Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
05.03.2023 22:46 | Otto Tuomainen | ||
| Toivottavasti tälle raiteelle tulee liikennettäkin taas jossain vaiheessa. | ||||
|
05.03.2023 21:21 | Rainer Silfverberg | ||
| Paistinpannuun mahtuvia piskejä ei tarvinnut lähettää kirjattuna matkatavarana vaan ne sai ottaa mukaan matkustajavaunuun. | ||||
|
05.03.2023 20:14 | Petri Nummijoki | ||
| Jos alkuperäismalliseen Dv12-veturiin vertaa https://www.vaunut.org/kuva/104122 niin ei Dr19 ole omasta mielestäni ulkoasultaan läheskään yhtä hyvällä maulla toteutettu. Toisaalta tarpeeksi isossa kuvassa esim. ihmisten ulkonäön ja nykyisten liikennemerkkien hahmojen https://fi.wikipedia.org/wiki/Suojatie#/media/Tiedosto:Finland_road_sign_E1-1.svg välillä ei juuri ole eroa. | ||||
|
|
05.03.2023 20:12 | Erkki Nuutio | ||
| Olemme varallisuudeltaan vähäisessä maassa. Yrityksemme ovat siksi pääosin suojautuneet "suurilta" muotoilijanimiltä. Isoissa yrityksissä nämä usein voivat valtavalla egollaan ja maineellaan rahastaa yrityksen hallituksen julkimoita ja poliitikkoja hyväksikäyttäen. Tuloksena saadaan kalliisti kehnoa ja huonosti toimivaa muotoilua. Pienehköissä yrityksissämme tuotteen muotoilee yleensä unohduksiin jäävä teknikko/insinööri. Tämä on tuotteen muiltakin osin suunnitellut. Jos erityistä muotoilijaa on käytetty, on hänet perehdytetty riittävästi tuotteeseen ja asiakkaan tarpeisiin. Tunnen parhaiten raskaat ajoneuvot, joista muutama esimerkki: Sisun S-malliston (SR, SM ja muut) muotoili teollinen muotoilija Eero Miettinen ( https://fi.wikipedia.org/wiki/Eero_Miettinen ), Vanajan viimeisen nokallisen malliston 4x2 Kippi- ja 6x2 Teli-Vanajan muotoilivat yhteisesti suunnittelupäällikkö DI Veikko Muronen ja tämän käsityönopettaja-vaimo ( https://fi.wikipedia.org/wiki/Veikko_Muronen ). Nämä ovat kiistatta tyylikkäimmät nokkamalliset kuorma-autot kautta aikojen. Edelleen, useat Ajokin linja-autokoreista. Ne muotoili tuntemattomaksi jäänyt tuotesuunnittelija - luultavasti teknikko - ilman erityistä muotoilupalkkiota ja fanfaareita. Esimerkkeihin otan vielä veturin Sv/Dv12 - Erkki Aalto -pohjaisessa alkuperäisvärityksessään, ilman VR:n turhimohallitusten määräämiä myöhempiä häpäisyjä. Muotoilija oli unohdukseen jäänyt tuotesuunnittelija, luultavasti teknikko. Valmetin ns. pohjoismainen mallisto olkoon myös esimerkki. Traktorit muotoili muotoilija, mutta metsäkoneet muotoili samassa hengessä silloinen yhden suunnitteluryhmän johtaja, ins. Markku Murto pienoismallejakin hyödyntäen. Ei maksanut normaalipalkan päälle mitään. Ei alennuttu nuoleskelijoiden tapaan sutimaan konetta vihreäksi. Hakkasi kilpailijansa ulkonäössä. Entä muotoilu isommissa maissa ja suurtuotannossa. Jenkki- ja neukkukoneet ovat useimmiten olleet yhtä kolhoja. Näiden oleellisin ero on ollut, että jenkkikone toimii. Henkilöautoista sivuutan huvitteluun tarkoitetut, siis urheiluautot ja vastaavat. Sedan -henkilöautojen kautta aikojen tyylikkäin toteutus on mielestäni yksikäsitteisesti selvä. Se on Claus Luthen muotoilema NSU Ro80 (1967). Osaamisensa Luthe hankki NSU:n saippuakotelo-pikkuautojen parissa ja oli NSU:n jälkeen mm Audilla. Kun rahaa on mutta arvostelukyky puuttuu, syntyy surkeutta. Ulottamalla muotoilukäsite yritystunnuksiin, on Nokian (verkkotoimintojen) uunituore logo tästä hävettävä esimerkki. Syntyy epäilys onko yrityksen johto muutenkaan viisas. Olemme puoliautiolla saarella (tunneli Tallinnaan puuttuu). Lennokkaat konseptit eivät täällä useinkaan toteudu. Tämä varsinkin koska muotoilijalla on harvoin tuotealan riittävää tietämystä ja osaamista. Ilman perusteellista tekniikan osaamista ja yleensä vaikka sitä olisikin, syntyy JA kuolee esimerkiksi tällaista: ( https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/13333/Asunmaa_Antti.pdf;jsessionid=6C3506D030C708CCB57BC1BE2275BA74?sequence=1 ). Jenkkilässä rahaa on ja hullutteluhaluisia (ja rahanpesijöitä) ja hankkeita voi toteuttaa estottoman näkyvyyden tuella, etenkin kun vetoaa vetytoteutukseen (todellisuudessa siis keskeneräiseen sellaiseen). Tässä esimerkki: ( https://www.hyperion.inc/xp1-car ) |
||||
|
05.03.2023 19:56 | Topi Lajunen | ||
| Taitaa olla vastaavat maavarat kuin Helsingin katujen sukulaisratikoissa. Ja ne ovat toimineet käsittääkseni lostavasti. | ||||
|
|
05.03.2023 18:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jokin paistinpannuun mahtuva piski kykenisi kyllä pakenemaan kaltereiden välistä. Kaasulampusta puuttuu lasikupu. |
||||
|
05.03.2023 18:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jarrujohdossa on myös hana, jonka avaamalla tapahtuu hätäjarrutus. Putken suu on taivutettu osoittamaan alaspäin, ettei jarruttajan virkalakki lentäisi kattoon... | ||||
|
05.03.2023 17:55 | John Lindroth | ||
| Näyttää siltä että monet yksityiskohdat sopii Ford Angliaan. | ||||
|
05.03.2023 17:21 | Timo Anttila | ||
| Metsä, Ajojohto, Juna, Junan varjo ja Aita risuneen samalla kaarella... Hyvä kuva! |
||||
|
05.03.2023 17:16 | Timo Anttila | ||
| Hienoja ajattomia kuvia. Kiitos! |
||||
|
|
05.03.2023 15:48 | Seppo Rahja | ||
| Minä pistän roponi likoon 2-ovisen Ford Anglian puolesta. Kaappariovia siinä ei ole vaan suuntaviitat. Tuotannossa 1939-48. | ||||
|
|
05.03.2023 15:48 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| ^^^O.t. W126-sarjaa valmistettiin kaikkiaaan 818063 sedania and 74060 coupea. Se on toistaiseksi menestyksekkäin ja pisimpään (12 v.) tuotannossa ollut S-sarjalainen Mersu (Wikipedia). | ||||
|
Kuvasarja: Sadanleukaluiden saaren ympäri |
05.03.2023 15:46 | Timo Salo | ||
| Todella hieno kuvasarja Leukaluista! Kelpaa kesällä taas mennä vaikka polkupyörällä "maleksimaan", vaikkei kuvia paljon saisikaan... :-) | ||||
|
|
05.03.2023 14:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kiitos, herra Jarno. Hyvin tehty. | ||||
|
05.03.2023 14:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Nyt jossain takaraivossa syttyi muistijälki: - kirja Nuorten kokeilijain ja keksijäin kirja /Ilmari Jäämaa, 7. painos vuodelta 1939: sivulla 61 oleva luku 8. Siipiroottori, jossa maininta Flettneristä ja Savoniuksesta. Samassa yhteydessä kerrotaan roottorin mitoituksesta. | ||||
|
|
05.03.2023 14:26 | Jarno Piltti | ||
| Colanin veturifantasioita esim täällä: https://www.darkroastedblend.com/2008/05/extravagant-designs-by-luigi-colani.html Niin sanotussa isossa kuvassa en näe juuri eroa deeverin ja Dr19 välillä, ohjaamo keskellä ja näin, vailla sen suurempaa muotoiluintohimoa, käytännöllisyys sanelee. Maalauskaaviot toki eri maailmoista. |
||||
|
|
05.03.2023 14:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olin kerran nähnyt Luigi Colanin höyryveturimuotoilututkielman jossain muinaisessa 1970-luvun Tekniikan Maailmassa. Näin jälkikäteen muisteltuna se oli vain lyhyen harppauksen verran edelleenkehitelty näkemys New York Central-rautatien virtaviivaistetusta J3a - veturista (4 - 6 - 4). Boxpok-pyörineen kaikkineen. Mistäköhän johtuu, että nykyisten muotoilijoiden joukosta ei enää nouse suuria nimiä, siis sellaisia, kuin mitä herra Teemu S. kommentissaan luetteli? Itselleni tulee mieleen S - sarjan Mersun toisen sukupolven (W 126, vuodesta 1979 alkaen) henkilöautojen muotoilija Bruno Sacco. W 126 oli tyylikäs, olematta silti pröystäilevä. Edelleenkin kaipailen Dr19:n keulaan Luftwaffen itärintamakeltaista, tuo lehtisammakonvihreä oikein imaisee tasoristeysrysäyksiä! |
||||
|
|
05.03.2023 13:30 | Teemu Saukkonen | ||
| Parhaita muotoilun saralla olivat tietenkin Raymond Loewy, Harley Earl, Virgil Exner, Bill Mitchell, Elwood Engel, John Najjar ja monet muut... Laitetta ei tarvitse ylimuotoilla, mutta sen voi tehdä myös tyylillä kuten 50-luvun lopun siipijenkit. | ||||
|
Kuvasarja: Junailua lauantaina 5.3.2022 |
05.03.2023 12:20 | Oula Ahlholm | ||
| Jopas, tästäkin on jo vuosi aikaa. | ||||
|
|
05.03.2023 11:55 | Kurt Ristniemi | ||
| Kovastihan tuossa on IFA F8:n näköä. Sitä valmistettiin vuosina 1948–1955. Mutta ovatko nuo ovet kuitenkaan kaaparimallia? Ja yhtenäinen puskuri on väärää sorttia. Ja moottoritilan tuuletusaukotkaan eivät täsmää. Joten pitäänee perua pahat puheeni ja kannattaa 1939 Ford Angliaa. |
||||
|
|
05.03.2023 11:44 | Timo Salo | ||
| Tuollaisesta veturista vissiin sopimus tehtiin, hiukan samaa näköä...? :-)https://www.railwaygazette.com/traction-and-rolling-stock/vr-signs-contract-for-top-of-the-line-stadler-locomotives/48396.article | ||||
|
|
05.03.2023 11:39 | Kurt Ristniemi | ||
| Eiköhän tuossa vaunussa ole roottori-imurit. Ts. ilmavaihtolaitteet, jotka imevät vaunusta ilmaa. VR kokeili erilaisia roottori-imureita vissiin joskus 1920- tai 1930-luvulla toisen luokan matkustajavaunuissa: - D 380: Savoniuksen roottori-ilmanimuri - D 381: Englantilainen pienempi roottori - D 382: Englantilainen suurempi ilmanimijä. Savonius-roottori-imuri oli Flettner-roottorista (se iso ja korkea laivojen 'tuulipurje') Savoniuksen ja Flettnerin yhteistyössä kehittämä laite. Flettner sitten osti Savoniuksen imurin patentin: The Flettner rotor inspired Sigurd Johannes Savonius to invent a spinning ventilation device after a collaboration between the two inventors. Anton Flettner's company Flettner Ventilator Limited acquired Savonius' patent and still sells them in the United Kingdom. The devices are often referred to as "Flettner ventilators" even though the mechanism more closely resembles a Savonius wind turbine, which was a 1924 invention that resulted from the same collaboration. |
||||
|
|
05.03.2023 11:24 | Oula Ahlholm | ||
| Itsellä juuri tämän veturin yksinkertaisuus ja laatikkomaisuus miellytää silmää :D. | ||||
|
|
05.03.2023 10:42 | Jukka Eklund | ||
| Herra Esa J., Luigi Colanillahan oli tapana muotoilla ihan muotoilun vuoksi täydellisen epäkäytännöllisiä tuotteita Linkin takaa löytyy kuva rekkavetureista https://i.skyrock.net/0327/78460327/pics/3019982619_1_3_DuAM7ehS.jpg Dr19 on hyvin käytännöllisen näköinen veturi. Värikin on hyvä, isot rauhalliset väripinnat ilman vinoraitoja ja kaikenmaailman koukeroita. |
||||
|
05.03.2023 10:40 | Rainer Silfverberg | ||
| Hieno lumipyrykuva! | ||||
|
|
05.03.2023 09:51 | Raimo Harju | ||
| Veturin ulkonäky modernia taidetta. Ei se varmaan kovinpaljon kalliimmaksi olis tullu, jos tuohon ulkonäköön ja väritykseen olisi edes hiukan kiinnitetty huomiota. | ||||
|
05.03.2023 09:20 | Erkki Nuutio | ||
| Kemijoki Oy:lle Sisu teki 1961 vetäjäksi yhden 6x6 -lavetinvetäjän Sisu K-50SS. Alunperin oli tarkoitus tehdä työntäjäksikin samanlainen. Siirtyi sirremmin IVO:lle ja on museoitu: https://fi.wikipedia.org/wiki/Sisu_K-50SS Auton nimetty suunnittelija oli esimieheni 70-luvulta DI Kalevi Kakko, joka kuoli joitakin vuosia sitten. |
||||
|
|
05.03.2023 09:01 | Erkki Nuutio | ||
| En tiedä roottorien valmistajaa (ehkä siis Flettner), mutta niitä kuuluu kutsua (ja maailmalla kutsutaan) Savonius-roottoreiksi keksijänsä ja patentoijansa Sigurd Savoniuksen muistoksi ja kunniaksi: https://fi.wikipedia.org/wiki/Savonius-roottori | ||||
|
|
05.03.2023 04:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Katolla Flettner - roottorit liikuttelemassa vaunun sisäilmaa. Muutoin olisi lattialla pakkasta ja katonrajassa riihenpuintilämmintä. | ||||
|
|
05.03.2023 04:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös Imatran Voimalla ollutkin aikoinaan ne jumalattoman isot nokka-Sisut vetotehtävissä? | ||||
|
|
05.03.2023 04:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Seppo, nykyisin liikkuvan kaluston muotoilusta huolehtii veturinvalmistajan talousosastot! Kyllä, kaikki ne vi*un diplomiekonomit! Designereita (esim. Luigi Colani) pidetään nykyaikana lähinnä mielisairaalaan kuuluvina Legopalikka- tai sormivärilinjan potilaina. On tätä nähty. |
||||
|
|
05.03.2023 00:11 | Uwe Geuder | ||
| Scheuerle teki 1980-luvulla konkurssin, mutta pelastettiin pienemmässä muodossa. Se on vieläkin olemassa, vaikka ei enää itsenäisenä: https://www.tii-group.com/de/tii-scheuerle/ En tiedä, löytyisikö enää Suomessa senmerkkinen ajoneuvo. | ||||
|
04.03.2023 22:54 | John Lindroth | ||
| Edustava ja moninainen siltakuva! | ||||
|
04.03.2023 21:37 | Teppo Niemi | ||
| Kun rataosa Minkiö - Humppila purettiin vuonna 1975, jäi Minkiön pohjoisesta tulovaihteelta vain noin 20 m pituinen vetopätkä. Ja tuo raidehan rakennettiin kahdessa vaiheessa, ensimmäisen rakennuksen tapahtuessa vuonna 1978. Raide purettiin, kun radan uudelleen rakennus Humppilan käynnistyi. |
||||
|
|
04.03.2023 20:35 | Seppo Rahja | ||
| Olisin kyllä odottanut edes hieman muotoilua, nyt on kuin muuntaja kiskoilla. | ||||
|
04.03.2023 20:29 | Hannu Peltola | ||
| Kaluston kunto riippuu myös varikosta ja yhtiöstä. Kouvolan alueelle sijoittuvan pienoisrautatien höyryvetureiden tulee olla timmissä kunnossa! Samoin rapakon takana vaikkapa Great Northernin henkilöjunien höyryvetureiden tulee olla sen näköisiä, että ne ovat juuri valmistuneet konepajalta. Esikuvan yhtiöllä olisi muuten tullut varikkoporukalle sapiskaa! | ||||
|
04.03.2023 20:17 | Jimi Lappalainen | ||
| Ks. https://vaunut.org/kuva/87626 | ||||
|
|
04.03.2023 20:17 | Petri Nummijoki | ||
| Kyllä työkoneessakin ulkonäkö vaikuttaa, jos ostajalla on aitoja vaihtoehtoja. Esimerkiksi Fergusonin traktorit näyttivät aluksi tältä https://en.wikipedia.org/wiki/File:Ferguson-Brown_Type_A.jpg eikä niistä ollut kiinnostunut juuri kukaan. Sitten Fordin muotoiluosasto suunnitteli uuden ulkonäön (hioi toki myös valmistustekniikkaa hinnan pudottamiseksi) https://en.wikipedia.org/wiki/File:Ford_Ferguson_9N_tractor_1942.jpg ja myynti räjähti. | ||||
|
|
04.03.2023 19:33 | Jarno Piltti | ||
| Tää 2650 on kyllä ihan omassa sarjassaan, ei tosiaan Märklinin kuvastosta. | ||||
|
|
04.03.2023 19:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kyllä, nestekaasulla. Muistaakseni nestekaasulämmityksestä oli olemassa VR:n julkaisema ohjekirja. Tätä lämmitystapaa alkoi näkyä myös Fo-vaunuissa. | ||||
|
|
04.03.2023 19:28 | Jarno Piltti | ||
| Aita myös varsin tyylikäs osa molempaa kuvaa. VR:n ensimmäinen valmistajan nimeämä linjaveturi? Vaihtoveturipuolelta löytyy Nallea, Veto-Jussia ja Kisko-Kallea. Vai lasketaanko M-veturi, hmm... | ||||
|
04.03.2023 19:19 | Jarno Piltti | ||
| Olettaisin että harjakatto on halvempi ja että kaareva katto kestää liikkuvan vaunun rasitukset paremmin. Tämäkin on kai enimmäkseen paikoillaan pysyvä vaunu? | ||||
|
|
04.03.2023 18:32 | Timo Anttila | ||
| Moderni nykyaikainen laitos. Vaan on tuo vihreä tylsä väri. | ||||
|
|
04.03.2023 16:57 | Markku Naskali | ||
| Helppo tehdä ja on toimiva. | ||||
|
|
04.03.2023 16:53 | Markku Naskali | ||
| Työkoneitahan nuo ovat. Kauneusarvot ovat toissijaisia jos toimii kuten on tarkoitus. | ||||
|
04.03.2023 16:42 | Petri Nummijoki | ||
| Sijoituslistojen mukaan 444 siirtyi Kouvolan varikolle joskus jatkosodan aikana ja oli siellä vielä kesäkuussa 1949 https://rautatiearkisto.info/epolho/VETUREIDEN%20SIJOITUSLISTAT/. Tällöin sen esiintyminen Karjaalla lienee epätodennäköistä. Kuvan täytynee siis olla joko ennen sotia tai sitten 1950-luvulla otettu. Mutta tuo väite täytyy haastaa, että Porkkalan liikenteen vuoksi luukuilla varustettuja vaunuja olisi käytetty vain Helsinki-Turku-reitillä. Luukuilla varustettuja vaunuja oli melkoisen paljon siihen nähden, että aikataulujen puolesta neljä junarunkoa riitti hoitamaan silloisen Helsinki-Turku-liikenteen ja yhdessä junassa normaali vaunumäärä todennäköisesti ennemmin yhden, kuin kahden käden sormilla laskettavissa. Toisin sanoen tavallisen päivän tarve Porkkalan liikenteessä oli ehkä noin 20 vaunua, kun luukuilla varustettuja oli yli 80 kpl. Tuskin nelinkertaista kalustomäärää on voitu ylläpitää pelkästään Helsinki-Turku-junien varavaunutarvetta ajatellen ja vielä pula-aikana. On luukuilla varustetuista vaunuista kuviakin myös muilta reiteiltä, kuten https://www.vaunut.org/kuva/92271. |
||||
|
|
04.03.2023 16:38 | Timo Salo | ||
| Tässä on sitä kontenttia, lentokone vaan puuttuu... :-) Hieno kuva! | ||||
|
04.03.2023 16:38 | Juhana Nordlund | ||
| Sm1:n järjestysnumeron voisi laittaa tunnisteisiin. | ||||
|
|
04.03.2023 16:29 | Timo Salo | ||
| Alkaisko tähän silmä jo tottumaan. Ei se niin ruma ehkä olekkaan... Aikanaan sama juttu, kun näki ensimmäisen Ford Sierran! | ||||
|
04.03.2023 15:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Yeah, herra Petri! Minun nähdäkseni liikelaitosvouhkaamiseen vaikutti sekin rautateiden erityispiirre, että Valtionrautatiet kuljetusoperaattorina joutui itse maksamaan omien kulkuväyliensä, siis ratojensa, kunnossapidosta. Maanteillähän rekka- ja bussifirmojen ei tarvinnut "nauttia" tästä kulungista erikseen, ei millään lailla, joka olisi ollut normaalin verotuksen ulkopuolella. Mitä kilpailuttelemisiin tulee, siinä on huonona puolena halvimman hinnan aiheuttama törkeä toiminnan laadun huononeminen! Tämä on nähty jo monen monta kertaa. Ja tulee näkymään vastakin: esimerkiksi Dm12-kaluston "kevennetty huolto", YÄK! Toinen pointti on kilpailutusten aiheuttamissa sekamelskoissa sekin, että se tuiki tarpeellinen "hiljainen tieto" (eli juuri se mikä tekee ajohenkilökunnan ammattitaidon!) väistämättä katoaa. Puhumattakaan muista ihmisellisistä seikoista. Ja miksi sitten - homeisten kolikoiden tai bittinollien säästämiseksi...? Maailmalla ei ole koskaan ennen ollut niin paljon rahaa olemassa kuin nyt, niin että mikähän se pointti oikeastaan onkaan? Kansallis-Osake-Kahmintako? Viheliäinen ahneus on kuolemansynti. |
||||
|
|
04.03.2023 13:59 | Petri Sallinen | ||
| Tervetuloa 2000-luvulle! Rautatiejärjestelmän osalta valtio turvasi strategiset etunsa jo silloin, kun liikennöinti ja radanpito erotettiin toisistaan: rataverkko jäi valtiollisen viranomaisen käsiin. Sillä on yhä vähemmän merkitystä, omistaako valtio operoinnista vastaavan yhtiön vai ei. Mallia voi ottaa siitä, miten julkiset joukkoliikennepalvelut on järjestetty pääkaupunkinseudulla. Pääkaupunkialueiden kunnat omistavat JKOY:n, joka taas omistaa Flirtit. Se operaattori ajaa Flirteillä, joka voittaa kilpailutuksen. Liikenteen palvelutasosta päättää kuitenkin kilpailutuksen järjestäjä. Pääkaupunkiseudun kuntien ei tarvitse omistaa junilla operoivaa yhtiötä — riittää, kun ne omistavat kaluston, mikä madaltaa kynnystä osallistua kilpailutukseen. Linja-autojen osalta tilanne on muuten samankaltainen, mutta kilpailutukseen osallistuvat liikennöitsijät omistavat itse kalustonsa. Mihin tarvitaan enää valtion omistamaa VR:ää, joka omistaa kalustoa? Operointi ja kaluston hallinta olisikin syytä eriyttää. Kaluston käyttö voidaan kilpailuttaa samaan tapaan pääkaupunkiseudulla. Päätetään ne reitit, joille halutaan liikennettä ja kilpailutetaan. Samalla operaattori (olipa se kuka tahansa) saa tarvitsemansa kaluston käyttöönsä. Kun näin toimitaan, voidaan ottaa huomioon erilaisia aluepoliittisia tarpeita järjestää liikennepalveluita. Maakunnat voisivat osallistua ja saada alueillensa raideliikennepalveluita. |
||||
