1569-55005 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

   >>

kuva 31.03. 12:07 Kari Haapakangas  
  Mitenkähän tämä nyt luokiteltaisiin, pyörät ovat kyllä kovasti samaa kokoa, mutta etummainen pari edessä ja takimmainen pari "tenderin" alla. 0-8-0 vai 2-4-2 ;)
Kuvasarja:
H-juna in memoriam
 
 31.03. 11:08 Juhana Nordlund  
  Nokian R-junista: Ilmeisesti nykyisin Nokialle ulottuvat R-junat tulevat "vain" Riihimäeltä, toisessa suunnassa ajavat vain Riihimäelle. Näissä R-junissa kalustotyyppinä on vieläpä Sm2.
Kuvasarja:
H-juna in memoriam
 
 31.03. 10:32 Rainer Silfverberg  
  Niin, sitä tarkoitin että 1970-80 luvulla Tampereelle jatkaneet "R" -junat eivät olleet virallisesti sellaisia vaan junan numero vaihtui Riihimäellä ja vyöhyketariffia ei noudatettu Riihimäen pohjoispuolella. Mutta reittikilpiä ei otettu pois joten siinä mielessä voi puhua "R"-junasta. Vaunujen kylkien reittikilpiin tuli jossain vaiheessa myös "Tampere" määräasemaksi. Riihimäellä saatettiin myös lyhentää junaa ajamalla vain yksi Sm-runko Tampereele.
kuva 31.03. 10:30 Tero Korkeakoski  
  Lähteekö nuo Rauman kautta maailmalle? Aika erikoista kun Kotkassakin on samantasoinen satama.
kuva 31.03. 09:56 Petri Nummijoki  
  Perusteliko hän asiaa jotenkin? Tv1 oli epäilemättä varmempi mäkien nousija pitkän junan kanssa mutta oliko sillä muitakin etuja Hv-vetureihin nähden?
kuva 31.03. 09:46 Ilkka Hovi  
  Sukulainen oli Sairaalajunan päällikkönä ja hän halusi junan veturiksi Tv1:n. Sai vain Hv1 tai Hv2:n. Oli opiskellut myös Englannissa ja vielä 1960-luvulla hänelle tuli Englantilaisia harrastelehtiä.
Kuvasarja:
H-juna in memoriam
 
 31.03. 09:16 Juhana Nordlund  
  Tässä ehkä hämää se, että Sm1- ja Sm2-kaluston kohdalla päätyjen reittikilpiin jäi H tai R, vaikka Riihimäen pohjois- (tai luoteis)puolisella osuudella kysymys ei ollut H- tai R-tunnuksisista junista. Kalustokierrot taisivat olla sellaiset, että Tampereen suuntaan jatkaneet Sm-junat olivat enimmäkseen R:inä Riihimäelle saapuneita junia ja Lahden suuntaan jatkaneet melko usein H:ina saapuneita. Ei siis ihme, että usein näki Kotkan satamassa asti H-kilvitettyjä junia, vaikka niin kauas H ei varmasti jatkanut.

Mutta entä sivukilvet? Väitän nähneeni jo aika monta vuosikymmentä sitten Sm1-runkojen kyljissä sellaisia sivukilpiä kun H Lahti yms. Ajatus oli varmaan se, että mennään H:na Riihimäelle ja sama runko jatkaa sitten henkilöjunana (ei lähi-) Lahteen.
Kuvasarja:
H-juna in memoriam
 
 31.03. 09:13 Simo Virtanen  
  R-junat ajavat nykyisin Nokialle asti. Tämä on ilmeisen tuore pääteasema R-junille. Palvelevat osaltaan Toijala-Nokia -heiluria.
kuva 31.03. 09:05 Esa J. Rintamäki  
  Muistaakseni, etwa parinkympin luokkaa. Takaosan laidat, paikkamaalit, ja pläiskis-puttinki (eli Plastic-Padding puulle) siis. Itse veturi myös mukaan luettuna.
kuva 31.03. 08:40 Joonatan Kopra  
  tuo ratahan yhdistyi hennalan lankarullatehtaan rataan eli niillä oli yhteinen päivystäjä
kuva 31.03. 08:40 Joonatan Kopra  
  tuo ratahan yhdistyi hennalan lankarullatehtaan rataan eli niillä oli yhteinen päivystäjä
kuva 31.03. 08:20 Joonatan Kopra  
  sivuraide purettu
Kuvasarja:
H-juna in memoriam
 
 31.03. 07:50 Timo Salminen  
  Minun käsitykseni mukaan H-junat eivät jatkaneet Riihimäeltä eteenpäin. Ainakaan minulla ei ole mitään muistikuvaa, että mikään niistä olisi jatkanut. Korjatkaa, jos olen väärässä. Tampereelle jatkaneilla R-junilla ei ollut Riihimäen pohjoispuolella linjatunnusta ennen kuin vasta nyt jokunen vuosi sitten ne muuttuivat R-juniksi perille asti.
kuva 31.03. 07:33 Leevi Halonen  
  Paljonko tämä maksoi?
kuva 31.03. 01:57 John Lindroth  
  Reijo,kiitos!
kuva 31.03. 01:28 Reijo Salminen  
  Sir John! Punnittua puhetta!
kuva 31.03. 01:15 Esa J. Rintamäki  
  Sir John, sanotaan että "sota on politiikan jatke". Miksi helvetissä sen kuvitellaan olevan luonnonlaki, eikä kukaan osaa edes väläyttää sellaista simppeliä juttua, että EI SEN TARVITSE PITÄÄ PAIKKAANSA!!!

Omasta mielestäni näyttää siltä, että asetehtaiden voittoprosentit ovat laskeneet, ja jonkinlaista "myynninedistämiskampanjointia" on ujutetttu meidän nilkeille. Tyhmyyttään ottaneet täydestä todesta!

Jenkki, GO HOME, siellä teillä on ihan tarpeeksi ongelmia hoidettavaksenne.
kuva 31.03. 00:54 John Lindroth  
  Tyylikäs talvinen kuva!
Kuvasarja:
H-juna in memoriam
 
 31.03. 00:05 Rainer Silfverberg  
  R-junia alkoi kulkea Tampereelle joskus 1970-luvun loppupuoliskolla. Niitä tosin oli vain pari junaa/päivä. Joskus kulkenut jopa Seinäjoelle viikonloppuisin.
H-junista ei ole tietoa, joskus saattanut kulkea niitäkin, tai sitten Lahteen?
kuva 30.03. 23:49 John Lindroth  
  Onko Juna mahdollisesti Porvooseen menossa?
kuva 30.03. 23:38 John Lindroth  
  Tuo Erkin lause "poliitikkomme kävelivät kuutamolla" herätti ajatuksia siitä koska olen itsekin tullut ajatelleeksi noita asioita psykologiselta kannalta ja nykytilan diplomatian lähes totaalisen puuttumisen ,olemmeko oppineet mitään?Olen havaitsvinani korkealta taholta pelkkää kypsymättömyydestä juontuvaa vastuutonta uhoa ja vastakkainasettelun lisääntymistä!Noissa historiallisissa neuvotteluissa sodan ja sitä edeltävän ajan kohdalla ei juurikaan tuoda esiin tietynlaisia eri neuvottelijoiden henkilökohtaisia luonteenominaisuuksia eikä niistä seuraavia psykologiaan ja neuvottelukykyihin vaikuttavia tekijöitä joilla lienee ollut vaikautus lopputulemaan?Eli tutkittavaa vielä riittää!
kuva 30.03. 23:25 Mikko Ketolainen  
  Onkohan tämän päiväinen T3345 hajonnut hieman Saarijärven eteläpuolelle Julian kartan mukaan? Ainakin tietojen mukaan on pysähdyksissä.
kuva 30.03. 22:49 Jonne Seppänen  
  Mukava katsoa kuvia avartuneelta Porvoon radalta. Vaunuilla kuljetettiin talkoohenkilöstöä kohteiden välillä ratatyöalueella.
kuva 30.03. 21:56 Lenni Voutilainen  
  Kuopiossa on jo melkein koko Kallavesi sula, hieno kuva!
Kuvasarja:
H-juna in memoriam
 
 30.03. 21:02 Simo Virtanen  
  Jatkoiko H tai kenties R -junat Tampereelle? Vai onko se myöhempien aikojen keksintöjä?
Kuvasarja:
H-juna in memoriam
 
 30.03. 20:44 Simo Lallukka  
  Vielä sitten tosiaankin SM2 käytössä liikenteessä Helsinkiin.
kuva 30.03. 16:32 Noah Nieminen  
  Mahtava kuva tämäkin!
kuva 30.03. 16:15 Jukka P. T. Ruuskanen  
  Viereinen valtatiekin piiloutuu.
kuva 30.03. 16:14 Jukka P. T. Ruuskanen  
  Mahtava otos ja kaiken vaivan arvoinen.
kuva 30.03. 15:32 Petri Sallinen  
  Nuoremman polven historiantutkimuksia aiheesta kyllä riittää, esimerkiksi professorit Markku Jokisipilä ja Henrik Meinander avaavat ajatuksiaan Suomenmaan haastattelussa muutaman vuoden takaa.

https://www.suomenmaa.fi/uutiset/ristiriitainen-sota-suomi-oli-jatkosodassa-hyokkaaja-ja-natsi-saksan-liittolainen-mutta-sita-ei-taalla-mielellaan-muistella/

Voiko "moitteettoman asenteetonta" historiantutkimusta edes olla? Historiantutkimuksen objektiivisuuttahan haastetaan aika ajoin hyvinkin ankarasti — vähän samasta on kyse journalismissa. Jo kouluaikoina historianopettaja totesi, että historiankirjoitus on aina voittajien historiaa ja kannusti lukemaan myös häviäjien kirjoittamaa historiaa.
kuva 30.03. 15:00 Markku Naskali  
  Oikea kunnollinen leikkikalu. Kestää käyttöä, vaan saa sen rikkikin suutuspäissään tai uteliaisuuttaan.
kuva 30.03. 14:48 Esa J. Rintamäki  
  "Äitee oli Lottasväärtti, iskä kirkkoväärti,

mutta poijasta ei tullut minkään väärtti..."
kuva 30.03. 14:46 Esa J. Rintamäki  
  Oikeanpuoleisella soittajalla aika äleän kokoinen pajupilli? Vekkulia!!!
kuva 30.03. 14:01 Noah Nieminen  
  Ahaa :D
kuva 30.03. 13:50 Heikki Jalonen  
  Lisätietoja: Helsingin Sanomat käsitteli Noschis-perheen ravintolointia laajassa artikkelissaan 29.3.2026 (printti).
kuva 30.03. 12:16 Oliver Karhu  
  Täällä ollut kyllä kaikilla jonkin asteen psykoosit tulilla.
kuva 30.03. 11:57 Esa J. Rintamäki  
  Talvisodan aikana oli käytössä ollut kolme sairaalajunaa.

Jatkosota hoitui sitten sairasjunilla. Erona näillä oli se, että sairaalajunissa suoritettiin ymmärtääkseni leikkauksiakin. Sairasjunat olivat hyvin sopivia ambulansseja. Rintama-joukkosidontapaikat pystyivät erinomaisen hyvin arvioimaan sen, että kestääkö potilas ensi avun saatuaan junakuljetusta sisämaan sairaaloihin. Sairasjunissa kuolleiden potilaiden lukumäärä olikin olosuhteisiin nähden hämmästyttävän pieni.

Junien henkilökunnan vankka osaaminen, kokenut lääkintähenkilökunta, uudemmasta päästä olevat hiiliveturit (siis K3 - Jumbot), ehdoton etuajo-oikeus, niin hyvin vörkki systeemit.
kuva 30.03. 11:32 Esa J. Rintamäki  
  Professori Mauno Jokipii vaan mähräsi oman maineensa asenteellisella Panttipataljoona - "tutkimuksellaan". Kyseessä oli kirja suomalaisista SS-vapaaehtoisista, joiden veteraanijärjestö sen oli tilannutkin. Siinä kovasti seliteltiin, etteivät Suomen valiourhot suinkaan osallistuneet sotarikoksiin.

Myöhempi tutkimus on osoittanut toista.

Tässä voi vaan todeta, että suuri osa näistä sotilaista (n. 1400 jeppeä) olivat arvoiltaan tasoa sotamiehen (SS-Schütze) ja ylivääpelin (SS-Hauptscharführer) välillä, niin heillä ei Waffen-SS:n kovan kurin takia ollut kovinkaan suuria mahdollisuuksia kieltäytyä osallistumasta ukrainalaisten pikkukaupunkien "puhdistamisiin".

Suomalaisvapaaehtoisupseerit olivat pääasiassa komppaniaupseereita eli vänrikistä kapteeniin (SS-Unter- , Ober- ja Hauptsturmfyyrereitä), joten kyllä isompaa "arjalaista" herraa löytyi näitä hyppyyttämään ihan simona.

Sivuhuomautuksena: Obersturmführer Lauri Törnillä ("Larry Thorne") taisi jäädä sotamoodi päälle, vissiin elämän piti hänestä olla "jänskää"?

Sotien jälkeen, kun nämä vapaaehtoiset joutuivat olemaan leipälävet kiinni sotatöistään, niin "Veljesapu" huolehti koulutusmahdollisuuksista. Siten näitä veljeksiä sijoittui aika hyviinkin asemiin yhteiskunnassamme. Melkoinen osa opiskeli oikeustieteellisessäkin. Tulipa eräästäkin jannusta kansanedustaja...

Sitten kun maineenputsaamista tarvittiin, niin kekkasivat M. Jokipiin tutkimaan touhujaan.

Tiedä sitten, kuinka suuri osa materiaalista sai tulitikusta, kun sillä "liittoutuneiden" valvontakomissiolla voitonriemuisen Andrei Zhdanovin (=Leningradin rääkkääjä) johtamana oli kovasti moitiskeltavaa meidän poikiemme edesottamuksista sota-aikana muutenkin. Presidentti Rytiin asti.

Oltiinhan me niin perkeleen sotasyyllisiä, aina 30.11.1939 lähtien.
kuva 30.03. 11:30 Daniel Nironen  
  Arvotavaraa kylläkin.
kuva 30.03. 11:15 Rainer Silfverberg  
  Edustava kuva "vanhoilta hyviltä ajoilta"!
kuva 30.03. 11:07 Esa J. Rintamäki  
  Veturi oli juuri tuollainen sinikeltainen, herra Noah.
kuva 30.03. 10:50 Noah Nieminen  
  Maalaa tuo vielä aitoihin väreihin :)
kuva 30.03. 10:13 Eljas Pölhö  
  Vaunusta XE 01806: se kuului vaunuerään, jonka SVR luovutti puolustuslaitoksen käyttöön 1919. Puolustusministerion pöytäkirjan 31.5.1954 mukaan vaunu (vaunuerä 12 kpl) saatiin hylätä 15.12.1955 lukien. Esittelyssä Puolustusministerille N:o 576/151/Lääk/58, 6.11.1958 kenraalimajuri E W Kukkonen esittää Ylilääkäri, Lääkintäkenraalimajuri P Somer'in lausunnon mukaan, että vaunut voidaan myydä romuna VR:lle. VR:n tarjouksen viite Rautatiehallitus 1729/5501/15.10.1958. Vaunuja oli tarjottu myös romuliikkeille, mutta kukaan ei ollut valmis ostamaan muuta kuin romumetallin niistä, sen sijaan VR tarjoutui ostamaan vaunut sellaisenaan eikä puolustuslaitoksen tarvinnut tehdä mitään purkutöitä tms. Kauppahinta 12 vaunusta oli 168600 mk. Tässä yhteydessä myydyt entiset sairasjunanvaunut olivat XE 01801-01806, 01809-0813 ja 01818.
kuva 30.03. 09:38 Erkki Nuutio  
  Jokipiin Jatkosodan synty -tutkimus on moitteettoman asenteetonta historiantutkimusta. Se tarkastelee tasapuolisesti ja perusteellisesti (748s.) kaikkia jatkosodan alkamiseen liittyneitä suomalais-, venäläis- , saksalais- ja muiden tietoja ja arkistodokumentteja.
KUKAAN asiaperusteisiin tukeutuva historioitsija tai muu ei ole kyseenalaistanut tai arvostellut sen tietoja tai asennetta, tai väittänyt että oleellisia kumoavia uusia tietoja olisi sittemmin tästä asiasta ilmaantunut.

Kyseinen tutkimus ei tietenkään tarkastele innostuneiden aatteellisia ylilyöntejä jatkosodan aikana. Sellaisia toki esiintyi myös vallatun Itä-Karjalan sotilashallinnon sisällä, vaikkakaan ei mainittavasti alueen sotilashallinnon johdon piirissä. Tunnetusti ei myöskään Mannerheimin päätöksissä eikä toimissa.
Saihan sotilashallinnon johto ja Mannerheimkin sodan päätyttyä synninpäästön Neuvostoliiton taholta.

Suur-Suomea halunneet yksityishenkilöt tai jotkut pikkupoliitikot eivät mitenkään vaikuttaneet jatkosodan syntyyn.
Merkittävästi ei vaikuttanut edes useimpien toivoma hyvitys raskaasta vääryydestä, jonka talvisodan hyökkääjä oli synnyttänyt.

Mitä tulee Petrin viittaamaan tutkimukseen, kuvaavaa on sen revittely "Oli tarkoitus tehdä etninen puhdistus" ja muu vastaava.
Kiinnostavaa olisi lukea tämä tutkimus innostuneiden haluista, mutta ne jäivät merkityksellisiltä osiltaan vain innostuneiden toiveiksi.
Kaikki kyseisen kaltaiset asiat on salailematta tuotu esille jo aiemmissa tutkimuksissa. Esimerkkinä arvostetun Osmo Hyytiän "Helmi Suomen maakuntien joukossa" - Suomalainen Itä-Karjala 1941-1944 (Edita, 2008, 361s.).
Oloja ja humanitaarista työtä kuvaa esimerkiksi Gunnar Rosénin Suomalaisina Itä-Karjalassa - Sotilashallinnon ja Suomen Punaisen Ristin yhteistoiminta 1941-1944 (SHS, 1998, 274s.).
kuva 30.03. 07:29 Esa J. Rintamäki  
  Kirpputorilöytöveturi, jonka osapuutteet entrattu ja veturi varustettu Båtvikista haetuilla "haloilla".
kuva 30.03. 07:28 Jimi Lappalainen  
  Upea korpikuva :)
kuva 29.03. 23:35 Reijo Salminen  
  Hieno on kuva!
kuva 29.03. 23:30 Petri Sallinen  
  On olemassa myös tuoreempaa ja vähemmän asenteellista historiantutkimusta, joka uskaltaa kyseenalaistaa vanhoja tulkintoja ja avata tabuja. Liisa Vuonokari-Bomströmin tutkimus vuodelta 2025 toteaa, että Suomella oli jatkosodassa selvä tavoite: Suur-Suomi ja Itä-Karjalan etninen puhdistus. Aihetta on käsittelee julkaisu ”Itä-Karjalan sotasaalisarkisto miehityshallinnon välineenä ja Suur-Suomen rakentajana 1941–1944”. YLEn juttu https://yle.fi/a/74-20144197 avaa tutkimusta hyvin.
kuva 29.03. 20:59 Toni Lassila  
  Vaihtotöissä Deevereillä kyllä liikutellaan tuollaisia 24-vaunuisia ja vielä sitä pidempiäkin vaunustoja. Ei se nyt kovin iloisesti kulje, mutta ihan riittävästi siihen nähden kuinka lyhyen matkan niitä tarvii yleensä siirtää. Kemissä joskus käytettiin kahta Deeveriä niiden normaalia pidempien 27-30-vaunuisten runkojen siirtoon ratapihalta sellutehtaalle, kun yhdellä koneella se meno alkoi olla aika tukkoista. Taitaapa siinä olla vieläpä vähän nousua matkalla Kemin ratapihalta Pajusaareen.
kuva 29.03. 20:57 Erkki Nuutio  
  Tunnen perusteellisesti jatkosotaa edeltäneet vaiheet. Niiden perusteellinen ja luotettavaksi tunnustettu kuvaus on professori Mauno Jokipiin Jatkosodan synty (Otava, 1987, 748 s.). Mitä tulee Luftwaffen miinahyökkäykseen Itä-Preussista Kronstadtiin 22.6.41 on sekin hyvin tiedossani (Pentti Manninen Suomen Ilmailuhistoriallinen Lehti 4/2010,, 1-3/2011 -). Koneet tankattiin toki Suomessa, mutta vasta hyökkäyksen JÄLKEEN paluumatkaa varten.

Suomi toimi kunniallisen moitteettomasti syksyllä 1939. SIKSI se tuli talvisodassa Neuvostoliiton ja tämän liittolaisen Saksan pettämäksi ja yllätetyksi. Etenkin poliitikkomme kävelivät kuutamolla presidentti Kallion johdolla.
Välirauhan alkupuoliskolla Neuvostoliitto painosti hillittömästi Suomea. Se itse ajoi maamme hakemaan suojaa Saksalta ja välttämättä tarvitsemaansa viljaa sekä poltto- ja voiteluaineita ja aseita.Muut kauppatiet olivat suljettuja Britannian ja Norjan tyrittyä sotansa.

Jos Saksan ja Neuvostoliiton välille syttyisi se aavisteltu sota, tuhoutuisi Suomi jos olisi kummankin vihollinen ja jos taisteluja näiden välillä alettaisiin käydä alueellamme. Tämän tosiasian puitteissa toimi valtio- ja sotilasjohtomme jatkosodan edellä.
Hullujen (Stalin ja Hitler) mellastaessa ja muidenkin (kuten Churchill ja Roosevelt) toimiessa häikäilemättömästi ja taitamattomasti, oli Suomenkin valtio- ja sotilasjohdon uskallettava ja osattava toimia. Tässä se onnistui, kuten Jokipiikin tutkimuksessaan kuvaa ja jatkosodan tapahtumat osoittavat.
Suomi EI suinkaan ollut ajopuu, vaan koskivene. Se ei ollut syypää koskeen, mutta tätä laskiessaan osasi väistellä eteensä tulleita kareja
kuva 29.03. 20:49 Rasmus Viirre  
  Menisi ainakin Dv12:n 1200t junanpaino rikki, noin 1390 tonnia jos joka vaunu olisi tasan 58 tonnin kuormassa. Ja tuo raja koskee loivamäkisiä ratoja. Jyrkän nousun radoilla raja on tietysti vielä pienempi. Puutavaran, ja täten pankkovaunujen painot vaihtelevat myös runsaasti, riippuen onko vaunu lastattu täyteen tukki- vai kuitupuuta, sekä kuinka tuoretta se on (rungon kosteus).
   >>