Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

<< >>

	24.03. 19:00	Petri Nummijoki
		Mutta Hv1 ja Hv3 varmaankin saivat käydä Katajanokalla asti? Nekään tuskin lisää vettä satamassa käydessään tarvitsivat mutta satamien vetopäivystäjinä Helsinkiin sijoitettuja Hv-vetureita https://vaunut.org/kuva/9258 on käytetty.
	24.03. 18:31	John Lindroth
		Tepolle kiitokset"
	24.03. 18:13	Esa J. Rintamäki
		Sahalle? Siis ei omaa asemalta lähetettyä tavaraliikennettä rahtikirjoineen vaununvuokrineen kaikkineen. Suonet anteeksi, herra Teppo. Olisihan minun pitänyt olla vähän tarkempi, kuvaillessani lähes pystyyn tapettua asemaa...
	24.03. 17:54	Veeti Saukkonen
		hahah :D
	24.03. 17:13	Esa Lehtinen
		Eikä tarvitse telejäkään vaihtaa kun siirretään pyöriä vaunujen akselilla edessäolevaa raideleveytta vastaavaksi raideleveyden vaihtoasemalla junan kulkiessa koko ajan eteenpäin.
	24.03. 15:13	Jari Välimaa
		Tässä kuvassa olevat raiteet ovat 1435 mm jolloin ei tarvitse siirtää mitään.
	24.03. 15:00	Riku Outinen
		Koska Vilppulan saha liikenne olisi loppunut? Eikös niitä Habbin ja Hbi vaunuja mene ainakin Vuosaareen?
	24.03. 14:59	Ari-Pekka Lanne
		Niin, vaiko paremminkin rättivaunuisia sahatavarajunia: https://vaunut.org/kuva/161933 ?
	24.03. 14:34	Jimi Lappalainen
		Ulkoasu oli punaisempi vielä kolme vuotta sitten: https://vaunut.org/kuva/156679
	24.03. 14:31	Jimi Lappalainen
		Eivätköhän nuo ole raakapuujunia. Sanotaanhan, että esim. Kyröstäkin on loppunut oma tavaraliikenne, vaikka siellä on puunkuormausta. Ehkä "oma" liikenne tarkoittaa jotakin teollisuuslaitosta?
	24.03. 13:50	Juhani Katajisto
		Veeti kysyt onko tässä Ukko-Pekat ottaneet vettä. Koitan vähän valaista asiaa. Ukko-Pekoissa ja saman suuruisissa Ristoissa (Tr1-vetureissa) on varsin suuret vesitilat. Ne eivät siis tarvinneet vesitäydennystä satamakeikoilla vaikka olisivat tehneet vähän kauemminkin siellä töitä. Mitä tähän kyseiseen vesiviskuriin tulee niin se sijaitsee kolera-altaan sillan sillä puolella, jota Ukko-Pekat ja Ristot eivät ylittäneet. - Katajanokalla ovat käyneet mm. B1, C1, C2, C4, Sk1-Sk4, Vk1, Vk3, Vr1, Vr5, ja Tk3-vetureita. Sen sijaan sillan Kauppatorin puoleisella Eteläsataman raiteistolla ovat käyneet lähes kaikkien veturisarjojen edustajia, mitä Pasilaan on ollut sijoitettuna. Trumaneista (Tr2-vetureista) minulla ei kyllä ole mitään tietoa. Eli siis Ukko-Pekkakin on käynyt Kauppatorilla asti lajitellessaan vaunuja Eteläsatamassa, mutta ei ylittänyt tuota siltaa. Tietoa näistä eri höyryvetureiden käynneistä Eteläsatamassa ja Kauppatorilla on taltioitunut useisiin tapahtumailmoituksiin, kun autot ovat olleet pysäköitynä liian lähelle rataa. - Monesti kauniina talvipäivänä noista viskurien putkien reistä ulos tuleva höyry näkyi hyvin pakkaspäivinä antaen vedenotto kuviin lisähuomioitavaa.
	24.03. 12:43	Teppo Niemi
		Esa, miksiköhän tänään on ollut kulussa T 55309 Tampere tavara - Vilppula? Entä miksi Vilppula on edelleenkin noin kolmesti viikossa kulussa olevalle T 3314 lähtöasemana.... Nuo junat viittaavat kyllä siihen, että Vilppulalla on edelleenkin omaa tavaraliikennettä.
	24.03. 11:42	Esa J. Rintamäki
		Herra Erkki, kilpailu tuo tekniikasta esiin parhaat puolet ja ihmisistä pahimmat.
	24.03. 11:36	Esa J. Rintamäki
		Loistavaa, herra Panu, kiitoksella ja kumarruksella. Siitä huolimatta, että aseman alueen rakennuskannan mitoittaminen aseman palvelutasoluokan (I - V luokat, pysäkki, laiturivaihde ym.) mukaan oli - sanokaamme: vakio, niin silti vuosikymmenien aikana asema-alueilla tilanteet elivät. Liikennemäärien, tekniikan ja erityisesti junanopeuksien kehittyminen enimmälti vaikuttivat siihen, että muutoksia tapahtui. Esimerkiksi Vilppula oli liikennettä 1883 aloitettaessa IV luokan asema. Eräässä vaiheessa sen luokituksena oli III (eli sama kuin Myllymäellä v. 1883). Vilppulassa oli asemapäälliköllä oma vakanssi suhteellisen myöhään. Ja nyt, Vilppula tänä päivänä: pelkästään seisake, ei omaa tavaraliikennettä, Mänttäänkään, ei muuta kuin kauko-ohjattuna junakohtauksia varten. Ei tarvista asunnolle asemapäällikköä varten, ei konttoristeja, ei vaihdemiesten esimiehelle, ei Ovelta ovelle -kuorma-autonkuljettajia, ei junasuorittajaa, eikä minkäännäköistä palvelua muutenkaan. Syynä maassamme harjoitettu politiikka. Kohta meillä ei enää ole yhteiskuntaakaan, vaan olemme pelkästään lauma kuluttajia. Ilman keskinäistä luottamusta, valmiiksi hinnoiteltuna ja sen mukaan arvojärjestyksessä.
	24.03. 10:54	Rainer Silfverberg
		Se varsinainen etu tulee siitä että tavaraa ei tarvitse enää siirtää junasta laivaan ja laivasta junaan. Riittää kun siirtää junanvaunusta toiseen yhden kerran. Tai junanvaunu vaihtaa telit yhden kerran.
	24.03. 09:00	Erkki Nuutio
		Toistuvasti on syytä muistuttaa suhteellisista kilpailuhaitoista, jotka ovat elintasomme parantumisen esteenä. Ehkä asian sadasviideskymmenes toistaminen onnistuu havahduttamaan välinpitämättömätkin ihmiset.
	24.03. 09:00	Jari Välimaa
		Eli syksystä lähtien ei sitten museokalustolla ilman jännitemuunnosta ajella enää Helsingissä.
	24.03. 07:17	Mikko Mäntymäki
		Upea kuva.
	24.03. 07:15	Panu Breilin
		Vuoden 1931 Rautatiehakemiston mukaan asemapäällikkö asui Littoisissa asemarakennuksessa jossa hänellä oli 3 huoneen ja keittiön asunto. Kasarmissa (kaksoisvahtituvassa) oli sähköttäjällä 2 huoneen ja keittiön asunto sekä kahdella asemamiehellä molemmilla 1 huoneen ja keittiön asunto. Ratamestari asui "omassa rakennuksessaan". Vuoden 1947 Rautatiehakemistossa kerrotaan asuntotilanne muutoin samaksi mutta ratamestarista ei ole mainintaa. Sauna ja pesutupa olivat henkilökunnalla yhteiset, navetta oli kaikilla ja viljelysmaata oli asemapäälliköllä noin 14 aaria ja muilla noin 7 aaria. Vuoden 1963 Rautatiehakemiston julkaisuaikaan Littoinen oli alennettu asemasta laiturivaihteeksi ja henkilökuntana oli vain yksi asemamies.
	24.03. 06:59	Teppo Niemi
		Tuolta löytyy Johnille lukemista: https://tinyurl.com/3yvyr4fw. (Jos yleisesittely ei riitä, niin sieltä löytyy linkki myös varsinaiseen tutkintaselstukseen. Ja Juha on ollut turhan hätäinen, sillä raportin julkaisupäivä oli vasta 22.11.2024. // linkki muokattu
	24.03. 01:40	John Lindroth
		Mielenkiintoista olisi saada selvää suistumisen syystä niinkuin Juha sanoo? Kuvasta ilmenee sen tapahtuneen vaihteessa!
Kuvasarja: Vahtituvat: Helsinki-Turku	24.03. 00:35	Antti Grönroos
		Oli hyvä reissu kuin myös viime la.
	23.03. 23:37	Visa Pöntinen
		Mahdollisesti kyllä.
	23.03. 23:34	Esa J. Rintamäki
		Ovi on ilmeisesti 1950-luvulta olevaa paneloitua mallia?
	23.03. 23:30	Esa J. Rintamäki
		Se toinen vahtitupa ratavartijan työsuhdeasuntona ja kaksoisvahtitupa vastaavasti ratamestarilla?
	23.03. 23:27	Juhani Pirttilahti
		Levätköön rauhassa vahtitupien taivaassa.
	23.03. 22:32	Heikki Jalonen
		Rakennuksen kokoon nähden huomattavat hormiryhmät puhuvat sen puolesta, että rakennuksessa olisi ollut höyrykattilan käyttämä vesipumppu. Todennäköisesti vasemmanpuoleinen (aika hienosti muurattu) piippu on ollut höyrykattilaa varten, sen koko on sikäli suuri. Myös pariovet viittaavat höyrykattilaan, jostain niitä halkoja piti tulille tuoda.
	23.03. 22:29	Juhani Katajisto
		Kuva on otettu viimeisen Kouvolaan sijoitetun Kukon 756:n päältä. Kouvolan muut Kukot 754 ja 755 olivat jo aikoja sitten saaneet työtä muualta. Eikä siellä enää muuta tähän sopivaa tankkiveturia tuolloin ollutkaan. Kuvasta voi aistia Kanan 670:n joutsenlaulua. Sehän seisoo aivan yksinään ilman lajitovereitaan, jotka niin oleellisesti kuuluivat parvina Kouvolan talliraiteille. Vr1 670:n pitkä ura päättyi juuri kesäkuussa 1974 tilastoituun vaivaiseen kymmeneen kilometriin. Samalla se päätti Kanojen työtehtävät Kouvolassa. Ja taakse on jäänyt Rulla-Ristojenkin mittavat kuukausi ajot. Tr1 1094 kulutti kiskojamme tuona kuukautena vain 744 km. Uusi aika tehokkaampine vetureineen työntää väkisinkin meidät vanhukset sivuraiteelle ja "eläkkeelle". Kehityksen pyörää ei voi pysäyttää eikä se ole tarpeenkaan.
	23.03. 22:05	Visa Pöntinen
		Ei varmaankaan montaa. Nurmeksen radalla on kyllä harvinaisen pienillä seisakkeilla aika isot kaksoisvahtituvat, mutta oletettavasti niissäkin on asunut toisessa asunnossa muuta henkilökuntaa.
	23.03. 22:03	Panu Breilin
		Ikään kuin olisi ratapölkyistä tehty saunan seinät. Toisaalta mikäpä on ollut tehdessä, kun vanhaan aikaan yleensä kyllästämättömiä olivat.
	23.03. 21:56	Panu Breilin
		Melko hiljaista on viime aikoinakin ollut Ilomantsiin asti menneiden junien suhteen.
	23.03. 21:53	Panu Breilin
		Hyvin usein nämä kaksoisvahtituvan piirustuksilla tehdyt rakennukset ovat käytännössä toimineet asemahenkilökunnan asuntoina. Minkä verran lienee sellaisia kaksoisvahtitupia joissa on tosiaan nimensä mukaisesti asunut kaksi ratavartijaa?
	23.03. 21:07	John Lindroth
		Onnistunut kuva.
	23.03. 20:57	Juhani Pirttilahti
		Huhtikuun numero n:o 350. Tulee lehden uutispalstalle lyhyenä uutisena.
	23.03. 20:57	Tuukka Varjoranta
		Tässä on hienosti osunut valotus nappiin!
	23.03. 20:55	Tuukka Varjoranta
		Mihin lehden numeroon artikkelisi on tulossa?
	23.03. 20:52	Tuukka Varjoranta
		Nyt on vauhdin tuntua kuvassa!
	23.03. 20:35	Esko Maasalo
		Kumpaa väriä kuljettaja tässä noudattaa? Hieno kuva!
	23.03. 20:19	Jyrki Talvi
		Upeat taivaan tulet.
	23.03. 20:19	Esa J. Rintamäki
		Jotenkin torso vesikastari. Tuo liian hyvin mieleen hirsipuun...?
	23.03. 20:17	Esa J. Rintamäki
		Mikä tuon vaihteen opastinlevyn halkaisijamitta on?
	23.03. 20:15	Heikki Jalonen
		Mitäpä ei VORGista löytyisi. Talvista vesitystä Kouvolassa https://vaunut.org/kuva/132206 Kuvassa jopa kaksi viskuria, molemmissa tulet pesässä. Joskin hyvillä hiilloksilla, savua ei paljoa näy; mutta kyllä lämmin hönkä nousee...
	23.03. 20:05	Antti Laajalahti
		Noin se yleensä oli niinkuin Heikki kertoi. Silmittelin tuota viskuria että onko siinä ollut poikkeava rakenne, onko tuossa alaosassa luukku kuvaajan suuntaan. Löytyyköhän mistään kuvaa jossa viskuri olisi lämmityksessä.
	23.03. 20:03	Vertti Kontinen
		Paljon kiitoksia!
	23.03. 19:03	Heikki Jalonen
		Tuo kuvassa näkyvä paksumpi osa on pikemminkin savutorvea. Varsinainen tulipesä sijaitsi maanpinnan alapuolella viskurin jalkalaatassa. Se piti lämpimänä nousuputken lisäksi sulkuventtiilin ja veden tuloputken. Jalkalaatta rakenteineen puuttuu tuosta Katajanokan viskurin jäännöksestä. Lienee joutunut viimeistään siirron aikana kaatopaikkakuormaan samoin kuin venttiilin käsipyöräkin. VORGissa löytyy muutama hyvä kuva samanlaisesta viskurista alkuperäisessä kunnossaan. Esim. https://vaunut.org/kuva/145953
	23.03. 18:57	John Lindroth
		Tuossa kuvanottajan selän takana sijaitsi aikanaan vahtikoppi(nykyään Rautatiemuseon pihalla) sillanvartijalle ,kuuluikohan tuo vesiviskurin lämmittäminejn siltavahdin toimenkuvaan?
	23.03. 18:44	Antti Laajalahti
		Tuo viskurin alaosassa näkyvä paksunnos on kamiina jossa pakkasilla pidettiin tulta. Paksumman osan yläosassa näkyvistä reijistä tuli savu ulos. Reikien kohdalla on kierrettävä pelti jolla säädettiin reikien kokoa ja siten kamiinan vetoa. Veturissa vesi pidettiin säiliöissä sulana laskemalla vesisäiliöön imurista höyryä. Samalla tuo lämmityshöyry piti veturin ja tenderin välisen vesiputken sulana.
	23.03. 18:40	John Lindroth
		Ilmakuvassa 1976 Kauppatorin laiturissa J.L.Runeberg,Katajanokan puolella jäänmurtaja Teuvo ja Olympialaiturissa FÅAn Ruotsinlaiva.Mahdollisesti Ms Wellamo.
	23.03. 18:22	Jarno Piltti
		Aivan järkyttävän hieno.
	23.03. 18:15	Juhana Nordlund
		Jarin 27.2.2025 esittämään kysymykseen: MLPRV1-vaunut soveltuvat tarvittaessa 600 V jännitteeseen. Tänään saimme Suomen Raitiotieseuran kevätkokouksessa kuulla KLOY:n edustajalta, että kantakaupungin ratikkaverkon jännite nostetaan 750 V:iin viikonloppuna 12. - 14.9.2025. Siitä eteen päin koko vaunukaluston tulee soveltua siihen. Kuvan vaunun oletusjännite on siis toistaiseksi 600 V.
	23.03. 16:42	John Lindroth
		Kauppahallin puoleisen kääntösillan kupeessa sijaitsi aikanaan kyltti joka rajoitti tiettyjen veturisarjojen ajoa Kauppatorin puolelle ja Katajanokalle!

<< >>

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset