Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

Kuvasarja: SJ:n BFS9-bistrovaunujen kuljetukset konepajalle	22.02. 23:19	Jaakko Pehkonen
		Mielenkiintoisia kuvia! Miten ETCS:ssä tulee junan lähtöpaikalla näkyviin lähtölupa?
Kuvasarja: SJ:n BFS9-bistrovaunujen kuljetukset konepajalle	22.02. 23:14	Kari Kuusela
		Todella mielenkiintoinen kuvasarja. Hyvät ja selkeät kuvatekstit virheettömällä suomen kielellä. Kivaa, että naapurimaan rautatielaitoksesta saadaan näin yksityiskohtaista tietoa. ETCS-kulunvalvontajärjestelmähän on tulossa Suomeenkin pikkuhiljaa.
Kuvasarja: SJ:n BFS9-bistrovaunujen kuljetukset konepajalle	22.02. 22:50	Reijo Salminen
		Erittäin mielenkiintoinen kuvasarja, kiitos Anders!
	22.02. 21:49	Teemu Sirkiä
		Suunnittelualue on jotenkin ollut aina pikavilkaisulla hankalasti tulkittavissa. Tuossa ei näy pienten kolmioiden yhteydessä sitä nopeutta, mutta varmaan tuossa on yhä jotain, mitä en ole täysin ymmärtänyt, kun tuossakin sallittu nopeus kasvaa uudelleen, mutta sininen alue ei silti levene. Ilmeisesti siinä on vain kolme eri kapeampaa leveyttä, jolloin leveys ei aina välttämättä muutu. Mitä olennaista informaatiota häviäisi, jos tuota sinistä nopeusaluetta ei olisi lainkaan, vaan kolmioiden yhteydessä näkyisi aina vain tavoitenopeuden lukema?
Kuvasarja: SJ:n BFS9-bistrovaunujen kuljetukset konepajalle	22.02. 21:40	Teemu Sirkiä
		Mielenkiintoinen sarja, myös ETCS:n näkökulmasta!
	22.02. 21:09	Heikki Jalonen
		Brunel. Koska rautatie, niin Isambard Kingdom. Isänsä Sir Marc Isambard edelsi rautatien aikaa.
	22.02. 20:25	Rasmus Viirre
		Oskarin, youtubessa Kyosuke1989:n, junavideot olivat niitä ensimmäisiä joita tuli katsottua ennen kuin oma harrastus pääsi kunnolla vauhtiin.. :)
	22.02. 19:13	Noah Nieminen
		Kiitoksia!
	22.02. 19:12	Teppo Niemi
		Aikataulukaudella 147 1.9.1980 alkaen tuo porkkanakierto meni sitan, että P141 ensimmäinen yksikkö, myyntinumerot 308 - 310 Poriin. Seuraava pe, la, su Peipohjaan, myyntinumerot 311 - 313, edelleen junassa 551 Raumalle. Maanantaisin yksikkö jäiTampereelle myyntinumeroilla 314 - 316. Viimeisenä yksikkönä oli päivittäin Tampereelle jäävä yksikkö, myyntinumerot 320 - 322, edelleen junaan 43 Seinäjoelle. . P43 Tampere - Haapamäki - Seinäjoki: Junayksikön paluutiedot juna 46 ma - pe, juna 48 pe, su,sv. P44 sai vastaavasti vaunustonsa junasta 47 ja Tampereelta se jatkoi junassa 48 (perjanraisin ja sunnuntaisin, peräkkäisistä pyhäpäivistä vain vviimeisenä Seinäjoelta via Parkano klo 14.20, ja Tampereelta päivittäin 16.15)
	22.02. 12:03	Petri Sallinen
		Vaunuissa oli kolmenlaisia sähkövalaistusjärjestelmiä. Vaunukohtainen, eli “yksittäisjärjestelmäinen” (luetteloissa tunnuksella Sähk.y) perustui vaunun omaan akseligeneraattoriin, joka tuotti suoraan sähköä vaunun valaistusjärjestelmään, kun nopeus oli enemmän kuin 20 km tunnissa. Kun nopeus oli pienempi, tuotti vaunun lattian alle kiinnitetty akku valovirtaa. Akseligeneraattori latasi myös akkua. Suomessa oli käytössä ainakin AGAn ja Asean (BBC-laite?) valmistamia kardaaniakselilla toimivia vaunukohtaisia generaattoreita. AGAn toimittamiin koneistoihiin generaattorit valmisti Elektromekano ja BBC-laitteisiin Suomen Sähkö Oy Gottfr. Strömberg. Ruotsalaisia laitteita otettiin päivävaunuissa käyttöön ensimmäisen kerran vuonna 1933. Lisäksi oli halvempia hihnageneraattoreita, joita valmista ainakin Pintsch. Ensimmäiset hihnageneraattorit otettiin käyttöön vuonna 1930 kokeilumielessä kahdessa makuuvaunussa — myös ensimmäisissä Fo-vaunuissa (22501-22505) oli hihnageneraattorit, mutta vasta sen jälkeen, kun vaunuista purettiin keskusvalaistusjärjestelmä vuoden 1953 (viimeistään?) jälkeen. Lisäksi käytössä saattoi olla englantilaisvalmisteisia hihnageneraattoreita, joihin joissakin dokumenteissa on viitattu. Varsinainen vaunujen ”sähköistäminen” perustui kuitenkin keskusvalaistusjärjestelmään. Veturiin sijoitettu turpiini/turbogeneraattori tuotti valaistusvirran koko junarungolle. Vain konduktöörivaunun lattian alla oli kaksi akkua varavirtaa varten, ei junarungon muissa vaunuissa. Varavirtaa saatiin tarvittaessa konduktöörivaunun akuista koko junarunkoa varten. Muiden vaunujen läpi sähkö johtui kolmea kaapelia pitkin. Ne ovat varaus-, valo- ja yhteinen paluujohdin. Järjestelmän oli kehittänyt saksalainen Fahrzeugsbeleuchtungs AG. Keskusvalaistusjärjestelmä otettiin käyttöön Helsinki-Turku ja Helsinki-Viipuri-pikajunissa sekä Kemi-Rovaniemi junissa. Turpiinigeneraattoreita asennettiin ainakin Hv1-3- ja Hv4-sarjan koneisiin. Ivalon kirjassa on laaja kuvaus keskusvalaistusjärjestelmästä ja piirrokset eri valmistajien turbogeneraattoreista. Vaunuluetteloissa vaunuun rakennettu keskusvalaistusjärjestelmä on merkitty tunnuksella ”Sähk. k”. Listauksien perusteella saa hyvän kuvan siitä, minkälaisissa vaunuissa oli keskusvalaistus — mm. yhdessä Gb-vaunussa. Keskusvalaistukseen innosti sen halpa hinta verrattuna vaunukohtaisiin generaattoreihin ja akkuihin. Keskusvalaistus oli käytössä vuosina 1933-1953, jonka jälkeen järjestelmästä luovuttiin. Em. valojärjestelmien lisäksi vaunuluetteloissa esiintyy tunnus ”Sähk. p.”. Tämä tarkoittaa paristovalaistusta. En tiedä, miten paristovalaistus eroaa muista sähkövalaistusmuodoista. Valtiollinen rautatielaitos otti sähkövalaistuksen käyttöön melko myöhään. Esim. Rauman yksityisradalla ”akkumulaattorivalaistus” otettiin käyttöön jo vuonna 1907. Samanlainen järjestelmä oli käytössä myös Raahen radalla silloin, kun se toimi yksityisratana.
	22.02. 12:02	Veeti Pietilä
		Upea kuva!
Kuvasarja: Junabongausretki Gdanskiin	22.02. 11:06	Erkki Nuutio
		Blogi pienoisrautateihin erikoistavia puolankielen opintoja silmälläpitäen: http://jedenosiemdziesiatsiedem.blogspot.com/ Ääntämisharjoituksia koskien on yleinen asiantuntijaneuvo : hanki viulu.
	22.02. 07:07	Esko Maasalo
		Tuulipinta-alaa riittää autojenkuljetuslaivassa!
	21.02. 23:12	Aapo Niemelä
		Hahaa, sinuapa en huomannutkaan. Taisi kiinnostus olla ihan täysin laiturien välisessä liikkeessä :) Asemalla oli myös kaksi muuta kuvaajaa, lienevätkö tämän sivuston jäseniä?
	21.02. 21:48	Petri Nummijoki
		Tannerhan oli pääsyytetty, joten ennemmin kai kaikki muut syytetyt olivat sijaiskärsijöitä, koska nimenomaan Tanner oli saatava tuomittua?
	21.02. 20:12	Esa J. Rintamäki
		Rantaruotsalaiskulttuuri elää ja voi hyvin, tänäkin päivänä. Elläär hur, kompiisar? Niin ja Talliinin Joopi vihaamalla vihasi Väinö Tanneria. Tämä kun oli kehdannut pistää hanttiin itsellern Isä-Aurinkoiselle. Eikä Joopia tarvinnut kovin pahasti ärsyttääkään, riitti kun EI LAULANUT köörin mukana: - "Gruusiannaa Leninin poika, kun tulee Karl Marxin nimeen"! Väinö T.:hän sai sijaiskärsijän taakan osakseen sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä...
	21.02. 20:09	Esa J. Rintamäki
		Puhumattakaan ensimmäisistä, vuonna 1928 alkaen käyttöön otetuista moottorivaunuista: Mot nrot 1, 2 ja 3. Näissä ainakin oli sähkövalo, myös matkustajaosastoissa. Niin ja myös tämän kokoluokan höyryturbiinigeneraattoreissa kierrosluku oli aivan maan perusteellisen huima: pelkästään veturivalaistukseen käytetyissä kahdessa mallissa 3300 ja 4000 kierr./min. Molempia lajeja löytyi: tasavirtaa tai vaihtovirtaa tuottavia. Keskusjunavalaistukseen tarvittavilla 3000 kierr. min.:sta alkaen. Näin sanoi Ivalon kirja.
	21.02. 20:09	Kimmo Huhta
		Lättähattu 80-luvulla ja keltaiset päädyt. Se on mieluisin lättähattukausi. Kiitos näistä kuvista.
	21.02. 19:59	Eljas Pölhö
		Sähkövalaistuksen aika alkoi pikkuhiljaa 1929-32 kaudella. Vaunusähkövalaistuslaitteiden hoito-ohje annettiin joulukuussa 1929 (O N:o 1262). Ensimmäinen suurempi tilaus vaunujen sähkövalaistuslaitteista tehtiin Suomen Sähkö Oy Gottfr. Strömbergiltä 1931. Ensimmäisessä vaiheessa päätettiin sähkövaistuksen asentamisesta pikajuniin Hki-Viipuri ja Hki-Turku sekä matkustajajuniin Tornio-Kauliranta ja Kemi-Rovaniemi. Pikajunia varten varustettiin sähkövaloin 15 Ei, 10 Ci, 5 Fo-vaunua ja ensivaiheessa 7 ravintola- ja 5 postivaunua varustettiin läpimenevin sähköjohdoin. Edistys oli hidasta ja sähkövalaistusta alettiin kiirehtiä suuremmassa määrin vasta 1950-luvulla.
	21.02. 19:19	Markku Naskali
		Milloin höyryvetureita alettiin Suomessa varustaa sähkövaloin? Ja milloin vaunuissa oli sähkö. 50-luvulla koulumatkoja tehtiin vielä aika usein vaunuissa joissa oli kaasuvalo.
	21.02. 19:14	Ian Oliver
		Näin sinun ottavan kuvia, kun kävelin koirani kanssa linja-autoasemalla. Kiva nähdä kuva, koska unohdin puhelimeni.
	21.02. 18:46	Rainer Silfverberg
		Tiedän että Uudenmaan maaseudulla, kartano- ja ruukkiyhdyskunnissa ei työläisten ja mäkitupalaisten asema ollut kovin hääppönen, appiukon suvulla on kokemusta noista ajoista, mutta KAIKKI puhuivat noissa yhdyskunnissa ruotsia, eivät vain kartanonherrat ja patruunat.
	21.02. 17:00	Erkki Nuutio
		Entisen ajan kieleen ja syntyperään liittynyt valta- ja yhteiskuntapoliriikka on onneksi poistunut, mutta se oli kuvattuna aikana olennaista. Kuvatut asiat tapahtuivat jo vuoden 1905 vaiheilla. Muistelija Väinö oli 20- ja 30-luvuilla yritys- ja puoluejohtaja ja maan pääministerinäkin. Kyseistä kirjaa kirjoirraessaan hän oli kuritushuoneessa. Toki häntä ei teloitettu, vaikka kansanedustaja Hertta Kuusinen sitä vaati.
	21.02. 15:00	Leevi Halonen
		Eräs paikallinen henkilö kertoi minulle, että kokoukset pidettiin suurinpiirtein tuon asuirakennuksen takana olevassa metsässä. Lisäksi kokouksia ilmeisesti pidettiin paljon myös salaisesti yksityisissä asunnoissa.
	21.02. 14:27	Rainer Silfverberg
		Erkki, pitääkö aina vetää sitä ruotsalaiskorttia joka keskusteluun? Sillä mitä kieltä Fiskarsin johto puhui ei ollut relevanttia sille että työväen järjestäytymistä ja omien osuusliikkeiden perustamista 1920-30 luvun poliittisessa ilmapiirissä ei katsottu suopeasti.
	21.02. 14:07	Erkki Nuutio
		Väinö Tanner kertoo yhdessä kiinnostavista muistelmateoksistaan, Nuorukainen etsii sijaansa yhteiskunnassa (Tammi, 1948, 412 s.) kuinka hän vuosisadan alkuvuosina vähän päälle 20-vuotiaana aloitti kansainvälisestikin merkittävän osuustoimintauransa Turun Wähäwäkisten Osuusliikkeen kaupanhoitajana. Kyseinen varhainen osuusliike toimi myös tukkuliikkeenä monelle alueen aloittaville pienille osuusliikkeille. Siksi Tanner hoiti myös liiketoimia Fiskarsin väen osuusliikkeen kanssa. Fiskars Ab:n vanhoillinen ruotsikkojohto ei sallinut kilpailijaa aluetta kehnosti palvelleelle yksityiskaupalle. Siksi osuuskauppa sijoitettiin Fiskars Ab:n omistaman alueen ulkopuolelle, parin kilometrin päähän työväen asumuksista. Osuus- ja työväki ei myöskään saanut pitää kokouksiaan yhtiön alueella. Niitä ei myöskään saanut pitää rautatiealueella, SVR:n maalla. Ratkaisuksi löydettiin kokousten pitäminen "ei kenenkään maalla" , rautatietunnelin yläpuolisella kalliolla. Kysymys kuuluu pidettiinkö kokouksia kuvan osoittamalla varsin jyrkällä kalliolla, vai oliko tunnelin toisen suuaukon suunnassa sopivampi kohta kokousten pitoa varten?
	21.02. 13:25	Rasmus Viirre
		Vanhaa sattumakuvaa. On vauhtia, dramatiikkaa, hienoa sommitelmaa ja talven karut olosuhteet läsnä!
	21.02. 13:03	Oliver Laaksonen
		Näin saman tadin muistaakseni Pm lajittelun pohjoispäässä, 30.12.24 niin siellä se on odotellut tätä ilmeisesti
	21.02. 12:51	Hannu Peltola
		Tämä tuli (taas) satunnaiskuvana ja huomasin, että olemme olleet Eemilin kanssa kuvaamassa tarkalleen samassa kohdassa Göschenissä! Mukavaa tunnistaa tuttuja paikkoja!
	21.02. 08:45	Jimi Lappalainen
		Upea kuva :)
	20.02. 23:34	Otto Tuomainen
		Tämän 151-sarjan säännöllinen käyttö loppuu parin viikon päästä. Viimeisen liikennöintipäivän olisi tarkoitus olla perjantaina 7.3. Viime joulukuussa aikataulujen vaihtuessa veturisarjan käyttö väheni jo huomattavasti ja ne siirrettiin Praha - Děčín -reitin pikajunaliikenteeseen. Nykyinen käyttö sitoo päivittäin vain kaksi veturiyksilöä. Tämä retrovärityksessä oleva 151 023 on tarkoitus museoida, loput myydään tai romutetaan.
	20.02. 22:07	Dennis Rolin
		Täältä löytyy kuvia BFS9 vaunuista, ennen ja jälkeen saneerausta Pieksämäellä: https://www.jarnvag.net/vagnguide/bfs9
	20.02. 22:06	Elias Murto
		Hieno yhdistelmä perinteistä kalustoa ja värimaailmaa!
	20.02. 20:36	Veeti Pietilä
		Kävelin vain ohi nopeasti niin en katsonut
	20.02. 19:58	Mikko Herpman
		Hienoja lättäkuvia on nyt ilmestynyt tänne! Haapameäen ja Jyväskylän seudut on hyvin muistissa mutta miten ajettiin Kuopion seudulla tähän aikaan lätällä?
	20.02. 17:23	Mikko Mäntymäki
		Oliko huoltoleima päivitetty?
	20.02. 16:08	Teemu Saukkonen
		Minkälaisia lie olleet sisältä?
	20.02. 15:21	Jouni Hytönen
		Miksihän tuossa on LHS:n leima, video lienee yleisemmällä tasolla Puolan vaihtotöiden opasteista.
	20.02. 15:07	Erno Pintinen
		Kiitos korjauksesta :)
	20.02. 14:49	Kevin Glynn
		Tuo taitaa olla SAA 63950 HKI-ILR
	20.02. 14:16	Veeti Pietilä
		Hauska virhe. Korjattu. :)
	20.02. 13:00	Jimi Lappalainen
		Olisiko tuota ovikoneiston muutostyötä tehty välillä 14.–17.12.1981, eli vaunu luovutettiin / vastaanotettiin 17.12.1981 kun muutostyö tuli valmiiksi?
	20.02. 12:55	Jimi Lappalainen
		Nyt on informaatiot merkitty: https://vaunut.org/liikennepaikka/1692
	20.02. 11:56	Rainer Silfverberg
		En ole mikään kielipoliisi mutta mulla on käsitys että Puolan historiallisista maakunnista käytetään suomeksi yhä niiden vakiintuneita nimiä kuten Pommeri, Sleesia, Masuria, ym. Tietysti rautatielaitoksella voi esiintyä jotain hallinnollisia alueita joista ei käytetä ulkomaankielisiä käännöksiä.
Kuvasarja: Junabongausretki Gdanskiin	20.02. 11:03	Tero Korkeakoski
		Gdanskin toisen maailmansodan museo on kyllä vaikuttava paikka.
	20.02. 11:00	Tero Korkeakoski
		Gdanskissa on kyllä aika vilkas tavarajunaliikenne.
	20.02. 10:23	Erno Pintinen
		Paluu tulevaisuuteen eli väärä päivämäärä? :)
	20.02. 10:07	Jouni Hytönen
		LHS eli Linia Hutnicza Szerotorowa onkin mielenkiintoinen erikoisuus Puolassa, se on 1520 mm:n muusta rataverkosta erillinen lähes 400 km:n rata Ukrainan rajalta Katowiceen. Kuten tuossa videollakin näkyy, sitä pitkin on voitu tuoda rautamalmin lisäksi vaikka Ladoja. :)
	20.02. 09:40	Jouni Hytönen
		Vielä saneeraamattomat BFS9:t ovat kyllä erittäin väsyneen näköisiä, sisältäen tämän 90-luvun vanhan nopean seutuliikenteen värityksen, huolellisesti kootun likakerroksen ja ysärin Flygande Falukorv -liikemerkin. :) Tai siis sen paikan, johon on kertynyt likaa tilalle.
	20.02. 08:36	Tuomo Kärkkäinen
		^Poliitikot aloittavat sodat, sotilaiden on ne lopetettava.
	20.02. 08:24	Eljas Pölhö
		Näistä voi valita 6100+6300 luovutuspäivän: Pöytäkirja Rh:n ja Valmet Oy:n välisen hankintasopimuksen no 8920/08700, 25.8.1978 perusteella Valmet Oy:llä rakennetun 2-vaunuisen sähkömoottorijunan, käsittäen Sm2-moottorivaunun 6100 ja Eioc-ohjausvaunun vastaanottokoeajoista 10.12. ja 11.12.1981 sekä luovutustarkastuksesta 14.12.1981 laadittiin 14.12.1981 ja vaunut hyväksyttiin lukuunottamatta ulko-ovien sulkemis- ja aukaisukoneistoon tehtävää muutostyötä. Valmistuslaatat ainakin uutena oli päivätty 11.12.1981. FMP 1.1.1996 sanoo että vastaanotettu 17.12.1981.

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset