![]() |
24.11.2023 22:10 | Esa J. Rintamäki | ||
Aivan, herra Jimi L. Mainitsemasi talon "juuret" ovat Tammerfors - Nikolaistadin rautatien piirustuskokoelmassa. Joensuuhun junalla pääsi 1894, virallisesti, toistakymmentä vuotta sen jälkeen kun piirustukset oli hyväksytty noudatettavaksi. |
||||
![]() |
24.11.2023 21:54 | Timo Haapanen | ||
Dv16 mahtaa olla numeroltaan 2038. | ||||
![]() |
24.11.2023 20:25 | Esa J. Rintamäki | ||
Konkreettinen esimerkki brittiäisen ja amerikkalaisen tuuman hiuksenhienosta erosta: (lienen maininnut asiasta aiemminkin). Kerron nyt pidemmän tarinan (toivottavasti tätä ei poisteta), sillä tämä liittyy kyllä kuvan herättämään keskusteluun. Taustana oli natsi-Saksan aiheuttaman sodan ajautuminen vaiheeseen, jossa Adolfin piti näyttää "sikaria röyhyttävälle, viskiä litkivälle Winston-persereiälle", että mitä kuuluu ja kuka käski. Toisin sanoen, syttyi "Taistelu Englannista" kesällä 1940 kiivaine ilmataisteluineen. Englantilaiset pyysivät apua USA:lta, tarvitsivat hävittäjäkoneita. RAF toivoi Curtiss P-40 Kittyhawk-tyyppiä. Amerikkalaiset sanoivat tekevänsä uuden ja paremman koneen. North Americanilla meni 107 päivää ensimmäisen pellinpalan leikkaamisesta prototyypin ensilentoon! Kone oli NA-73, josta sukeutui kuuluisa P-51 Mustang. A-version myllynä oli Allison V-1710-moottori, jolla kone oli OKEI matalalla ja keskikorkeuksissa. Korkealla ei oikein sujunut. A-Mustangista tuli aika kelpoisa hävittäjäpommittaja A-36 "Apache" Kiina-Intia-Burman seutuvilla. Englantilaiset kokeilivat heittää P-51A:n nokalle omasta Spitfirestään tutun Rolls-Royce Merlin V-12:n. JA NAPPIIN MENI! Päiväpommitukset Saksaan olivat jo alkaneet ja Schweinfurtin molemmat kuulalaakeritehdastragediat (lokakuussa 1943) osottivat "pitkäjalkaisen" hävittäjäsaaton tarpeen. P-51B- ja C-versioissa USAF ja myös RAF saivat kaipaamansa "seitsemän peninkulman saappaat" halutun asevaikutuksen toimittamiseksi kohteisiin eli Luftwaffen torjuntahävittäjiin. B- ja C- versioiden ainoa ero oli valmistustehtaiden postiosoite! Amerikkalaiset alkoivat valmistaa Merliniä lisenssillä: nimellä "Packard-Merlin 266", jonka "iskä" oli ollut Supermarine Spitfire IX:n Merlin 66. Mutta, kenttäoloissa tuumien hiuksenhieno ero aiheutti mäntien vaihdon jälkeen moottoreiden kiinnileikkaamisia tai sen, että Merlinit ruikkivat öljynsä taivaan tuuliin. Asia johti mietintämyssyjen käyttöön ja niin vuonna 1954 palaveerausten jälkeen kumpikin tuuma, US ja Imperial, olivat sen jälkeen presiis saman mittaisia. Asia vahvistettiin oikein sopimuksella. Muuten: Der Herr Dicke, eli herra "Läski" (Hermann Göring) totesi nähtyään Berliinissä P-51 Mustangin hurahtavan matalalla ylitsensä: "Sota on hävitty". |
||||
![]() |
24.11.2023 19:05 | Jaakko Tuominen | ||
Taitaa olla google käännöksiä. | ||||
![]() |
24.11.2023 18:58 | Timo Salo | ||
Yhtä sekasta ja paskasta, kun suomalaisessakin konepajassa... Hieno sattumakuva! | ||||
![]() |
24.11.2023 17:55 | Jimi Lappalainen | ||
Punavalkoinen talo on vanha rautatierakennus. | ||||
![]() |
24.11.2023 16:49 | Hannu Peltola | ||
Tätä voisi melkein pitää rumimpana suomalaisena tavaravaununa... | ||||
![]() |
24.11.2023 15:42 | Ilmari Tommola | ||
Kiitoksia kaikille! :) | ||||
![]() |
24.11.2023 15:06 | Erkki Nuutio | ||
Lisäyksenä edelliseen on epäloogisuudessaan raivostuttavaa että keskeisissäkin jenkkistandardissa (tuumien, eekkereiden, gallonien ym. lisäksi) on sijoitettu tarvittavat verrannollisuus- ja muut kertoimet kaavojen nimittäjiin, eikä osoittajiin. Esimerkiksi hammaspyöräkaavoissa jenkkikerroin on diametral pitch nimittäjässä. Siten mitä pienempi hammaspyörä, sitä suurempi on sen diametral pitch. Muut maailmassa käyttävät kertoimena moduulia osoittajassa, jolloin hammaspyörä ja kaikki sen mitat ovat sitä suurempia mitä suurempaa moduulia käytetään. Vastaavia esimerkkejä on jenkkilä täynnänsä. Jos ISO-standardoidaan jotakin, se tarkoittaa edelleen että kautta maailman hyväksi havaittua järkevää toteutusta koskevan ISO-standardin rinnalle jenkit tekevät uuden sekavan kuutiotuuma/eekkeristandardin samasta asiasta. Tein neljännesvuosisadan aikana sadoittain ja tarkastin kai kymmenintuhansin tulevien kone- ja autoinsinöörien koe-laskutehtäviä ja vastaavia. Kertoimissa ja vastaavissa sählääminen on niissä yleisin ja todella yleinen virhesyy. Pelkästään pii-kertoimeen kompastuu ainakin joka kymmenes. On yksinkertaisesti niin että kaavan ilmaisemaa asiaa ei valtaosa oppijoista opi eikä ymmärrä ikänä, jos kaava on läpinäkymätön epämääräisten ja enintään epäselvästi määriteltyjen muuttujien ja kertoimien vuoksi. Ongelma säilyy pääosin siksi, että jenkkilässä on (paljolta euroopasta, aasiasta ja intiasta tulleita) älykkäitä tuotekehittäjiä, rutkasti riskihaluista rahaa ja häikäilemättömiä markkinoijia. Se tuottaa alinomaa markkinoilla uutuuksia, jotka houkuttelevat vaikka ovatkin kauttaaltaan tuumien saastuttamia. Toisaalta ymmärtää sekavuuden siitä, että jenkkilässä ei ole DINiä (eikä edes SFS:ää). Standardikirjassa on osa standardeista vahvistettu vuonna 1915 jne. Edes englanninkielen käsitteitä ei kyetä yhtenäistämään. Kymmenen eri sanaa tarkoittaa yhtä ja samaa asiaa, ja jokainen sana voi tarkoittaa kymmentä aivan eri asiaa. Koita sitten olla täsmällinen! |
||||
![]() |
24.11.2023 14:59 | Juha Kutvonen | ||
Tämä versio vakiintui käyttöön vuodesta 1988 alkaen. Alkuperäisen maalausversion ehti saada vain kolme veturia: 3013, 3054 ja 3017 (tässä järjestyksessä). | ||||
![]() |
24.11.2023 13:27 | Markus Räsänen | ||
Onko tämä se "viimeisin" versio valko-puna värityksestä, vai oliko tässä välissä eri "versioita", ennen väriyhdistelmän vakiintumista kuva esim. Mika T. Polamon kuva 1994 https://vaunut.org/kuva/27162?kv=1991&kv2=1994&tag0=2%7CSr1%7C? | ||||
![]() |
24.11.2023 12:54 | Petri Sallinen | ||
Vaunun alkuperäinen littera oli Gb. Mielestäni Gd-littera otettiin käyttöön vasta vuonna 1921. | ||||
![]() |
24.11.2023 12:32 | Asmo Rasinen | ||
Romuks vain!! | ||||
![]() |
24.11.2023 11:54 | Heikki Jalonen | ||
Juuri tuota fraktioiden käyttöä "helpottamaan" on keksitty erilaisia numeroilmaisuja, kuten ruuvinumerot tai AWG-lankanumero. Kaikille lienee jo varmaankin tässä vaiheessa selvää, että näitä numerojärjestelmiä on määrättömän monta, ne ovat ehdottomasti erilaisia eivätkä keskenään millään tavoin yhteenvetoisia. Ja koon/numeron kasvusuunnan logiikka vaihtelee. Esimerkiksi, 1/8" (noin 3,25 mm) puuruuvi on numero 5. Ja kas, saman kokoluokan BA-ruuvi on myös nro 5. Mutta, se on puhdas sattuma, sillä BA-ruuveissa halkaisijan kasvaessa numero pienenee, puuruuveissa taas numeron kasvaessa halkaisijakin kasvaa. Vastaavasti, noin 1/8" (3,25 mm) AWG-lanka on numero 8; langan ohentuessa AWG-numero kasvaa. Kyllä meidän on paljosta kiittäminen Ranskan Suurta Vallankumousta. Jollei muusta, niin metrijärjestelmästä... |
||||
![]() |
24.11.2023 10:40 | Rainer Silfverberg | ||
Oliko näitä tässä kunnossa olevia vaunuja sallittu kytkeä junaan? | ||||
![]() |
24.11.2023 10:33 | Esa J. Rintamäki | ||
Ovatko nuo luukut heittoistuimien kohdalla...? | ||||
![]() |
24.11.2023 10:17 | Esa J. Rintamäki | ||
Eräässä poikalyseossa oli alkamassa ruotsinkielen koe. Opettaja oli juuri jakanut koemonisteet. Eräs pojista viittaa ja kysyy opettajalta sanoen: - Jotenkin selvältä tämä koe tuntuu, mutta miksi tässä kohtaa käännöstehtävässä on roomalainen ykkönen, lauseessa "Såsom I alla vetet"? Opettaja kysyy pojalta: - Mikä olikaan sinun numerosi historiasta viime todistuksessasi? Poika (ihmetellen): - Viisi. Opettaja: - Sinunhan pitäisi muistaa, että Såsom ensimmäinen oli yksi Egyptin faaraoista. Tarina ei kerro, että miten poika tehtävänsä käänsi. Lisää ylivertaista saksankielen "taituruutta": Bertas Reise war sehr schön. = Bertan reisi oli hyvin ihana. Potzdamer Platz = postineidin paikka. |
||||
![]() |
24.11.2023 09:23 | Jorma Rauhala | ||
Riian rautatiemuseossa laitoksen toiminta esitetään vierellä pyörivän videon avulla. Filmi on kansantajuinen ja se kertoo käytön perustoiminnot nykyajan museokävijälle, eli se ei ole vanha tekninen opetusfilmi. Filmi on kuvattu juurikin museokävijää ajatellen. (Rautatiemuseon lähettyvillä on lentokenttäbussin nro 22 pysäkki, joten nopea piipahduskin on siellä mahdollista.) | ||||
![]() |
24.11.2023 09:20 | Timo Haapanen | ||
Aina ei auta kielisukulaisuuskaan (esimerkki vanhasta yo-kirjoituksesta): So sprach der alte Greis, und Tränen traten ihm in die Augen, als er in Finsternis sass. Översättning: Så sprack den gamla grisen, och tranorna trampade honom i ögonen, när han satt på fönsternischen. |
||||
![]() |
24.11.2023 09:05 | Timo Salo | ||
Tai ylioppilastytön käännös työstökeskuksen ohjekirjasta: Start spindle = käynnistä kehruuvärttinä...https://www.sanakirja.org/search.php?q=spindle&l=3&l2=17 | ||||
![]() |
24.11.2023 08:57 | Timo Haapanen | ||
Uwen kommenttiin viitaten esimerkki vieraasta kielestä äidinkieleen kääntämisestä Trabantin käyttöohjekirjasta: "Paristohoito suoritetaan, mahdollisesti destilloitua vettä lisätään, yhteyksiä puhdistetaan ja ne rasvataan." Ja Mersun: "Työntökatto" (Schiebedach) | ||||
![]() |
24.11.2023 08:04 | Jimi Lappalainen | ||
15 vuotta sitten. | ||||
![]() |
24.11.2023 06:04 | Kari Haapakangas | ||
Herra Esa, koskapa armeija marssii vatsallaan oli kätköpurkki enemmän siihen suuntaan kallellaan. Geokätköilyssä on kyllä tullut vastaan hyvinkin rautatieaiheisia toteutuksia. Erityisen kunniamaininnan ansaitsee Tuiran rautatieasema -kätkö (GC6PCRV) |
||||
![]() |
24.11.2023 05:18 | Esa J. Rintamäki | ||
Herra Kari, ei kai ne geokätköt vaan sisältäneet pari Nagantia...? | ||||
![]() |
24.11.2023 05:14 | Esa J. Rintamäki | ||
Herra Timo: Jos haluat lukea äärimmäisen terävää parlamentarismin arvostelua, niin sitä löytyy Hitlerin kirjasta "Taisteluni". Se vaan, että Adolfin itsensä tarjoama ratkaisu ongelmaan oli - sanoisinko: - "yksikiveksisen yksinvaltius". (12-ukkoinen natsihallitus ei kokoontunut kertaakaan, kaikkeen piti Adolfin pistää peukalonsa, esim. Me 262 "salamapommittaja"-sotku.) Eikä se kolmas valtakunta "toiminut" kuin max 12 vuotta tuhannen sijasta, kun muu porukka maailmalla sanoi että piisaa jo. Eikä toiminut se neljäskään valtakunta antifasistisine suojavalleineen Ulbricht-Honecker-pikkuhitlereineen. Kaikista kokeilluista hallintomuodoista demokratia on vähiten huono. - Winston Churchill. Enkä nyt menisi väkipakolla sulkemaan mölöjen suita, sillä ilman sananvapautta emme koskaan saisi tietää, että ketkä lopulta osoittautuvat typeryksiksi. |
||||
![]() |
24.11.2023 05:03 | Kari Haapakangas | ||
Raatteen tiellä muuten se turistirajapuomi ei ole rajavyöhykkeen rajalla, vaan siitä voi hyvin jatkaa vielä satoja metrejä eteenpäin. (Muiden) turistien ilmeet olivat aavistuksen huolestuneet, kun reppuselkäisenä lähestyin puomia "väärästä" suunnasta. Helpotuksen saattoi suorastaan kuulla kun puhuinkin suomea... (Puomin ja rajavyöhykkeen välissä on pari geokätköä, siksi minä siellä seikkailin) |
||||
![]() |
24.11.2023 04:56 | Kari Haapakangas | ||
On muuten vähän hupaisaa, että imperiaalien pienin mittayksikkö on tuuma, ja sitä pienemmät ovat sitten tuuman osia, mikä mikrometritasolla on jo hieman... no, hankalaa. | ||||
![]() |
24.11.2023 00:20 | Uwe Geuder | ||
5 sanaa, 2 virhettä. Kyllä pitäisi kuulua kääntäjän ammattiylpeyteen, että kääntää vain vierasta kielestä äidinkieleensä eikä toisinpäin. Katsottiin juuri eilen töissä tuotteemme saksaksi käännettyä käyttöohjetta. Emme tienneet pitäisikö itkeä vai nauraa. (Selvä juttu, että minunkin teksteissäni on jatkuvasti virheitä, mutta minä en myy niitä.) |
||||
![]() |
24.11.2023 00:06 | Uwe Geuder | ||
Yleinen kuvaus löytyy artikkelista https://en.wikipedia.org/wiki/Token_(railway_signalling) . Kovin tarkasti juuri tuota mallia ei kuitenkaan kuvata. Ehkä ne ovat vieläkin käytössä Venäjällä. Artikkeli ei kerro onko se juuri tuota mallia vai joku toinen. Ei vuosilukuakaan mainita, voi tietysti olla vuonna 2010 tai 2015 eikä 2023. Sama laite löytyy ilmeisesti myös Berliinin Technikmuseumista. En tiedä, kuinka hyvin sen toiminta on siellä selitetty. |
||||
![]() |
23.11.2023 22:30 | Arto Papunen | ||
Tänään näköjään laitettu listoille Fenniarailin yhden veturin lisäkapasiteetti ja uudet vuorot Kaakkois-Suomesta Aittaluotoon, Naarajärvelle ja Karjaalle.. Eli lista vähän pidempi kuin puoli vuotta sitten: Pori, Aittaluoto, Kokemäki (tänne taidetaan jättää viiden vaunun verran lastattavaa+tuossa uudessakin Aittaluotolaisessa oli pitkä tauko Kokemäellä), Kalvitsa, Naarajärvi, Karjaa, Heinola, Joroinen, Toijala, Suolahti/Hankasalmi, Kaipola ja joka toinen viikko nyt ajettavat: Kurkimäki, Joensuu, Haapamäki ja Rauma. Ja meneekö kenties sunnuntain Aittaluodon juna vielä kuormassa siihenkin suuntaan.. | ||||
![]() |
23.11.2023 20:12 | Hannu Peltola | ||
Ja harvoin kuulee kenenkään ostavan puutavaraliikeessä 50,8 mm * 101,6 mm lankkua... | ||||
![]() |
23.11.2023 20:03 | Petri Sallinen | ||
Kitarankielien paksuuden ilmoittama mittayksikkö on tuuman tuhannesosa ja rumpukalvojen halkaisija ilmoitetaan tuumina :) | ||||
![]() |
23.11.2023 19:46 | Hannu Peltola | ||
Totta Jaakko, autojen moottorin koko ilmoitetaan luonnollisesti kuutiotuumina! Kuutiotuuma ei kuitenkaan suoraan kerro moottorin tyyppiä, esim. Ford-maailmassa tunnetaan 351W (Windsor)- ja 351C (Cleveland) -moottorit. | ||||
![]() |
23.11.2023 19:13 | Jaakko Tuominen | ||
Amerikkalaisen auton moottorin tilavuus ilmoitetaan kuutiotuumina joka on huomattavasti selvempi mitta kuin litrat /kuutiosentit koska yhden kuutituuman ero voi tarkoittaa aivan eri moottoria samalla valmistajalla. Esim. FORD 351 ja352 kuutiotuumaiset. Hannu Peltolalle varmaan tuttua. | ||||
![]() |
23.11.2023 17:25 | Samu Saikkonen | ||
Katsoin ensimmäisenä, että oli pienoismalli | ||||
![]() |
23.11.2023 17:22 | Hannu Oinas | ||
Mars Climate Orbiter oli amerikkalaisten v. 1998 laukaisema avaruusluotain, jonka piti toimia muiden tehtävien lisäksi Marsin sääsatelliittina. Kun sitä ohjattiin Marsin kiertoradalle syyskuussa 1999, yhteys luotaimeen menetettiin. Tutkimuksissa todettiin, että luotain oli kulkeutunut liian lähelle Marsin pintaa, ja tuhoutui osuessaan planeetan ilmakehän yläosiin. Syyksi paljastui, että maa-asema antoi aluksen liikemäärän paunasekunneissa, kun se olisi pitänyt antaa SI-järjestelmän mukaisissa newtonsekunneissa, kuten NASAN ja luotaimen valmistajan välisessä sopimuksessa oli määritelty. | ||||
![]() |
23.11.2023 17:10 | Timo Salo | ||
Erkille täydet pisteet kommentin ensimmäisestä lauseesta, siinä asuu SUURI VIISAUS! Ainakin kun äsken katselimme "eduskunnan kyselytuntia", niin asia tuli toteennäytettyä: Jos et muualla parjää, ryhdy kansanedustajaksi! (Tulee mieleen Tuntemattoman Sotilaan Rahikaisesta annettu arvio: Loputtomasti tyhjää mälväävät leuat! :-) ) | ||||
![]() |
23.11.2023 16:48 | Erkki Nuutio | ||
Rakennusmestari J.Alfred Tannerin johdolla tekeillä ollut kerrostalo sortui, mutta hän ei silti hakeutunut kansanedustajaksi. Hänestä tuli kupletööri. Hän mm. seurasi lehteriltä kansanedustajien puheita ja halusi ylipäätään valaista tärkeitä asioita kiertelemättä. J.Alfr. Tanner Kuolemattomat kupletit (1947, 296s.) |
||||
![]() |
23.11.2023 16:35 | Erkki Nuutio | ||
SI-yksiköiden sallitut vaihtoehdot ovat toimivia, kuten bar pascalin yleensä havainnollisempana vaihtoehtona, koska ero koskee vain kymmenen potensseia. Joulea lähinnä energiasuureena ei ylipäätään paljonkaan esiinny arkisissa yhteyksissä. Etukerroin peta tai muu ilmaisee vain käytetyn kymmenen potenssin. Luvalliset celsius- ja kelvinaste eroavat vain alkupisteensä suhteen. Sekaannusta ei synny. Kivikautiset jenkki-fahrenheitit haittaavat. Sallittuine vaihtoehtyksiköineen on SI- järjestelmä aivan kelvollinen. |
||||
![]() |
23.11.2023 16:31 | Esa J. Rintamäki | ||
J. Alfred Tanner eli kuplettilaulaja "Affu" ollut kansanedustajana? Väinö Tanner nyt ainakin ollut... |
||||
![]() |
23.11.2023 15:56 | Erkki Nuutio | ||
AG-K näki punaista ja keltaista ja leijonankin, eikä suostunut viimeistelemään Eduskunnassa 1.1918 esitettyä siniristilippua. Sen tekivät sotilaspukukomitean piirustustoimiston tateilijat Eero Snellman ja Bruno Tuukkanen. Ja hyvä tuli. Perustuslakivaliokunta hyväksyi luonnoksen 23.5.18. Eduskunnan täysistunnossa jatkettiin kiivailua siniristi- ja leijonalipun välillä, mutta hyväksyttiin siniristilippu 28.5.18 . J.Alfred Tanner Eduskunnassa tammikuulla 1918 : Porvareilla on aina sellaisia tyhjänpäiväisiä jaarituksia. Minä voin mainita yhden esimerkin, minä voin mainita vaikka kaksi esimerkkiä, mutta minä mainitsen vain yhden esimerkin. Nyt te olette taas riidelleet Suomen lipusta ja sekoittaneet siihen kaikki värit. Sitä meikäläinen ei enää voi selittää muuten, kun että edestä se on takaa ja musta se on valkea. Lipun on oltava punanen ja vähän keltasta. Ja-ja minä voin sen näyttää toteen, sillä meitä on verrattava vastasyntyneeseen lapseen ja sen vähän mitä se saa aikaan, on keltasta, se on keltasta. |
||||
![]() |
23.11.2023 14:21 | Timo Salo | ||
AG-K:n erämaa-atelje, joka ei valitettavasti ole ollut auki hetkeen aikaan. Onneksi tuli käytyä aikanaan, uskomattoman hieno paikka! Sekä luonto, että rakennus:https://www.ruovesi.fi/kalela | ||||
![]() |
23.11.2023 14:13 | Tapio Keränen | ||
Kiitos, Tero, huomautuksestasi. Poistin kuvatekstistä vääräksi osoittautuneen pohdiskeluni. | ||||
![]() |
23.11.2023 13:48 | Hannu Peltola | ||
Tuota en ole tiennytkään, että Tarvaspäässä isännän viirinä on AG-K:n suunnittelema lippu. Tarvaspäässä olen viimeksi käynyt lapsena, pitääkin ottaa vaikka ensi kesänä työlistalle! | ||||
![]() |
23.11.2023 13:31 | Petri Sallinen | ||
Akseli Gallen-Kallelan suunnitelma Suomen lipuksi oli puna-keltainen risti valkoisella pohjalla. Akseli Gallen-Kallelan museo Tarvaspää sijaitsee tässä meidän kotikylällä. Lipun voi yhä nähdä liehumassa Tarvaspään isännän lippuna. | ||||
![]() |
23.11.2023 13:09 | Petri Sallinen | ||
Euroopan unionin virallisia tilastosuureita ylläpitää Eurostat. Esimerkiksi virallinen EU:n energiaa ilmaiseva suure on petajoule, joka ei suurimmalle osalle sano mitään. Lämpötilojen mittayksikkönä SI-järjestelmän mukainen Kelvin ei näytä sekään vielä yleistyneen. | ||||
![]() |
23.11.2023 12:23 | Ari-Pekka Lanne | ||
Niin, olen kuullut sellaisenkin spekulaation tuosta, että kissa tuo raatoja isännälleen, ettei tämä vallan nääntyisi. Kissa päättelee, ettei omistaja osaa metsästää, koska ei ole koskaan nähnyt tätä hiirimetsällä. | ||||
![]() |
23.11.2023 12:19 | Marko Nyby | ||
Saalista näytillä tuovien kissojen toiminnasta tuli mieleen, että emokissahan aloittaa pentujen saaliskoulutuksen ei-liikkuvilla maaleilla. Osaamisen kehittyessä paikalle tuodaan yhä elävämpiä kohdetta -> kuolleet otukset tarkoittavat, että tuohan ei kissan mielestä osaa metsästää itse ollenkaan. Parempi se on kuitenkin aina kehua, eihän kissan logiikasta voi oikeasti tietää. | ||||
![]() |
23.11.2023 12:06 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
Pitkät letkat uusia ja siistejä tavaravaunuja. Vastaavanlaista näkyä ei näe kuin pienoisrautatiekuvastoissa. | ||||
![]() |
23.11.2023 11:55 | Timo Salo | ||
Tuon tyyppisestä näkymästähän Akseli Gallen-Kallela sai kai inspiraation Suomen lipuksi! Ei kai saavuttanut oikein suosiota alkuvuosina, mutta tämä kuva kertoo miksi värit ovat ne mitä tänä päivänä ovat, hieno!Vikipedia väittää, että lipun ovat suunnitelleet Eero Snellman ja Bruno Tuukkanen. Ihan outoja hemmoja ainakin minulle...https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_lippu | ||||
![]() |
23.11.2023 11:48 | Heikki Jalonen | ||
Tuumamitat elävät myös elektroniikkalaitteissa erittäin lujassa, täysin erottamattomasti itse asiassa. Tavallisten liittimien pinnijaot ovat tuumaisia, samoin tavalliset piirilevykoot. Ja jokaisessa modernissa elektroniikkalaittessa pääosassa olevat SMD-komponentit, niidenkin mitoitus on tuumapohjainen. Siksipä myös uusinkin älylätty on sisäiseltä mitoitukseltaan puhtaasti tuumamittainen... Tai kuten meillä Ilmavoimat: vuonna 1990 lenneltiin metrien korkeuksissa. Nykyään enää jalkojen korkeudella. |