskali | ||
| Reitille olisi ehkä pysyvämpääkin kysyntää jos eivät "suomalaiset erityisolosuhteet" estäisi mm. seisakkeiden vaatimien hurjien kustannusten ym. vuoksi... | ||||
|
|
26.07.2025 14:50 | Erkki Nuutio | ||
| Kunnianosoituksena vuorineuvos Berndt Grönblomille (1885-1970): DI Berndt Grönglom toimi ensin öljyteollisuudessa Bakussa. Vuonna 1912 hän perusti Suomen Öljytehdas E.Grönblom Oy:n ja oli tämän toimitusjohtaja 1912-29. Hän perusti vuonna 1914 Elektrometallurgiska Ab:n vuonna 1914. Pienet sähkösulatot olivat Imatralla ja aluksi myös Nokialla. Päätuotteet olivat pii- ja harkkorauta. Imatralla naapurina oli puuhioma Oy Vuoksenniska Ab. Yhtiöt yhdistyivät vuonna 1933 Oy Vuoksenniska Ab:ksi, johdossaan Berndt Grönblom. Yhtiö rakensi Imatran Rautatehtaan, jossa rauta- ja terästuotanto alkoi vuonna 1937. Tärkein raaka-aine oli Outokummun kiisutuhka. Myöhempiä hankkeita olivat kaivokset (Mätäsvaara, Haveri , Jussarö) sekä Turun Rautatehdas ja Oy Koverhar Ab. Kiskojen valssaus alkoi Imatralla vuonna 1937. Imatran Terästehdas siirtyi Berndt Grönblomilta Oy Ovako AB:lle. Se jatkaa vaativien erikoisterästen toimittajana https://fi.wikipedia.org/wiki/Ovako_Imatra |
||||
|
|
26.07.2025 12:20 | Juha Kutvonen | ||
| Varkauden 18-metrinen kääntölava vaihdettiin 22-metriseen vuonna 1961. | ||||
|
26.07.2025 12:13 | Jani Tuominen | ||
| Minä olisin halunnut pitää Dr13-veturit rantaradan liikenteessä, Dm7:t maakuntien lähiliikenteessä ja Dm9:t vaikka Uudenkaupungin paikallisliikenteessä. Mutta kaikkea ei voi saada :) | ||||
|
26.07.2025 11:43 | Heikki Jalonen | ||
| Ratasilta on varmaankin lukittu kiinteäksi, jolloin opastimen mekaaniset johdot on voitu vetää normaaliin tapaan. Nimittäin, tuo maantiesillan mataluus tekee ratasillan avattavuudesta hyödyttömän... | ||||
|
|
26.07.2025 11:33 | Petri Nummijoki | ||
| Maaseudulla moni asui yksityistien varrella tai vähintään heinäladot ja metsäpalstat olivat yksityisteiden takana. 1950-luvun traktorit olivat vielä pääosin niin heikkoja, ettei teiden talvikunnossapito sellaisten varassa toiminut. Autoliikennehän ei ole kunnolla käyttökelpoinen silloin, jos esim. 15 kilometrin matkasta on 13 km aurattuja yleisiä teitä mutta 2 km auraamatonta yksityistietä. | ||||
|
|
26.07.2025 10:53 | Jarno Piltti | ||
| No kyllähän teka seiskan seisottaminen jotain harvoin tapahtuvaa hakureissua varten maksaa sekin? Mukavaahan se on leikkiä nojatuolikenraalia, ei siinä. Mutta mikäs firma tämä System 7 Rail oikein on? |
||||
|
26.07.2025 10:47 | Jarno Piltti | ||
| Veturin tunnistus? Voisiko olla Hk5? Linjuriauto on mitä viehättävin. | ||||
|
|
26.07.2025 10:45 | Teemu Saukkonen | ||
| Tämä kaiketi nostetaan pois, jotta kiertotie saadaan kulkemaan tästä siksi aikaa kun Vt23 pengertä korjataan. | ||||
|
26.07.2025 10:44 | Teemu Saukkonen | ||
| Milloinkahan näemme enemmän tavaravaunuja? | ||||
|
|
26.07.2025 10:36 | Jarno Piltti | ||
| 1.3.1956 oli koko maassa aurattu autoliikenteelle 99,5 prosenttia maanteistä ja 62,9 prosenttia kunnan- ja kyläteistä (Suomen virallinen tilasto XIX:75). Maanteiden aurausta oli kahta luokkaa, I ja II luokan auraus, mitä eroa niillä ikinä olikaan. Jossain viiskytluvun kirjassa olen nähnyt kartankin teiden aukipidosta. Tuo levysignaali on huippumielenkiintoinen, ei se kyllä mitään sillalle ajoa tässä estä jos on esiopastin. Ja siltähän se näyttää. Taitaa olla Tammisaaren aseman tulo-opastimen esiopastin? Ja siis meneekö nuo opastimen vaijerit avattavan sillan läpi vai kuinka?! |
||||
|
|
26.07.2025 10:18 | Erkki Nuutio | ||
| 1930-luvun loppupuolella alkoi silloisten pääteiden talviauraus TVH:n toimesta erityisesti linja-autoliikenteen mahdollistamiseksi. Opastusta varten oli mm. kirja Vuoristo - Hallenberg Talviajotiet (WSOY, 1937, 333 s.). Tarjolla olleet, etenkin kotimaiset kärki- ja muut aurat (mm. Tiekone, Lokomo, ATA, Ahjo) ja moottoritiehöylät (Lokomo, Tiekone) esiteltiin valokuvin ja piirustuksin yli sadalla sivulla. Rikollisvaltiota vastaan käytyjen sotien vuoksi pääsivät talviauraukset uudelleen käyntiin lähinnä vasta 1950-luvun alusta. Sitä ennen eivät vakavat rengas- ja muut puutteet juurikaan mahdollistaneet linja- ja kuorma-autoliikennettä kaupunkien välillä. Eli se oli VR:n kultakautta. Lapsuudessani 1950-luvulla olivat kadut Tampereella hyvin aurattuja Lokomon Tiekarhuilla. Silloiset kuorma-autot olivat heikkoja ja hentoja raskaampaan auraukeen kärkiauroilla ja ns. alusteriä ei edes tunnettu. |
||||