220-48939 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

   >>

kuva 25.06. 01:51 John Lindroth  
  Kyllä, Kimmolta ansiokas tietopaketti!
kuva 24.06. 23:20 Petri Nummijoki  
  Käsittääkseni iltapäivällä ennen varsinaisen ruuhka-ajan alkua, kävi yksi Tikkurilaan ajetuista veturivetoisista paikallisjunista hakemassa tavara-asemalta kiitotavaraa, joka tuotiin Helsinkiin lastattavaksi. Oliko tässä kysymyksessä vastaava tilanne? Asia tuli puheeksi sitä kautta, että eräs ahnehtimiseen taipuvainen kuljettaja ajoi kerran Tikkurilassa vaihteen auki, kun hän lähti vetämään paikallisjunan runkoa tavara-asemalta lähtöraiteelle ilman lupaa. Vaihteen todettiin kuitenkin tarkastuksessa toimivan, joten tästä ei tehty tapahtumailmoitusta. Tällä kertaa juna jäi kuitenkin vaihteen tarkastuksen vuoksi lähdössä joitakin minuutteja myöhään mutta varmaankin ko. kuljettaja sai sen Helsinkiin mennessä kiinni ajettua. Jos ko. kuljettaja ajoi esim. Helsingistä klo. 16:10 lähtenyttä Keravan paikallisjunaa H109 niin tyypillisesti hän oli Tikkurilaan mennessä ottanut klo. 16:05 Helsingistä lähteneen Riihimäen junan H217 kiinni ja tuli yhden suojastusvälin takana perässä. Tikkurilassa H109 jäi sitten tämmöisinä päivinä noin 5 min ajaksi odottamaan lähtöajan täyttymistä, ennen kuin matka Keravalle jatkui.
kuva 24.06. 22:59 Jorma Toivonen  
  Tuohon pitkääkköön Kimmon kommettiin voisi lisätä: Vr12/Dr14 sarjoissa muistaakseni oli varsin äänekäs ja heikkotehoinen kattotuuletin alkujaan.
Veturin laskumäkikertaaja "piippasi" aina opasteen vaihtuessa. Riihimäellä opasteet olivat: "seis", "työnnä hiljaa" (normaali), "työnnä", "työnnä kovaa", "vedä".
kuva 24.06. 22:23 Jorma Toivonen  
  Kuvassa Dr19 2832.
kuva 24.06. 20:37 Leevi Heino  
  Entäs Tka10? Niitäkin taitaa olla vain yksi kappale.
kuva 24.06. 20:26 Jukka Voudinmäki  
  Sehän se täytyy olla, sillä tehtaan raiteet ovat kauempana pääradasta. Ellei sitten satamaraide ole sepelikasan ja romujen alla.
kuva 24.06. 18:55 Erkki Nuutio  
  Kiitokset arvokkaasta tietopaketistasi. Ei näitä käytäntöjä ole liiemmälti kirjattu talteen.
Seepra ei enää ollut Valmet-Lokomo veturisuunnittelun tuotos, vaan puhdas Lokomo. Suunnitteluyhteistyö päättyi kaiketi Deevereihin.

Valmistuin insinööriksi keväällä 1971. Vakityöllistyminen ei onnistunut, koska AB Volvon henkilöstökelmi oli tahallaan sotkenut paluuni suomalaiselle liian hyvään tehtävään, ja koska armeija odotti lokakuussa.
Puuron ja leivän vuoksi menin väliajaksi STV:n teollisuusvartijaksi Lokomolle. Kuljin alituiseen lähes kaikista Lokomon kulkuovista.
Ne olivat työajan jälkeen lukittuja. Abloy-avaimet olivat kuluneet lähes tyngiksi. Niilläkin lukko avautui kun kiersi avainta sen takasivuun nojaten.
JA veturihallissa oli valmistumassa juuri näitä Seeproja. Mukava muisto!

Viipurilainen eloisa Työ-sanomalehti kertoi 1910-luvulla toistuvasti rautatietapahtumista. Se kertoi myös "Maaskolan murskaamosta", eli SVR:n ensimmäisestä laskumäestä osin jo valmistuneelle Maaskolan ratapihalle. Paljon järjestyi vaunuja perusteelliseen täyskorjaukseen hillopurkkien ja muun murskautuneen rahtinsa kanssa SVR:n ratainsinöörien alkuunsaattaessa laskumäen toimintaa.
kuva 24.06. 18:48 Oliver Laaksonen  
  Joo, tuli vähän kiireellä ku kuvasin videota ku meni ohi niin piti saada telineestä irti kamera, mutta ihan hyvä tästä tulikin!
kuva 24.06. 17:39 Raimo Hämäläinen  
  Etualalla Punkaharjun satamaraide?
kuva 24.06. 17:14 Rainer Silfverberg  
  Sehän on selvää.
kuva 24.06. 17:10 Juha-Pekka Marttila  
  Tka:t on ihan oma lukunsa. Tämä 91901 on jokin 'muu'- luokkaan kuuluva härveli.. Kutem Ttk ym ym. Niitäkin on sentään valmistettu kutakin, useita yksilöitä.. Outoa..
kuva 24.06. 16:30 Rasmus Viirre  
  Vihreää vihreän keskellä. Hieno sommitelma mutkassa, kiskojen tasolla
kuva 24.06. 16:17 Ilmari Tommola  
  Onhan jokaisella kalustoyksiköllä sentään jokin littera oltava. Esim. Dm10 oli Dm10, vaikka niitä rakennettiin vain yksi.
kuva 24.06. 15:51 Asmo Rasinen  
  Jos noita oli tarkoitus tilata lisää, muttei koskaan tullutkaan..?
kuva 24.06. 15:38 Juha-Pekka Marttila  
  Ihmettelen tuota Destian työkoneen ristimänimeä. 'Tka9'. Miten sellainen yksittäinen kone voi edustaa jotain ysisarjaa.. Ei sellaista ole olemassa.. Yksi ainoa tuo 91901. Kuka tämän on sen saanut paperille? Sarjassa täytyy olla 'sarjatunnus'. Tämä on yksittäinen, vieläpä onneton kone.. Ei voi käyttää nimitystä 'Tka9'.
kuva 24.06. 15:25 Jari Välimaa  
  On Suomen puolella mutta ei Ruotsissa
kuva 24.06. 15:14 Rainer Silfverberg  
  Eikö se Rail Nordica ole kuitenkin rinnakkainen raide?
kuva 24.06. 15:00 Jari Välimaa  
  Vau olet saanut uuden tyyppihyväksynnän vorgiin, viime viikolla ei vielä ollut kuin raitiossa
kuva 24.06. 14:52 Jari Välimaa  
  Rail Nordica kulkee Haaparannasta Tornion kautta Kemiin eurooppalaisella raiteella. Eduskunta on päättänyt tästä.
kuva 24.06. 14:36 Asmo Rasinen  
  Pyhä essee
kuva 24.06. 14:32 Kimmo T. Lumirae  
  Dr14 Seepra oli alkuperäiseen käyttötarkoitukseensa nähden likimain täydellinen. Seepran ainoa vika oli, että niitä oli niin vähän, 24 kappaletta.

Muistinvaraisesti: Tampereella oli kirjoilla noin 1973, ehkä Lokomolta suoraan valmistuttuaan neljä Seepraa, 1869-1872, sitten 1980-luvulla kolme, 1868-1870 ja lopulta kaksi, 1868 ja 1869 ja ratapihapäivystystä tekevät veturinkuljettajat ja myös -lämmittäjät ennen vuotta 1983 (1984) ja ratapihan yksinajon aloittamista, olivat karheana, kun Tampere "joutui antamaan" Seeproja muille varikoille; Seepra oli hyvin pidetty työkalu, joskin kesällä hytin lämmöiltään jopa 40-50 astetta ja kun ajoviima ei laskumäkityön 5 km/h nopeudessa paljoa auttanut, oli Seepran päällä helteellä yksiselitteisesti sietämättömän kuuma. Seepra oli varmaan ensimmäinen, joihin asennettiin jäähdytysilmastointilaitteita jo ennen katolle sijoitettavia Lumikko-laitteistoja; hytin kaapistoon ja konehuoneeseen oli integroitu jääkylmää puhaltava laitteisto. Vaihtoehtona Seeprallehan oli tuolloin Dv15-16 -kalusto, joka oli jo 1990-luvulla niin huonossa kunnossa, että eräskin ratapihatyötä tekevä veturinkuljettaja piti sateensuojaa mukana, kun Dv16 Nallen katto vuosi vettä sadekelillä.

Seeprojen kaksi strategista sijoituspaikkaa Tampereella olivat päivystäjä 5 ja päivystäjä 6, "mäkipäivystäjä" P5 työnsi Perkiön ratapihalta siihen saapunutta tavarajunan vaunustoa, josta jarrut oli "lypsetty" toimintakyvyttömiksi ja tarpeellisilta kohdin vaunujen välien kytkentä löysätty valmiiksi, laskumäen yli 3...6 km/h eli noin kävelyvauhtia, ja laskumäessä junamies "poikkari" katkoi niitä valmiiksi löysättyjä välejä siinä kävelyvauhdissa, ja aina mäen huipun ylitettyään tällainen irrotettu vaunu tai vaunuryhmä lähti painovoimalla vierimään Viinikan ratapihalle, jossa noin-vuoteen 1983 saakka vaunut otettiin vastaan joko kiskolla liukuvalla jarrukengällä tai vaunun kyytiin hyppäävällä junamiehellä, joka käsijarrulla jarrutti vaunun tai vaunuryhmän vauhdin sopivaksi, alle kävelyvauhdin ja päästi se vierimään muita raiteella olevia vaunuja vasten. Tamperelainen lempeä lempinimi "Viinikan murskaamo" syntyi varmaan noihin aikoihin, kun vaunun tai vaunuryhmän massan ja nopeuden arviointi perustui täysin junamiesten ammattitaitoon ja kokemukseen ja aina välillä ratapihalta kuului melkoinen rysähdys "pudotettujen" vaunujen tavoittaessa raiteella jo seisovat vaunut; kalustossa on kyllä puskimet ihan tätä varten, mutta ääni saattoi pelästyttää tottumattoman.

Ja vaunun tai vaunuryhmän mentyä vaihdemiehet käänsivät vaihteet valmiiksi seuraavaa "pudotusta" varten, aiemman suunnitelman muistilistan mukaisesti. Noin vuonna 1983 vaihteet sähköistettiin ja alistettiin laskumäkitietokoneelle ja otettiin käyttöön raiteilla olevat jarrut, jotka ovat kaukaista sukua ovipumpulle; ensimmäiset näistä keltaisista "porsaista" jarruttivat vaunut esim. 6 km/h:iin, seuraavat 4 km/h:iin ja viimeiset 2 km/h:iin, esimerkinomaisesti, ja näin laskumäestä tulevat vaunut tömähtelivät pehmeästi raiteella entuudestaan oleviin vaunuihin, joissa oli sen verran käsijarrua laahamassa, etteivät vaunut lähteneen mitenkään karkuun lisävaunujen tömähdellessä "roikan" laskumäen päähän.

Tämä työ hoidettiin noin vuoteen 1983 saakka vaihtotyöopastimen opasteilla; laskumäkityötä johti laskumäen kohdalla olevasta kopista ratapihakonduktööri, joka, laskumäkityötä aloitettaessa näytti vaihtotyöopastimella opastetta "työnnä" (jollain muulla ratapihalla saatettiin käyttää opastetta "työnnä kovaa", kaikki neljä valoa) eli kolme valoa, ja vaunuston pään lähestyessä laskumäkeä vaihtoi opasteeksi "työnnä hiljaa", kaksi valoa viistosti ja kun välillä piti liike pysäyttää, jotta "pudotus" ehtii vieriä alta pois tai "poikkari" ehtii tehdä hommaansa, näytettiin opastetta "seis", kaksi valoa vaakasuorassa. Joskus saatettiin tehdä pieni korjaus näyttämällä ensin "seis" ja sitten näyttämällä "vedä" eli kaksi valoa pystysuoraan. Tällä opastimella, joita oli useampia, saatiin jatkuva yhteys koko Perkiön ratapihan alueella P5:n veturinkuljettajaan, joka näki joka kohdasta ainakin yhden näistä vaihtotyöopastimista, koneapulaisen varmistaessa koko ajan opastimen näkemistä. Noin vuonna 1983 näihin Seeproihin asennettiin radiotoiminen vaihtotyöopastimen kertaaja ajopöydän päälle, ja tämä oli yksi vaatimuksista, jolla laskumäkityötä voitiin alkaa tehdä ilman koneapulaista.

P5:ssä Seepran voimaa tarvittiin, kun 1500-2000 tonnia vaunustoa piti työntää liikkelle ehkä nopeuteen 10-12 km/h niin, että tällä vauhdilla lähestyttiin vajaan puolen kilometrin päässä olevaa laskumäkeä, ja jarruvoimaa tarvittiin siinä, kun tämä massa piti jarruttaa ehkä 4 km/h:in varsinaisen laskumäkityön alkaessa, ja vaunustossa ei siis ollut minkäänlaisia jarruja. Joskus tietysti sattui, että P5:n kuljettaja arvioi nopeuden väärin ja vaunusto ei hidastunut, saati sitten pysähtynyt laskumäen huipulle, vaan meni kokonaisuudessaan yli koko laskumäestä, perässä jarrulossit savuten tuleva Seepra ja sen ohjaimissa harmistunut ja nolostunut veturinkuljettaja; nämä tapaukset olivat kyllä hyvin harvinaisia. Tässä Seepran 86 tonnin massa ja riittävä jarruvoima olivat se ratkaiseva tekijä veturinkuljettajan ammattitaidon ohella.

Toinen Seepra oli koko ajan valmiudessa ja seisoi "mäen sivun päivystäjänä" tunnuksella P6, ja lähti heti, kun vaunu tai vaunuryhmä meni vahingossa väärälle raiteelle; laskumäkityö keskeytettiin, P5 pysähtyi työntämänsä vaunuston kanssa, ja P6 lähti hakemaan sitä väärälle raiteelle mennyttä "pudotusta", veti sen laskumäen vieressä olevalle kaltevalle raiteelle, ja tönäisi sen siitä kohti, tällä kertaa oikeaa, raidetta. Tässä työssä tarvittiin Seeproihin heti uutena asennettua Vapiti-vaihtotyökytkintä, joka vasta paljon myöhemmin yleistyi muussa kalustossa. Samoin kun P5 sai yhden tavarajunan vaunuston työnnettyä laskumäen yli, ja lähti Perkiön ratapihan toiseen päähän hakemaan seuraavaa vaunustoa työnnettäväksi, lähti "mäen sivusta" eli siitä laskumäen viereiseltä kaltevalta raiteelta P6 työntämään laskumäestä pudotettuja vaunustoja tiiviimmiksi eli puskimet yhteen, jotta kytkijä sai kytkettyä näitä pudotettuja vaunustoja lähteviksi tavarajuniksi. Tätä työtä ohjasi P6:n ratapihakonduktööri, joka oli jalkautuneena ratapihalle tarkkailemaan näitä laskumäkityössä jääneitä vaunuryhmien välisiä rakoja. Myöhemmin tämän työn apuna on käytetty ratapihalle korkeisiin mastoihin sijoitettuja videokameroita.
kuva 24.06. 14:29 Markus Selin  
  Ensi linja on ollut myös 2018 eteenpäin Vappupäivän lisälinjan päätepysäkkinä, kun muu poikkeusliikenne on sallinut.
kuva 24.06. 14:24 Jimi Lappalainen  
  Uskomaton näky :)
kuva 24.06. 14:23 Jimi Lappalainen  
  Oho, hitto vieköön. Taas yksi asema vähemmän.
kuva 24.06. 13:32 Juhana Nordlund  
  Nykyisissä aikatauluissa Nokian päässä liikkuu R-tunnuksisina junina vain ne, joilla Riihimäki on lähtö- tai määränpääasema. Näin ollen lähijunista selkeä enemmistö on M-junia Nokian reitillä.
kuva 24.06. 13:10 Jouni Hytönen  
  Aamulla 9623/9606 käy Riihimäeltä Nokialla Sm2 klo 6:55-7:05 ja palaa suoraan takaisin. Klo 17:55 Nokialle saapuva 1753 lähtee klo 18:05 junana 9718 Riihimäelle ja puolestaan Riihimäeltä tulee toinen Sm2 junana 9717 klo 18:55 ja se jää loppuillaksi ja seuraavaksi päiväksi pyörimään Toijalan ja Nokian välille, kunnes jälleen poistuu junassa 9718.
kuva 24.06. 13:05 Jouni Hytönen  
  Näemmä illalla ajetaan enemmän Sm2-kalustolla eli Nokialla käy Sm4 klo 5:45-5:53 (1705/1706), 2Sm4 klo 7:55-8:05 (1713/1714), klo 9:55-10:05 (1721/1722), klo 11:55-12:05 (1729/1730), 13:55-14:05 (1737/1738), 15:55-16:05 (1745/1746), 19:55-20:05 (1761/1762) ja vielä illan viimeinen 21:55-22:05 (1769/1770). Kierrosaika Helsinki-Nokia-Helsinki on kuusi tuntia.
kuva 24.06. 12:46 Juhana Nordlund  
  Lisäksi on Riihimäki - Nokia -junia, jotka ajetaan Sm2:silla, ja joiden idea on vaihtaa Toijala - Nokia -junien kalusto. Riihimäki - Nokia -junia on vain jokunen päivässä, ja ne on tietenkin sijoitettu Sm4-kalustolla ajettavien R-junien väliin jääviin sloteihin.
kuva 24.06. 12:15 Jouni Hytönen  
  Tampereelle asti jatkavia R-junia taisi olla kahden tunnin välein ja ne ajetaan Sm4-kalustolla. Olisiko muistisääntö, että joka toinen junapari Nokialle on Sm4-kalustolla ja joka toinen on sitten Sm2, joka ajaa Toijalan ja Nokian välillä.
kuva 24.06. 11:56 Veeti Pietilä  
  Yleensä Tampereen R-junat muuttuu M-juniksi.
kuva 24.06. 11:52 Tero Korkeakoski  
  Entä jos poistetaan Suomen puolelta käyttämättömät Ruotsin raiteet? Tai purkaa koko käyttämätön silta?

Mää en ymmärrä tätä ihan järjetöntä logiikkaasi? Venäjä on rikollinen ja vihollinen, mutta noi sun juttusi on suoraan sanottuna vähä-älyisen ihmisen juttuja.
kuva 24.06. 11:31 Jari Välimaa  
  Pitäisikö poistaa Ruotsin puolelta Venäjän raiteet jolloin sähköraja 15 kV-25 kV tulisi keskelle siltaa ja mitään nelikisko juttuja ei tarvittaisi kun Rail Nordica menee Haaparannasta - Tornioon - Kemiin saakka. ?
kuva 24.06. 11:25 Markku Naskali  
  Kuinka usein noita M-junassa on? Yleensähän reittiä kai sahailee yksi Sm2.
kuva 24.06. 10:48 Esa J. Rintamäki  
  Toisin ajateltuna: hyvinvointiyhteiskuntaa romutetaan urakalla ja meidänkin nilkit "ohjeistetaan" kaatamaan saavikaupalla rahaa amerikkalaisten asetehtaiden osakkeenomistajien osinkojen paisuttamiseksi.

Just joo, "se joka ei töitä tee, ei sen pidä syödäkään"!!!

Eikä ryssä ymmärrä luonnonvarojensa "oikeasta käytöstä" yhtikäs mitään, niin sittenhän pitää ryöstöä pohjustaa lätisemällä "puolustuksesta" oikein huippukokouksessa. Ja siellä parvi pystyyn kuolleita sieluja on myymässä eläviä sieluja.
kuva 24.06. 10:15 Antti Rautiainen  
  Äkkiä tosiaan luulisi että kuva on -50-60 luvulta kun näkyy vanhat puhelin tolpatkin,eikä yhtään mastoja missään,toki kaikenhan saa nykysin muutettua jälkikäteen.
kuva 24.06. 09:53 Jouni Hytönen  
  Helmikuussa junan tuloa edelsi sen edellään puskema höyrypilvi, joka oli näkyvissä pitkään ennen junan tuloa.
kuva 24.06. 09:52 Jouni Hytönen  
  Fagernut-niminen junakohtauspaikka on tunnelissa samoin kuin Bergenin radan korkein kohta (1237 m).
kuva 24.06. 09:32 Jouni Hytönen  
  Ei se promilleina ole todellisuudessa kuitenkaan kuin 12,0, mutta pitkä, uuvuttava ja kaarteinen. Rata nousee noin 60 metriä Jyväsjärven tasosta.
kuva 24.06. 09:25 Veeti Saukkonen  
  Ei suinkaan näitä on vielä kolme jäljellä!
kuva 24.06. 07:43 Jimi Lappalainen  
  Kyllä. https://matikkakeisari.fi/
kuva 24.06. 06:07 Jari Välimaa  
  Naton tänään alkavassa huippukokouksessa on esillä 3,5+1,5 % BRK puolustusmenot jäsenvaltiolle sisältää siis infra kustannuksia puolustusmenojen 3,5 päälle.
kuva 24.06. 01:56 John Lindroth  
  Hieno kuva alkuperäisessä värityksessä!
kuva 24.06. 00:13 Timo Humalisto  
  Kuvasta karkeasti mitaten ja laskien nousuksi tulee n. 2,3 % ...
Kuvasarja:
Bergensbanenilla toukokuun alussa
 
 23.06. 23:06 Otto Tuomainen  
  Mielenkiintoinen kuvasarja.
kuva 23.06. 22:51 Tero Korkeakoski  
  Näinhän se on, Norjan raskas teollisuus on pitkälti rannikolla ja sinne ei aina edes mene rataa vaan liikenne hoidetaan laivoilla.

Sitten taas rekkaliikenne on helppo hoitaa junissa jotka ovat merkittävästi nopeampia kuin vuoristoisen maan mutkaiset tiet.
kuva 23.06. 21:07 Markku Naskali  
  Äkkiseltään kyllä näyttää siltä että on lumisade päässyt yllättämään.
kuva 23.06. 18:31 Esa J. Rintamäki  
  Aivan upea kuva! Sen laatukin on parempi kuin 1950 - 1960 - lukujen vanhoilla Molnija-kameroilla ja hutaisten kehitetyillä Agfa-Gevaert-negoilla. Positiivitkin postimerkin kokoisia!
kuva 23.06. 18:22 Esa J. Rintamäki  
  Herra Erkki, se työohjelmiensa salaaminen tietenkin koskee muitakin hys-hys-organisaatioita, ei ainoastaan ryssän Tshekaa. Myös talebaneillakin on tällaista?

Herra Jari V.: se Naton 1,5 % - vaatimus ("sopimus" - höh herpes sentään!) liittyy ainoastaan nykyiseen sotakohkaamiseen. Jos kalliilla rahalla rakennetaan esim. rautatie, niin sehän moisen kohkaamisen päätyttyä jää tyystin ilman käyttöä ruosteen raiskattavaksi ja koin syötäväksi.

Kysymys: - mitä ihmeen mieltä koko touhussa oikein on? Kyse kuitenkin on kahden kakaramaisen kusipään arvovaltaleikistä: - minäpä se pissin pitemmälle kuin sinä - lällällälläää!

Natohan ei ole missään tapauksessa millään lailla luotettavampi kuin Pekka Siitoin-vainaan kahden pölkkypään natsiarmeija. Pelkkää BLUFFIA, johon meidät on hassutettu mukaan!

"Arvopohjainen realismi", parempiakin vitsejä on maailmalla kerrottu.
kuva 23.06. 18:08 Riku Outinen  
  Ainakin viime vuonna on mennyt vielä suolahappojuna Sarpsborg - Kristiansand, löytyy hakusanalla "syretoget" Grenland Rail ajaa sotilaskuljetuksia, tonneissa lienee aika mitätön juttu mutta silti.

Norja ja Suomi on aika erilaisia maita. Norjassa ei taida olla teollisuutta juurikaan sisämaassa. Norjassa taitaa aika iso osa esim kaupan tavarasta ja kappaletavarasta kulkea junalla kun Suomessa ei ainakaan vielä yhdistettyjä kuljetuksia ole saatu uudelleenkäynnistettyä. Varmasti jos olisi yhteinen tahtotila kuvan kaltaisia junia voisi kulkea esim Vuosaari-Oulu/Vuosaari-Kuopio jne.
kuva 23.06. 17:59 John Lindroth  
  Kyseessä oli Ruotsin Rautatiemuseon 100v.tapahtuma Gävlessä!
kuva 23.06. 17:36 John Lindroth  
  Krokotiililla oli sekä tulo että menomatkalla teknisiä ongelmia lämmenneen laakerin kanssa ja paluumatkalla se vietiin Meiningenin pajalle korjausta varten(SBB Historic)
   >>