Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
02.02.2023 12:53 | Hannu Peltola | ||
| Mutta ihan mukavaa oli, että samasta sarjasta löytyi Viikon kuva, vaikka siinä ei ollutkaan tavoitteenani ollutta IC5:ta... | ||||
|
02.02.2023 12:37 | Jimi Lappalainen | ||
| Oliko tällä linjavaihteella jokin virallinen nimi? | ||||
|
|
02.02.2023 12:01 | Jimi Lappalainen | ||
| Ja taas nähtiin, että Viikon kuvaa ei saa toivomalla :) | ||||
|
02.02.2023 07:57 | Timo Salo | ||
| Kertauksen vuoksi pieni yhteenveto Esan pyynnöstä! :-) Raitiotien ajolanka käsittääkseni on nykyään tuo 750 VDC. (tasajännitettä) Enempää ei tarvita, kun etäisyydet ovat suht lyhyitä verrattuna varsinaiseen rautatieliikenteeseen. Tuolla tasajännitteellä on myös yksinkertaistava vaikutus ajomoottorien ohjaukseen. Ei tarvitse erikseen alentaa ja tasasuunnata käyttövoimaa. Pitkillä RAUTATIEosuuksilla tuo 25 kV on taas lähes pakko olla noin korkea linjahäviöiden takia. (jännite putoaa etäisyyden ja johtimen poikkipinnan suhteen) Tuo 25 kV:n VAC (vaihtojännite, 50Hz) joudutaan pudottamaan alemmas muuntajalla (veturissa), jonka jälkeen se tasasuunnataan uutta vaihtosuuntausta varten. Se uusi VAC on taas säädettävissä taajuudeltaan sopivaksi ja sillä saavutetaan oikea ajonopeus. http://dev.hel.fi/paatokset/media/att/10/10bbe1c343479b67ff2b860eec761263665e24e6.pdfhttps://tieteentermipankki.fi/wiki/S%C3%A4hk%C3%B6tekniikka:ty%C3%B6maadoittaminen | ||||
|
01.02.2023 23:14 | Hannu Peltola | ||
| Heh, tässä tapauksessa se piti paikkansa! | ||||
|
|
01.02.2023 22:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Joo, herra Timo! Sähköpulan iskiessä VR:n ajolankoihin, lomautetaan kaikki kaljupäiset VR-läiset ja tukalliset pistetään syöttöasemalle kampaamaan tukkaansa sopivalla korvauksella kannustettuna...? | ||||
|
|
01.02.2023 22:13 | Uwe Geuder | ||
| Saksankielisessa vuoristossa puhutaan tässä tapauksessa puolikenkäturisteista (https://de.wikipedia.org/wiki/Halbschuhtourist ). | ||||
|
01.02.2023 21:58 | Uwe Geuder | ||
| Älä Jimi kerro Otolle. Muuten hän alkaa lottoamaan ja me ei saada enää kuvia. | ||||
|
|
01.02.2023 21:40 | Otto Tuomainen | ||
| Täysin sattumaa. | ||||
|
|
01.02.2023 20:25 | Jimi Lappalainen | ||
| Onko tarkoituksellista vai sattumaa, että kuvat 122222, 144444 ja 155555 ovat näitä Oton ulkomaankuvia? :) | ||||
|
01.02.2023 19:41 | Jussi Mäkinen | ||
| Samuel Pajunen tiesi kertoa keskustelun puolella, että omin konein Sm4:t ajettiin Ilmalaan. Se näyttää olleen HV10250, toteutunut aika 18.31–19.01. https://juliadata.fi/timetables?s=10250&d=1.2.2023 | ||||
|
|
01.02.2023 17:37 | Jussi Mäkinen | ||
| Paikalta raportoitiin myös, että Jokelassa ovet eivät ensin meinanneet aueta ollenkaan. | ||||
|
|
01.02.2023 17:33 | Jussi Mäkinen | ||
| No jopas jotain! Telin paikkeilta tosiaan, ellei sitten vaunujen välistä jostain. |
||||
|
|
01.02.2023 17:26 | Lauri Kivijärvi | ||
| Vain muutama päivä aikaisemmin (28.1.2023) savusi toinen R-junana kulkenut Sm4 Riihimäellä. Linkki: https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=14013.0 Savu vaikuttaisi kuvassa tulevan vaunun alaosasta telin paikkeilta. Olisiko tässäkin tapauksessa syynä vioittunut vaunun jarru? |
||||
|
01.02.2023 15:51 | Timo Salo | ||
| Esko Saari taitaa olla sitten tuttu mies? Tuo slangisana "Rooppila" oli jotenkin "syöpynyt" takaraivoon... Nyt tuntumalle sentään tuli vahvistus! TNX! | ||||
|
|
01.02.2023 15:47 | Timo Salo | ||
| Eipä taida olla normaalisti ratikankaan ajolangassa noin paljoa, mutta varo Esa hiuksia pakkasella kammattaessa! Sieltä tuo 25 kV saattaa löytyä... :-)https://fi.wikipedia.org/wiki/Staattinen_s%C3%A4hk%C3%B6 | ||||
|
01.02.2023 15:43 | Timo Salo | ||
| Rinkkakansalle uusia hienoja "henkireikiä"! Peukkua VR:lle! | ||||
|
|
01.02.2023 15:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Noo, Rainer hyvä, kyseessä saattoi olla jokin viime hetken tarkistus, joka vaati maadotusta. Joka tapauksessa: - työsuojelukysymys. Minäkään en sähköstä kovin paljoa ymmärrä, muuta kuin sen että missä sitä on paljon, niin sormet pois! Onneksi kuulolaitteenpattereissa ei sentään ole 25 kilovolttia....? |
||||
|
|
01.02.2023 15:25 | Rainer Silfverberg | ||
| Mä kävin eilen Sellossa asioilla ja huomasin että aseman kulmauksessa oli vedetty joku maadotuspiuha raitiotien ajolangasta kiskoon. Mikä virka sellaisella on? | ||||
|
|
01.02.2023 14:31 | Jukka Ahtiainen | ||
| Pohjoiseen kulkevat IC:t kulkivat hiljaa raiteen 4 kautta, tammikuinen maa oli lähes lumeton. Tunnelin edessä tuli Moving beyond -tunnelma, eli "jotain" tarttis tehdä ja hienoa, että tehdäänkin https://yle.fi/a/74-20015817 | ||||
|
|
01.02.2023 14:22 | Antero Kalliomäki | ||
| Joo, muistanhan minä, Rooppila se oli, etymologiasta ei tietoa... Ja sama vika 3-4 luokka Linnavuoressa. Edelleen pidän Siuroa yhtenä maailman hienoimmista paikoista. | ||||
|
01.02.2023 13:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tapio ystäväiseni, hauskaa miten jaksat aina yllättää minut ja muutkin kuvillasi! Mahtavaa! | ||||
|
01.02.2023 12:34 | Mikko Herpman | ||
| Kaiketi on muitakin elintarvikkeita mitkä eivät kylmästä pidä. Toisaalta on myös kemikaaleja, liimat, maalit yms. mitkä evät saa jäätyä. | ||||
|
|
01.02.2023 11:21 | Timo Salo | ||
| Kovin oli rauhaton/välkkyvä video Jukan linkki tällä kertaa... Tuollaisen jälkeen voi saada vaikka epileptisen slaagin! (Jos tuollaista on Suomessakin tulevaisuudessa, niin olisi aika muuttaa Kainuun korpeen johonkin hirsimökkiin, jossa ei ole tippaakaan automaatiota!) | ||||
|
|
01.02.2023 10:43 | Jimi Lappalainen | ||
| Mikä tavara vaati säilytystä lämpimässä makasiinissa? (Jos kylmässä osassa oli pakkasta, niin vastaus on varmaankin nesteet eli yleensä maito, mutta oliko jotain muuta?) | ||||
|
01.02.2023 08:44 | Kari Haapakangas | ||
| Vasemmanpuoleisen ulkorakennuksen aitan yläkerrassa on saattanut olla kesäinen nukkumasoppi, ikkunasta päätellen. | ||||
|
01.02.2023 08:44 | Tapio Keränen | ||
| BG 04828 näkyy kuvassa https://vaunut.org/kuva/145075?tag0=22%7CBG%7C04828 ja BG 04898 näkyy kuvissa https://vaunut.org/kuva/160499?a=1 ja https://vaunut.org/kuva/62045?tag0=22%7CBG%7C04898 | ||||
|
01.02.2023 08:39 | Antti Grönroos | ||
| Hyvä kuva. | ||||
|
|
01.02.2023 08:39 | Eljas Pölhö | ||
| Esa: Vaunut ei oikein ole minun alaani. Olen kopioinut vaunukohtaiset muutoslistat vasta vuoteen 1964 saakka, joten vielä menee jonkun aikaa ennen kuin pystyisin edes teoriassa löytämään jonkun tarkistuksen. Ei minulla ole mitään muistikuvaakaan 2-akselisista kattolavavaunuista. Harvoinpa on sun vaunutiedoissa ollut mitään epäiltävää, joten mikset olisi tässäkin ihan oikeassa. | ||||
|
|
01.02.2023 05:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Päätyikkunoista näkee, kuinka Kalvitsan makasiini oli lähisukua Oulun rautatien makasiinille. Vaasan radan makasiinista ikkunajärjestelyineen paras esimerkki on Suinulassa, tosin laajennettuna sekin. Vekkuli juttu oli se, kun makasiinin tavaraoven kynnyksen korkeus maanpinnasta oli aikoinaan määrätty sovitettavaksi paikkakuntalaisten hevoskärryjen pohjan korkeudelle. Todellisuudessa mainittu mitta taisikin olla suuressa määrin vakio. Ovi näkyy poikkileikkauksessa oikealla. Hyvä, kun laitoit mittapiirustuksen näkösälle, herra Panu, joten tackar och pockar. |
||||
|
01.02.2023 05:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Uskoisin rautatien palveluskunnan jäsenten elelleen varsin sopuisasti tällaisessa miljöössä, siitä todisti aikanaan voimakas yhteishengen ylläpito. Toralinna-ilmiö syntyi isommasta porukasta, henkilökemioiden vaatiessa välillä aikamoista säätämistä. Työväenasumuksissa (esimerkiksi Mäntän Pättiniemessä ja miksei myös Karhulan Sunilassakin) sovut yhteiskeittiössä saattoi hyvinkin olla koetuksella. |
||||
|
01.02.2023 05:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Knut Nylander kuoli 1886, joten hänen aikaisempia ratoja (pääasiassa Oulun radan) varten laatimiaan piirustuksia käytettiin vielä vuosien ajan, muun muassa Viipuri - Sortavala - Joensuu, Kotka - Kouvola ja vielä Tampere - Pori - radalla. Ja kuten kuvassa mainitaan, niin Savon radalla myös käytettiin Nylanderin piirustuksia. Rakennusmestarit saattoivat pikkuvillailua yksityiskohdissa harrastaakin, riippuen tekijöiden ja ainespuiden saatavuudesta ja laadusta. |
||||
|
|
01.02.2023 05:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Asuinrakennuksen ikkunat ovat ilmiselvästi Vaasan radan vahtituvan mallisia. Oikein hauskaa, sillä se kertoo ajasta, jolloin kvartaalihyypiöitä ei päästetty hyppimään silmille. | ||||
|
01.02.2023 05:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kyllä minä niin mieleni pahoitin tuon rautakauppatusinaikkunan takia! | ||||
|
|
01.02.2023 05:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kiva miljöö! Nappisilmä-Lada erikoisvanteilla! Hauskaa, että "Rutiloff" katsotaan säilyttämisen arvoiseksi. Maakellari vasemmalla näyttää omatekoiselta. Oikeanpuoleisen talon tyylistä päätellen arvelen sen olevan 1920-luvulta. |
||||
|
|
31.01.2023 23:53 | Jukka Ahtiainen | ||
| https://www.mobility.siemens.com/global/en/company/vision.html | ||||
|
|
31.01.2023 22:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Takana oleva kattolava+virroitinvaunu on BG 04898 vuodelta 1968. Alunperin se oli Ek 1041 vuodelta 1945.Torpedotuulettimesta päätellen se on takuuvarmasti sodanjälkeiseen Ek-sarjaan kuulunut. Se toinen 2-akselinen kattolavavaunu oli "nollateeteevee" BG 04828 eli ent. F 3629. Muita kaksiakselisia kattolavavaunuja en tiedä olleen olemassa. Mitäpä Eljas tuumailee? Onko näin? |
||||
|
31.01.2023 22:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Älä nyt ihmeessä Erkki perhana manaa Isoon Omenan vartionatsia hätiin, voi lähteä henki...? | ||||
|
|
31.01.2023 21:39 | Erkki Nuutio | ||
| Niinhän niitä massoja asetuksiin ja muualle tupataan nöyrien hallintoalamaisten noudatettaviksi. En vain ole nähnyt loogisia perusteluja paino-sanan syrjäyttämiselle ja korvaamiselle massa-sanalla. Looginen näkemys asiaan on, että kiihtyvyyden/hidastuvuuden kohdistuessa aineeseen, aiheutuu tästä massavoima. Mutta: Maan vetovoiman suuruisen kiihtyvyyden (g = 9.81 m/s2) kohdistuessa aineeseen, aiheutuu tästä PAINOvoima. Painovoima on siis täsmällinen, erityissuuruinen massavoima. Ja se on suuruudeltaan juuri se mitä mitä normaalisti tarkoitetaan, ja joka meitä koskettaa. Tällä perusteella tulen jatkossakin käyttämään paino-sanaa kokonaispainon, akselipainon ym. yhteydessä. Jos korskea hallintopäällysmies vänkää vastaan, kysyn tältä tarkoittaako hän esimerkiksi akselimassaa 1,5 g:n, 2,0 g:n vai 1.0 g:n hidastuvuuden vaikuttaessa. (tässä vaiheessa hallintopäällysmiehen olematon pinna ehkä katkeaa, haettaa ehkä vartija-apua suoraan Isosta Omenasta). |
||||
|
31.01.2023 20:33 | Kuronen Jarmo | ||
| Taustalla näkyvä keltainen harjakattoinen rakennus on Tka:n talli. Ei taida olla hirveesti siitä kuvia. | ||||
|
|
31.01.2023 20:12 | Martti Vuorikoski | ||
| Merkinnät opeteltu vuonna 1981 autokoulu revolla oulaisissa eli loru meni näin kanna, koko, akseli/ kantavuus, kokonaispaino, akselipaino, massoista pitäisi puhua nykyaikana. | ||||
|
31.01.2023 17:39 | Timo Salo | ||
| Näenkö väärin, vai onko tässäkin ravintoLAvaunu vinossa vasempaan...??? | ||||
|
31.01.2023 16:20 | John Lindroth | ||
| Tulikohan alkuperäinen piippu mukana Englannista vai oliko se tallessa Museorautatien varastossa? | ||||
|
|
31.01.2023 15:58 | Eljas Pölhö | ||
| Tämän Etv-numero oli Etv Rto 16, mutta se saattoi jäädä vain paperilla annetuksi, koska ei vielä 1970 alussa ollut korvannut vanhaa merkintää (Etv-numerosarjat määriteltiin jo 1961-62 tienoilla). 1 rtj:n Etv-numeroita olivat mm. jäähöylät 3 ja 14 sekä lumiaurat 15-18 ja 20-21 ja sepeliaura 120. Numeroa 19 ei ole ainakaan sillä muuntolistalla mitä nyt katson. Vanhat aurat 1E ja 1F ehdittiin hylätä 15.4.1959 juuri alta pois ennen Etv-numeroiden jakoa. | ||||
|
31.01.2023 15:49 | Timo Salo | ||
| Tuokin on hyvä, on mistä valita:https://vanhatkartat.fi/#14.34/60.45482/22.25282 | ||||
|
|
31.01.2023 15:32 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Vanhoja ratapihoja on kiehtovaa tutkia Turun karttapalvelun kautta. Esimerkiksi tämän kuvan sijainti vuoden 1973 ilmakuvassa: https://opaskartta.turku.fi/IMS/?layers=Opaskartta&lon=Turku%20ilmakuva%201973&cp=6702763,23457678&z=0.5&title=Vorg%20kuvan%2098174%20sijainti. Ilmakuvia tutkimalla on helppo nähdä logistiikan siirtyminen kiskoilta kumipyörille. 70-luvulla näkyy suuret ratapihat joilla näkyy paljon vaunuja, 80-luvulla samat ratapihat jo pitkälti vaunuista tyhjenneinä ja 90-2000-luvuilla myös raiteiden häviäminen. |
||||
|
|
31.01.2023 15:00 | Petri Nummijoki | ||
| Lunta raiteilla-kirjan mukaan olisi vuodelta 1906. Ko. auran hylkäys oli 13.12.1971, joten on tällä vielä voinut olla töitä jäljellä. | ||||
|
31.01.2023 14:04 | Juha Pokki | ||
| Toissa kesänä telineessä oli vielä jonkin sortin pyörä. Nyt on näköjään otettu käyttöön. | ||||
|
|
31.01.2023 13:47 | Jimi Lappalainen | ||
| Upea löytö! | ||||
|
|
31.01.2023 12:11 | Antti Grönroos | ||
| Jimi, toi raide meni lähelle sitä kohtaa mistä autot ajetaan Viking Lineen. 90-luvulla siellä oli päätepuskin ja siinä oli kiinni seis-levy. Raiteesta haarautui vaihde Marinumiin. Ennen sitä oli päätepuskin mutta kaksi raidetta ja vaihde olivat Marinumin edessä. Voi olla, että Marinumin terassin alla on edelleen ne raiteet. Kun se valmistui, niin muistan, että terassin vieressä olevan tiehen oltiin laitettu kiskojen päälle asfalttia. | ||||
|
|
31.01.2023 10:13 | Hannu Peltola | ||
| Tämä on jo varmaan vuonna 1970 ollut täysin historiallinen? Aluskehyksessä on teksti "Välik 10.59 PSL" eli edellisestä korjauksestakin oli kulunut jo tovi. Miltä vuodelta aura on? | ||||