315-14469 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 13.10.2023 19:18 Jimi Lappalainen  
  Lisää Konkolaa: https://vaunut.org/kuva/74507 (jossa myös linkki erääseen keskustelulankaan)
Kuvasarja:
Bord na Mona, Edenderry voimalaitoksen rautatie
 
 13.10.2023 19:14 Jussi Tepponen  
  Hienoja kuvia erään aikakuden lopusta. Kohta on varmaan kaupan ruotsalaisille kapsuradoille (melkein) sopivia uudehkoja diesel(vaihto)vetureita.
kuva 13.10.2023 18:24 Jukka Voudinmäki  
  Ei valmista enää mitään. Täältä voi lukea lisää: https://keuruunveraja.fi/items/show/569
kuva 13.10.2023 16:36 Tero Korkeakoski  
  Mitäs toi Tiwi valmistaa?
Kuvasarja:
Tanskassa kesällä 1999
 
 13.10.2023 16:22 Esa J. Rintamäki  
  VLTJ:n ruotsinlätistä:

YBM D16: ex SJ Y7 nro 1252 (vuodelta 1959): Se oli tarkastettu Örebron konepajalla joulukuussa 1979, kun sen A-pää oli vaurioitunut (oli sattunut vaihtotyökäpsäys Kalmarissa huhtikuussa 1979) kolarissa. Lemvigbanen osti sen 4.12.1979. YBM 14:n (ex SJ Y6 828 vuodelta 1953) vetämänä se saapui Tanskaan seuraavassa tammikuussa. Vaunu korjattiin, maalattiin ja numeroitiin ennen liikenteeseen asettamista marraskuussa 1980. Tammikuussa 1982 YBM D16 kolarivaurioitui pahasti, palasi korjattuna liikenteeseen saman vuoden toukokuussa. Se hylättiin vuonna 2006 ja myytiin yksityishenkilölle.

VLTJ:n YBM 17:ksi oli merkitty kolme eri ruotsinlättää.

YBM 17 (1) oli SJ:n Y6 nro 756. Se tuli Tanskaan vuonna 1973, hylättiin 1977 ja romutettiin 1985.
YBM 17 (2) taas oli SJ:n Y6 nro 1103. Tanskaan vuonna 1977 ja hylättii 1994.
YBM 17 (3) oli OHJ:ltä ostettu S 48 (ex SJ Y6 nro 997, tullut Tanskaan 1980). VLTJ osti sen 1994. Hylätty 2006 ja myyty yksityiselle.

VLTJ:llä oli myös ostettuna OHJ S 49 (vuonna 1994). Se hylättiin 1995 ja myytiin Skinnebusgrupp Himmerlandille. Romutettu v. 2001. OHJ S 49 oli entinen SJ Y6 nro 1012, joka oli tullut Tanskaan vuonna 1981, OHJ:lle.

Mitä muihin tanskanruotsinlättiin tulee, niin Svenska Motorvagnsklubben osti VLTJ YBM 13:n vuonna 1988. Se oli ollut ex SJ Y6 nro 773.
Tanskaan se oli tullut 1973.

VNJ:n kaksi säilynyttä vaunua MB 52 ja 53 myytiin Tanskan rautatieseuralle (DJK) vuonna 2000. Ne ovat seisomassa Marslevissa. (Olivat ex SJ Y6 nrot 780 ja 769.)

MB 54 (ex SJ Y6 nro 776) myytiin DJK:lle ja romutettiin vuonna 2001. Tanskaan se oli tullut 1973.

Tässä tällainen historiapläjäys kirjoista:

Svenska Motorvagnsfordon i Danmark (1988)
Rälsbussar från Svenska Järnvägsverkstaderna och deras samtida (2008)
Svenska Rälsbussar (2017)
kuva 13.10.2023 14:47 Juhani Katajisto  
  Jouni, Konkola on myös vanha nimitys Pasilan asetinlaite VI:lle. Nimeä näkee käytettävän erilaisissa haavereissa ja muissa Pasilan ratapihalla tapahtumailmoituksiin kirjatuissa tapahtumissa. Esim. Pasilan-Kumpulan-Sörnäisten- satamaradan liikennöimissäännöt 13.10.1965 alkaa. Sörnäisten ja Pasilan välinen liikenne tapahtuu Sörnäisten luvanantavan vaihdemiehen ja Pasilan asetinlaite VI:n (Konkolan) vaihdemiehen tekemällä sopimuksella. Nimi on tullut esiin usein myös, kun laskumäeltä on vierinyt vaunuja väärille raiteille tai pudonnut kiskoilta tai jarrukenkiä jäänyt kiskoille. Olen kuullut myös rautatieläisten käyttävän keskenäisissä puheissaan tästä asetinlaitteesta Konkola nimitystä. En tosin tiedä mistä nimitys tulee.
kuva 13.10.2023 14:41 Jouni Hytönen  
  Kuvassa lienee joku muu veturi kuin 2807: https://vaunut.org/kuva/124975
kuva 13.10.2023 14:25 Jouni Hytönen  
  Paras käsillä oleva tieto olisi sijainniksi km 3+240 ja poistopäivä 28.9.2010.
Kuvasarja:
Tanskassa kesällä 1999
 
 13.10.2023 13:40 Eljas Pölhö  
  Ensimmäiset Lynetit tulivat Tanskaan huhtikuussa 1965 (LJ, 3-vaunuisia Ym+Yp+Ys) ja viimeinen maaliskuussa 1988 (SB, 2-vaunuisen junan toinen vaunu onnettomuudessa tuhoutuneen tilalle). Vuosina 1983-1988 valmistuneilla on sekä Düwagin että Scandian valmistusnumerot.
kuva 13.10.2023 13:30 Juha-Pekka Marttila  
  Jo on tämäkin Tka keretty sotkea.. Typerää ja inhottavaa touhua. Tuossa taide kaukana.
kuva 13.10.2023 13:26 Juha-Pekka Marttila  
  Siinä se on. Komeassa kunnossa. Isäni ajoi tätä Kemissä monia vuosia, kunnes muutimma Rovaniemelle. Siellä vastaava Tka7 197 silloin. Niin tuttu Tka tämä 198. Monta kertaa kyydissä, pikkupoikana olleena. Niin aurausreissuilla kuin sepelinjako- matkoilla ym ym.
Kuvasarja:
Tanskassa kesällä 1999
 
 13.10.2023 12:52 Pauli Ruonala  
  Suurin osa Tanskan yksityisrautateistä osti käytettyjä ruotsalaisia lättähattuja, Kööpenhaminan seudulla eli Sjællannissa niitä ei enää näkynyt. Oli kaksi rautatietä jotka eivät ostaneet lynettejä niiden tullessa 60-70-luvulla vaan jatkoivat ruotsalaisten lättien käyttöä, molemmat Jyllannissa:
Lemvigbanen (VLTJ, Vemb-Lemvig-Thyborøn Jernbane) osti 3 lynetteä uutena 1983 ja muutaman käytettyinä mutta jatkoi silti ruotsalaislättien käyttöä. V. 1999 VLTJ:llä oli vielä kaksi, D16 ja D17, vara- ja museoliikennevaunuina.
Vestbanen (VNNJ tai VNJ, Varde-Nørre Nebel Jernbane) osti 2 lynetteä uutena 1983 ja yhden käytetyn. V. 1999 VNJ:llä oli vielä 3 ruotsalaislättää käytössä.
kuva 13.10.2023 11:37 Ari-Pekka Lanne  
  Näinhän me kaikki muistamme. Toivottavasti kohta joku aikalainen pulpahtaa täsmentämään, miten ne asiat virallisemmin olivat. Ei sunkaan se mennyt jopa niin, että kyseisenä eräänlaisena siirtymä- vaiko paremminkin jatkokautena RHK osti VR:ltä liikenteenohjauspalvelut, ja VR vastaavasti maksoi RHK:lle vastaavan summan ratamaksuna...
kuva 13.10.2023 11:27 Jouni Halinen  
  Jimi: Pähkäilin tämän kuvan https://vaunut.org/kuva/164229?u=1809 yhteydessä kuvaajan selän takana olleen (vanhan) sillan kutsumanimeä, arvelin sen olleen Konkolan silta. Nyt herää kysymys, että kumpi oli ensin opaste vai silta, oletettavasti silta ja siitä on sitten saanut varoituslaite nimensä. Mutta mistä on tullut nimi konkola, lähistöllä ei ole ainakaan ole ollut mitään sen nimistä.

Olisiko se jonkun henkilön sukunimi?. Esim. ratapihan päällikön tai sillan rakentamisesta vastanneen henkilön?. Halikossa on sen niminen kylä, Mansessa on sen niminen katu ja Jämsässä on sen niminen kartano joka nimi tulee kartanoa hallinneelta patruuna Severus Konkolalta. Se on myös nykyjäänkin käytössä sukunimenä. Olisiko Saarisen Pavella tietoa asiasta, hän kun on näillä nurkin nuorempana pyörinyt, mm. käynyt lähellä olevaa koulua?
kuva 13.10.2023 11:26 Petri Nummijoki  
  Tarkistin Orivesi-Haapamäki-välin henkilöjunat tilastoista myös vuosien 1963-1965 osalta. Tilaston perusteella vuosina 1963 ja 1964 ei ole ollut merkittävää höyryveturikäyttöä junaparissa H53/54 eli korkeintaan joku satunnainen lähtö mutta 1965 olisi H53/54 ollut noin kuukauden käyttöä vastaavan määrän höyryvetoinen. Silloin tilastoidut vetureiden keskipainot ovat olleet 85 tonnin kieppeillä eli tästä päätellen Hv-vetureita käytettiin. Ilmeisesti tämä oli sellainen junavuoro, josta Hr12 napattiin 1960-luvun puolivälissä ensimmäisten joukossa pois, jos niistä oli pulaa. Alun perin H53/54:n siirtyminen Hr12-vetoiseksi jo 1962 selittynee sillä, että osa illan ja yön junista jatkoi siinä vaiheessa Hr12-vedolla Seinäjoelta Ylivieskaan ja veturikierrollisista syistä Seinäjoelle piti toimittaa illaksi ylimääräinen Hr12.
kuva 13.10.2023 11:17 Mikko Herpman  
  Tällainen osuma vaatii kyllä jo hiukean tuurin. Miten sattuikaan että veturi iski jo mäntyyn ja sopivasti kierähti niin, että vankka rungossa kiinnioleva oksa osui juuri sopimassa kulmassa kaarevaan seinään. Veikkaan jos koittaisi uudestaan tekemään vastaavaa ei onnistuisi mitenkään.

Onneksi kalusto kuitenkin saa olla sisäsäilytyksessä odottamassa korjausta niin ei pääse sade kastelemaan rakenteita!
kuva 13.10.2023 10:48 Jimi Lappalainen  
  Olen kuullut, että tuon varoituslaitoksen nimi oli Konkola. Olisiko Jouni Hytösellä tarkempaa tietoa? Kilometrilukemaa, poistopäivää ym.?
kuva 13.10.2023 10:19 Petri Nummijoki  
  90-luvullahan oli vielä junasuorittajia, jotka osallistuivat mm. lipunmyyntiin, joten kai heidän oli pakko olla VR:n porukkaa. Kauko-ohjaajatkin ovat myyneet lippuja ainakin Parkanossa. Muistaakseni Hangossakin oli yhteen aikaan sellainen viritys, että kauko-ohjaaja myi lippuja. Tämä oli varmaan sen jälkeen, kun Parkanon kauko-ohjauskeskus oli jo lakkautettu.
kuva 13.10.2023 08:42 Ari-Pekka Lanne  
  Meinaan kun nykyäänkin, kaiken sen vuosikymmenten keskittämisen ja tehostamisen jälkeen, rautateillämme työskentelee noin 260 liikenneohjaajaa: https://www.fintraffic.fi/fi/uutiset/ammattinimike-jonka-harva-tuntee-liikenneohjaaja .
kuva 13.10.2023 08:25 Ari-Pekka Lanne  
  Petrien eillisiltayhdentoista jälkeiseen pohdintaan koskien Valtionrautateitten eriyttämistä VR-Yhtymä Oy:ksi ja RHK:ksi nostan ennen eilisaamuseitsemää linkittämästäni asiapaperista Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Valtionrautateiden muuttamisesta osakeyhtiöksi (HE 224/1994) asiaa koskevan kohdan:

"4.2. Henkilöstövaikutukset
Valtionrautateiden palveluksessa olisi 30 päivänä kesäkuuta 1995 noin 10 700 virkasuhteessa ja noin 5 300 työsopimussuhteessa olevaa henkilöä. Valtionrautateiden palveluksessa yhtiöittämisen ajankohtana oleva henkilöstö siirtyisi perustettavan osakeyhtiön ja Ratahallintokeskuksen palvelukseen. Virastoon siirtyisi noin 50 henkilöä."

Sen lisäksi muistelen joskus jossain kerrotun, että eriyttämisen jälkeen alkuun VR-Yhtymän palkkalistoilla työskenteli vielä runsaasti henkilöstöä, jonka palveluksia RHK osti VR:ltä. Tällaisia olisivat olleet varmaankin ainakin liikenneohjaajat, joita työskenteli vielä 2000-luvun puolellekin tultaessa runsaasti hajautettuina ympäri rataverkkoamme. Pelkästään heitä luulisi olleen selvästi enemmän kuin noin 50 henkilöä.
kuva 13.10.2023 08:16 Simo Virtanen  
  Tuossa on ollut henkilövahinkojenkin riski aikamoinen. Ei tunnu museoajojen riskit olevan kiinni yksin operaattoristakaan.
kuva 13.10.2023 06:57 Pasi Seppälä  
  Punaiset Deeverit lisäävät hienosti kauniita syksyn värejä. Täältäkin tykkäykset.
kuva 13.10.2023 06:06 Jimi Lappalainen  
  Todella komea kuva! :)
kuva 13.10.2023 00:42 Jouni Halinen  
  Tuo Vr:n saneerauksen aloituksen hetki on ”kiveen hakattu”. Olin käynyt vapun -85 jälkeen juuri markkinoille tulleen Xerox 1025 huoltokurssin. Ja ensimmäisen koneen kävin asentamassa juurikin ”saneerausosaston” toimitiloihin toukokuun lopulla. Se jäi muutenkin mieleen, koko osastoa ei meinannut löytyä millään, olikohan sillä vielä edes nimeä?. Etsin sitä päärakennuksesta, ei löytynyt ja vahtimestaritkaan eivät osanneet auttaa asiassa.
Lopulta paikka löytyi, eihän sille ollut edes mitään katuosoitetta. Rakennus oli ulkoa ja sisältä (ainakin 2 kerros) erittäin huonossa kunnossa, Oliko talo ollut aikaisemmin hiilenpölyisten veturitallimiesten käytössä?. Ihmettelin että miten niin sotkuiseen paikkaan on perustettu toimisto?. No siihenhän oli oletettavasti edellisessä kommentissani mainitut syyt. Muuten asiat etenivät niin kuin aiemmin kerroin.
kuva 12.10.2023 23:52 Rainer Silfverberg  
  Mikä se on joka näkyy ikkunan takaa, rikkoutuneita seinäpaneelejako??

On tullut paksu oksa seinän läpi. Sen perusteella männyn on täytynut olla aika iso, onni etei käynyt pahemmin!
kuva 12.10.2023 23:43 Rainer Silfverberg  
  VR:n yhtiöittäminen 1996 tapahtui EU:n määräyksestä.

2000-luvulla viimeistään lähti VR-konsernista pois tietoliikennettä ja IT-toimintoja pyörittäneet tytäryhtiöt Solicom ja (toisen nimeä en muista), monta muuta toimintoja lopetettiin mm oma puutarha ja omat työterveyspalvelut, työsuhdeasunnot, omat autokorjaamot, myöhemmin myytiin vielä kunnossapitoyhtiö VR Track ja lopetettiin Pohjolan Liikenteen bussikaukoliikenne, pk-seudun lähijunaliikenne siirtyi HSL:lle, liikenteen kauko-ohjaus Fintrafficille. Eli kyllä on rönsyjä on siivottu pois.
kuva 12.10.2023 23:35 Petri Nummijoki  
  Mistä muualta rautatiealan asiantuntemusta olisi ollut 90-luvulla tarjolla kuin VR:ltä? Tarkoitan sitä, että virkasuhteessa VR:ään 30.6.1995 olleista ilmeisesti muutama kymmenen jatkoi virkamiehinä 1.7.1995 jälkeenkin mutta se oli marginaalia aikaisempaan nähden.
kuva 12.10.2023 23:35 Jouni Hytönen  
  Vertailun vuoksi taas havaintoja Jyväskylästä. Tallin vanhimmat pilttuut 1 ja 2 oli varattu Dv15/16-vetureille. 1980-luvulta pitkälle 90-luvulle Jyväskylässä oli kaksi päivystysveturia, Pv1 työskenteli aikaisesta aamusta klo 22:een saakka ja Pv2 aavistuksen lyhyemmän ajan, se vetäytyi tallin suojiin noin klo 20. Myöhemmin kun työt vähenivät, toinen vetureista työskenteli aamun Pv1:nä ja illan Pv2:na ja toinen vain virka-aikaan Pv3:na. Vetureiden rikkouduttua tai vaatiessa isompaa huoltoa ne vaihdettiin toiseen Tampereelta, veturit hinattiin normaaleissa tavarajunissa. Ykkös- ja kakkospiltttuussa en muista koskaan nähneeni muita vetureita kuin Dv15/16 niin kauan kuin veturisarjoja Jyväskylässä käytettiin.
Kuvasarja:
Virkkala-Ojamo rautatie
 
 12.10.2023 23:29 Robert Sand  
  Mielenkiintoinen sarja tosiaan.
kuva 12.10.2023 23:17 Petri Sallinen  
  Ratahalllintokeskuksella ei ollut mitään tekemistä VR:n kanssa, vaan se oli ministeriön alaisuudessa toimiva virasto. Ehkä osa entisistä VR-läisistä jatkoi siellä uuden työnantajan leivissä virkamiehenä — tämä on vain arvaus. En tunne asiaa.
kuva 12.10.2023 22:42 Petri Nummijoki  
  VR:n osalta virkasuhteet loppuivat yhtiöittämisen myötä kesällä 1995. Tai sitä kai jäi johonkin yksikköön (Ratahallintokeskus?) muutama kymmenen virkamiestä vielä 1.7.1995 jälkeenkin mutta virkasuhteiden määrä oli kuitenkin marginaalia verrattuna yhtiöittämistä edeltävään aikaan.
kuva 12.10.2023 22:28 Petri Sallinen  
  Valtionrautateiden ensimmäinen suuri muutos tapahtui jo vuonna 1989, kun virastomuotoisesta Valtionrautateistä muodostettiin valtion liikelaitos. Merkittävin muutos oli tuolloin valtion budjettisidonnaisuuden purkaminen. En tiedä, mitä työsuhteille tuolloin tapahtui — purettiinko virkamiesjärjestelmä jo tuolloin?

Samanlainen kehitys alkoi samoihin aikoihin myös muilla infrastruktuuritoimialoilla, esimerkiksi energia-alalla ja tietoliikennealalla. Kunnallisia energiavirastoja muutettiin liikelaitoksiksi ja myöhemmin kuntien omistamiksi osakeyhtiöiksi. Helsingin Energia taisi olla viimeinen kunnalllinen liikelaitos.

Vuonna 1995 rataverkot erotettiin VR:stä ja ne siirrettiin Ratahallinkokeskuksen haltuun — taas kerran sama tapahtui samohin aikoihin energia-alalla: sähkön jakelu erotettiin sähkön myynnistä ja tuotannosta.

Junia operoiva VR ei ole käytännössä strategista omistusta, vaikka omistajaohjauksessa yhtiö onkin vielä määritelty strategiseksi omistukseksi. Valtion kannalta strategista omistusta on ennen kaikkea rataverkko, josta vastaa nyttemmin Väylävirasto tiiviisti valtion kainalossa. Veikkaukseni on, että tulevaisuudessa valtio vähentää omistustaan VR:ssä ja jättää ehkä itselleen 51 prosentin omistusosuuden, jotta voi tarvittaessa käyttää isännän ääntä yhtiössä samaan tapaan kuin Fortumissa — joka sekin on pörssiyhtiönä yhä "strategista omistusta".

Rautatielaitoksen murroksessa työ jätettiin kesken. Asiaa ei viety yhtä pitkälle kuin energia- ja teletoimialoilla. Vuonna 1995 kaikki rautatiekalusto olisi voitu kivutta siirtää kalustoyhtiöön pelkillä tasearvoilla aivan samalla tavalla kuin rataverkkokin irrotettiin rautatielaitoksen omistuksesta. Henkilöliikenne olisi voitu yhtiöittää erikseen kaukoliikenneyhtiöksi, lähiliikenneyhtiöksi ja tavaraliikenneyhtiöksi. Kaikki muut rönsyt olisi ollut syytä vähintään yhtiöittää selvästi erilleen varsinaisesta rautatieoperoinnista.

Asian olisi voinut viedä tätäkin pidemmälle: VR:stä olisi muodostettu useampia rautatieoperointia harjoittavia yhtiöitä, joista osa olisi myyty yksityisille. Sitten yhtiöt olisi laitettu kilpailemaan keskenään, mikä olisi ylläpitänyt tarjontaa ja edullisia palvelujen hintoja.

Läpinäkyvyyttä saadaan ihmeesti lisää, kun konserni pilkotaan itsenäisiksi osakeyhtiöiksi, jolloin estetään ristiinsubventointien mahdollisuudet eri toimialojen välillä. Samalla voidaan helpommin arvioida eri toimintojen todellista kannattavuutta. Jos halutaan jättää päätösvaltaa valtiolle, niin sen voi hoitaa osakejärjestelyillä ja aktiivisella omistajaohjauksella.

Näillä järjestelyillä olisi saatu vähinään avoimen rautatiekilpailun olosuhteet kuntoon huomattavasti aikaisemmin. Sähkö- ja telemarkkininoilla tutkijat ovat jo pitkään kyenneet laskemaan sen, mitä kansantaloudellisia etuja markkinoiden avaaminen on tuonut.
kuva 12.10.2023 21:54 Petri Nummijoki  
  Kiitos tiedosta. Sitä juuri ajettelin, ettei noita vanteita muistu mieleen muista mutta jos eivät ole kattilaan sidonnaisia niin sehän selittää asian.
kuva 12.10.2023 21:50 Petri Nummijoki  
  Jouni lienee vähintään oikeilla jäljillä. Minullakin on käsitys, että VR:n saneerauksesta suunnitelmat laadittiin jo pääjohtaja Römerin aikana 1980-luvulla, vaikka vasta Eino Saarinen tuli niitä toteuttamaan. Kyllähän väkeä vähennettiin varmaan jo 1980-luvun lopulta alkaen mutta aluksi se hoidettiin ns. lakkautuspalkan kautta https://fi.wikipedia.org/wiki/Lakkautuspalkka, koska virkamiestä ei voinut irtisanoa. Toisin sanoen työt loppuivat mutta pois potkituille maksettiin edelleen täysi palkka kotiin. Tämmöisestä on vaikea keksiä mitään oikeita säästöjä syntyvän.

Mutta sitten 90-luvun laman aikana lakia muutettiin niin, että virkamieskin voitiin irtisanoa. Tuon linkin mukaan lakkautuspalkalle laitettiin porukkaa vuoden 1992 loppun asti eli varmaan laki muuttui vuoden 1993 alusta ja sitä hyödynnettiin myös VR:llä. Tosin aluksi kysymys oli kai ainakin suurimmaksi osaksi vapaaehtoisista eläkejärjestelyistä. Toisaalta VR:n sisällä ammattiliitot olivat jostain 60-70-lukujen taitteesta lähtien suhtautuneet karsaasti ylipalvelemiseen, koska silloin puhuttiin jo työurien pidentämisestä ja oli pelkona, että saavutettuina etuina pidetyt alennetut eläkeiät voidaan menettää, jos töissä viihdytään kovin vanhaksi. Sen vuoksi harva lienee VR:llä noiden aikojen jälkeen palvellut yli siitä, milloin eläkkeelle tai eläkeputkeen on ollut mahdollista päästä.

Kesän 1995 muutoksien myötä virkasuhteet VR:llä loppuivat, kun siirryttiin osakeyhtiön aikaan, joten sen jälkeen ei ole ollut enää mitään virkamiesten ylimääräistä irtisanomissuojaa.
kuva 12.10.2023 21:45 Eljas Pölhö  
  Kyllä Jungin kattilat kiersivät aivan normaalisti kaikkien muiden Hr1-Tr1 kattiloiden kanssa. Kiilloitetut kattilan kuoren vanteet taidettiin pitää Jungien valmistamien vetureiden tunnusmerkkeinä.

Jungin kattilat olivat n:ot 5201-5206 (Tr1 1061-1066) ja 5301-5314 (Tr1 1067-1080).

5201-5206 olivat viimeksi vetureissa 1092, 1079, 1038, 1073, 1021 ja 1082
5301-5314 olivat viimeksi vetureissa 1072, 1071, varakattila, 1090, (?, ehkä vara), 1096 (->vara), 1037, 1078, 1049, 1075, 1080, 1060, 1064, 1052.

Mahtaako 1021:ssä olla edelleen Jungin kattila? Onko joku katsonut sen kattilan numeroa?
kuva 12.10.2023 20:29 Jouni Halinen  
  Olen tästä kirjoittanut jo aikaisemminkin, mutta kertaus on opintojen äiti. Ari-Pekka mainitsi että vanhakantaisen Vr:n elämä päättyi kesäkuussa 1995. Laitan tähän lisäyksenä sen, että ”Vrtauti” tunnistettiin lopulta pitkällisten tutkimusten jälkeen (kukahan sen tunnisti?) jo keväällä 1985 eli 10 vuotta aikaisemmin ja päätettiin ryhtyä heti korjaaviin toimenpiteisiin. Mistäkö tämän tiedän, no siitä että asensin toukokuussa -85 kopparin siihen rakennukseen (entinen Finskin bussiterminaali) joka on Postitalon ja Rautatieaseman välissä ja jossa on nykyjään joku ravintola, Slava?. Rakennuksen (vähän piiloon ylimääräisiltä katseilta/korvilta) yläkertaan oli koottu tiimi vähän vanhemmista kavereista jotka edustivat laajasti Vr:n eri toimintoja. Nuppiluku oli ehkä 8 +/- jotain.

Tehtävänanto oli heillä selkeä eli suunnitella ja osin toteuttaa Vr:n saneeraus. Isommat muutokset päättivät tietenkin suuremmat johtajat. Ja mikäli ymmärsin oikein, niin ketään ei saanut suoraan irtisanoa (Valtion virkamiehillä oli niihin aikoihin erittäin vahva irtisanomissuoja, se oli lähes mahdotonta). Kävin siellä sitten huoltokeikalla muutaman kerran vuodessa, kahvitkin tarjottiin ja samalla kuulin tarinoita heidän työstään. ”Meillä on työn alla varikko xxx ja siellä on nyt ”töissä” 60 ukkoa, työt ovat jo loppuneet heiltä ja varikko lopetetaan lähiaikoina kertalaakista ja nyt pitäisi keksiä ko. ukoille jotain vastaisen varalle”.

Tätä työtä jatkettiin sitten seuraavat 10 vuotta yhteen putkeen jolloin ”ruumis oli lopulta balsamoitu kauttaaltaan” ja se voitiin säilöä ikuisiksi ajoiksi Pasilan veturitallien kuonamonttuun kattilakuonan alle, ja ottaa uusi suunta Vr:n tulevaan Oy elämään. Joku osaa varman kertoa, että sanottiinko loppupeleissä ketään irti. Vai hoidettiinko henkilöstö vähennykset ja missä suhteessa eläkeputkella, eläkkeellä, tehtävän vaihdolla, luonnollisella poistumalla, normi työnantajanvaihdolla, vapaaehtoisella irtisanomisella erorahan kera vai millä keinoin?.

Sir Esa: Postista mulla riittäisi sulle 1000 ja yksi tarina. Missä päin sä asut Esa?
kuva 12.10.2023 19:06 Teemu Saukkonen  
  Aika moni nettitukku tuntuu toimivan siellä.
kuva 12.10.2023 17:39 Jouni Halinen  
  Oikealla oleva rakennus sinnitteli tuossa aivan loppuun asti (2015?). Talossa asui kuuleman mukaan aikasen boheemi kaveri. Joskus 70/80-luvulla tontin reunassa oli aita ja siihen oli kiinnitetty suuri määrä wanhan ajan peltisiä pölykapseleita. Niitä lienee tipahdellut autoista tontin reunalle. Itsekin muistan niitä nähneeni teiden varsilla. Jossain vaiheessa niiden määrä väheni, liekö niitä sitten varastettu koristeeksi?, ja lopulta niitä ei enää ollut ollenkaan.

Länsi-Pasilan "loppulaukkaan" on vielä aikaa lähes 10 vuotta, se uinuu tässä ruususen unta. Sitäkin yritettiin kovasti pelastaa, mutta kun kyseessä oli suurelta osin ilman rakennuslupaa pystytetyistä ilman kunnallistekniikkaa olevista muualta puretuista talon rötisköitä, niin niiden purkaminen oli enemmän kuin paikallaan. Muutamia parempi kuntoisia kuitenkin säilytettiin muistuttamaan menneistä ajoista. Liekö rakennus liittynyt jollain lailla rautateihin?.
kuva 12.10.2023 16:35 Reijo Salminen  
  Tästähän tuli vilkas keskustelu, ja mielenkiintoinen sellainen. Muistelen hämärästi että hain aikoinaan telkkariin teksti-tv lisäkortin tuosta Radiomikron jälkeen sijainneesta putiikista, olikohan se Finlux:in varaosamyynti tai jotain sinnepäin. Oli aikoinaan fantastinen kokemus kun sai tekstitv:n näkymään.
kuva 12.10.2023 12:15 Jouni Halinen  
  Petri: En nyt oikein ymmärrä kommenttisi tarkoitusperää, mutta älä suotta huoli, minä ainakin luin artikkelin kokonaan, ja kiinnostaisi lukea kirjakin. Sain siitä tiedon mm. konkan ajankohdasta (1992), Annankadun myymälän sijainnista Eerikinkadun kulmassa (näkyy valokuvassa), aikaisemmin kirjoitin että se oli Kalevankadun kulmassa, vahvistuksen firman tukkukauppa tyyppisestä toiminnasta myymälä asiakkaiden(kin) kohdalla ja siitä että firma toimi Konalassa 2:sa eri osoitteessa. Varaston/toimiston siirtoa Espooseen en pitänyt oleellisena tietona. Jutussa mainitaan myös, että firma sijaitsi vuodesta 1946 alkaen useissa eri tiloissa Helsingin kantakaupungissa. Mitkähän näiden sijainnit (Annankadun lisäksi) olivat?. Espoosta ja Porvoosta minulla ei ole hajuakaan eikä niistä puhuta myöskään artikkelissa mitään, miten lie itse kirjassa?.

Lisäyksenä vielä asiakaskuntaan. Jutussa mainitaan opiskelijat (opiskelijakortti?) ja julkishallinnon virastot/työntekijät. Oli varmaan niin, että jos esim. joku virasto tilasi jotain 200 kappaletta ja suoritti muutenkin ostoja Radiomikrosta, niin ne myytiin heille tukkuosastolta/todellisella tukkuhinnoilla/laskulla. Työntekijät saivat sitten asioida tämän varjolla "vähittäismyymälässä". Taisi virkamiehilläkin olla joku "firman" kortti? tai sitten pomo tekaisi käteismyynti tilausvahvistuksen, eihän sitä tarvinnut (siinä oli kuitenkin viraston nimi) kuin vilauttaa kassalla, eli Radiomikroon ei jäänyt mitään merkintää ostoksesta. Sehän voi olla kirjoitettu muotoon "tuotteita valinnan mukaan" joten se oli voimassa jatkuvasti, tällaista muistan kuulleeni. Mutta niin kuin kirjoitin, niin kyseessä oli pelkkä markkinointikikka, hyvä "tarina" kassalla siis riitti, monesti niitä tuli kuultua.

Eihän oikeiden tukkukauppojen ovella ole kassakoneita, kaikella kansalla vapaata pääsyä firman tiloihin ja pääsääntönä on että tuotteita myydään tukkuliikkeessä tukkuerissä ei yksin kappalein. Yritysten/virastojen kohdalla tietenkin harjoitettiin normi tukkukauppaa, ja tukkuerissä tuotteiden hintakin oli tietenkin matalampi. Radiomikron kohdalla voidaan siis mainita, että sillä oli perinteistä omaa maahantuontia ja tukkumyyntiä. Ja siitä erillinen kuluttajille tarkoitettu myymälä kuluttajahinnoin, "maustettuna" ovelalla markkinointi kikalla.

Se tuli vielä mieleen, että miten laajasti Radiomikrossa myytiin yksittäisiä elektroniikan komponentteja siis vastuksia, konkkia ym. muuta sälää?. Ainakin Annankadulla taidettiin toimia näin, myymälähän oli niin pieni, että ei sinne oikein mahtunut myyntiin mitään isompaa tavaraa, siellä ei tainnut olla mitään ostorajoitteita?. Kuka muistaa tämän?.

Ja jos en ihan väärin muista, niin Itiksen myymälässä ei enää tarvinnut esittää mitään ”osto-oikeuksia” se kun sijaitsi teollisuusalueen sijasta normi kauppakeskuksessa tai ostarilla, niin kuin aiemmin oli tapana mainita, tästä oli aikoinaan kaksi eri kirjoitusasua ostoskeskus ja ostokeskus. Olisihan se mennyt tosi vaikeaksi käydä jokaisen asiakkaan kanssa kassalla läpi ostotapatuma. Asiasta tietämättömät asiakkaat olisivat tietenkin jättäneet suutuspäissään ostoksensa kassahihnalle, ja olisi tarvittu 2 ihmistä palauttamaan niitä hyllyihin.
kuva 12.10.2023 12:00 Esa J. Rintamäki  
  Kyllä, herra Ari-Pekka. Näitä katoksia ei suinkaan heitellä villisti paikoilleen, vaan kyllä jossakin määrin VR:llä on edes jotain tahdonilmaisuja asiaan.

Tiedän kyllä, että Valtion Rautateiden hautajaiset vietettiin 1995.

En vaan jaksa vieläkään ymmärtää strategisesti tärkeän laitoksen yhtiöittämistä, semminkin kun yhtiöiden ainoa (sallittu?) tavoite on voiton tuottaminen. Räikeäntörkeä esimerkki yhtiöhurmoksesta on posti.
kuva 12.10.2023 11:24 Timo Salo  
  Tuohon paikkaan liittyvää surullista historiaa (löytyi sattumana, kun sade estää taas työsiirtolan ulkotyöt):

https://teilla.blogspot.com/2022/02/haavisto.html
kuva 12.10.2023 10:16 Jouni Hytönen  
  Tasoristeys oli nimeltään Harviala, yksityistie, puolipuomilaitos ja sijainti km 99+180, poistettu 30.8.1996.
kuva 12.10.2023 10:00 Petri Nummijoki  
  Jungin Ristojen kattilat eivät tainneet juurikaan kiertää muissa Tr1- ja Hr1-vetureissa tai ainakaan en muista kuvissa tulleen vastaan. Olikohan näissä jonkinlainen rakenteellinen ero, miksi kattilat pidettiin juuri näissä yksilöissä?
kuva 12.10.2023 08:56 Kari Haapakangas  
  1992 oli paha vuosi yritystoiminnalle...
kuva 12.10.2023 08:43 Petri Sallinen  
  Koska linkkien takaa avautuvat tekstit eivät näytä kiinnostavaan, niin copy-peistaan sieltä kaksi lausetta, joiden sisältö on yksiselitteisen selkeä :)

https://www.konala.info/konala-kotiseutuna/konalan-historiaa/radio-mikro/

"Vuonna 1988 Radio-Mikron keskusvarasto ja toimisto muuttivat Espoon puolelle Juvanmalmille. Konalan noutohallissa toiminta jatkettiin kuitenkin aina lokakuuhun 1992 asti."
kuva 12.10.2023 06:51 Ari-Pekka Lanne  
  Hieno kuva! Mutta hra Esa, Valtionrautatiet ei ole enää perjantain 30/6-1995 jälkeen ollut sama asia kuin rautatiemme: https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/1994/19940224 . Luulen etteivät odotuskatokset ole operaattoreiden (Saunalahti, Sonera, DNA yms.) heiniä, vaan niitä on pystytellyt RHK (Rautatieharrastuskeskus, nykyään osa Väylävirastoa).
kuva 12.10.2023 01:26 Esa J. Rintamäki  
  Sanotaan nyt, että ei se ravintolavaunun osakseen saama suosio nyt niin maankaatoihme ole...?
kuva 12.10.2023 00:21 Jouni Hytönen  
  Tuo pussiraide on ollut tuossa koko ajan, mutta nyt se on perusparannettu. :)
kuva 11.10.2023 20:48 Hannu Peltola  
  Teemu, nyt minulla on selvästi aukko sivistyksessä! Me skottijunaharrastajat tunnemme mm. Dalwhinien, Glenrothesin, Obanin ja Broran asemat myös maistuvista juomista, mutta Flensburgia en osaa yhdistää mihinkään...
kuva 11.10.2023 20:30 Hannu Peltola  
  Nohab on aina symppis! Ja moottorin ääni on jo osa amerikkalaista folklorea!
<<   >>