Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
18.01. 16:25 | Jukka Ahtiainen | ||
| Suunnittelu, toteutus, kuvaaja ja kamera! | ||||
|
18.01. 16:17 | Erkki Nuutio | ||
| Tarkennus: Venäläiset räjäyttivät Rajajoen kolmiaukkoisen ja kaksiraiteisen levysillan 4.6.1919. Sillan itäpuolinen maatuki särkyi kokonaan. Sillä levänneet pohjois- ja eteläraiteen lyhyet jänteet putosivat rikkoutuneelta maatuelta jokeen. Itärannan siltapilarikin vaurioitui ja sillä levännyt pohjoisraiteen keskijänteen itäpää putosi tältä pilarilta, mutta jäi länsipäästään länsirannan siltapilarin varaan. Silta korjattiin tilapäisesti eteläraiteen osalta vuonna 1921 ja tämä raide avattiin rajoitetulle yhdysliikenteelle. VR rakensi sillan uudelleen yksiraiteisena vuonna 1925, mutta Venäjän Lokakuun rautatiet suoritti puolet kustannuksista (osittain VR 1912/37 II s.289, 292). Silta oli raidettaan leveämpi ja raiteen molemmin puolin oli laudoitettu kävelytie. Tässä vaiheessa silta oli yhä satunnaisille autoille ainoa mahdollinen kulkuväylä Rajajoen yli. Kuva on siten ajalta ennen vuotta 1925, luultavasti siis vuodelta 1924. Asioiden käsittelyn nopeuttamiseksi palasi syksyllä 1939 kaksi Paasikiven seurueen neuvottelijaa (muistaakseni Nykopp ja Paasonen) Moskovasta autolla Suomeen Rajajoen rautatiesillan kautta, eli silloinkaan ei ollut muita siltoja käytettävissä Rajajoen ylitykseen. |
||||
|
Kuvasarja: DB Museum - legendaarinen rautatiemuseo Nürnbergissä |
18.01. 15:59 | Jukka Ahtiainen | ||
| Samoin! Kuvasarja generoi myös paljon muistoja sekä liikutuksen tunteen. |
||||
|
18.01. 15:44 | Veikko Hattunen | ||
| Hieno kuva! | ||||
|
18.01. 15:24 | Eljas Pölhö | ||
| "...Tämä yksilö vaurioitui pinnallisesti, kun vieressä paloi saman sarjan veturi vuonna 2012. Se sai tapahtuman jälkeen hieman erilaisen maalauksen, jonka pitäisi siis näkyä tässä kuvassa...." Näkyviä ulkoisia eroja 1980-90-lukujen tilanteeseen: - Kylkiritilä on muutettu samaan paikkaan kuin vetureissa seuraavasta tilauserästä alkaen (15026-15065). Aiemmin ritilä seurasi osittain tämän maalaustyylin väkästä ovikaiteisiin saakka. - Kyljessä numero- ja SNCF-merkinnät ovat eri paikassa kuin parikymmentä vuotta aikaisemmin. Lisäksi ne näyttävän maalatuilta kiiltävien irtokirjainten tai laatan sijaan. - Etunumero on vaalean raidan yläpuolella. Aiemmin tässä beturissa vain pyöreän logon alla olevasssa laatassa. - Kyljen tumma väri näyttää ruskeajkolta entisen punaisen sijaan (ellei sitten johdu valaistuksesta). Tämän sarjan tilauseriä oli neljä ja kaikissa oli pieniä eroja edellisiin verrattuna. Erilaisia väriyhdistelmiä ja maalauskuvioita on ollut kymmenta 1900-luvun puolella. 1 = 19.6.1968 = 15001-15005 = valmis 1971 (3)-1972 (2) 2 = 31.12.1969 = 15006-15015 = valmis 1972 (1)-1973 (8)-1974 (1) 3 = 29.12.1972 = 15016-15025 = valmis 1974 (3)-1975 (7) 4 = 1.10.1973 = 15026-15065 = valmis 1975 (9) - 1976 (16) - 1978 (15) Vetureita valmistettiin eri alkuperäistehtävään: TEE, Multiservice (monikäyttö), en voyage (henkilöliikenne), mikä osittain selittää pieniä eroja vetureiden kesken. |
||||
|
18.01. 14:49 | Teemu Halttunen | ||
| Juholle vastaus: Ei ole. Eikä ole edes lain vaatima tapa merkitä tuota laitosta pois kytketyksi. Uusi kyltti on "Tasoristeyslaitos epäkunnossa" ja lisäksi tarvittaisiin liuta vilkkuvia valoja sekä sulkukartioita. Tosin eipä noita kylttejä tunnuta edes järjestelmällisesti uusittavan. Ainoastaan uudet tasoristeyslaitokset on saanut nykymääräykset vaativat merkit. | ||||
|
18.01. 14:48 | Hugo Leino | ||
| Ihan hieno, ja ainakin vähän vaihtelua. | ||||
|
|
18.01. 14:22 | Teemu Saukkonen | ||
| Vielä oikein vastaantuljoiden puolelle. Epäilen vahvasti että tapaukseen liittyy saksalaisvalmisteinen takavetoauto. Kesälläkin on mustaa jälkeä tien täydeltä. | ||||
|
|
18.01. 14:21 | Juho Rintala | ||
| "Varoituslaitos ei toimi", onkohan tuo lain vaadittu kyltti... | ||||
|
18.01. 14:20 | Niklas Rinta-Kanto | ||
| Kiitoksia! | ||||
|
18.01. 14:17 | Arto Papunen | ||
| Taitaako kalustokierto mennä niin että veturi tulee sähköistämättömältä reitiltä ennen tätä Joensuun kuljetusta (Tuupovaara) ja jatkaa tämän kuljetuksen jälkeen myös (Pitkämäki), että ei välttämättä ole järkeä vaihtaa hetkeksi sähköveturia. | ||||
|
|
18.01. 12:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pölvästi naukkaillut liiaksi "korpikuusen kyyneleitä" ja lähtenyt sitten vähän ajaa turuuttelemaan...? | ||||
|
18.01. 12:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ilmasilta Baltiaan, jos se yksi kohjo siellä Kremlin kellaribunkkerissa...jne? Jos post-neukut/ryssät rupeavat ampumaan alas ilmasillan aseettomia "Rosinenbombers" - ilmasiltakoneita, niin samalla he taatusti pilaavat oman maineensa miljooniksi vuosiksi, elkeivät sitä jo ole tehnytkin. Ovathan he harhoissaan jo hyvin harjoitelleet aseettomien siviilikoneiden kanssa (OH-ALL "Kaleva", Korean Air Lines 007, MH 17 ja muitakin.)! Helppoa tienata kunniamerkkejä ja ylennyksiä, on kuin ampuisi autonsa sisältä ikkunasta vasikoita hakaansa saadakseen "suurmetsästäjän" arvonimen. Ukrainalaisten kärsimyksiä pahentaa länsimaiden tolkuton pelkuruus ja arvovaltakinastelut. |
||||
|
18.01. 12:05 | Erkki Nuutio | ||
| Arvaukseni tätäkin koskien on 1924. | ||||
|
|
18.01. 12:03 | Erkki Nuutio | ||
| Pidän ilmeisenä vuosilukuna 1924. Vuoteen 1929 mennessä neuvostonäkymä on siistiytynyt merkittävästi. Raja-alueen inkeriläisasukkaat häädettiin muualle. Tarkempia vuosilukuja näille tapahtumille täytyy kaivaa lähteistä. Riemukaari tuli kai 1929 vaiheilla. Selvimmin 20-luvun alkupuoleen viittaa uusimaton silta (uusittiin ilmeisesti 1925/26 vaiheilla). Kuvassa näkyy laudoista tehty kävelypolku, jota pitkin neuvostomaasta poistumisluvan saaneet kävelivät Suomeen silloin kun neuvostojunalla ei vielä päässyt (-1921) tai sellaista ei kulkenut Rajajoen asemalle asti (-1925?). Kiskojen välissä olevilla irtolankuilla helpotettiin satunnaisten henkilöautojen kulkua sillan yli (muita autoille mahdollisia siltoja Rajajoen ylitse ei ollut). |
||||
|
18.01. 11:57 | Antero Airola | ||
| Kesällä1974 ainoa porkkana Turun suuntaan oli P106 Jyväskylä-Naantalin satama. Sen sijaan Helsinkiin kulki useita junia. (6 kpl?) | ||||
|
18.01. 11:11 | Veeti Heino | ||
| Kirjoitusvirheitä löytyy jo otsikostakin kun mitään ei missään vaiheessa hajonnut. | ||||
|
18.01. 10:55 | Mikko Herpman | ||
| Hieno juttu, kulttuuriteko että tämä heräsi henkiin!! Ja käy kivan nätisti! | ||||
|
18.01. 10:49 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Näyttäs kumminki jotenki Sm3:lle.. | ||||
|
|
18.01. 10:06 | Ossi Rosten | ||
| Kyllä. Värit ja sävyt erittäin luonnolliset - sommitelu onnistunut, Kuvasta välittyy tunnelma erittäin hyvin! | ||||
|
|
18.01. 09:54 | Aarni Lilja | ||
| Erittäin laadukas ja hieno kuva Niklas. | ||||
|
18.01. 08:43 | Jari Välimaa | ||
| nyt tästä tuli ongelma kun Pohjoismaiden rautatie markkinat ovat yhdentymässä | ||||
|
|
18.01. 08:24 | Niklas Rinta-Kanto | ||
| Upeaa. Mahtavaa työtä Veturimuseon väki! | ||||
|
|
18.01. 07:53 | Robert Sand | ||
| Helposti tuo käynnistyi. Hieno käyntiääni. | ||||
|
18.01. 02:21 | John Lindroth | ||
| Hieno onnistunut Hv1 kuva! | ||||
|
|
18.01. 01:43 | Ari Virtanen | ||
| Mahtavaa duunia ja hyvältä kuulostaa! | ||||
|
18.01. 01:31 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Virallinen sävy on tietysti määritelty VR:n omissa standardeissa, mutta käsittääkseni BS Rail Red olisi alkuperäissävy. Ja se on todellakin punasävyinen oranssi, mutta silti selvästi oranssi eikä punainen. Johnin kirjoittama näkökulmahan otettiin erityisen vakavasti Märklinin 1950-60 -lukujen vetureiden ja varmaan vaunujenkin värityksessä, joiden sävyt on valittu nimenomaan niin, että ne näyttävät hyvältä hehkulampuin valaistuissa sisätiloissa: Märklin 3021 V 200 on todellisuudessa viininpunainen, mutta Märklinillä melko heleä kirkas punainen, ja Märklin 3034 E 41 on selvästi hiukan turkoosinsävyinen, vaikka esikuva on koboltinsininen, ja niin edelleen. |
||||
|
|
18.01. 00:23 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Vau! Komeaa, kun pitkien unien jälkeen moottori hörähtää tulille. | ||||
|
|
18.01. 00:06 | Juha Toivonen | ||
| No jopa on... - "kun et tunne historiaa" niin Berliinin ilmasilta jossa kuljetetiin 3000 t /vrk toimi hyvin sen aikaisilla lentokoneilla. Ja Natolla on vahvimmat ilmavoimat euroopan alueella ja C-17 kuljetuskoneita joilla rahtikyky 76 tonnia. (Suomikin mukana SAC:n kautta) Ei tainnut Berliinin ilmasillan aikana vallita sotatila? Taisi tuolloinen kuljetustarvekin pohjautua pelkästään primitiivisiin tarpeisiin? Luuletko todellakin, että venäjä antaisi mahdollisessa sotatilanteessa vapaasti huoltaa ilmasillan kautta Baltian maita ja edes niiden humanitaarisia välttämättömyyksiä??? Miten on vastaava mennyt Ukrainassa? - Sähköt poikki ja ohjuksia ynnä droneja siviilien niskaan. |
||||
|
17.01. 23:41 | Rasmus Viirre | ||
| Päärataa | ||||
|
|
17.01. 23:38 | Juho Rintala | ||
| Oih. Erittäin asiallista työtä Veturimuseolta!! | ||||
|
|
17.01. 23:33 | Jaakko Pehkonen | ||
| Hienoa työtä! | ||||
|
|
17.01. 23:18 | Tero Korkeakoski | ||
| Kulkeeko tämä Savon rataa? | ||||
|
17.01. 23:06 | Uwe Geuder | ||
| Ja kuoli sukupuuttoon vain 6-vuotiaana. Suljettiin kai vuodenvaihteessa? | ||||
|
17.01. 22:53 | Oiva Anttila | ||
| Samainen merkki löytyy samasta paikasta yhä. | ||||
|
|
17.01. 22:35 | Uwe Geuder | ||
| En ole kuullutkaan tuosta firmasta. Ei ihmettä, he eivät myy kuluttajille mitään. Onko oikeista asiakkaista puute? | ||||
|
|
17.01. 22:34 | Reijo Salminen | ||
| Eli nämä mainostaa tässä ekaksi itseään, jatkossa sitten heidän asiakkaitten teippauksia tiedossa. | ||||
|
17.01. 22:28 | Reijo Salminen | ||
| Aikoinaan Saksassa asuessani, paikalliset sanoi että älä vaan mene ostamaan karnevaaliviikolla tehtyä autoa, olisiko tässä suomalainen vastine - vappuna tehty rojekti? | ||||
|
|
17.01. 22:22 | Jouni Hytönen | ||
| No tämä ruotsalaisen kaluston saneeraus Suomessa on kuitenkin vasta 2020-luvun ilmiö. Sata vuotta sitten ei ollut isompaa tarvetta rakentaa siirtotelejä. Ruotsalaiset korjasivat oman kalustonsa omilla konepajoillaan. | ||||
|
|
17.01. 19:07 | Petri Sallinen | ||
| Pienoismalli kyllä tehdään, mutta kuvassa näkyvä malli on selvä maanantaikappale — ei edusta valtavirtaa :) | ||||
|
|
17.01. 18:44 | Altti Rankka | ||
| Oho! Todella erikoista. | ||||
|
|
17.01. 15:27 | Hannu Peltola | ||
| Petri, jos Mestarimallit joskus tekee mallin Hbr-vaunusta, nuo pystyjäykisteet pitää muistaa laittaa kukin vähän vinoon, jotta esikuvanmukaisuus olisi kunnossa! | ||||
|
|
17.01. 15:13 | Petri Sallinen | ||
| Mitä tuon tyhjennysluukun yläpuolisessa taulussa lukee? | ||||
|
17.01. 13:55 | Tuukka Varjoranta | ||
| Tosin Sr2-sarjan päämuuntajien kärähdykset olisi mahdollisesti paremmalla kunnossapidolla voinut myös välttää. | ||||
|
17.01. 13:32 | Jimi Lappalainen | ||
| Viimeisen 1514 päivän kuvasaldo: 0. MIssä Olavi? | ||||
|
17.01. 12:46 | Jimi Lappalainen | ||
| Osanottoni täältäkin eläinrakkaalta ihmiseltä toiselle. | ||||
|
|
17.01. 12:37 | Teuvo Piirainen | ||
| Eihän Sr2:ssa ollut muuta vikaa, kuin akut olivat päässeet tyhjenemään ilmeisen jännitekatkon seurauksena. Tämä siis vastaukseksi kuvan ensimmäiseen kommenttin, jossa asiantuntevasti väitetään: "... VR taas meni sössimään möhköjen kunnossapidon, ja tulos näkyykin tässä kuvassa.". | ||||
|
|
17.01. 12:31 | Jimi Lappalainen | ||
| Ohhoh! | ||||
|
17.01. 11:10 | Teemu Saukkonen | ||
| Tässäkin on jo historiaa. 2728 lakkasi kulkemasta 2023, Onttolan Soekit samaten myöhemmin, vain kaasu jäi. Nyt on koko Onttola ainakin toistaiseksi kiinni. | ||||
|
17.01. 11:08 | Teemu Saukkonen | ||
| Kaikki itäinen liikenne loppui 2022 lopussa. Nyt on näemmä NRLR suljettu liikenteeltä. Jatkuneeko lannoitteiden tuonti taas keväällä tai sitten 2646 on turhaan hommattu: https://vaunut.org/kuva/178001 | ||||
|
17.01. 10:18 | Teppo Niemi | ||
| Onhan tuotakin puilla ajettu. Taitaa olla 2000-luvun suurin halkopolttoinen veturi https://vaunut.org/kuva/84776 . Ja nyt kun vertaa ajoaikoja (poislukien perjantainen 9.1. Oitti - Helsinki), niin aika hyvin ne vaatasivat aikataulun suunniteltuja ajoaikoja. Pysähdysajat tahtoivat hieman venähtää. Tuo Veetin kommentin viimeinen virke näyttää pitävän sivusta seurannesn mielestä paikkaansa. |
||||