Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
13.11. 21:56 | Petri Sallinen | ||
| No jaa... sähkövalaistuja Ek-sarjan vaunuja ei ollut vuonna 1934 eikä ollut peltikattoisia jäähdytysvaunujakaan. Vuonna 1964 selkeä enemmistö henkilövaunukalustosta oli puukorisia. | ||||
|
13.11. 21:45 | Heikki Jalonen | ||
| Konduktööri+jarru on varmaan sarjaa F. Veturi taitaa olla sarjaa B1, joten kovin pitkälle Suomen salomaille tuo veto ei tainnut olla matkalla. Olisiko peräti vaihtoliike menossa? Jotekin vaikuttaa, että junan oikealta puolelta joku tähystää takasuuntaan, jolloin olisi alkamassa painaminen kohti Töölöä. Ja koska B1:ssä kuljettaja on väärällä puolella konetta (englantilaisten mielestä vasemmalla...) niin niin itse kuljettaja siellä mahtaa flakutusta sihtailla. | ||||
|
|
13.11. 21:45 | Rainer Silfverberg | ||
| Todella upea kuva! Olisi voinut luullla kuvausvuodeksi 1934, koska kalusto noin antiikista ja konepaja rakennukset vielä pystyssä! | ||||
|
|
13.11. 21:28 | Heikki Jalonen | ||
| Kiskoista päätellen tuo pikkumökki on resiinavaja. Junan viimeinen vaunu lienee konduktööri-jarruvaunu. Välissä muutama avovaunu. Pressun alla saattaa olla jokin kone tai laite, kuljetusta varten osittain purettuna ja suojattuna. Vaunu vaikuttaa tavallista leveämmältä. Tai sitten leveämpi osa kuuluu taakkaan. | ||||
|
13.11. 19:59 | Pasi Utriainen | ||
| Markku: se sorateille ajettu mömmö oli sulfiittilipeää, joka oli puuteollisuuden ylijäämätuote. Sitä käytettiin, jos kalsiumkloridia ei ollut saatavilla. | ||||
|
13.11. 19:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Uusi Suomi? Eikös se ollutkin kokoomuksen äänenkannattaja? Kokoomuksen eli vanhasuomalaisten muodostaman puolueen...? | ||||
|
13.11. 19:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onnetonta aikaa! - La Belle Epoqueen oli kyllästytty, kun nyt vaan tapahtuisi jotakin! - Ranska vihasi keisarillista Saksaa, kun sen teollisuus alkoi ohittaa ranskantuotteita hinnalla ja laadulla. - Kun sitä Englanti-Saksa laivastokilpailuakin oli tehty, niin pitihän Royal Navyn hienoja ja uusia dreadnoughteja saada käyttää tositoimissakin kuin aina vain Spitheadin laivastoparaateissa. "Rule Britannia...." - Saksa valitteli siirtomaiden puutetta, meille myös, kun Englannillakin kerran on! - Balkanilla puitiin nyrkkiä taskussa kun lahoava Tonavan-monarkia oli kehdannut valloittaa ja liittää itseensä Bosnia-Herzegovinan. - Venäjäkin halusi toimintaa, pelätessään vallankumouksellisten onnistuvan kaatamaan ylimystön ylimaallinsen vallan. - Lenin istuskeli eurooppalaisissa kahviloissa, tapansa mukaan inttämässä koko ajan, kuten väsymätön vänkääjä ja besserwisser ainakin. Ja häneltähän pamfletteja tuli, milloin mistäkin aiheesta. Ahkera mies! - Edelliset sodat olivat olleet pikkunahisteluja: Saksan sotakiihko senkun kasvoi Tanskan (1864), Itävallan [1866, Königgrätzissä sai muuan nuori luutnanttismies tulikasteensa: von Hindenburg)] ja Ranskan (1871) voittojen takia. Heil dir in Siegeskranz! Siviili? Mokomasta äidinpojasta tulee oikealla koulutuksella hieno tykinruoka - eikun anteeksi: - sotamies! - Yhdysvaltain pyssyseikkailut 1898 Espanjaa vastaan Länsi-Intiassa oli äkkiä unohdettu. - Ja Napoleon, kuka ihme sekin oli? Oliko sekin käynyt sotaa ympäri Eurooppaa, who cares? Sata vuotta sitten! - Buurit saivat rangaistuksensa hekin, olivathan mokomat jyväjemmarit ilkeyttään nostaneet kätensä oikeita ihmisiä vastaan! (Vain meillä, ylähuuli jäykkänä, sai olla oikeus krikettiin ja ketunmetsästykseen, by Golly!!!) - Itävalta-Unkarin yleisesikunnan päällikkö, paroni Conrad von Hötzendorff aivan tärisi halusta olla sodanlietsoja! - Braunaun poika Adolf hortoili pitkäpartaisena ja täisenä resupekkapummina Münchenissä, paettuaan Tonavan-monarkian asevelvollisuuskutsuntoja. Ja koko sopan sitkoaineena sekavasti ristiinrastiin punotut liittosuhteet "entente cordialesta" ja kolmiliitosta alkaen. Siinä serkukset sekoilivat intopinkeänä: kaikki kolme - Nicky, Willy ja Yrjö viitonen! Ja Ranskankin revanshihenkinen sekoaminen oli tosiasia. Italia sentään tajusi alkuun pysyä loitolla... Pangh! Franz Ferdinand kohtasi tiensä pään Gavrilo Principin ampumaan luotiin Sarajevossa Sophie-muijansa kanssa (sattumoisin 14. hääpäivänään!). Gavrilolle ja sen Musta-Käsi kavereille ei kelvannut se, että Franz F. hautoi ajatusta laajentaa kaksoismonarkiaa kolmoismonarkiaksi ottamalla eteläslaavit mukaan Schönbrunniin. Kuvan kolme kasakkaa mitä luultavimmin vuodattivat wieniläisverta Galitsiassa. Ja tavalla tai toisella jättivät jälkensä historiaan: - poseeraamalla vorgiin laitetussa kuvassa, kolmen linjan "vintouhka" pykälässä. Kasakat osoittivat ominaispiirteensä lievästi sanottuna todeksi: - paneutuivat kovin, kovin urheasti sotatöihin. |
||||
|
Kuvasarja: Töölön tavara-asema ja ratapiha |
13.11. 18:28 | Jouni Halinen | ||
| Lisäämissäni kuvissa on tuplakuvia ja väärät tekstit, mulla on vähän pakka sekeinen tämän kanssa. Vaihdan kuvat oikeisiin tämän päivän aikana. Lukeeko ylläpitokin tämän. | ||||
|
13.11. 17:10 | Timo Salo | ||
| https://areena.yle.fi/tv/ohjelmat/57-vbrr50n91 Akkumineraalikaivoksista kohdasta 19.00! | ||||
|
13.11. 17:03 | John Lindroth | ||
| Hieno nostalginen otos! | ||||
|
13.11. 16:33 | Teemu Saukkonen | ||
| Onko tuossa samat ennen saneerausta? https://vaunut.org/kuva/168854 | ||||
|
13.11. 15:35 | Kurt Ristniemi | ||
| Arvelinkin, että tuo kotipaikkamerkintä-ohjeteksti oli määräyskokoelmasta, sillä v. 1958 käskylehden ilmoituksessa merkinnän lopettamisesta viitataan määräsykokelmaan IV. Sitä ihmettelen, että tietoa merkinnästä ei ole kummassakaan niistä koneosaston kiertokirjekokoelmista, jotka minulla on hyllyssäni. Sekä sitä, että tekstissä viitataan ainoastaan Rh kiertokirjeeseen 38/1913, joka ei kerro vielä mitään merkinnän muodosta ja sijoittamisesta. Toistaiseksi en ole löytänyt myöhempää kierto- tai muuta kirjettä, jossa merkintätapa ohjeistettaisiin. Piirustuskin löytyy vasta 1940-luvulta. |
||||
|
|
13.11. 15:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Timo, - Vasta kun viimeinenkin puu on kaadettu, - vasta kun viimeinenkin joki on myrkytetty, - vasta kun viimeinenkin eläin on tapettu, silloin valkoinen mies ymmärtää, ettei rahaa voi syödä. Get over it. |
||||
|
13.11. 15:13 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Oiskohan 16-17 | ||||
|
|
13.11. 14:33 | Timo Salo | ||
| Näin on ja kuten EJR lähes aina tuo esille sen rahanhimon, vaikka vähän oikaisemalla (kuluja säästääkseen=lisää katetta)... TV:ssäkin tulee usein joku ohjelmamainos missä osuvasti sanotaan: Ainoa uskonto mitä kaikki kumartaa on RAHA. (Ja vaikka sitä olisi ennestään kuinka paljon tahansa, niin kyllä omalle tilille vielä lisääkin mahtuu!) | ||||
|
13.11. 14:05 | Esko Maasalo | ||
| Cessna 172:en mahtuu vain neljä henkilöä mutta esim. Cessna 206 voi kuljettaa kuutta henkeä. Maksimi lentoonlähtöpaino on n. 1700 kg. | ||||
|
13.11. 13:01 | Kari Haapakangas | ||
| Näyttääpä pisimmän miehen sijoittamisella kulmamieheksi olevan pitkät perinteet. Lopputulos: takarivissä nuristaan askelpituudesta (meidän aikanamme takarivistä kajahtanut "perseet repiää" -huuto oli nimenomaan kulmamiehelle osoitettu pyyntö lyhentää askelta). | ||||
|
|
13.11. 12:56 | Jouni Halinen | ||
| Wanhaan aikaan eri fonttien (kirjasintyyppi) käyttö oli ihan omissa sfääreissään verrattuna nykypäivään. Tässäkin on nähty vaivaa vaikka se ei olisi ollut mitenkään tarpeellista. Parhaiten eri vanhanajan fontteja näkee kun katselee arki-iltapäivisin ykköskanavalta tulevia kotimaisia leffoja. Ei ollut mm. wöördin tarjoamaa (vakio) fonttien kirjoa, vaan tämänkin on joku graafikko piirtänyt ihan yksittäiskappaleena omin kätösin. Pikkuproidilla oli 90-luvulla graafisen alan firma, silloin eri fontteja valmistivat ihan omat pelkästään siihen erikoistuneet firmat. Pjkkuproidin firma sitten kasasi niistä valokuvien kera leikkaa liimaa menetelmällä painovalmiit materiaalit. Ei olut vielä (90-luvun alku) silloin tietokoneita (MacBook) suuremmin käytössä, tai jos oli, niin ne olivat tuhottoman kalliita, manuaalityö oli halvempaa. |
||||
|
13.11. 12:51 | Kari Haapakangas | ||
| Siipirakennus on jo siirtynyt ajasta ikuisuuteen. Näinköhän tuo lisäke on edes ollut tiilirakenteinen? | ||||
|
|
13.11. 12:09 | Petri Sallinen | ||
| Siteeraamasi näkemys on pelkästään kantaverkkoyhtiön. Kantaverkkoyhtiön tehtävänä on pitää huoli siitä, että kaikki sähköntuotantoyksiköt saadaan liitettyä kantaverkkoon. Kantaverkkoyhtiö ei ole kuitenkaan viranomainen tai poliittinen toimija, joka ohjaisi sähköntuotannon investointeja. Energiateollisuus (joka rahoittaa ja rakentaa uudet voimalaitokset) sen sijaan arvioi, että kaikenlainen polttamiseen perustuva energiantuotanto supistuu, mutta ei lopu kokonaan. Toisaalta biopolttoaineisiin perustuva toiminta voi jopa vahvistua, koska EU:n ja Suomen hiilidioksidin talteenottotoimet kohdistuvat ennen kaikkea biogeenisiin hiilidioksidipäästöihin. Tästä saataisiin raaka-ainetta esim. synteettisten polttoaineiden valmistukeen. Metsien hiilinieluongelma ja negatiivinen suhtautuminen ylipäätään polttamiseen voivat kuitenkin vetää toiseen suuntaan — asiat eivät ole yksiselitteisiä. Energiateollisuudessa ajatellaan, että niin kauan kuin Suomessa on metsiä ja metsäteollisuutta, niin yhtä kauan syntyy metsienhoidosta ja metsäteollisuudesta poltettavaksi kelpaavia sivuvirtoja. Metsiähän ei kasvateta poltettavaksi, vaan energiaa tuotetaan ennen kaikkea sivuvirroista — eli jämistä. Sama pätee mustalipeän käyttöön. Sitä syntyy selluloosateollisuuden sivutuotteena ja sitä käytetään niin kauan biopolttoaineena kuin Suomessa on selluteollisuutta. Se voi tietty loppua ja toisaalta sivuvirroille ja jopa mustalipeälle saatetaan keksiä jotain muuta käyttöä kuin polttaminen. Arvoitus on myös se, miten päästökauppa suhteutuu tulevaisuudessa biopolttoaineiden käyttöön. On esitetty, että myös biopolttoaineiden käyttö siirtyisi päästökaupan piiriin. Lisäksi Petteri Orpon hallituksessa on vähintäänkin pohdittu sitä, josko biopolttoaineiden käytölle lätkäistäisiin ylimääräinen vero. Nämä toimet tekisivät biopolttoaineiden käytöstä nykyistä kalliimpia, jolloin niiden käyttö saattaisi vähentyä. |
||||
|
Kuvasarja: Töölön tavara-asema ja ratapiha |
13.11. 12:01 | Jouni Halinen | ||
| Hannu saamasi pitää. | ||||
|
|
13.11. 12:00 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Se on surullista, kunnei Talvivaarankaan tapauksesta niin sanotusti otettu onkeen. En ole nähnyt mainittua keskustelua, mutta ehkä Timo asia aukeaa paremmin, kun ymmärtää että yleiskäsitteen »vihreä siirtymä» alle mahtuu myös bisnesten ja niiden edellyttämän kulutuksen »viherpesua». | ||||
|
|
13.11. 11:40 | Jari Välimaa | ||
| Niinkuin totesin ei kannata katsoa menneisyyteen eikä nykyisyyteen kun todellisuus on kovassa muutoksessa : "Energian tuotanto ja kulutus ovat murrosvaiheessa siirryttäessä perinteisestä, pääosin polttamiseen perustuvasta energiasta, yhä enemmän päästöttömän sähkön hyödyntämiseen. Puhtaan sähkön tarpeen ennustetaan kasvavan nopeasti kaikkialla Euroopassa. Suomen suuri ja kilpailukykyinen uusiutuvan sähkön tuotantopotentiaali tarjoaa erinomaiset edellytykset menestyä tässä murroksessa. Tämä näkyy Fingridissä: uusiutuvan sähköntuotannon liityntäkyselyt ovat kasvaneet vauhdilla jo useamman vuoden, ja Fingridin tietoon tulleita tuuli- ja aurinkovoiman tuotantohankkeita on jo noin 400 gigawattia. Nyt myös uusiin sähköintensiivisiin teollisuushankkeisiin liittyvät kyselyt ovat lähteneet voimakkaaseen kasvuun, ja niiden määrä on ylittänyt 35 gigawattia. Hankkeita on myös edennyt investointipäätökseen ja rakentamisvaiheeseen. Esimerkiksi kaukolämmön tuotannossa ja teollisuudessa lämmön ja höyryn tuotantoon käytettävien sähkökattiloiden kokonaismäärä on lähivuosina kasvamassa yli 2 gigawattiin jo tehtyjen investointipäätösten myötä." https://www.fingrid.fi/globalassets/dokumentit/fi/tiedotteet/ajankohtaista/sahkon-tuotannon-ja-kulutuksen-kehitysnakymat-q3-2024-fingrid.pdf |
||||
|
13.11. 10:57 | Petri Sallinen | ||
| Näyttää rikkavaunulta. https://vaunut.org/kuva/148006?t=Rikkavaunu |
||||
|
|
13.11. 10:24 | Petri Sallinen | ||
| Viime vuonna Suomessa tuotettiin sähköä vajaat 80 TWh. Tästä biopolttoaineiden osuus oli 13 prosenttia. Biopolttoaineista mustalipeän osuus oli 50 prosenttia. Mustalipeän osuus kaikista sähköntuotannon raaka-aineista taas oli 7 prosenttia. Biopolttoaineet — myös mustalipeä — lasketaan kansainvälisessä ilmastopolitiikassa päästöttömiksi sähköntuotannon raaka-aineiksi ja niiden käyttö ei ole päästökaupan piirissä. Logiikka perustuu ajatukseen, että biopolttoaineiden polttamisesta syntyvä hiilidioksidi sitoutuu uuden metsän kasvuun — kunhan metsänkasvusta pidetään huolta. Luvut voi tarkistaa sähkötilastoista. | ||||
|
13.11. 09:42 | Petri Nummijoki | ||
| Saattaa olla, että joku tietty toiminto on siirtynyt Ilmalaan ETYK-kokouksen vuoksi mutta saattoliikenne Helsingin ja Ilmalan välillä aloitettiin muutama viikko ennen kesäaikataulun 1975 voimaantuloa ja Martinlaakson radan säännöllinen liikenne käynnistyi 1.6.1975. ETYK-kokous oli 30.7-1.8.1975. | ||||
|
|
13.11. 08:59 | Teppo Niemi | ||
| Ja viime kädessä Finlandia-talossa järjestetty ETYK-kokouksen tarpeet (taurvallisuiuden vaatimat alueet) pakottivat matkustajavaunuhuollon siirtymään Ilmalaan. | ||||
|
|
13.11. 08:31 | Petri Nummijoki | ||
| Tuskin VR erityisemmin halusi pitää huoltoratapihaa tässä. Käytännössä Ilmalan ratapihan käyttöönotto oli edellytys mm. Martinlaakson radan liikenteen aloittamiselle, koska Töölön huoltoratapihan vaatimat vaihtotyöt estivät junamäärän lisäämisen Helsingin matkustaja-asemalle. Mutta siihenkin aikaan verorahoille oli muutakin käyttöä. | ||||
|
|
13.11. 07:52 | Kari Haapakangas | ||
| Eikös tuo keskimmäinen vaunu taustalla ole niitä jätekuljetusvaunuja? | ||||
|
|
13.11. 07:50 | Kari Haapakangas | ||
| Pitkään sitä sai VR pitää tuota vaunuvarastoaan valtakunnan paraatipaikalla. Eipä silti, vielä tänäkään päivänä nuo neliöt eivät varsinaisessa tehokäytössä ole, mutta onpahan kaupunkilaisille ja hanhille tarjolla vihreää. | ||||
|
|
13.11. 07:50 | Jari Välimaa | ||
| Ei enää kun päästökauppa on voimalaitoksia rasittavaa https://www.fingrid.fi/ajankohtaista/tiedotteet/2024/sahkojarjestelma-uudistuu-ja-puhdistuu.-fingrid-current-tanaan-12.11.-klo-13/ | ||||
|
|
13.11. 07:45 | Lasse Reunanen | ||
| Jari, mustalipeä poltetaan sellutehtaissa, tai kuten nykyään puhutaan biojalostamoissa. Ne tuottavat energiaa jopa puolet yli oman tarpeen. Mustalipeän poltto lasketaan puupolttoaineisiin, koska on juurikin sitä. https://energiaa.vamk.fi/artikkelit/tulevaisuus/puu-uusiutuvana-energiana/ | ||||
|
|
13.11. 07:44 | Jari Välimaa | ||
| YLE:n keskustelu oli mitä oli. Ei kannata ottaa vakavasti, vihreä siirtymä on käynnissä ja se ei tarvitse enää julkista tukea vaan on yritysten toteuttamaa koska se tuottaa rahaa. https://ek.fi/wp-content/uploads/2024/10/Loppuraportti_Vihrean-siirtyman-investointien-vaikutusten-arviointi-1.pdf | ||||
|
13.11. 07:42 | Kari Haapakangas | ||
| Hmm, jos kuvassa kerran on ruotsalaisia siniverisiä, miksi taustan salossa liehuu Union Jack? Oliko Helsingissä tuolloin enemmänkin arvovieraita, ja jos, niin missä merkeissä? | ||||
|
|
13.11. 07:40 | Jari Välimaa | ||
| Kannattaa siirtyä nykyaikaan jos haluaa tietää Suomen energiatuotannon kokonaiskuvan jossa ei mitään mustalipeää näy : Fingridin sivulta https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinat/sahkojarjestelman-tila/ | ||||
|
|
13.11. 07:18 | Timo Salo | ||
| Kylläpä on kiivas keskustelu tästä "vihreästä siirtymästä"... En ollut uskoa korviani tänä aamuna Aamu-TV:tä katsoessani! Nyt Lappiin pitäisi avata poikkeusluvilla useita akkumateriaalikaivoksia! Yhtiöille annetaan LUPA LASKEA JÄTTEENSÄ käsittelemättä vesistöihin...!!!? Eli paskataan vesistöt ja kylvetään raskasmetalleja luontoon, että saadaan edistettyä vihreää(?) siirtymää. Joku tässä nyt ei kertakaikkiaan sovi minun pallooni ja ymmärykseen...Jos jotain Lappiin pitää investoida ja rakentaa, niin nuo muutamaa päivää aiemmin esitellyt lämpöakut ovat mielestäni oikea tapa EDISTÄÄ vihreää siirtymää. (Karkeasti sanottuna hiekkaa täynnä oleva pömpeli ladataan helpon sähkön aikana ja puretaan tarvittaessa.) Lapissa hiekkaa riittää ja kaivuualue on helppo maisemoida hiekan kaivuun jälkeen. Niistä saatavalla energialla voi sitten lämmittää tupia, tai generoida uudelleen sähköksi tuulettoman/auringottoman pakkaskauden aikana. Noita "akkuja" rakentaessa luonto ei ainakaan mene niin pahasti pilalle! | ||||
|
|
13.11. 04:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Yeah, herra Lasse. Joka tapauksessa - hyvin tyylikäs "hrududu". Buickhan oli paremmaksi arvotettu merkki, verrattuna tavallisiin letukoihin ja pontiakkeihin. Buickin yläpuolelle oli asetettu Käkkylä, eikun anteeksi - ööö "Katiljakki". (Johnny "Käsiraha" Cash: One Piece At A Time". / "I'd get it one piece at a time, And it wouldn't cost me a dime"...) Jaaha, pääsisipä sellaisen rattiin, tekemään pikkukiusaa kanssa-autoileville Anteroille, joille viiden-nollan-Audi on ikään kuin Viagran korvike. |
||||
|
|
13.11. 00:49 | Lasse Reunanen | ||
| Se jätelipeä on ns. mustalipeää, sellunkeiton sivutuotetta, ligniiniä, ym. ainesosia, mikä nykyään kuivataan ja käytetään polttoaineena sellutehtaan energiantuotannossa. Merkittävä osa Suomen sähköntuotannostakin tulee mustalipeän poltosta. Yli ⅓ koko Suomen puupolttoaineilla tuotetusta energiasta tuotettaan mustalipeällä. Sen hyötykäyttöä ja korkeampaa jalostusta. kehitetään jatkuvasti. | ||||
|
|
13.11. 00:35 | Lasse Reunanen | ||
| Herra Esa. Buick -52:ssa on vielä eri muodot lokasuojassa, -53 kylkilista kulkee ylempänä ja -55 on eri jo taas muodot. Jäljelle jää -54, missä kylkilista jatkuu pyöräaukon yläreunasta taakse puskurin yläreunan korkeudella, kuten kuvan autossa. | ||||
|
|
13.11. 00:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| G. A. Serlachius Oy käytti Mäntän kauppalan päällystämättömien katujen pölynsidontaan omaa sivutuotettaan: mustanruskeaa litkua: - jätelipeää (mäntänkielellä: livettä). Joku yllytyshullu pikkuskidi (en minä) oli sitä maistanut ja ollut vuoteenomana pari päivää, kovassa oksetustaudissa. Muistan sen liveen tuoksun vieläkin! Kauppalan sininen Fordson-traktori veti perässään puisella lieriön muotoisella säiliöllä varustettua "liitevaunua", jonka takapäässä oli vaakasuora kasteluputki. |
||||
|
|
13.11. 00:34 | John Lindroth | ||
| Bullitista ja Steve McQueenista ei voi olla diggamatta! | ||||
|
|
13.11. 00:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Hannu, iloitsen siitä, että pidät Bullitt - lippua korkealla, kun matoinen maailmamme yrittää ajaa itseään "Bullshitiksi"! | ||||
|
|
13.11. 00:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Lasse, itsekin olen 1954 Buickin kannalla. Tuon tyylistä takavaloteemaa Buickilla oli kyllä harrastettu jo vuosimallista 1950 lähtien, mitä nyt kokoa oli säädelty eri vuosimalleilla. Muuten: 1950 Buick - siinä just kaikkien dollarihymyjen äiti! Vuosimalli 1949 vähän lupaili, kunnes... |
||||
|
13.11. 00:15 | Lasse Reunanen | ||
| Tuo kuvausaika ei voi olla ennen 8.6.1931. Silloin perustettiin huoltoasemaketju BK, Bensiinin-Kuluttajain Oy, minkä mainosreklaami näkyy kuvassa. BK:sta muodostui eri vaiheiden jälkeen Union. Yhtiön ensimmäinen huoltoasema/jakamo sijaitsi osoitteessa Heikinkatu 17. Onko tämä niiltä kohdin? En tunne kovin hyvin Helsinkiä. Huoltoasema purettiin 1935 Postitalon tieltä, joten jos tuo reklaami viittaa tähän huoltamoon, sijoittuu kuva vuosien 1931-35 välille. Tiedot löytyy wikipediasta. https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Union |
||||
|
|
13.11. 00:03 | Lasse Reunanen | ||
| A-Hoppahan se. Etualalla olevan Hepan mallia en tunnista varmasti. Olettaisin olevan Suomenheppa? | ||||
|
13.11. 00:01 | Olli Aalto | ||
| Ei ole, 23902 on romutettu jo vuonna 2012. De -001 on muutettu vaunusta 23903 ja -002 puolestaan vaunusta 23904. | ||||
|
13.11. 00:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vickersistä pikku sivuhuomautuksena: - kun Supermarine - lentokonetehdas oli saanut Spitfire - hävittäjänsä suunnittelutyöt siihen malliin, että Englannin ilmailuministeriö saattoi ruveta puhumaan tilaamisesta ja siten sarjavalmistuksesta, osoittautui Supermarine sinällään turhan pieneksi toimijaksi. Se johti siihen, että Vickers otti yhtiön siipiensä suojiin. Sen vuoksi Spitfireiden valmistajaksi merkittiin Vickers - Supermarine. Sellaiset 22 000 valmistunutta konetta tulivatkin tosi tarpeeseen, laivastoversio Seafirestä puhumattakaan. Muuten, Spitfiren tunnettuus ja suosio on vieläkin sitä luokkaa, että takavuosina on jokunen uusio-Spitfire valmistettu. Mikäs siinä, unitedkingdomilaisille sen symboliarvohan suunnaton! |
||||
|
Kuvasarja: Töölön tavara-asema ja ratapiha |
12.11. 23:59 | Hannu Peltola | ||
| Tämä on hyvä ja kattava kuvasarja! Tällaisia lisää! | ||||
|
|
12.11. 23:58 | Lasse Reunanen | ||
| Olisko tuo oikealla näkyvä auton perä Buick 1954? Luonnllisesti neliovinen, 2-ovisessa on erilainen listoitus. | ||||
|
|
12.11. 23:33 | Lasse Reunanen | ||
| Voisko tuo bussin perän takaa pilkistävä henkilöauton keula kuulua Jowett Javelinille? | ||||
|
|
12.11. 23:24 | Lasse Reunanen | ||
| Olisko tuo umpikaappi Fordson Thames E83W? | ||||