Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
17.06.2025 10:11 | Tomi Hämäläinen | ||
| Raiteen purusta taitaa olla useita vuosia. Lahden karttapalvelun vuoden 2017 kuvassa raide puuttuu ja vanhemmat kuvat otettu niin että raide jää varjoon. Oliko jossain vaiheessa tuolla aidan toisellakin puolella raide jolloin tässä oli 3 raidetta rinnakain? En ole käynyt tuossa kohtaa vuosiin. | ||||
|
17.06.2025 09:33 | Linus Mansner | ||
| Hieno kuva! Saa nähdä milloin tuokin Sm6 lähtee Ouluun tai Pieksämäelle. | ||||
|
17.06.2025 08:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kyllä on, herra Jimi. Nyttemmin siinä "jauhetaan" korkeakulttuuria. Taidekaupungin hengessä. |
||||
|
17.06.2025 08:12 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Myönteisempi kehityssuunta. Yleensä aina ratapihoilta viedään tilaa asuntorakentamisen takia, nyt tuleekin uutta ratapihaa. | ||||
|
17.06.2025 08:09 | Simo Virtanen | ||
| Väitän tuntevani Lahden raideverkon varsin hyvin, mutta tämä pistoraide tuli kokonaan uutena tietona. En toki ole tuolla Hartwallin takapihoilla kulkenutkaan. | ||||
|
|
17.06.2025 08:03 | Jimi Lappalainen | ||
| Onko tuo lähin rakennus enää olemassa? | ||||
|
17.06.2025 07:38 | Pasi Seppälä | ||
| Komea kuva ja juna. Kotimainen pönttöletka on varsin samannäköinen kuin tässä oleva. | ||||
|
|
17.06.2025 07:03 | Jarno Piltti | ||
| Katos vaan, toi on purettu verrattain äskettäin? | ||||
|
17.06.2025 07:00 | Jarno Piltti | ||
| Kiitos ja kiitos taustoituksesta, Karkkilan radalla on monivaiheinen historia. | ||||
|
16.06.2025 23:31 | John Lindroth | ||
| Onnistunut kuva juhlajunasta! | ||||
|
16.06.2025 23:03 | Jorma Toivonen | ||
| Millähän tulevaisuudessa käydään linjalle jymähtäneet Sr2:t ja Sr3:t noutamassa pois, jos varmatoimiset Sr1:t hävitetään täysin? (Tosin itsekkään en vierittäisi montaa kyyneltä näiden vuoksi). | ||||
|
16.06.2025 22:07 | Jimi Lappalainen | ||
| Vieläkö tämä, tai tällaista on käytössä tai olemassa? | ||||
|
16.06.2025 18:02 | Jimi Lappalainen | ||
| Ainakin tarkennuksen sillä olisi saanut käsin kohdalleen. | ||||
|
|
16.06.2025 17:53 | Asmo Rasinen | ||
| Leica Digilux 3 | ||||
|
Kuvasarja: Latvija! |
16.06.2025 17:49 | Jimi Lappalainen | ||
| Samaa pohdin minäkin. Jos on käynyt Riikassa, on paikan nimi tällöin Riikka. | ||||
|
|
16.06.2025 17:46 | Jimi Lappalainen | ||
| Mikä kamera sinulla on? | ||||
|
16.06.2025 15:57 | Samu Matosaari | ||
| Korjasin. | ||||
|
16.06.2025 15:43 | Noah Nieminen | ||
| Kesäinen fiilis kuvassa. Hieno! | ||||
|
16.06.2025 15:43 | Pietu Tuovinen | ||
| Yleisön pyynnöstä huolimatta https://youtu.be/CWNWg1Aq0CY?si=cLplSFwCm3k7_t-1 Videosivusto jäi tekovaiheeseen meistä riippumattomista syistä, mutta youtubesta löytyy nyt koko hoito |
||||
|
|
16.06.2025 15:43 | Noah Nieminen | ||
| Tosiaan, Minkiö taipuu Minkiöllä, mutta helpostihan ihan suomen kielen helposti taitavalla tämmöiset tarkat asiat menevät varmasti vähän sekaisin ihan kellä vain. Suomen kieli on vaikeata :) (vaikeaa) | ||||
|
|
16.06.2025 15:31 | Paavo Joensuu | ||
| Minkiölläpäs | ||||
|
|
16.06.2025 14:56 | John Lindroth | ||
| Hieno muistorikas kuva! | ||||
|
|
16.06.2025 14:21 | Jussi Tepponen | ||
| Kyllä juhlalle aina löytyy hyvä syy, sillä tänä vuonna tulee kuluneeksi 115 vuotta siitä kun perustettiin rautatieyhtiö (8.12. 1910), jonka nimiin ostettiin kamariherra Linderiltä Hyvinkää-Kytäjä -rataosuus ja päätettiin ryhtyä rakentamaan Kytäjä-Högfors (Karkkila) -rataosuutta. Samalla tänä vuonna vietetään maailmalla myös rautateiden 200 -vuotisjuhlavuotta. | ||||
|
16.06.2025 13:32 | Ilari Inkiläinen | ||
| Kiitos :) | ||||
|
|
16.06.2025 12:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hyvin tehty, herra Ilari. Tilannekuvana aivan kaksoisplushyvä!!! | ||||
|
16.06.2025 12:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jari: ilmiön nimi: "vastasähkömotorinen voima". Paitsi oma hyötynsä, josta mainitsit, oli siitä myös haittaakin. Siitä päästäänkin isojen dieselvetureidemme yhteen "ominaisuuteen": - kentänheikennys. |
||||
|
16.06.2025 12:50 | Kari Haapakangas | ||
| Sinänsä hämmästyttävää, että Naantalin radalla edes pystyy tötteröimään noinkin vahvasti "umpimetsää" -otoksen. | ||||
|
|
16.06.2025 11:03 | Ilari Inkiläinen | ||
| Kiitos! | ||||
|
|
16.06.2025 10:02 | Simo Virtanen | ||
| Inhaa itärautaa. En kovin montaa kyyneltä vierittäisi tämän poistumisen johdosta. Sitten kun viimeisiä viedään ja pitäisi jokin museoidakin niin silloin voidaan olla toista mieltä. |
||||
|
|
16.06.2025 09:49 | Juho Rintala | ||
| Komeaa! | ||||
|
|
16.06.2025 09:00 | Erkki Nuutio | ||
| Näin varmaan on. Jarrutuksen lopulla ja seisontajarrutuksessa kytkeytyvät pyörien levyjarrut pakosti, mikä ei riitä pyyhkimään ruostetta jarrulevyjen pinnalta. En tunne Yitongin tekniikkaa, mutta kiinalainen MEI ( www.meibrakes.com ) on jo vuosia valmistanut ja IAA-näyttelyssä esilläpitänyt vastaavankaltaisia paineilmalla käytettäviä levyjarruja, joita Knorr+Wabco+muut -kartelli myy ylihinnalla. Tein lisensiaattityöni kuivien levyjarrujen tribologiasta (märkiä levyjarruja käytetään vain traktoreissa, työkoneissa ja sota-autoissa). Lapsena vuosina 1949-1961, jolloin matkustusvälineeni oli kotini tonttiaidan takana tehty Valmet-sähköbussi (trolley), veti kuljettaja aina pysäkeillä metrin mittaisella vivulla seisontajarrun päälle, jotta auto ei liikahtelisi. Liikkeellelähdöissä kuljettaja vähitellen vapautti seisontajarrua samalla kun jalallaan vähitellen painoi "virtapoljinta". Jos painoi liian äkäisesti, poksahti pään päällä (noin 0.3 m) ollut automaattisulake kovalla pamauksella. Virta palautui heilauttamalla sulakkeen ulkonevaa vipua. |
||||
|
|
16.06.2025 08:26 | Jarno Piltti | ||
| Samaa mieltä huikeudesta. Erityisesti iskee turvateipittömän veturin upeus ja vaunuston sommittelu. | ||||
|
|
16.06.2025 08:23 | Asmo Rasinen | ||
| Taitaa sitten mennä romuksi? Tuskin ne enää korjaa kaalihäkkejä, varsinkin jos vauriot on vakavempia | ||||
|
|
16.06.2025 07:06 | Jari Välimaa | ||
| Luultavasti sähköbusseissa käytetään samaa toimintoa kun sähköautoissa joissa mekaanisiin jarruihin ei kosketa vaan jarrutus perustuu sähkömoottorin muuttumiseksi generaattoriksi=magneettijarrutus kun virran syöttö moottorille loppuu. Tästä syystä sähköautojen levyjarrut ovat yleensä kokonaan ruosteessa ja ovat johtaneet autojen hylkäämiseen katsastuksessa. Onneksi omassa autossa magneettijarrutus ei pysäytä autoa kokonaan vaikka onkin 3 erilaista tasoa vaan levyjarrua pitää käyttää lopuksi. Lisäksi sähköautoissa on yhden polkimen ajaminen jos määrittää magneettijarrutuksen täysille niin voi ajaa pelkällä nopeudensäätöpolkimella. |
||||
|
Kuvasarja: Latvija! |
16.06.2025 01:27 | Tuukka Ryyppö | ||
| Mihin suomesta on kadonnut astevaihtelu? Mä olen tottunut, että piika -> piian, eli esim. "Maatalon piian mekko oli raidallinen", eikä siis nykymuotoinen "Maatalon piikan mekko oli raidallinen". Samaten kokisin myös oudoksi sanoa, että "siikan maku on hyvä". | ||||
|
|
16.06.2025 00:28 | Jyrki Talvi | ||
| Idän Ihme syttyi palamaan. | ||||
|
|
16.06.2025 00:19 | Juho Rintala | ||
| Oho! Komea kuva, suruinen kohtalo :( | ||||
|
15.06.2025 23:38 | Uwe Geuder | ||
| Jos saapuu 60 minuuttia tai enemmän myöhässä, saa kai osan hinnasta takaisin. (Joitakin poikkeuksia tuli viime vuonna, esim. jos on ihmisiä radalla ja muuta, mihin rautatieyritys ei voi vaikuttaa.) | ||||
|
15.06.2025 23:28 | Uwe Geuder | ||
| Pitempi valotusaika auttaisi kai. | ||||
|
15.06.2025 23:25 | Eemil Liukkonen | ||
| Komeasti on luontoa ja varsinkin alareunan kasvillisuutta on hyödynnetty mallikkaasti sommittelussa, jolloin lopputuloksena on kympin otos! | ||||
|
15.06.2025 22:30 | Veikko Hattunen | ||
| Hyvä kuva. Varjo vain vähän silmää häiritsee mutta luonnollista se on. 9.75/10 | ||||
|
|
15.06.2025 21:56 | Erkki Nuutio | ||
| Olen Tampereen ratikalle ja kaupunkibusseille vain satunnainen käyttäjä, koska minulla on toimivat jalat ja osoitteeni on sopiva. Totesin kuitenkin Yitongin erinomaiseksi matkustajille kulun tasaisuuden suhteen. Nykäykset (jerk = m/s3) olivat tosi vähäisiä ja loppunykäys puuttuu lähes tyystin jarrutuksista. Vastaavasti kokemani tuoreet Volvot olivat kehnoja. Varsinkin jarrutusten loppunykäys oli todella häiritsevä. Osasyynä voi toki olla kuljettajan osaamisen puute tai huono asenne. Ajetut linjat eivät mitenkään johda rauhattomaan ajotyyliin. Sisulla vastasin 70-luvun puolivälin vaiheilla jarrujärjestelmän kokeilusta komponenttien ja ajokokeiden osalta. Alkutilanne viiveiden osalta oli kaikilla valmistajilla surkea. Osana parannuspolkua kokeilimme koeautossa järjestelmää, jossa jarrupolkimella poljettiin kaksipiiristä nestesylinteriä. Putkisto siirsi nestepaineen lähes viiveettömästi ja tunnokkaasti akselistojen luona oleville piirikohtaisille jarruventtiileille. Nämä venttiilit olivat erityistyyppisiä. Niihin saapunut nestepaine avasi piirinsä paineilmasuuttimen ja päästi paineilman vain runsaan metrin päässä oleville pyöräjarrujen kalvosylintereille. Venttiilit olimme muuntaneet Clayton Dewandre NATO-mallisista perävaunujarrun ohjausventtiileistä (ovat nestejarrullisen vetoauton puolella ja ohjaavat paineilmajarrullisen perävaunun jarrutusta). Paineilmasuutin oli näissä nerokas (alkuaan luultavasti patentoitu). Suuttimen keskiössä oleva kara avautui jo aivan vähäisellä polkimelta tulleella nestepaineella ja päästi kauttaan vähäisen paineilmasysäyksen. Sysäys puolestaan avasi suurikokoisen varsinaisen paineilmasuuttimen ja vapautti voimakkaan paineilmavirtauksen pyöräjarrulle. Jarrutuksen aloitusviive, joka tuollon oli parhaimmillaankin vähintään noin 0.25 s pienentyi alle 0.10 s pituiseksi. Lisäksi jarrutustunto oli parhaiden henkilöautojen tasoa nesteputkiston antaman viskoosivaimennuksen ansiosta. Ilman tuota pientä karasuutinta olisi varsinainen paineilmasuutin avautunut vasta paljon suuremmalla jarrupoljinvoimalla, eli tuloksena olisi ollut vaarallisen äkkinäiset jarrut. Silloiset suoratoimiset paineilma-poljinventtiilit olivat tunnottomia - kuin potkupalloa pompottelisi. Tuloksesta innostuttiin kovasti ja Helsingin tehdas teki lisää muutamia tällaisia venttiileitä. Pidemmälle ei kuitenkaan hajauduttu, koska jarrujen paineilmakomponenttien suurvalmistajat vähitellen heräilivät horroksestaan. Clayton Dewandre itse kehitti uuden vastaavan (Hydro-Air System) akselikohtaisen neste/ilma -jarruventtiilin. Sen esitepiirros näytti sovituksen F10/12 -Volvoon ja esitetyt viivekuvaajat osoittivat ylivoimaisuuden silloisiin normaalitoteutuksiin verrattuna. Tämäkin hanke päättyi - kai Wabcon hankittua Clayton Dewandren ja painilmajärjestelmän mullistuessa lukkiutumiseneston myötä. Todettakoon vielä, että kuvaamani toteutus oli aivan eri asia kuin halpiskuorma-autoissa ja työkoneissa laajasti käytetty ja osin yhä esiintyvä paineilmakäyttöinen nestejarru (pyörissä siis nestejarrut). |
||||
|
|
15.06.2025 21:38 | Juho Rintala | ||
| Nyt on kyllä komea! Samat sanat kuin Noahilla :) | ||||
|
|
15.06.2025 21:12 | Ilari Inkiläinen | ||
| Kiitos kommentista :) | ||||
|
|
15.06.2025 21:07 | Noah Nieminen | ||
| Aika mielenkiintoinen ja hyvä kuva tämäkin. Näyttää tosiaan, että juna ajelee kukkien keskellä. | ||||
|
|
15.06.2025 20:58 | Tero Korkeakoski | ||
| On muuten huikean hieno kuva niinkuin muutkin ovat todenneet. | ||||
|
15.06.2025 19:06 | Julius Ylitalo | ||
| Onko tullut jo päätöstä asemarakennuksen purkamisesta. | ||||
|
15.06.2025 18:23 | Ilmari Tommola | ||
| Jatkoksi tuohon lempinimikeskusteluun voisin vielä näin pari viikkoa myöhemmin todeta, että Dr19:n vakiintunein "lempinimi" on palikka. Tämä realismia (ei sentään arvopohjaista sellaista) edustava nimitys on sen verran osuva, että ensi kertaa veturin näkeväkin tajuaa, mistä se on johdettu. Toisaalta täsmällinen kuvaavuus aiheuttaa sen, että lempinimi on tapana kirjoittaa ainakin tällä hetkellä pienellä alkukirjaimella. Aika kertoo, muuttuuko se jossain vaiheessa Palikaksi Isolla Alkukirjaimella. Luontevimmat lempinimet syntyvät yleensä omia aikojaan sen sijaan että ne tarkoituksella keksittäisiin, ja tämäkin tapaus todistaa mielestäni samaa ilmiötä. Joulukuusta ja Krokotiilia on toki ehdotettu lempinimiksi, mutta harrastajapiirien arkisissa keskusteluissa olen törmännyt lähinnä palikkaan (ja palikkaveturiin). |
||||
|
15.06.2025 18:05 | Veikko Hattunen | ||
| Kaunis kuva. Tuopahan on vanhin elävä 27 sarjalainen | ||||
|
15.06.2025 17:37 | Samu Saikkonen | ||
| Länsiautotkaan ei tosiaan ole mikään laadun tae. Mummoni ensimmäisen oman auton Volvo 240:n ovet aukesivat jopa haarukalla. | ||||
|
|
15.06.2025 16:18 | Uwe Geuder | ||
| Onko Naantalin rata huonokuntoinen? Pitkä polttoväli tuottaa yllättäviä mutkia millä tahansa radalla. Olin junan kyydissä enkä huomannut mitään erikoista heiluttamista. Ihmettelin kyllä, että sallittu nopeus oli 80 km/h: https://juliadata.fi/timetables?s=1971&d=29.5.2025 . Toteutunut nopeuskäyrä puuttuu. Ehkä ei ole ajettu niin lujaa? Viikon myöhemmin matkustin Uudenkaupungin radalla (*). Olisin olettanut, että se olisi paremmassa kunnossa, koska se on jopa sähköistetty. Näin ei kuitenkaan ollut, heilutti välillä selvästi, vaikka pahempiakin olen joillakin junamatkoilla kokenut. Sallittu nopeus oli taas 80 km/h: https://juliadata.fi/timetables?s=1927&d=8.6.2025. Mutta ajettu on vain 60 km/h: https://juliadata.fi/timetables?s=1927&d=8.6.2025&speed=1 (*) Itselläni vain huonohko kännykkäkamera. En ottanut kuvia, koska oletin, että tänne tulee varmaan parempia. Ei vain tulleet... |
||||