Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
15.07.2023 09:08 | Jari Välimaa | ||
| Ainakin tässä risteyksessä oli, mutta pitää tarkistaa vielä muualta. | ||||
|
14.07.2023 23:22 | Timo Haapanen | ||
| Nyt valkeni minulle, mikä tarkoitus noilla lamppujen yläpuolella olevilla tangoilla on. | ||||
|
14.07.2023 23:12 | Timo Haapanen | ||
| Kiitos tiedosta ja kuvalinkistä! | ||||
|
14.07.2023 22:50 | Mikko Ketolainen | ||
| Siihen kertyykin mukavanlaiset jonot, jos molemmista suunnista on tulossa autoja jotka aikovat kääntyä ja mennä tasoristeyksen yli ja juuri silloin valot alkavat vilkuttaa punaista ja varoituskello alkaa kilkattaa ja puomit alkavatkin laskeutua alas. Tasoristeyksen ylittää sitten hidasta vauhtia kulkeva juna. | ||||
|
|
14.07.2023 20:10 | Lari Åhman | ||
| Luukun alla on pistokkeet parivetoon tarvittavia kaapeleita varten, joita tässä veturisarjassa tarvitaan kaksi. Havainnollistava kuva asiaan: https://vaunut.org/kuva/100534 | ||||
|
|
14.07.2023 19:47 | Timo Haapanen | ||
| Mikä muuten on tuo veturin nokassa keskellä oleva luukku, kysyy nimim. Epätietoinen | ||||
|
14.07.2023 19:13 | Ilkka Hovi | ||
| Minusta Humppilaan tulo on "ahdas" ja siellä pitää myös veturin vaihtaa raidetta. Olisi hyvä siipiopastimen paikka ja vaiheen lukituksen / kääntämisen tarve. Siipiopastin voisi olla yksi siipinen ja pienempää kokoa kuin VR:n standardi samoin pylväs olisi matalampi. Minusta ei kannata käyttää ensimmäisen tyypin siipiopastinta (siivessä suorakaiteen muotoisia lävistyksiä). Tietenkin Humppilan tuloa ajatellen voisi kiinteä levyopastin olla hyvä ratkaisu, opastimella voi antaa opasteet, "Esteetön kulku", "Hiljainen kulku" ja"Seis". Kts Signaali-Ohjesääntö 1916, 13§. |
||||
|
14.07.2023 18:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onkohan tällaiselle Sakari-Matti-kalustolle tapahtunut käpsähdyksiä (lue: linjalle jääntejä) VR:n ylen trendikkään kevythuollon seurauksena/takia...? | ||||
|
14.07.2023 18:57 | Niila Heikkilä | ||
| Olisiko nyt aika rakentaa Laitaatsalmeen silta, ja alkaa ajaa Imatran puut sisämaasta sitä kautta? Nyt kun puuvirrat ovat kääntyneet täysin päälaelleen ja raskaita dieselvetureitakin alkaa olla eri operaattoreilla. Sillan tarpeettomuuspäätöshän on siltä ajalta kun maailmantilanne oli täysin erilainen. | ||||
|
14.07.2023 18:56 | Timo Haapanen | ||
| Täyden kympin arvoinen kuva! | ||||
|
14.07.2023 18:27 | Harri Pesonen | ||
| Tämä oli Joe-Ilon radalla 13/7 klo 8 jälkeen huristeli iloon päin. | ||||
|
14.07.2023 18:23 | Harri Pesonen | ||
| Onkohan tuo mersu niin V10 moottorilla... | ||||
|
14.07.2023 18:20 | Harri Pesonen | ||
| Paloikohan ressuun paljonkin reikiä tuon reissun jäljiltä :D | ||||
|
|
14.07.2023 17:59 | Roope Prusila | ||
| Onko tietoa, onko näitä uudella osuudella enemmän kuin tämä yksi Sepänkadulla? | ||||
|
|
14.07.2023 17:13 | Esko Peranto | ||
| Nyt on kaikki kohdallaan. | ||||
|
14.07.2023 14:28 | Tapio Keränen | ||
| Vallainen. | ||||
|
14.07.2023 13:54 | Teemu Saukkonen | ||
| Ties vaikka tuo olisi nyt Fenniarailin käyttämiä vaunuja. | ||||
|
|
14.07.2023 10:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tämä idea on loistava! Levitköön sen käyttö maassamme pian! | ||||
|
14.07.2023 10:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Erkki, tosin lävistyksessä syntyneiden purseiden poistaminen ja viisteiden teko reikiin vaati omat työvaiheensa. Eräs tuntematon viisas sanoi: - kilpailu tuo tekniikasta esiin parhaat ominaisuudet ja ihmisistä huonoimmat. |
||||
|
|
14.07.2023 05:38 | Kari Haapakangas | ||
| Onhan tuon tien geometria miltei huonoin mahdollinen. Tiukat 90 asteen mutkat molemmin puolin ja vielä tuon sivutien liittymä tuossa mutkassa. | ||||
|
|
14.07.2023 02:11 | Mikko Ketolainen | ||
| Mitkähän ovat olleet ne syyt joskus kauan aikaa sitten, että tähän tasoristeykseen on tullut tämä puolipuomilaitos? | ||||
|
|
13.07.2023 22:38 | Erkki Nuutio | ||
| Tarinaa kuvan aihetta sivuten, koskien rautatiesiltojen ja -kaluston kuumaniittausta 1840...1860-luvuilla. Robert Stephenson suunnitteli William Fairbairnin opein putkimaisen Conwayn rautatiesillan (raide ja juna kulkivat suorakaideputken läpi). Rakentamisen urakoi William Evans. Lisätäkseen vauhtia sillan teräsosien valmistukseen, tämä pyysi arvostettua insinööriä Richard Robertsia suunnittelemaan Jacquard- kutomakoneen tapaan ( https://fi.wikipedia.org/wiki/Joseph_Marie_Jacquard ) toimivan automaattikoneen niitinreikien lävistämiseksi taottuihin levyosiin, joista silta koottiin kuumaniittaamalla. Kone (korkeus 4.8 m, leveys ja pituus 3.6 m) tehtiin ja tuotiin siltaverstaalle. Höyrykoneen voimalla se alkoi lävistää 3/4 in (19 mm) paksuihin taottuihin levyosiin 1 1/8 in (28.6 mm) niitinreikiä, kerralla enintään 13 reikää. Reikämäärän ja -jaon määräsi koneeseen syötetty reikäkortti. Se siis määräsi mitkä pistimista kulloinkin lävistävät reiän. Kyseessä oli ilmeisesti maailman ensimmäinen numeerinen metallintyöstökone (seuraavia alkoi tulla vasta noin vuosisata myöhemmin). Esimerkiksi siltaputkien alareunan levyosiin saatiin 144 niitinreikää alle kolmessa minuutissa. Kone teki pitkät ajat levyosiin yli 3000 niitinreikää tunnissa. Koottujen siltaputkien leveys oli 4.2 m ja korkeus 6.5...7.5 m. Kummankin siltaputken pituus oli 125 m ja paino 1300 tonnia. Kun Thomas Brassey ryhtyi (Peton, Bettsin ja Jacksonin kanssa) urakoimaan Kanadan Grand Trunk [Suuri Päärata] -rautatietä, hän hankki kyseisen koneen Canada Works -konepajalleen Birkenheadiin, erityisesti tämän siltaosaston käyttöön. On luultavaa että myös monet veturiosat (lähinnä runko- ja kattilalevyt) saivat niitinreikärivinsä koneessa (eikä poraamalla) - siis myös Hämeenlinnan rautatien A1:t ja A2:t. Lävistyskonetta käytettiin loisteliaalla tavalla Montrealin luona St Lawrence -joen ylittävän Victoria -sillan (1853/58) levyosien niitinreikien valmistukseen. Silta oli vuosikymmenien ajan maailman pisin (2787 m). Rakentamisolosuhteet olivat hyvin vaativat yli kolmelletuhannelle rakentajalleen. Levyosat ja pienehköt levykokoonpanot tehtiin valmiiksi ja tunnistusmerkittiin Birkenheadissa ja laivattiin sillan ääreen. Kun osat koottin sillaksi ei yksikään reikä ollut väärässä kohdassa - numeerisen työstön etu. Niittejä käytettiin 1 540 000 kpl, eli reikiä oli yli 3 miljoonaa - ja kaikki olivat kohdillaan niin että niittaus voitiin suorittaa työmaalla. Vihkimisen suoritti juhlajunalla sillaputken läpikäytyään hänen kuninkaallinen korkeutensa Walesin prinssi 19.12.1859 ja antoi nimeksi Victoria -sillan hallitsijakunigattaren kunniaksi. Vihkimispuhe oli sikäli merkittävä kanadalaisille, että siinä ensimmäistä kertaa kutsuttiin sen suunnan dominioiden ja alueiden rykelmää Kanadaksi. Putkimaista siltaa käytettiin noin 40 vuotta. Jonkin verran savuongelmaa aiheutti kulku lähes 3 km pitkän putken läpi. Uusi silta tehtiin aikanaan kaksoisraidetta varten alkuperäisten pilarien varaan. Ensimmäiset höyryveturimme ovat siis ilmeisesti olleet osittain numeerisesti työstettyjä! |
||||
|
13.07.2023 18:41 | Jarmo Pyytövaara | ||
| Kyllä täällä, VR:n vaunuja kuormattiin ja päivystäjät siirsivät niitä sataman tavararatapihalle. josta jatkoivat matkaa eteenpäin. Eipä tullut otettua, osoitelappua vaunusta, josta määränpää näkyi. Ratapihalla näimme myös ihmisiä, jotka keräsivät, ratapihalle tippuneita hiili talteen. 60-luvun puolivälin tienoilla, kiipeilimme ylös ja ilmeisesti, taisimme lykätä myös kuuppavaunuja siellä. Eikä minkäänlaisia turvavälineitä, meillä silloin ollut! |
||||
|
13.07.2023 18:26 | Asmo Rasinen | ||
| Hyi! | ||||
|
|
13.07.2023 16:53 | Onni Tikkala | ||
| Näitä punaisia ovilehtiä vihreissä yksiköissä on nähty aiemminkin, mutta niistä ei taida olla sivustolla kuvaa. Viime vuonna ainakin 6060 ja 6097 olivat hetken aikaa tällaisia (kuvasinkin molemmat). Ilmeisesti varaosia ei aluksi löydy vihreän värisenä eikä Sm2 edes ole ainoa: https://vaunut.org/kuva/84582 | ||||
|
13.07.2023 16:53 | Kari Haapakangas | ||
| Ilmankos Raksilan markettien osoite onkin Tehtaankatu. | ||||
|
13.07.2023 16:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Nuo nuolimerkit opastavat veturinkuljettajaa ohjastamaan koneensa niiden välistä, hah hah! Koukkaaminen kielletty...! |
||||
|
|
13.07.2023 16:01 | Petri Nummijoki | ||
| Sr3:n vetovoimaksi liikkeelle lähdettäessä ilmoitetaan 350 kN ja Dr18-veturille 391 kN, joten ei ehkä ole aivan oikein sanoa, että Vectronin vetokyky olisi parempi. Tehoja Sr3:ssa on tietysti paljon enemmän, joten voi se raskaamman junan kanssa selvitä silloin, jos ei vaadita liikkeellelähtökykyä hankalista paikoista vaan mäennousuissa voidaan laskea vauhdinoton varaan. | ||||
|
|
13.07.2023 15:50 | Heikki Jalonen | ||
| Edelleen, Tapion historiaa huokuvassa kuvassa erottuvat myös Oulun Yleisradioaseman kaksi mastoa Kontinkankaan takamailla. Nykyään sillä seudulla on Svaaninsuon asuinalue. Mastojen välissä häämöttävä rakennus on aseman laitehuone, joka on säilynyt. | ||||
|
|
13.07.2023 15:42 | Heikki Jalonen | ||
| Kuvassa näkyy myös Konepaja, mutta ei VR:n Oulun Konepaja, vaan Oulun Rautateollisuus Oy:n tehdas eli oululaisittain verrumi. Pitkä harjakattoinen rakennus taka-alalla, vasemmassa reunassa. Vaalea mansardikattoinen talo oli konepajan konttori, lienee ollut myös isännöitsijän asunto. Niiden paikalle nousivat 1974-74 Eka-market, S-market ja K-market eli Raksilan market-keskittymä. | ||||
|
|
13.07.2023 15:32 | Heikki Jalonen | ||
| Pikku-Jumpon keulan edessä näkyy pohjoispään vaihdekoppi. Sen takana näkyvä kivimuuri on Intiön hautausmaan aitamuuria, oululaisittain paikka tunnettiin nimellä Toolepori, kirkkoherra Ståhlen (Carl Henrik, khra 1780-88) mukaan. Kajaanintie kulkee vaihdekopin ja hautausmaan välissä kuilussaan näkymättömissä, pohjoisen alikäytävän kautta kohti keskustaa. Veturin takana näkyvä 3½-kerroksinen valkoinen rapattu tiilirakennus oli VR:n toimistotalo, jossa sijaitsi ainakin ratapiirin toimintoja. Etualalla näkyvä laituri oli kiitotavaran kumipyöräpuolen lastauslaituri. Valkoisessa kivirakennuksessa oli kiitotavaratoimisto ja matkustavan henkilökunnan lepohuoneita. |
||||
|
|
13.07.2023 15:04 | Seppo Rahja | ||
| Tuo tiilirakennus, josta pääty näkyy, oli liikennepuolen (konepajan) öljyvarasto. Se rataosaston puurakenteinen minitalli (ei näy kuvassa), jossa mm. säilytettiin mustaa Packard rata-autoa (kuljettaja oli aina T. Yrtti), oli pienemmän pohjoisen veturitallin kääntöpöydän ulottuvilla. Siis nykyisen Oikeus- ja Poliisitalon kohdalla, joka rakennettiin 80-luvulla ja ollaan nyt parhaillaan purkamassa. Pohjoinen veturitalli oli 50-luvulla lättien liitevaunujen tallina, mutta vähitellen 60-luvulla muuttui rataosaston kaluston talliksi, mm. PoRhan nykyään omistavaa Rau-Rto 20-rata-autoa säilytettiin siellä. Kuvassa näkyvää veturitallialuetta kutsuttiin konepajaksi, mutta kuvanottohetkellä toiminnot ovat jo pääosin muuttaneet Nokelaan. |
||||
|
|
13.07.2023 13:24 | Arto Papunen | ||
| Eikö resiinassa ollut mainintaa että syyskuulla.. Luulisi, että sähköveturi lisää kapasiteettia jolloin käyttökulut nousivat kokonaisuudessaan, mutta myös liikevaihto. Sitä nyt tiedä miten sähköveturia käytetään, toki voisi ajaa Patokankaalle, minne pisin matka. Mutta taas Vectronin vetokyky lienee paljon parempi kuin Dr18:n, että voisiko jotain muuta kuljetusta olla tulevaisuudessa missä vaunuja olisi enempi junan perässä. Saas nähdä.. | ||||
|
13.07.2023 12:45 | Rainer Silfverberg | ||
| Ihmettelen että miksi juuri Stuttgartiin päätettiin muutaa säkkiasema läpiajettavaksi maanalaiseksi asemaksi? Olisi ollut isompiakin asemia Saksassa kuten München ja Frankfurt joissa hyöty olisi ollut suurempi? | ||||
|
|
13.07.2023 12:05 | Jonne Seppänen | ||
| Upea kuva | ||||
|
13.07.2023 11:17 | Antti Grönroos | ||
| Savonlinna-Kauppatorin lakkautuksen jälkeen siinä vieressä olevan hesen kohdalla oli tällainen uudempi kyltti, en tiedä onko enää. | ||||
|
|
13.07.2023 09:59 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Olikos tuossa vasemmalla (pääty näkyy) se minitalli, jossa oli korkeintaan rataosaston koneita? | ||||
|
13.07.2023 09:57 | Mitja Komi | ||
| Kiinnostavaa, siitä en tiennytkään | ||||
|
|
13.07.2023 09:00 | Ilkka Hovi | ||
| Ehkä turunseudulla oleva kaupunkihistorian tuntija voisi vastata tuohon kysymykseen. Olihan joen toisella puolella myös kaasulalitos. Kaasukello näkyy ilmakuvassa joka on kuvasarjan jatkona. | ||||
|
13.07.2023 08:32 | Jari Välimaa | ||
| Lähinnä kommenttini koski linjojen 1 ja 3 kohteita 2029, nimittäin saattaa käydä niin että 1:n palaa takaisin Partolaan. Jos kattoo Pirkkalan kehitystä Partola-Suupan välillä niin taitaa käydä niin että kaikki vaunut jatkavat Suuppaan. | ||||
|
|
13.07.2023 06:41 | Juhana Nordlund | ||
| Pirkkalan haara voi tuoda mukanaan sellaisia liikennöintikäytäntöjä, joita Tampereen raitioteillä ei nykyisellään sovelleta. On näet täysin mahdollista, että kaikki vaunut eivät aja Suupantorille asti, vaan osa kääntyy takaisin jo Partolakeskuksessa. Partolakeskukseen on suunniteltu sellaisia kääntöraiteita, jotka mahdollistavat tällaisen liikennöintimallin. Tässä vaiheessa on koko lailla ennenaikaista sanoa, mitkä linjaryhmät ajavat tuolla minnekin saakka. | ||||
|
|
13.07.2023 02:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Uwe, Suomessa ei palkata ulkomaalaissyntyistä siivoojaa kovinkaan kerkeästi. Syy: tärisyttävästä pelkäämisestä johtuva rasismi. Siis Orpon hallituksen aikana ainakaan...! |
||||
|
|
13.07.2023 02:14 | Uwe Geuder | ||
| Tuossa video rakennustöistä: https://www.zdf.de/dokumentation/zdf-reportage/baustelle-xxl--stuttgart-21-100.html Jos saksa on hepreaa, löytyy Youtubesta lyhennetty versio https://youtu.be/zYMVes9ygbA , jossa saa konekäännöksen (hammaspyörässä subtitles ja auto-translate). Rakennusinsinööri on iranilainen ja vain 5 vuotta Saksassa ollut, raudoituspunojat ovat turkkilaisia ja betonimiehet puolalaisia. Vaikka muuten arkkitehdin suuruudenhulluus on kuin Baabelin tornin kertomuksessa, kielensekoitus ei näytä olevan ongelmaa. Mutta Suomessa ei voida palkata siivoojaa huonon kieliosaamisen takia. | ||||
|
12.07.2023 23:23 | Otto Tuomainen | ||
| Brnon paikallisliikenteen siirryttyä uusille Etelä-Määrin läänin omistamille junayksiköille näiden 242-sarjalaisten merkittävin käyttökohde on pikajunien vetäminen välillä Jihlava - Plzeň. Jos kaikki menee hyvin, niin tätä liikennettä menen vielä tallentamaan ensi vuonna. Yhden tiedon mukaan České dráhy käyttäisi näitä vuoteen 2025 saakka. | ||||
|
12.07.2023 23:03 | Tapio Keränen | ||
| Matkustajavaunujen päädyistä puuttuvat ylikulkusillat. | ||||
|
|
12.07.2023 22:54 | Hannu Peltola | ||
| Yllättävää, että nämä ovat vielä olleet henkilöjunakäytössä! | ||||
|
|
12.07.2023 22:41 | Hannu Peltola | ||
| Arto, tuo on totta, viime vuosi oli todella poikkeuksellinen Suomen rautatieliikenteessä. Sähköveturi myös pienentää käyttökuluja huimasti, mutta yksi on tietenkin vasta pieni osa koko Fenniarailin veturikannasta. Onko kenelläkään tietoa, milloin sähköveturi on saapumassa? | ||||
|
12.07.2023 22:03 | Simo Virtanen | ||
| On kyllä hieno kuva, mutta täytyy myös todeta, että onneksi telakka muutti 80-luvulla Pernon kaupunginosaan. Aurajoessa ei olisi enää vuosikymmeniin mahduttu rakentamaan jättiläisristeilijöitä. | ||||
|
|
12.07.2023 22:02 | Arto Papunen | ||
| Noh viime vuosi oli poikkeuksellinen.. melkein puolivuotta vähemmällä liikenteellä Venäjän liikenteen vähentyessä ennenkuin gost-vaunujen poikkeuslaki saatiin voimaan ja vielä liikenne alkamaan niillä, olisin voinut veikata suurempaakin tappiota. Saas nähdä mihin tulos ja liikevaihto kasvaa tänä vuonna ja kun sähköveturikin vielä tulee mukaan. | ||||
|
12.07.2023 21:14 | Juha Toivonen | ||
| Aina kun näen (ja samalla haistan) raakapuujunan, tiedostan että edes jokin suurteollisuushaara toimii yhä edelleen Suomessa, ja tuo vientituloja. Paljon on raskasta teollisuutta Suomesta liputettu ulos sitten 1990-luvun, mutta yhä vaan (onneksi!) jotakin on jäljellä... | ||||
|
|
12.07.2023 21:06 | Marko Laine | ||
| Ei ole tulossa käyttöön. Mahdollisesti joskus rekvisiittaksi Humppilan asemalle. | ||||