Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
20.08.2024 22:22 | Tuomas Pätäri | ||
| Ehkä alitse kulkevalle liikenteelle, mutta ei kai pohjassa olevien "rotankolojen" paikkaus voine millään vaikuttaa junaliikenteeseen. Paitsi tietenkin sitten, jos päättävät purkaa ja rakentaa uuden sillan :) | ||||
|
20.08.2024 22:16 | Tuomas Pätäri | ||
| Hyvä että Ari-Pekka ammattilaisena tuo esiin seikkoja jotka ei itselle tullut edes mieleen, kuten kortit. Se nyt on selvää, että yleisesti ottaen kaikissa vaihtotöissä ei Sr3 voi korvata vaihtotyövetureita, lähinnä ajattelin juuri tätä Sorsasalon keikkaa näissä poikkeusoloissa. Periaatteessahan olisi mahdollista että vaihtotyöt hoidettiin Deeverillä, jos se oli koko liikennekatkon (1.8. - 9.8) tehdasalueella "jemmassa" - mitään veturinsiirtojunia Sorsasaloon ei tuolla ajankohdalla ole, vain nämä junat. Tällöin Sr3 on voinut jättää letkan linjalle ja Deeveri on hoitanut sen siitä eteenpäin, ja sitten tuonut paluuletkan taas linjalle. Mitä katsoin äkkiä muutamia raideosuuksien kulkutietoja, niin ei kuitenkaan näyttäisi että näin olisi tehty? Sorsasaloonhan kulku linjalta on niin, että täältä pohjoisesta tullessa on pakkokin työntää, jos yhdellä veturilla toimitaan. Jos tuolla olisi haluttu deeverillä toimia, yksi vaihtoehto olisi ollut myös vaihtaa siihen Iisalmessa tai Siilinjärvellä. Oli miten oli, näyttäisi että tuon liikennekatkon aikana olisi toimittu joka päivä samalla tavalla, kun pitempiä stoppeja em. liikennepaikoilla on epäsäännöllisesti ja tosiaan Sorsasaloon asti ei mene minään päivänä muita junia kuin tämä ja tämän paluujuna. |
||||
|
20.08.2024 21:58 | Tuomas Pätäri | ||
| Kyllähän tämä on niitä upeimpia juna&maisema -kuvia joita olen nähnyt. Eikä ole ainoa sarjassa, todella kauniita rautatiemaisemia alppimaat tarjoavat. | ||||
|
20.08.2024 21:56 | Tapio Keränen | ||
| Vindobona lienee ollut tärkeähkö roomalainen varuskunta Tonavan rannalla nykyisen Itävallan alueella. | ||||
|
20.08.2024 21:03 | Jyrki Talvi | ||
| Rauma. | ||||
|
20.08.2024 20:51 | Jukka Viitala | ||
| Pikkupoikana sukulaisreissuilla Kaipiaisissa ja Rautjärvellä ( järvi pohjoispuolella) tuo vaja oli vakio pyhiinvaelluspaikka, kalusto oli jotenkin autenttisempaa kuin puleerattuna museossa ja olihan ne huikean suuria maasta katsottuna, kun nenänpää ylsi tuskin vantringin tasolle. | ||||
|
|
20.08.2024 20:46 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Karhula? | ||||
|
Kuvasarja: Pekan renkaan vaihto. |
20.08.2024 20:34 | Jukka Viitala | ||
| Tässä vielä koko pyörän irrotus paineöljyn avulla: https://www.youtube.com/watch?v=HW4aqQCNoBU&list=PLlGv7XCToNqWHZxxYyV_keIRbnq-fRCgM&index=1 Yritimme samaa ison Symons- murskaimen levykytkimen irrotuksessa 90-luvun alussa, mutta vehkeistä loppui puhku jo 300 bar nurkilla, videolla on 10-kertainen paine, joten pillit käteen ja rauta paloi lauantaiaamusta sunnuntai-iltaan, akseli oli pari kertaa järeämpi kuin junanvaunussa ja levykytkimen napa oli muuripadan kokoinen mötti ja hajosi jo 60 vuoden käytön jälkeen, murskain oli vuodelta 1927. |
||||
|
Kuvasarja: Pekan renkaan vaihto. |
20.08.2024 20:29 | Erkki Nuutio | ||
| Joonas: Lämmitetyn ja navan päälle jäähtymällä kutistettavan renkaan paksuuden tulee olla riittävän suuri, jotta renkaaseen syntyy riittävän suuri sen kehän suuntainen vetojännitys ja voima. Tämä vetojännitys synnyttää puristuspaineen (-ja voiman) napaa vasten. Puristuspaineen ansiosta liitospintaan syntyy kitkavoima, joka normaalitilanteessa estää renkaan luistamisen napaan nähden. Kun rengas kuluu ohuemmaksi pienentyy puristuspaine ja siksi luistamisriski suurentuu. Veturin pyöränrengas on jo ennen kulumistakin varsin ohut. Teollisuudessa lämmön avulla tehtävissä kutistusliitoksissa on rengasosa suhteellisesti huomattavasti paksumpi. Rautatiepyörien navan ja renkaan keskinäinen mittasovite ja mahdollisimman virheetön lieriömäisyys on siksi varsin kriittinen. |
||||
|
20.08.2024 20:26 | John Lindroth | ||
| Onnistunut kuva Evakkojunasta! | ||||
|
Kuvasarja: Pekan renkaan vaihto. |
20.08.2024 20:20 | Jukka Viitala | ||
| Lämpöä ja hienosäätölekaa irrotukseen, pyörän kehä näyttäis olevan täynnä lovia, ovatko juuri irroitusta varten rajoittamassa lämmön johtumista pyörään? https://www.youtube.com/watch?v=I1EpBFebrfo |
||||
|
Kuvasarja: Pekan renkaan vaihto. |
20.08.2024 20:10 | Jukka Viitala | ||
| Modernimmilla vehkeillä: https://www.youtube.com/watch?v=1Z4G7BMUCm8 |
||||
|
Kuvasarja: Pekan renkaan vaihto. |
20.08.2024 20:06 | Jukka Viitala | ||
| https://www.youtube.com/watch?v=Qp-gIj_VIq4 | ||||
|
|
20.08.2024 19:47 | Antti Grönroos | ||
| Tämä on toimistorakennus mutta mikä liikennepaikka? | ||||
|
|
20.08.2024 19:41 | Jarno Piltti | ||
| Nätti. Harmi ettei sinisen kauden vetureita ole säilynyt / asuun entisöity enenpää kuin on. No, toisaalta eipä ole aikauden vaunustojakaan niiden perään. | ||||
|
20.08.2024 19:41 | Santeri Turunen | ||
| Puolison kanssa kävimme itseasiassa vain kolme päivää ennen sinua Semmeringissä kulkemassa Semmeringin ja Breitersteinin välin tuota Bahnwandewegia pitkin. Reitillä ehdottomat kohokohdat olivat 20 schilling blick, josta näkee melkein kaikki alueen viaduktit kerralla ja jonne oli erittäin helposti kuljettava polku Semmeringin asemalta, sekä Adlitzgrabenin viaduktin vieressä oleva kohta jossa noustaan aivan radan vieressä tämän kuvan maisemaa vastaavalle kalliolle. Kalliolle oli rakennettu penkki, jossa oli upea syödä eväitä samalla, kun junat ajelivat ohitse. Harmillisesti tavaraliikennettä kulki tuona päivänä todella vähän, vain muutamia junia. Pitää latailla omat kuvat kanssa tänne, kunhan niitä ehdin käymään läpi. Semmeringin suunnasta 20 schilling blickin jälkeen reitti pieneni huomattavasti ja muuttui vaikeakulkuisemmaksi. Ei toki silti ole haastava kulkea peruskuntoiselle. Bahnwandewegillä olleet etappikyltit arvioitune vaellusaikoineen eivät kyllä pitäneet yhtään paikkaansa, vaikka kuljettiinkin reittiä reipasta tahtia. Kylttien mukaan Semmeringistä Breitersteinille menisi 3,5h. Todellisuudessa meillä meni pelkkään kävelyyn vajaa viitisen tuntia. Netissä näyttäisivät myös väittävän keston olevan vain 3,5h. |
||||
|
20.08.2024 19:35 | Jarno Piltti | ||
| Kirjassa Höyryveturit tositoimissa on heti sivulla 4 kuva jumbosta 918 kesällä 1971. Puheena olevaan pystyrautaan on siinä ripustettu ystävyyslenkki, mikä sen virallinen nimi nyt onkaan, neukkuvaunun vaatima apukytkin. | ||||
|
|
20.08.2024 19:35 | Jimi Lappalainen | ||
| Junatoimistolla? | ||||
|
20.08.2024 19:16 | Rainer Silfverberg | ||
| Tai sitten hän muistaa väärin veturityypin, se oli Sr3 jota ei saanut käyttää parina ensimmäisenä vuonna matkustajajunissa. | ||||
|
20.08.2024 19:12 | Juhana Nordlund | ||
| Tämän pysäkin nimeksi tulikin nyttemmin Velodromi. Myös Mäkelänkadulla on Velodromin pysäkki. Se sijaitsee tätä kuvaa ajatellen vasemmalla. Uintikeskuksen pysäkkiä ei enää ole. | ||||
|
20.08.2024 17:46 | Lasse Holopainen | ||
| Jalkaanmenevyys. | ||||
|
20.08.2024 17:35 | Timo Salo | ||
| Surullista luettavaa:https://turvallisuustutkinta.fi/material/collections/20220503140939/7YyvL3nzF/R2021-01_Joroinen.pdf | ||||
|
20.08.2024 16:56 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Sr3/Dr19:n ratskun tarkkuus Dv12/Dr14:n amerikkalaiseen jälkiasennusratskuun verraten tulee paljolti siitä, kun viivettä ei ole juuri ollenkaan. Tai jos aavistuksen onkin, niin se ei sentään vaihtele veturiyksilöittäin ja kuukautiskierron mukaan. Pelkkää veturia tai yhtä vaunua kiinni muuhun kalustoon ajettaessa, erityisesti mäkisessä maastossa, auttaa sekin, kun voi käyttää tehopyyntejä pientä suorista vastaan, mitä Deeverin ja Seepran käksy ei hyväksy ollenkaan. | ||||
|
Kuvasarja: Pekan renkaan vaihto. |
20.08.2024 16:23 | Timo Salo | ||
| Junamiehet voi taas korjata, jos olen väärässä. Krympin (Lämpöpuristesovite?) ongelma on juuri tuo luiskahdus, mikä sattuu useimmiten kovan hetkellisen kuormituksen seurauksena. Siksi pyörän kylkeen on maalattu nuo viivat, että nähdään, onko homma vielä kohillaan. Pyörän eritahtinen kuluminen lähinnä "helpottaa" tilannetta, jos muut renkaat ovat kovia ja kuluminen pienempää. Silloin ko. rengas pääsee "helpommalla".Tulee mieleen taannoinen keskustelu veturien keulimisesta, silloinhan tuo pyörä olisi ollut lujilla??? | ||||
|
|
20.08.2024 16:15 | Eemil Liukkonen | ||
| Justiinsa sinne olis vaihtoehtoisen suunnitelman mukaan pitänyt lähteä kävelemään, mutta tiukan aikataulun vuoksi halusin pysytellä alkuperäisessä suunnitelmassa ja kuvata mahdollisemman monta junaa Breitensteinin lähellä olevilla viadukteilla. Itävaltaan haluaisin palata uudestaan tutkimaan lisää asioita mitä Semmeringin ympäristö tarjoaa. | ||||
|
20.08.2024 16:11 | Teemu Saukkonen | ||
| Outoa että Sveitsissä ajetaan puuta kuten ennen täällä idän suunnalta, ei pankkovaunuilla vaan avovaunuilla. | ||||
|
|
20.08.2024 16:07 | Teemu Saukkonen | ||
| Tuleekohan taas liikennekatko? | ||||
|
|
20.08.2024 16:01 | Hannu Peltola | ||
| Taustalla näkyvässä keltaisessa talossa toimii Ghega-museo radan rakennuttajan Carl Ritter von Ghegan muistoksi. Talon takana kulkee Breitensteinin ja Semmeringin välinen Bahnwandeweg-vaelluspolku, jolta on useita hienoja näkymiä Semmeringbahnille. | ||||
|
|
20.08.2024 15:58 | Hannu Peltola | ||
| Kuvat Semmeringbahnilta ovat aina huippumielenkiintoisia ja tämä on hieno kuva! | ||||
|
Kuvasarja: Pekan renkaan vaihto. |
20.08.2024 15:34 | Joonas Jokinen | ||
| Näin maallikkona ihmettelen, että miten tuo renkaan (ulkokehän?) kuluminen vaikuttaa siihen, että rengas liikkuu pyörään nähden? Vai onko nämä edes keskenään riippuvaisia asioita? Joka tapauksessa mielenkiintoinen kuvasarja ja keskustelu. |
||||
|
|
20.08.2024 15:32 | Petri Nummijoki | ||
| Tarkoittaisiko Esa sitä, että yli 140 km/h kulkevat junat sovittiin jossain vaiheessa ajettavan pelkästään Sr2-sarjan vetureilla ja sen jälkeen loppupään Sr1-veturit muutettiin hitaammalle välitykselle? Enintään 140 km/h kulkevissa matkustajajunissa näillä ei liene ollut koskaan käyttökieltoa ainakaan vuoden 1975 jälkeen. Koeliikenteen ajoista 1973-1974 en mene takuuseen. | ||||
|
20.08.2024 15:21 | Timo Haapanen | ||
| Mitähän kaikkea tuossa penkillä on ollut? | ||||
|
|
20.08.2024 14:59 | Heikki Jalonen | ||
| Tuleeko mieleen linjakuvaa, jossa olisi näkyvillä? Ja miten oli, oliko koko opaste enää voimassa 1938 Jt:n voimaantulon jälkeen? Vanha signaalisääntöhän tietysti kumottiin samalla. | ||||
|
|
20.08.2024 14:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jumbo 939: valmistusvuosi 1938 (Höyryveturit valtionrautateillä). | ||||
|
20.08.2024 14:30 | Juhana Nordlund | ||
| Nyttemmin KAPA-raitiotieyhteys on otettu jo käyttöön ja tiedetään, miten kuvassa näkyvä kävely- ja pyörätie on linjattu tuon jälkeen, ja mitä muuta kuvassa näkyville asioille kuten oikean laidan puille (osalle niistä) on käynyt. En näköjään ole linjan 13 vaunuja vielä tuossa kohdassa kuvannut, mutta palatkaamme hidaskoeajopäivään: https://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/JNo-foto/2024-04-29/IMG_28514A.jpg | ||||
|
|
20.08.2024 14:11 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Toki unohtamatta sitä, ettei Edo tiedä Siperian Sudesta. | ||||
|
|
20.08.2024 13:09 | Heikki Jalonen | ||
| Tuota "Ylimääräinen juna" opastetta minäkin pidän mahdollisena. Mutta kun: en muista koskaan nähneeni valokuvaa tai muuta vastaavaa, jossa tuo opaste olisi ollut oikeasti käytössä. Valokuvaamisen ja valon kannalta, kyse olisi silloin tietysti lähinnä päiväopasteesta. Omaa havaintoa minulla ei ole. Päiväopaste on (olisi) soikea levy (575x410 mm) jossa on kiinnitystä varten takana tasku 51x16 mm, siis hyvin sopiva tuohon vasemmanpuoleiseen tappiin. Väreinä opasteelle annetaan kolmea käsitettä: valkoinen, punainen ja punainen vinoristi valkoisella pohjalla (=ylimääräinen juna). Asiaa esittää piirustus Ktt 16177 (laadittu 19.8.1937). Nyt kysymys: muistaako kukaan nähneensä valokuvaa jossa tämä olisi käytössä? Tai onko muistikuvaa luonnossa? |
||||
|
|
20.08.2024 12:32 | Teppo Niemi | ||
| Vuoden 1903 signaaliohjesääntöhän oli voimassa ensimmäiseen junaturvallisuusääntöön 1938 saakka. Signaaliohjesäännöstä löytyy tiedot ylimääräisista junista kertovista levyistö ja lyhdyistä. Olisiko tuo tarkoitettu niihin? | ||||
|
|
20.08.2024 12:00 | Heikki Jalonen | ||
| Loppuopastelyhdylle tuo toinen ei koukku käy. Tavallisen malliselle (öljy tai sähkö) pitää olla paljon enemmän vapaata tilaa alaspäin, jota tuossa puskinpalkin päällä ei ole. Lyhty on korkea ja kiinnitystuppilo noin keskellä sen kylkeä. Lisäksi, sähkökäyttöisen valo on vilkku, sillehän ei veturissa ole mitään käsitettä. | ||||
|
|
20.08.2024 11:53 | Heikki Jalonen | ||
| Punavaloiksi lyhdyt muuttuivat veturin kirjavarusteisiin kuuluvilla laseilla (2 kpl), eteen tai taakse. Mielestäni nuo puskinlyhdyt ovat sähkölle muutetut AGA-lyhdyt, joihin sai siten punalasin sujautettua tuonne sisäpuolelle, varsinaisen lasin taakse. Mutta edelleen pitää tutkia asiaa, nämä vanhat ja melkein unohtuneet varusteet ovat jännä juttu. | ||||
|
|
20.08.2024 10:44 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tuntematta mitenkään Savon seudun vaihtotyökäytäntöjä tai katsomatta edes traagisia aikatauluja, keksin heti yleisellä tasolla monta syytä, miksi Deeveriä edelleen tarvitaan vaihtotöissä. Tyypillisesti saattaa olla, että juna on pilkottava perillä ehkä moneenkin osaan, jolloin tullaan heti siihen, ettei pärjätä pelkillä vetoliikkeillä, vaan tarvitaan myös työntöjä. Työntämistä tarvitaan, vaikka vaunusto vietäisiin sellaisenaan, katkaisemattomana toppariin päättyvälle kuormauspaikalle. Paljonko näihin menee aikaa, joutaako Kolmonen tai matkakuljettaja olemaan Sorsiksessa niin pitkään. Jos vaihtotyöt tehdään radio-ohjauksella, ei riitä että veturissa on siihen sopiva varustelu, vaan sitä käyttävällä matka- tai vaihtotyökuljettajalla on oltava kortti paitsi Kolmoseen, sen lisäksi myös kyseisellä laitoksella tehtäviin radio-ohjaustöihin; eivätkä ne tule samassa paketissa. Voi esim. olla, että matkakuljettajalla on kortti Kolmoseen, muttei radio-ohjaustöihin, ja vaihtotyökuljettajalla kortti Deeveriin ja sillä tehtäviin radio-ohjaustöihin, muttei Kolmoseen. |
||||
|
Kuvasarja: Höyryraide Joensuun seudulla elokuussa 2024 |
20.08.2024 10:39 | Hannu Peltola | ||
| Kyllä! Nämä Jimin, Ari-Pekan ja Teemun kuvasarjat ovat loistavat! Kesällä on niin paljon kaikenlaista, ettei jokaiseen tapahtumaan ehdi. Tähän olisi ollut mukavaa osallistua esim. ratapenkalla kameran kanssa, mutta nyt se ei onnistunut. Onneksi Vorgissa on tilaisuudesta kattavat kuvasarjat! | ||||
|
|
20.08.2024 10:18 | Ari-Pekka Lanne | ||
| En kans muista kuulleeni. Puutteita, joita Kaalihäkissä on nykyisen pikajunaliikenteen suhteen, ovat Sn 140 sekä kokonaan konduktöörin harteille jäävä ovien ohjaus. Sen sijaan Vuosaaren tunneliin Sr1:llä ei ole asiaa, kun se tykkää kyttyrää kyseisen tunnelin kosteudesta. |
||||
|
|
20.08.2024 10:00 | Jouni Hytönen | ||
| En kyllä muista tuollaisesta koskaan kuulleeni enkä muista aikaa, jolloin Sr1-vetureita ei olisi ollut matkustajajunissa. Aivan hyvinhän se menee tällaisessa junassa. | ||||
|
20.08.2024 09:36 | Reijo Salminen | ||
| Onko nuo "starttiklapeja"? | ||||
|
20.08.2024 08:24 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Nämä sveitsiläiset saneeratut Re460:t ovat varsin tyylikkäitä ilmestyksiä, jopa ajattomia. Muuten, tuossa taustalla näkyykin sopivasti Andermattin radan alku, jossa jyrkkyyttä piisaa parhaimmillaan 181 promillen verran. | ||||
|
|
20.08.2024 07:51 | Teppo Niemi | ||
| Mutta eikös tuolla näy myös vaunukalustosta tutut loppuopastekoukutkin kiinnitettynä nokikaapista alas puskinpalkkiin tuleviin vinorautoihin? | ||||
|
|
20.08.2024 07:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jos nuo puskinlyhdyt ovat sen mallisia, ettei niissä ollut omaa punaista lasia (vasemman raiteen ajoa varten), niin onko kuvan "saikkara" olemassa omanmallista opastelyhtyä varten? Miten silloin meneteltiin, kun noihin lyhtyihin piti saada MOLEMPIIN punaista valoa takapää- (lue: loppuopastetta) -valoiksi? Päiväopasteena oli punainen lippu, jota varten oli oma tuppelonsa vantringilla olemassa. (Jt 1957: Lko 3 p ja Lko 3 y.) |
||||
|
|
20.08.2024 07:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös takavuosina ollutkin voimassa määräys, ettei Sr1:ä käytetä matkustajajunissa? | ||||
|
20.08.2024 07:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Deeveri 2521 oli mukana 1976 kuvattaessa "Kotka on laskeutunut" - elokuvan kohtausta, jossa Riston vetämä "saksalainen" "SFR" - juna saapuu "Varsovaan" eli Rovaniemen veturitalleille. 2521:ssä oli keulalle rakennettu lava, jossa kamera kuvaajineen oli. SFR = "Schnellzug mit Reisezug-Wagen für Fronturlauber" eli pikajuna, jossa on mukana vaunuja rintamalomalaisille. |
||||
|
Kuvasarja: Höyryraide Joensuun seudulla elokuussa 2024 |
20.08.2024 02:12 | John Lindroth | ||
| Onnistunut kuvasarja! Hv kuvia ei koskaan ole liikaa. | ||||
