Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
10.05.2006 15:01 | Pasi Ruhanen | ||
| Ja löytyihän se, nimittäin Lehtismäentien varrelta lähellä Turun rajaa. Yllättävän etelässä tuo, olin kuvitellut että tuo on lähellä Viheriäisten sivuradan alkua. Joitakin perustusten jäänteitä löytyi, ja maastossa oli merkkejä entisestä ratapihasta. | ||||
|
10.05.2006 15:00 | Tauno Hermola | ||
| ...tai vaikkapa Naantali-Raisio-Turku-Satama | ||||
|
|
10.05.2006 14:57 | Mika T. Polamo | ||
| ... tämä näkymä sopisi paremmin Tampereelta hieman itään. (ennen kaksoisraiteen sähköistystä) | ||||
|
10.05.2006 14:53 | [Tunnus poistettu] | ||
| Kiva mellakka. | ||||
|
|
10.05.2006 14:37 | Juha Paulavuo | ||
| Tässäkö Hesan paikallisliikenteen uusi juna??? Futuristisen näköineen... |
||||
|
10.05.2006 14:34 | Perttu Karttunen | ||
| Tai sitten nämä ovat tilanneet junanvaunullisen porkkanoita talvivarastoon ja odottavat nyt innolla lähetystä saapuvaksi :) | ||||
|
10.05.2006 14:32 | Mika T. Polamo | ||
| Se hetki on vasta tulossa. | ||||
|
|
10.05.2006 14:13 | Valtteri Keski-Säntti | ||
| Tämä on se paras hetki tasoristeyksissä kuvatessa. Puomit alhaalla, mutta junaa ei näy vielä. | ||||
|
10.05.2006 14:09 | Valtteri Keski-Säntti | ||
| Kyllä se minun koneella näkyy. | ||||
|
10.05.2006 13:56 | Miika Rissanen | ||
| Ajojohtimen synonyymihän se vain. | ||||
|
10.05.2006 13:36 | Petri Liedes | ||
| MOT Asutusnimihakemisto tuntee vain Vihriäsaaren! :P Oululaisena täytyy sanoa että varsin asjallista. ;) | ||||
|
|
10.05.2006 13:19 | Pauli Kyllönen | ||
| Mikäs tuo ilmajohto sitten on? Onko se vähän samanlainen viritys ku esim. valokaapeli, joka kuitenki menee maan alla? | ||||
|
|
10.05.2006 12:41 | Miika Rissanen | ||
| No niin vihdoinkin on nähty se dieselratikka. Hetken jo luulin että olen ainoa joka semmoisen on päässään kuvitellut :) | ||||
|
10.05.2006 12:39 | Marko Nyby | ||
| Keltanokan hailakkuus! | ||||
|
|
10.05.2006 12:36 | Miika Rissanen | ||
| Missä on More? Minä kun en... | ||||
|
|
10.05.2006 10:49 | Ville Vehmaa | ||
| Tästä jotenkin tulee mieleen Gommin ja Pommin (siis M.A. Numminen ja Pedro Hietanen jäniksiksi pukeutuneina) laulama 'Jäniksenä junassa'. | ||||
|
|
10.05.2006 10:38 | Tapio Muurinen | ||
| Jäniksiä näkee usein ratapihoilla. Jostain syystä se on niiden mielestä turvallinen elinympäristö. Suojapaikkoja löytyy, muut pedot eivät sinne uskalla tulla ja syötävää on ratapihan reunustoilla runsaasti. Maa oli vielä viime marraskuussa lumeton, mutta talviturkki on jo pitänyt vaihtaa uskollisesti samaan aikaan kalenterin mukaan. - Hauska kuva! | ||||
|
10.05.2006 10:01 | Tuomo Jacobsson | ||
| Todella silmiä hivelevä otos! | ||||
|
10.05.2006 09:59 | Tuomo Jacobsson | ||
| Hyvä ja tarkka tilannekuva! | ||||
|
10.05.2006 09:58 | Juhana Konttinen | ||
| Tuossapa kuvassa näkyy purettu vaihde mainiosti: https://vaunut.org/kuvasivu/1506 | ||||
|
10.05.2006 09:57 | Tuomo Jacobsson | ||
| Näyttää siirtyneen vuorokaudessa n. 200 m Tampereelle päin. | ||||
|
10.05.2006 09:48 | Tuomo Jacobsson | ||
| Aivan kuin Kouvolasta! | ||||
|
10.05.2006 09:36 | Lauri Räty | ||
| Linkki toimii näköjään vain jos viimeisen kauttaviivan jättää pois: www.vti.se/duo | ||||
|
|
10.05.2006 09:34 | Ville Vehmaa | ||
| Toivottavasti ei tällaisia Suomeen. Suurin sallittu nopeus Saksassa 90 km/h ja samalla radalla ei saa ajaa junilla kuin 160 km/h. Törmäystilanteessa tämän matkustajista tulee silppua. | ||||
|
|
10.05.2006 09:01 | Kimmo Kotimäki | ||
| Linkki ei toimi: Felaktig länk | ||||
|
10.05.2006 08:49 | Pekka Kerttula | ||
| Monilla oli samanlainen myyntilaite kuin mitä on VR:n käytössä. Muutamilla näkyi olleen toisenmallinen, missä on vähemmän näppäimiä, ilmeisesti uudemmanmallinen. | ||||
|
10.05.2006 08:47 | Pekka Kerttula | ||
| Kyllä, vihreä H keltaisessa ympyrässä on bussi- tai raitiovaunupysäkin merkki. | ||||
|
10.05.2006 08:15 | Tapio Juomukkaharju | ||
| Olisiko mennyt Niinisaloon? Sinne meni eilen aamulla sotilasjuna jossa oli panssarivaunuja. | ||||
|
10.05.2006 07:07 | Eija Mari | ||
| Katos vaan sinäkin uskaltautunut käymäsemään Ugissa :) | ||||
|
10.05.2006 01:11 | [Tunnus poistettu] | ||
| Miksi kameran liikkuminen tarkennuksen jälkeen aiheuttaisi epäterävyyttä? Toki, jos tarkennat pisteeseen, joka on metrin päässä ja sitten käännät kameraa ottamaan kuvan horisontissa olevasta tornista, saat ylen suttuisen tornin (ellei kamerassa ole jatkuva tarkennus päällä), mutta siitähän tässä ei ollut kyse. Jos säätöjä riittää, voi kokeilla vaikka tätä: väännä aukko niin pieneksi kuin mahdollista (jolloin aika on niin pitkä kuin mahdollista), tarkenna kohtaan, jossa haluat kuvan liikkuvasta junasta, käännä kamera junan tulosuuntaan ja kun juna on kuvassa, seuraa sitä kameralla ja paina laukaisinta siinä kohdassa, johon tarkensit. ÄLÄ pysäytä kameran liikettä laukaisinta painaessasi. | ||||
|
|
10.05.2006 00:52 | Lauri Räty | ||
| Ja nuo koeajothan ovat kansalle avoimia, kyytiin pääsee ilman matkalippuakin. Lisätietoja hankkeesta ja koeajojen aikataulut www.vti.se/duo/ | ||||
|
10.05.2006 00:49 | [Tunnus poistettu] | ||
| on kyllä harvinaisen ruma juna. muotoilun häpeäpilkku. | ||||
|
|
10.05.2006 00:46 | Sakari Kestinen | ||
| Noita vaan Suomeen, sopivia rataosuuksia kyllä riittää. Esim. Tpe-Hpk olisi otollinen nimenomaan tuollaiselle kalustolle, Dm12 on tuohon verrattuna turhaa nysväämistä. | ||||
|
|
10.05.2006 00:21 | Ari Palin | ||
| Olen sitä aikaisemminkin miettinyt, aiheuttaako kameran liikkuminen tarkennuksen jälkeen epäterävyyttä, mutta ei ole vain tullut käytännössä testattua. Tai ehkä on tullutkin, kamerahan usein hieman liikahtaa kun laukaisinta painetaan, eikä sekään ole epäterävyyttä aiheuttanut. Tuossa kun keskityin laukaisemiseen oikealla hetkellä, tämä ennakkotarkennusmahdollisuus ei itse asiassa tullut edes mieleen, vaikka olenkin tiennyt sen olemassaolosta. Ehkäpä juuri siksi, että mieleeni oli juurtunut, että tarkennusta ei voi muka pitää kovin pitkään päällä. Usein on tosin vielä yksinkertaisempiakin asioita, joista ihmettelen jälkeen päin, että miksei tullut mieleen. :) | ||||
|
10.05.2006 00:06 | Ari Palin | ||
| 3.9. lähtien pohjoisin paikka lienee Lahti ja itäisin hieman Tavastilasta Kouvolan suuntaan. | ||||
|
|
09.05.2006 23:46 | Sakari Kestinen | ||
| Niinpä, mitenkäs se sanonta menikään: Jt loppuu Simosta pohjoseen ja laki Rovaniemen jälkeen :) | ||||
|
|
09.05.2006 23:43 | Sakari Kestinen | ||
| Konduktöörin lipunmyyntilaite näyttää olevan samanlainen kuin VR:n kondareilla. | ||||
|
09.05.2006 23:41 | Sakari Kestinen | ||
| "Korpirata" :) | ||||
|
09.05.2006 23:40 | Sakari Kestinen | ||
| Jokseenkin tuli mieleen Tikkurila tai Jyväskylä tästä kuvasta. Tikkurilaan siirrettynä vanha asema olisi siis oikealla ;) | ||||
|
|
09.05.2006 23:39 | Sakari Kestinen | ||
| Standardinmukainen saksalaisten (H)-pysäkkimerkkikin tuossa =) ... osoittahan se kuitenkin bussipysäkkiä eikä asemaa? (Haltenstelle-merkillä voidaan osoittaa mm. raitiovaunujen pysäkit ihan yhtä hyvin kuin bussitkin, mutta entä junat?) | ||||
|
09.05.2006 23:37 | Sakari Kestinen | ||
| Voi olla, muttei VR:n imagoon =). Tyylekkäintä olisi perinteinen dieselien kerma-puna-väri tai sähköjunien alkuperäinen kirkkaankeltainen-viininpunainen värimalli. | ||||
|
|
09.05.2006 23:20 | Sakari Kestinen | ||
| Upea kuva yksinäisestä vempusta portaaliverkossa kiskoaavikolla! | ||||
|
09.05.2006 23:16 | Sakari Kestinen | ||
| Paikan nimi tosiaan Kusikivi? | ||||
|
09.05.2006 23:15 | [Tunnus poistettu] | ||
| Arto: Sillä, esitetäänkö kuvassa näkyvä henkilö loukkaavassa valossa ei tietenkään ole vaikutusta siihen, syntyykö kuvan julkaisusta henkilörekisteri. Siihen kyllä voi olla, syntyykö julkaisusta oikeusjuttu :-) | ||||
|
09.05.2006 23:03 | [Tunnus poistettu] | ||
| Ivalon kirjaa (tätä höyrymiesten "raamattua") löytyy ainakin kolmea erilaista painosta nimittäin vuosilta 1945, 1946 ja 1953. Osaa näistä mun kirjoistani on lyijykynä ym. merkinnöistä päättäen käytetty myös ahkerasti oppikirjoina niinkuin varmaan monen muunkin harrastajan vastaavia teoksia. Vanhoista kiertokirjeistä ja mm. Lumion Mikon numeroiduista veturitarinoista voidaan lukea, että se ei suinkaaan aina ollut itsestään selvä juttu, että saataisiin apuveturi vaikka kyseessä olisi painava juna. (Riippuu varmaan aina kustakin aikakaudesta, mitä eletään). Sama pätee myös muuten apulämmitäjän saamiseen. Joidenkin vuosien kiertokirjeiden mukaan apulämmitäjä saatiin vain poikkeustapauksiin ja varikonhoitajien oli tästä aina ilmoitettava asianomaisille konejaksojen päälliköille. - Tuosta kaksinvetoveturien järjestyksestäkin varmaan käytännön syistä poikettiin ainakin loppuaikoina. Tuli muutaman kerran kuvattua huomattavasti nopeampi veturi kaksinvedossa johtoveturiksi kytkettynä. | ||||
|
|
09.05.2006 22:06 | Tapio Muurinen | ||
| En omista Ivalon kirjaa, mutta olen sitä joskus selaillut. Vanhat kuljettajat kertovat, että sekaparivedolla on vedetty useinkin, mutta sääntönä oli, että hitaampi oli edessä. Se kakkosveturi siis tavallaan vain avusti, jos juna raskas ja aikataulussa piti pysyä. Tunnetuimpia ehkä viimeiset sotakorvausjunat, jossa määrätyllä kellonlyömällä piti olla rajalla. Tosin apuveturia taidettiin käyttää työntämiseen eräissä tapauksissa. Oma havaintoni, jota olen mainostanut, oli Trumannin ja Ukko-Pekan pariveto Hillosta Kouvolaan joskus 1960-luvulla. Molemmat tekivät töitä, mutta todennäköisesti toinen oli vain siirtoajossa samalla aikataululla. | ||||
|
09.05.2006 22:02 | Jussi Kortman | ||
| Ok.Kiitoksia tiedosta.Ehkäpä joskus tulevaisuudessa voisit pitää mulle diaesityksen niistä sun Porvoonradan kuvista? | ||||
|
|
09.05.2006 21:23 | [Tunnus poistettu] | ||
| Juhalle vastauksen poikasta hieman myöhästyneenä kysymykseesi höyryvetureiden miehistöjen kommunikoinnista kaksinajotilanteessa. Iisalmelaisen vek Ensio Rossin mukaan komento on siirretty johtoveturin kuljettajalle, joka esim. hoitaa junan jarrutuksen, jolloin jälkimmäinen veturi kulkee ikäänkuin vaununa. Poikkeustilanteissa voidaan toki jälkimmäisestäkin veturista jarruttaa. Tarvittaessa viheltimillä pystyttiin ilmoittamaan monenlaisista asioista. Muistaakseni Ivalon kirjan mukaan kahta erilaista höyryveturia ei pidä kytkeä kaksinvetoon. Enkä heti löytänyt perustelua tälle asialle. Olisiko tehohukka liian suuri. Siis taloudellisuus kysymyskö? Kahden samanlaisenkin höyryveturin kaksinajossa lienee tehohäviöitä, mikä suurenee veturien ollessa kovin erilaisia. - Käytännössä näin hyvinkin erilaisia höyryvetureita kaksinvedossa. Ehkäpä suurimpina erilaisuuksina Ukko-Pekka 1016:sta ja Jumbon 921:n tuplaveto sorajunassa Iisalmessa kesällä 1969. | ||||
|
09.05.2006 20:38 | Miikka Leppänen | ||
| Jes,kerrankin meni kaikki oikeen!! | ||||
|
09.05.2006 20:33 | Valtteri Keski-Säntti | ||
| Eiköhän taas teletötteröllä ole osuutta asiaan... ;) | ||||
|
09.05.2006 20:27 | Ville Vehmaa | ||
| Pitkien pohdiskelujen jälkeen olen tullut siihen tulokseen, että kuvan oikeassa laidassa oleva moottorivaunu on BDhe2/4 ja numeroltaan 205 eli 35. Voin tietysti olla väärässäkin... Junan ovat valmistaneet SLM (nyk. Stadler) ja BBC. Sukulaisuussuhteesta saa kertoa joku asjantuntija, valmistaja on joka tapauksessa eri. | ||||