Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 24.02. 23:02 Esa J. Rintamäki  
  Ei ole, herra Veikko. CEhitin katossa oli pitkittäiset jäykistesikkaukset. Kuvan vaunussa on vanhemman teräsvaunutyypin mukainen sileä katto.

Vanhemman tyypin teräsvaunuissa oli peruspalkit valssattuja. Uudemmassa taasen palkit olivat levystä prässättyjä (U- , L- ja Z- kangiksi).

Uudempi teräskori oli himpun verran kevyempi, lisäksi sen ulkoleveys oli 3 066 mm, vanhalla sen sijaan 3 074 mm. Lisäksi uudemmassa oli laitesijoittelua parannettu.

Väitän kuvan vaunun olevan pikemminkin CEit.
kuva 24.02. 22:54 Rainer Silfverberg  
  Kaikki CEhit:t olivat poimukatollisia. Tuo vaunu on sileäkattoinen eli CEit ilman hyttejä.
kuva 24.02. 22:40 John Lindroth  
  Mielenkiintoinen kuva ja tuo vanha kioski sopii myös HO kotiradalle!
kuva 24.02. 22:28 Anja Hoffren  
  Oliko se juurikin tämä Tk2 419, joka kuljetettiin Haapamäen höyryveturipuistosta Jakokoskelle viime vuonna? Hienosti kuvaan saatu rajattua kolme tärkeintä asiaa: tavarajuna, höyryveturi ja maisema. Ellei sitten höyryveturin halua laskea osaksi maisemaa :)
kuva 24.02. 22:22 Anja Hoffren  
  Ei ole yleisin näky rataverkolla kaksi FERin junaa vierekkäin :)
Kuvasarja:
Fenniarail aloitti Ilomantsin liikenteen
 
24.02. 22:22 Leevi Heino  
  Nyt pystygeometria ei ole enää nähtävillä avoimena datana.
kuva 24.02. 22:12 Jimi Lappalainen  
  Myrskyn jälkeen on poutasää. Rönkkä, ei Rönkkö.
kuva 24.02. 21:47 Veikko Hattunen  
  Eikö tuo sininen vaunu taustalla ole CEhit
kuva 24.02. 21:14 Leevi Heino  
  T 4133 taitaa mennä perinteisesti deevereillä, kun Ruokosuon päivystyskoneita vaihdetaan.
kuva 24.02. 21:06 Erkki Nuutio  
  Tämä on siis alkuperäinen Vuoksenniska vuodelta 1895. Uudellennimettiin 9.1949 Vuoksen satamaksi, jolloin entinen Rönkkö uudelleennimettiin Vuoksenniskaksi.
Nätti kuva, nätti asemarakennus ja nätti kioski. Kioski on ennen Rautatiekirjakauppaa (1910-) syntynyt, hieman jugendtyylinen.
Sirkka Valannon mukaan (Rautateiden arkkitehtuuri - Asemarakennuksia 1857-1941) Imatran asemarakennusten piirustukset olisi muokattu Knut Nylanderin (kuoli jo 1885) Oulun rataa varten laatimien vakiopiirustusten pohjalta.
Kunnon sade on edeltänyt auringonpaistetta.
kuva 24.02. 20:50 Lenni Voutilainen  
  Taitaa vielä joillain tavarajunilla Siilinjärveltä Pieksämäelle. Itse viimeksi olen nähnyt Deeverin 28.1.2026 junassa T 4138.
kuva 24.02. 20:20 Vertti Kontinen  
  Muutama esimerkki FERin Hankasalmen liikenteestä: https://vaunut.org/kuva/166700, https://vaunut.org/kuva/162089 https://vaunut.org/kuva/161209
kuva 24.02. 20:14 Jimi Lappalainen  
  Tuo on kyllä ollut melkoinen näky Summanjoen ( https://vaunut.org/kuva/21292 ) sillalla :)
kuva 24.02. 20:08 Eljas Pölhö  
  Lisätietoja kuljetuksesta https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=16739.0
kuva 24.02. 20:05 Harri Pesonen  
  Nykyään Tämä ja Ent amiskan tasoristeyksen varoituslaitokset on uusittu - 25 Kesällä. Tebboili on nykyään pimeänä saas nähhä tuleeko siihen ollenkaan uutta toimiaa.....
kuva 24.02. 19:47 Jimi Lappalainen  
  Ei erotu muistakaan kuvista.
kuva 24.02. 19:09 Jarno Piltti  
  Elämää nähneet kontit, vasen on tyypiltään 4EG1 mutta oikea ei erotu?
kuva 24.02. 19:02 Jarno Piltti  
  Onpa jotenkin poikkeuksellisen kaunis postikorttikuva. Ajoestetolpat mielenkiintoisia ja pikkurakennus. Kaivo? Kioski? Jotain muuta?
kuva 24.02. 17:38 Kari Haapakangas  
  Porstua, josta myös portaat yläkertaan
kuva 24.02. 17:21 Markku Naskali  
  Hyvin monissa asemarakennuksissa on tuollaisia muuta rakennusta kapeampia osia. Ovatko alkuperäisiä vai laajennusosia?
kuva 24.02. 16:55 Tapio Keränen  
  Kuvanottoaikaan kello oli 8.21.
kuva 24.02. 16:41 Lenni Voutilainen  
  Nätti kuva, Tapio!
kuva 24.02. 16:01 Veikko Hattunen  
  Tässä on hieman omaa tapaa poistaa vähän tärinää, mutta jos on pahasti täräissyt niin ei mikään taida pahemmin korjata. Nimittäin Google Kuvissa (en tiedä onko premium vai ei) on ainakin puhelimella asetus joka voi poistaa tärinää. Sen nimi on Unblur ja jos mietit että ehkä vielä lisää mutta se on 100:sella tallenna ja tee uudestaan niin paljoin kuin haluat. Se on kyllä aika kätevä.
kuva 24.02. 15:43 Anja Hoffren  
  Hauska kuva!
kuva 24.02. 15:42 Anja Hoffren  
  Tämä taidettiin siirtää Toijalan veturimuseoon marraskuussa 2025. Ennen sitä se palveli pitkään Pasilan alaratapihalla noin v. 2010 asti, josta se sitten siirrettiin Oulu Nokelaan vaunuvarikolle lajitoverinsa 607 avuksi. Muistan nähneeni tämän Oulussa muutama vuosi sitten vilaukselta.
kuva 24.02. 15:36 Anja Hoffren  
  Okei, hyvä tietää! Ei ole jäänyt jostain syystä muistijälkeä siitä HKS liikenteestä :D
kuva 24.02. 15:15 Rainer Silfverberg  
  Ei mitään sellaista tilavarausta ole. Ne jotka rakensivat länsimetron pitivät huolen että ne "tilavaraukset" ovat täynnä teknisiä laitteita joita ei noin vaan saada siirrettyä muualle. Lisäksi paloturvallisuusnormit estävät asemien ja niiden maksimihenkilömäärän lisäämisen sekä junien pidentämisen. Toki normeja voi muuttaa. Pieni mahdollsuus on että joskus tulevaisuudessa ajettaisiin 5-vaunuisia junia joista etupään ja takapään vaunusta yksi ovipari pysyy kiinni kun juna seisoo asemalla joka on tarkoitettu 4-vaunuisille junille.
kuva 24.02. 14:30 Jimi Lappalainen  
  Tuli vaan noista Schwedler-silloista mieleen.
kuva 24.02. 14:25 Jimi Lappalainen  
  Ainakin olen ollut siinä käsityksessä että se on joka asemalla, se pitäisi sitten tarkistaa. Hyvä, että sanoit.
kuva 24.02. 14:13 Jukka-Pekka Manninen  
  Onnistuiko se tilavaraus sitten tosiaan kaikille asemille? Itse jäin käsitykseen, että joillakin asemilla (Otaniemi?) tunnelin kaarteiden vuoksi ei saatu riittävän pitkää tilaa kuusivaunuisille junille varattua. Mutta enpä jaksanut tuon saagan loppuvaiheita seurata kovin tarkkaankaan...
kuva 24.02. 14:03 Jimi Lappalainen  
  Onko tämä nyt sitten P 906? Paljonko kello on?
kuva 24.02. 13:56 Jarno Piltti  
  Nimityshässäkkä on hyvä sana, en tiedä miten selkeää esim pysäkin ja aseman ero on aikoinaan ollut matkustavaiselle tai vaikkapa pakettia noutavalle yleisölle. Pysäkki = muun virkamiehen kuin asemapäällikön hoitama itsenäinen liikennepaikka. Ainakin rautatiehakemiston mukaan pysäkillä ja asemalla saattoi molemmissa hoitaa kaikki rautatieasiansa, eli sikäli eroa ei palveluiden käyttäjän kannalta ollut. Postitoimipaikkojen luokittelu oli jos mahdollista vieläkin vaikeaselkoisempaa!
kuva 24.02. 12:48 Harri Pesonen  
  Hei Esa ! kiitokset selvennyksestä..... =D Muistan Yly miehitettiin tarvittaessa aikoinaan, joskus ukkeli oli asemalla ja Aikoinaan kyllä sai lähetettyä paketteja junan matkaa asemalta mutta ei enään -80 luvulla lättikset pysähtyi tarvittaessa laiturille, Puolustusvoimat oli kuormausraiteen suurin käyttäjä tykistö.
kuva 24.02. 12:23 Tero Yli-Somero  
  Tuosta oranssista kilvestä selviää vaaraluokka(t) ylempi rivi ja alemmalla rivillä on aineen UN numero. Sillä voi helposti kuukalata mitä sisältö on (esim. UN1965)
kuva 24.02. 08:55 Esa J. Rintamäki  
  Herra Harri: vinkkeli = laituri, täplä = vaihde.

Laiturivaihde oli eräs liikennepaikkatyyppi, jonka liikenne ei ollut niin runsasta, että sille olisi aseman statusta myönnetty. Sillä ei ollut asemapäällikköä johtajanaan. Mitä junasuorituspaikkoihin tuli, niin nämä olivat ikään kuin alemman luokan sellaisia.

(Esim. puhelinvartiopaikkana, jossa junan piti määrättynä kellonaikana sivuutettuaan puhelinvartiopaikan, sieltä piti ilmoittaa sivuutusaika junanlähetyspaikalle.)

Niiden lipunmyyntikin oli rajoitettua - lähinnä lähemmille naapuriasemille. Siten, jos halusit matkustaa esim. Ylämyllystä Hong-Kongiin, niin nimenomaan vasta Joensuussa sinulle voitiin liput kirjoittaa välille Ylämylly - Hong-Kong.

Laiturivaihteet olivat kirjanpidollisesti isompien asemien "alamaisia". Siten Joensuu oli tilinpidollisessa ja hallinnollisessa mielessä Ylämyllyn päällystöasema.

Tämä nimityshässäkkä muuttui keväällä 1969: miehitetyt paikat = asema, miehittämättömät = seisake.

Oli ollut: asema, pysäkki, laituri, vaihde, seisake. Esim. seisakevaihteelle voitiin kyllä lähettää tavaraa, mutta vain täysin vaunukuormin. Eikä siis jotakin yksittäistä pakettia. Siellä kun ei ollut miehitystä, sivuraide tosin.

Kuvassa Onttola on pysäkiksi merkitty. Joensuun II-merkintä tarkoittaa palvelutasoluokitusta, kun kyseessä oli volyymiltään suht ison kaupungin rautatieasema.
kuva 24.02. 08:20 Veikko Hattunen  
  Hyvä tietää Jimi, kiitos tiedosta!
kuva 24.02. 08:17 Veikko Hattunen  
  Meneekö siellä Kuopiossa vielä montaa Deeveriä?
kuva 24.02. 07:48 Noah Nieminen  
  Oula on oikeilla jäljillä! DeeVeen voi tosiaankin tunnistaa nopeuskäyrästä :)
kuva 24.02. 07:12 Harri Pesonen  
  Mitä tuossa Kaaviossa on ylämylly päällä tuo harjakatto sympooli?? Onttola on vissiin pysäkki ? Vissiin tulee jns II vaihteelle ??
kuva 24.02. 07:10 Harri Pesonen  
  Tuosa näkyy vähän SP varastorakennusta hieman kuvassa.
kuva 24.02. 07:07 Harri Pesonen  
  Saa nähdä miten varastoalueen käy.........Loppuuko vai löytyykö uusia toimia Alueellahan on vanha SP Suomen petroolin varasto missä lukee haaleasti seinässä SP.
kuva 23.02. 23:37 Lenni Voutilainen  
  Nykyään nämäkin on korvattu Dr19 vetureilla.
kuva 23.02. 23:02 Antti Tapani Häkkinen  
  Tarpeeksi hyvällä tuurillahan Hankasalmella on voinut nähdä kaksikin Fenniarailin junaa kuormauksessa, jos raakapuujunan kanssa samaan aikaan on ollut kuormattavana Versowoodin sahatavarajuna.
kuva 23.02. 22:40 Oula Vattulainen  
  Dv-vetoiset junat Joensuussa (muualla, kuin Ilomantsin radalla) ovat vähentyneet paljon, niitä on enää vain satunnaisissa junissa. Deeverin pystyy kuitenkin tunnistamaan nopeuskäyrästä.
kuva 23.02. 22:38 Jimi Lappalainen  
  Asetinlaitetila tosiaankin, mutta tämä on uudempaa mallia.
kuva 23.02. 22:37 Jimi Lappalainen  
  Kuvatekstin kysymykseen vastauksena; propaani on yksi nestekaasu.
kuva 23.02. 22:33 Mikko Mäntymäki  
  Italian romu petti samalla tyylillä kuin Italian joukkue Suomi Italia pelissä...
kuva 23.02. 22:30 Otto Tuomainen  
  Sähköistyksen olisi tarkoitus valmistua tänne ensi vuoden aikana.
kuva 23.02. 22:23 Petri Nummijoki  
  Varmaankin kuvan juna on menossa kohti Helsinkiä mutta ehkä on vähän rohkea lausunto, että Pr1:t pidettiin "aina" nokka kohti Helsinkiä. Näitähän on käytetty jonnekin 50- ja 60-lukujen taitteeseen asti aika paljon esim. Pasilan ja Riihimäen välisissä tavarajunissa. En tiedä miten päin ajoivat mutta pitäisin yllättävänä, jos näissäkin on menty toiseen suuntaan säännönmukaisesti takaperin, kun kääntöpöydät olivat molemmilla asemilla ja veturin oli vuorojen välillä pakko käydä ainakin vesityksessä ellei hiilestyksessä ja kuonauksessakin. Helsingin alueen vaihtotöissä näitä on ainakin käytetty myös niin päin, että nokka on ollut pois päin Helsingin rautatieasemalta. Tästä on Katajiston kuvia todisteena.
kuva 23.02. 22:10 Arto Papunen  
  Katsoo Facebookista Yksinäinen junan pilli-ryhmän päivityksen.. Nuo FoxRailille ja Suorsalle menneet Dv12:t taisi kuitenkin olla edellisestä huutokaupasta. Nyt taannoin myytiin VR:n tiedotteen mukaan 12 veturia ja ArcticRailille olisi noista mennyt 8 kpl yhteensä.
kuva 23.02. 21:51 Hannu Peltola  
  Tämä tuli satunnaiskuvana, niin kommentoidaan samalla! Jos kuva on pääkaupunkiseudulta, juna olisi menossa Helsinkiin (Paikut olivat aina kuono kohti Helsinkiä). Voisiko tämäkin kuva olla Kökkelistä?