Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
15.01. 01:22 | Harri Pesonen | ||
| Ja auran valohin taitaa olla tuossa keulassa myös pistoke. Vai olisiko vinssille tehty että sai auran nostettua | ||||
|
15.01. 01:16 | Harri Pesonen | ||
| Tuosapa tuo ratamoottoriosaston ovessa näkyy hyvin Hengenvaara kyltti. | ||||
|
14.01. 23:34 | Hannu Peltola | ||
| Amerikassa tällainen kummastakin päästä paluusilmukkaan päättyvä kaksiraiteinen pienoisrata tunnetaan Folded Dogbone -ratatyyppinä. | ||||
|
14.01. 22:45 | John Lindroth | ||
| MARS valot näistä on ollut jonkinverran puhetta turvallisuutta lisäävänä seikkana! Otettiin US vetureissa käyttöön jo 30-luvun loppupuolella! | ||||
|
14.01. 22:42 | Hannu Peltola | ||
| Hyvä tieto, Tapion tietojen mukaan nimitys olisi siis johtunut V200:n alkuperäisistä etuikkunoiden sarvena sojottavista suojaraudoista. | ||||
|
|
14.01. 22:39 | Hannu Peltola | ||
| Sivuikkunoista erottaa, että tämä on ollut alkujaan SJ:lle valmistunut Ma, TGOJ:n vetureissa sivuikkunat olivat pyöreät. Veturi on kokenut muutamia muutoksia elinaikanaan: suuri ylälyhty on vaihdettu Marshall-valoiksi, etulyhdyt on vaihdettu numeroa pienemmiksi ja kuskin ovi on siirretty konehuoneen puolelle. | ||||
|
|
14.01. 22:37 | Juha Kutvonen | ||
| Tästä ei ole ihan varmaa tietoa. "Hirvestä" on keskusteltu tämän kuvan yhteydessä: https://vaunut.org/kuva/59664 | ||||
|
14.01. 22:30 | John Lindroth | ||
| Garbe veturin suunnittelija lanseerasi veturin nopeudelle 110km/h mutta se alennettiin lukemaan 100km/h teknisistä syistä! | ||||
|
14.01. 22:29 | Hannu Peltola | ||
| Kolmen jalan raideleveyksinen oli SJ-litteraltaan Yo1p ja 1067-millinen Yo1t. Tässä esimerkki kapsumoottorivaunusta NKlJ:ltä: https://vaunut.org/kuva/120939?s=1 | ||||
|
Kuvasarja: Ruotsin rautatiemuseo - Sveriges järnvägsmuseet |
14.01. 22:27 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Stefan, tämä on upea kuvasarja! Täytyykin käydä täällä, edellinen käynti oli minulla vanhassa museossa 2012. | ||||
|
14.01. 22:24 | Hannu Peltola | ||
| Veturilla oli lempinimi Jumbo. Uskon, että jokaisesta maasta löytyy Jumboksi nimetty veturi! | ||||
|
|
14.01. 22:23 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Esa jälleen hyvistä tiedoista! P8 myös muuttui ulkonäöltään vuosien mittaan: savunohjauslevyt muuttuivat pienempiin Witte-mallisiin, osa vetureista sai ammetenderin sotavetureista Br 42 ja Br 52 ja osa vetureista varustettiin heilurijunaliikenteeseen. Lämmönvaihdin pitäisi kyllä olla musta tässä veturissa! | ||||
|
14.01. 22:20 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Esa kattavista ja mielenkiintoisista taustatiedoista! USA:ssa virtaviivaisten junien aikakausi alkoi pikkuisen myöhemmin, kun Chicago, Burlington & Quincy Railroad lanseerasi Burlinton Zephyr -junan vuonna 1934: https://en.wikipedia.org/wiki/Pioneer_Zephyr ja Union Pacific Railroad M-10000 -moottorijunan vuonna 1934: https://en.wikipedia.org/wiki/M-10000 | ||||
|
14.01. 22:13 | John Lindroth | ||
| Hannu! Myös oma suosikkini on Milwaukee Road Hiawatha F7 /Hudson ,Ho valmistajat: Kumata(Nickel Plate Prod.)/Precision Models/Overland/Rivarossi! Itse olen maalannut ja superdetaljoinut yhden löytämäni Ho Kumata Messinkimallin! Esikuvien virtaviivaistamisesta vastasi saksalais-amerikkalainen teollinen suunnittelija Otto Kuehler! Näitä virtaviivaistettuja Milwaukee Roadilla oli myös ainakin Atlantic ,Pacific ja Ten Wheeler vetureissa.Kaikista näistäkin on olemassa harvinaisia messinki-Ho malleja. |
||||
|
|
14.01. 22:07 | Hannu Peltola | ||
| Kyllä tämä ja Mallard edustavat höyryajan huippua! Pohjoisamerikkalaisista virtaviivaisista höyryvetureista Milwaukee Roadin Hiawatha on oma suosikkini: https://www.reddit.com/r/trains/comments/rdnoux/i_get_slightly_more_angry_that_this_beauty_was/ | ||||
|
|
14.01. 22:03 | John Lindroth | ||
| Näistä oli myös kapearaide versiot ! Ainakin AGJ radalla on yksi.Eri versioissa myös eroja kattoprofiilin muodossa.Unohtamatta 2-akseli versioita. Ho mittakaavassa tehty Perl ja UGJ/Jeco malleja.Lisäksi joissain versioissa oli kattoteline. | ||||
|
Kuvasarja: Ruotsin rautatiemuseo - Sveriges järnvägsmuseet |
14.01. 22:00 | John Lindroth | ||
| Hieno kuvasarja kiinnostavasta aiheesta! | ||||
|
|
14.01. 22:00 | Hannu Peltola | ||
| Se oli upea malli Fleischmannin kultakaudelta! Pitääkö paikkansa, että Punainen Hirvi oli ainoastaan Fleischmannin markkinointiosaston keksintö eikä varsinaisesti yleisessä käytössä ollut lempinimi? | ||||
|
Kuvasarja: DB Museum - legendaarinen rautatiemuseo Nürnbergissä |
14.01. 21:58 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia John! | ||||
|
14.01. 21:55 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia John! | ||||
|
14.01. 21:51 | Hannu Peltola | ||
| Kyllä, yksityiskohtia riittää tarkasteltavaksi ja valtaosa niistä alkaa olla hauskasti yli 50-vuotiaita! | ||||
|
14.01. 21:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ammetendereitä kytkettiin molempiin Kriegslok-sotaveturisarjoihin BR 42 ja BR 52. Jotenkin muistan, että nämä Wannentender- ammetenderit tehtiin nimenomaan sopivan mallisista säiliövaunuista... Mene tiedä. Liittotasavallan puolella Kriegslok-veturit hylättiin siinä vuoteen 1960 tullessa. Hyväkuntoisia tendereitä käytettiin sittemmin P8 / BR 38:ssa ja nimenomaan sitten, kun osa sarjan P8/BR 38 - vetureita muunnettiin heilurijunaliikenteeseen sopiviksi. |
||||
|
14.01. 21:22 | Erkki Nuutio | ||
| Sektorimaalaukset on tehtii suoraan levypyöriin. Koristekaspseleita ei kuorma-autoissa käytetty. Kuvassa Kontio-Sisu LV-132 . V viittaa Vanaja-teliin. 2 viittaa nostotelisyyteen (6x2). Tällaisia tehtiin Karjaalla välillä 1970 - 1979. Merkintään kuuluu vielä SVT (Leyland 0.401, 165 hv -1971) tai CVT (Leyland 0.410, 170 hv, 1971 -). T viittaa ahtimeen. Kontioita seurasivat Karhut (EIT, Valmet 611 CSB, 197 hv) vuodesta 1977 noin vuoteen 1980. Ulospäin Karhuista erottuu mm. galvanoitu parannettu askelmisto ohjaamoon, vaikka ei Kontioidenkaan askelmistoa voinut moittia. Kontio-suunnitteluryhmän vetäjä noin vuodesta 1955 oli teknikko Toivo Kivistö (Topi, Sisulla 1946-1977). Kontio oli monessa suhteessa kilpailevia Volvon ja Scania-(Vabisin) keskiraskaita nokka-autoja parempi ja nykyaikaisempi, mutta sitä rasittivat osin pysyvästikin moottoriongelmat: nykyaikaisen ja taloudellisen Leyland 0.400-moottorin lapsentaudit (lähinnä 1962-64) ja varomattomasti käyttöön otettu lähes susimoottori Cummins V8 (1966-1968). Myös Karhun Valmet 611 -moottorien alkuvaiheessa oli jonkin verran ongelmia. |
||||
|
14.01. 21:03 | Heikki Jalonen | ||
| Ja sinänsä, Thalhauseniin (Rheinland-Pfalz) ei julkisilla pääsekään muuten kuin bussilla. Sinne ei kulje rataa, ei ole koskaan kulkenutkaan. Lähin nykyreittien henkilöliikennepaikka lienee Montabaur, noin 30 km maantiematkan päässä. Ei myöskään ole kanavayhteyttä. Ovat tainneet Nürnbergissä kehitellä oman geneerisen paikkansa. Saksasta löytyy pari Talhausen-nimistä paikkaa. Talhausen an der Grems (Markgröningen) Baden-Württenberg saattaisi olla melko lähellä tuota museon ympäristöä, silloin kerran ennen kauan sitten. Sinnekään ei junalla enää pääse. |
||||
|
|
14.01. 20:54 | Hannu Peltola | ||
| Kyllä, reipas sennenkoira viimeistelee sekä pienoisrautatien että tekee asunnosta kodin! | ||||
|
14.01. 20:52 | Hannu Peltola | ||
| Br 216-218 -mallit ovatkin olleet kautta-aikojen pohjana Deeveri-mallin tekijöille. | ||||
|
|
14.01. 20:50 | Hannu Peltola | ||
| Leevi, kyllä se pyöri ja radan esittelyyn kuului veturin ajo kääntöydälle ja siirto toiseen pilttuuseen. Lumiaura on tosiaan Liliputilta, saattaa olla radan ainoa vaunu, joka ei ole Fleisulta. Minulle oli yllätys, että ammetendereistä tehtiin myös tankkivaunuja ja niitä oli mm. Ruotsissa |
||||
|
14.01. 20:47 | Hannu Peltola | ||
| Jukka, hyvä huomio, päivitin kuvatekstin! Jarno, tekniikka on minulle täysin vierasta ja kun googletin aihetta, törmäsin samoihin Youtube-videoihin. Kuvissa laitteet ovat tosiaan muistuttaneet konekäskynvälitintä. |
||||
|
|
14.01. 20:31 | Hannu Peltola | ||
| Juha on tietysti oikeassa, tavarajunanveturi on tietysti Br50. Kuvassa ei kuitenkaan ole Fleischmannin mallina yleine Br50Kab. Bussi on vanhaa Vikingin 1970-luvun mallistoa ja tosiaan BVG:ltä, täällä kaukana kotoa. |
||||
|
14.01. 20:28 | Hannu Peltola | ||
| Releet ovat vähän pelottavia ja mystisiä, mikropiirit ovat sen sijaan selkeitä ja loogisia! Nyt vsikeuskerrointa "vähän" lisätään, kun siirrytään kvanttilaskentaan... | ||||
|
|
14.01. 20:27 | Eljas Pölhö | ||
| IAA-näyttelyssä syyskuussa 1973 oli molemmat SD73 protyypit. SD74 (sarjamalli) valmistus alkoi vasta elokuussa 1974. Kummassakin mallissa (SD73 ja SD74) oli alustana MAN SD 200. Mallit erottaa etumaskista, joka ei tässä pienoismallikuvassa näy. Minulla on käsitys, että Büssing-teksti oli vain SD73:ssa. SD74 ja uudempien koreja valmistettiin Gaubschattin lisäksi myös Waggon Unionin ja Orenstein & Koppelin tehtaila. | ||||
|
|
14.01. 19:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Relelogiikka onkin jokseenkin helposti ymmärrettävissä ja valmistettavissa. Mikropiireille on sitten omat taikuri Merlininsä. |
||||
|
|
14.01. 19:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Paikun ja 22763:n takana oleva vaaleanharmaa rakennus oli vaunukorjaamo. | ||||
|
|
14.01. 18:46 | Jarno Piltti | ||
| Tarkemmin ajatellen juuri näin. Vanteen pyörimisen sivutuotteena syntyvä huomioarvo osana hälytysajoneuvon näkyvyyttä, tai ainakin identiteettiä. | ||||
|
14.01. 18:30 | Jimi Lappalainen | ||
| Tuokin nassikka jo täysi-ikäinen nykyisin. | ||||
|
|
14.01. 18:29 | Jimi Lappalainen | ||
| Eikös tuossa nyt ole ihan suoraan vanteet maalattu, eikä erilliset pölykapselit? | ||||
|
|
14.01. 18:01 | Uwe Geuder | ||
| Heikki, osta Deutschlandticket, et tarvitse enää miettiä vyöhykkeitä :) Se on voimassa koko Saksan lähiliikentessä. Ei ole enää ihan niin halpa kuin alkuvaiheessa, mutta 63 € / kk ei ole paha hinta. Jos on 2 vähän pidempää meno-paluua, se on jo maksanut itsensä takaisin. Kaikki muut kuukauden matkat tulevat kaupan päälle. | ||||
|
|
14.01. 17:53 | Jarno Piltti | ||
| Pölykapseleiden sektorimaalaus. | ||||
|
|
14.01. 17:50 | Jarno Piltti | ||
| Kuvassa on aivan selvästi käytetty salamaa ja lopputulos on tosiaan hyvä. | ||||
|
|
14.01. 17:46 | Jarno Piltti | ||
| Korjaus edelliseen: En löydä mitään lähdettä tuolle aikakytkimelle mistä muistinvaraisesti kirjoitin, pahoittelut, voi olla että olen mielessäni sotkenut kuolleen miehen kytkimen (Sifa) tähän jotenkin. Valtaventtiilin kahvaan kytketty laite oli yhteydessä junan jarrujohtoon ja toimi vain jos jarrujohto tyhjeni riittävän nopeasti, siis hätäjarrutuksissa automaattisesti tehot pois. Youtubessa on erinomaisen perusteellinen videosarja "Dampf Wendezug Befehlsgerät" (kuusi osaa). | ||||
|
|
14.01. 17:46 | Kimmo Huhta | ||
| Kuvassa on ehkä käytetty salamaa. Ja aika kiva valaistus sillä on saatu. Pitäisi joskus kokeilla itsekin. | ||||
|
|
14.01. 17:13 | Olli Aalto | ||
| Kyllä, Eil-vaunuissa on ainoastaan suora sähkölämmitys. | ||||
|
|
14.01. 16:32 | Jouni Hytönen | ||
| Tuo auto näemmä tosiaan perustuu ensimmäisen sukupolven saksalaiseen standardilinja-autoon (SL-I). Mercedes-Benz O405(N) on toisen sukupolven (SL-II) edustaja. Wikipedia-sivu mainitsee tämän standardin tulleen tiensä päähän vuonna 2000, mutta vaikkapa Mercedes Benz Citarossa (esitelty 1997) on hyvin paljon yhtäläisyyksiä standardiin. | ||||
|
14.01. 15:06 | Christian Pakisjärvi | ||
| Ikävään kuntoon päässyt nämä kaikki kuvasarjan asemat.:( Taisi hukkaan mennä Venäjällä (Neuvostoliitolla) nuo alueet. |
||||
|
|
14.01. 14:43 | Juha Kutvonen | ||
| Tavarajunan keulalla taitaa kuitenkin olla BR 50. Eihän sitä nyt pacificilla Saksassa tavaraa vedetä... | ||||
|
|
14.01. 14:39 | Juha Kutvonen | ||
| Lumiaura lienee Liliputin tuotantoa. | ||||
|
|
14.01. 14:38 | Juha Kutvonen | ||
| BR 221, jota Fleischmannin katalogeissa tituleerattiin punaiseksi hirveksi (Der rote Elch), julkaistiin 1968. Näin veturin ajossa PRK:n kerhoradalla ja sehän oli niin hieno, että ostin mallin Stockmannilta heti ensimmäisillä kesätyörahoilla 80-luvun alussa. | ||||
|
|
14.01. 13:35 | Jouni Hytönen | ||
| Vähän pidemmän kaavan runkolinja Berliiniin. :D Omaa kokemusta on vasta Mercedes Benz O405N / N2-matalalattiabusseista, niistä täytyy saksalaisen suunnittelun kunniaksi sanoa, että kulkevat hyvin pehmeästi pitkin kivikatuja. Eivät olleet kotonaan moottoritiellä, kun esimerkiksi linjojen 452 ja 453 (Myyrmäki ja Martinlaakso) kilpailutuspakettiin tarjottiin vuonna 1998 kalustoksi kymmenen MB O405N2 -matalalattiabussia. Ohjaamo on saksalaisen standardin mukainen ja pohjoismaalaisesta logiikasta poikkeava, isompikokoiselle myös vähän ahdas. | ||||
|
|
14.01. 13:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Erkki, ja onkin vähän köppäästä hommaa haeskella pienoismallin kyljestä Pysinki - kissankuvaa. | ||||
|
|
14.01. 13:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Friedrich Kruppin tehtaan suunnittelemia, joten kyllä, samanlaisia olivat. Deevereissä lisenssillä tehtyjä. Tosin sillä kuuluisalla 89 mm erolla... |
||||
|
|
14.01. 10:44 | Erkki Nuutio | ||
| Berliner Omnibusse -kirjasen (alba, 1975, 96 s.) kuvan ja tekstin mukaan kyseessä on tyyppi SD73/74, jotka oli kahtena prototyyppinä IAA-näyttelyssä (silloin vielä Frankfurtissa) vuonna 1973. Se oli kaksikerroksinenä VöV-Standard-Eindeck-Omnibusista. mainitussa näyttelyssä, mutta pääkiinnostukseni oli alustakomponenteissa ja kuorma-autoissa. Valmistajaa ei manita, mutta kuvasta näkyy MAN. Kuvan haaleuden vuoksi mahdollinen Buessing MAN:n alapuolella ei erotu. |
||||