Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
27.07. 19:04 | Jari Isolauri | ||
| Kyllä ja muutama 2lk vaunu lisättiin/poistettiin. 1lk ja ravintolavaunu oli koko matkan. | ||||
|
27.07. 18:51 | Kevin Glynn | ||
| Kiitos samoin :) | ||||
|
|
27.07. 15:59 | Petri Nummijoki | ||
| Kai veturi vaihtui kuitenkin Imatralla? | ||||
|
|
27.07. 15:20 | Noah Nieminen | ||
| Oli kiva tavata :) | ||||
|
|
27.07. 13:57 | Jari Isolauri | ||
| Tuo kesä 82 oli poikeuksellinen, kun tuo P15/16 ajettiin porkkanan sijasta veturijunalla. | ||||
|
27.07. 12:41 | Jimi Lappalainen | ||
| Olisikohan tämä kyltti vuodelta 1992? https://flic.kr/p/2riTZZP | ||||
|
27.07. 11:56 | Jari Välimaa | ||
| Tilanteesta on myös video https://www.youtube.com/watch?v=gVC1vlyGGPU | ||||
|
27.07. 10:53 | Jimi Lappalainen | ||
| Hieno kuva! :) | ||||
|
27.07. 10:51 | Jimi Lappalainen | ||
| Kiitos! Muokkasin kuvatekstiä. | ||||
|
27.07. 10:07 | Erkki Nuutio | ||
| Toisen vasemman puolen talon (noin vuodelta 1958) siipiosassa oli Tampereen Säästöpankki. Sinne nöösitkin avasivat talletustilinsä. Kas kun investoinnit maan hyväksi tehtiin oman kansan säästöjen voimalla. Ei sijoitettu (ehkä perintörikkaat sijoittivat) keinotteluun. Talossa oli myös Saarisen K-kauppa. Sitä ennen ja osin jälkeenkin 5 litran maitotonkkaa kiikuteltiin Osl. Voiman ruokakauppaan Herkkuja olivat tuore kuohkea ranskanleipä, ehkä vähän teemakkaraa siivuina ja korkeintaan pari lakritsipötköä. Oikeanpuoleiset puukerrostalot ovat 30-luvun lopulta ja 40-luvulta, edempänä Härmälän koulu ja kirjasto noin vuodelta 1954. Nuolialantie ei ollut paraativäylä, vaan noin 100 m vasemmalla oleva/ollut Lentokonetehtaantie. Sitä pitkin rollikka kulki ja sen varrella pankintaloa vastapäätä asuin 1949-1961. Härmälänojan silta tien päässä oli ainoa tiereitti Pirkkalaan. |
||||
|
27.07. 08:16 | Juha Kutvonen | ||
| Varkaudessa on käynyt samoin kuin muilla teollisuuspaikkakunnilla. Tavaraliikenne oli varsin monipuolista aina 2000-luvun alkuvuosiin saakka, jolloin VR lähti voimakkaasti keskittymään kannavimpiin kokojunakuljetuksiin ja hinnoitteli pienemmät vaunukuorma-asiakkaansa pois raiteilta. Jäljelle ovat näin jääneet metsäteollisuuden tuote- ja raaka-ainekuljetukset, raakapuun kuormaus, sekä Akonniemen öljytuotteet. | ||||
|
|
27.07. 07:27 | Mika Hakala | ||
| Ensimmäisellä puolivuosikkaalla 2003, mikäli havainnontekijän Pyry Entoseen uskominen https://vaunut.org/kuva/9473?liikp1=1375 | ||||
|
27.07. 06:23 | Juha Kutvonen | ||
| Oikeanpuoleinen vaunu on 4114, joka toki näkyy tunnisteissakin :) | ||||
|
27.07. 06:01 | Juha Kutvonen | ||
| Kommilan rata on uudempaa perua. Se valmistui vuonna 1986. | ||||
|
27.07. 00:25 | John Lindroth | ||
| Salaperäiset 3 ristiä lienevät olleet juuri tuossa tasoristeyksessä ratapölkkyjen välissä hiekkaan piirrettynä.Ellen väärin muista tuossakin oli ennen puomit? | ||||
|
26.07. 23:10 | Ilmari Tommola | ||
| Mukava yhteensattuma! Kas kun ei satuttu törmäämään toisiimme. | ||||
|
26.07. 22:24 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Aloitin Rovaniemellä R-kauppiaana vuonna 2003 aina vuoteen 2014 asti. Silloin oli 13 ärrää Rovaniemellä. Nykyään enää kolme. Ajat muuttuu.. | ||||
|
|
26.07. 22:17 | Mikko Herpman | ||
| Miloin on rakennettu rataa Kommilaan ja samalla myös tehty "kolmioraide" ainakin 1963 vuoden ilmakuvassa näkyy olevan tuo kekustan läpi kulkeva raide. Eli jos kolmio on ollut jo aikaisemmin olisi toki saanut käännettyä Trumpan siellä. Joo eli ilmeisesti tuumailin tuota hurusrataa, tehty vasta -80 luvulla.. Eli kolmioraidekin tullut vasta silloin. | ||||
|
26.07. 22:03 | Juha Toivonen | ||
| Minun mielestäni VR kärsii vihreästä apatiasta. Jokin pakkomielle kenties? Kaikki on maalattu niin tylsän vihreäksi, kuin vain voidaan kaikessa yksitoikkoisuudessaan maalata. Olen joitakin kertoja julki tuonut näkemykseni siitä, miten Euroopassa kaluston väritys toteutetaan todella näyttävästi ja monimuotoisesti. Meillä Suomessa siitä ei ole pelkoa valtionyhtiön taholta. Pelkkää mautonta vihreää on luvassa... Dr19 veturisarja, ja nyt myös tuo kuvan junan ensimmäinen vaunu, ovat kaikkein hirveimmät esimerkit VR:n visuaalisen ulkoasun toteuttamisesta. | ||||
|
|
26.07. 21:29 | Markku Naskali | ||
| Keskittyisi vain niihin "ydintoimintoihinsa" eikä leikkisi väritysten kanssa. | ||||
|
26.07. 21:08 | Rainer Silfverberg | ||
| Poliittiset päätökset ovat Suomen hallituksesta kiinni. | ||||
|
|
26.07. 20:05 | Uwe Geuder | ||
| Mielenkiintoinen tuplavaihde. | ||||
|
Kuvasarja: H-junalla Riihimäeltä Karjaalle ja takaisin |
26.07. 19:58 | Jarno Piltti | ||
| On hyvä ja kiinnostava kuvasarja. Itseltä jäi tämä kokematta kun kaikki junat myytiin hetkessä loppuun. | ||||
|
Kuvasarja: H-junalla Riihimäeltä Karjaalle ja takaisin |
26.07. 19:58 | Uwe Geuder | ||
| Minulla oli kiireinen heinäkuu ja unohdin koko jutun. Kun katsoo lippuja nyt, lukee: Riihimäki-Hanko -lähijunavuorot suosiossa Reitin lähijunavuorot saivat innokkaan vastaanoton. Kaikki vuorot on myyty loppuun, eivätkä ne enää näy verkkokaupan hakutuloksissa. | ||||
|
26.07. 19:56 | Jarno Piltti | ||
| Kiitos tiedonhausta Rasmus. Mielenkiintoista ja ehkä mullistavaakin tuotekehittelyä on siis tehty. | ||||
|
|
26.07. 19:40 | Rasmus Viirre | ||
| Vaikuttaisi olevan alkujaan Linzistä, Itävallasta. Yhtiö perustettu 2013 ja alkuun erikoistui raideajoneuvojen sekä linja-autojen järjestelmiin jotka valvovat öljyn tasoja. Nykyinen päämaja on Laakirchenissä. Tämä System7 on ilmeisesti omaa luokkaansa olevaa tamppaustekniikkaa josta tulee vähemmän melua, pölyä ilmaan, eikä laitteisto käytä paljon kuluvia osia. Automatiikkaa hyödynnetään merkittävästi. https://s7-rail.com |
||||
|
26.07. 19:32 | Teemu Saukkonen | ||
| Paloikohan tämä nyt viimeisen kerran? | ||||
|
|
26.07. 18:57 | Petri Nummijoki | ||
| Kiitos tiedosta. Pieksämäki sai ensimmäiset Tr2-veturinsa (1310-1314) vuoden 1960 kuluessa, joten ehkä se oli sitten osittain motiivina kääntöpöydän uusimiselle. Tr1-vetureita lienee käynyt Varkaudessa jo aikaisemmin, koska Pieksämäki-Varkaus-välille valmistui 43 kg:n kiskotus 1950-luvun puolivälissä. | ||||
|
|
26.07. 18:33 | Leevi Heino | ||
| Junan numero on 27 ja veturin 3362 | ||||
|
26.07. 18:29 | Antti Laajalahti | ||
| Joskus oli Iisalmen Sanomissa kiukkuinen kirjoitus kun iltapäivällä päivystäjä tuli vaunuja työntäen, joutui pysähtymään kun tuo noutoa odottanut säiliövaunu kytkettiin roikkaan mukaan. Pitääkö juuri siihen aikaan tulla vaunujen kanssa vekslaamaan, eikö niitä voi hakea yöllä. Tieliikenne joutui hetken odottamaan. Aikaisemmin noutaja oli Ankka, myöhemmin Dv11 tai Dv12. | ||||
|
Kuvasarja: H-junalla Riihimäeltä Karjaalle ja takaisin |
26.07. 18:05 | Juha Kutvonen | ||
| Hyvä kuvasarja harvinaisesta junamatkasta. VR:n palvelu sen sijaan ei ansaitse ylistystä. Noin pitkälle reitille olisi voitu edes varmistaa ehjällä vessalla varustettu yksikkö. | ||||
|
26.07. 18:03 | Simo Virtanen | ||
| Onko vielä mitään aaninkia mitä Arctic Rail alkaa työkseen tekemään? | ||||
|
26.07. 18:00 | Juha Kutvonen | ||
| Aivan kuin kiihdytysajoista. Rata ja pyörät vielä savuavat. | ||||
|
26.07. 17:14 | Veeti Pietilä | ||
| Sekoitin näköjään määränpään ja operaattorin keskenään. :D | ||||
|
|
26.07. 17:10 | Juho Rintala | ||
| Tässä ei ole Haapamäen kalustoa, tiedoksi vaan :) Saaan toki olla väärässä |
||||
|
|
26.07. 16:27 | Noah Nieminen | ||
| Kappas, olin itse raiteiden toisella puolella, Panuntien sillan alla. :) | ||||
|
26.07. 16:26 | Noah Nieminen | ||
| Hieno kuva tilanteesta! | ||||
|
26.07. 15:42 | Jimi Lappalainen | ||
| Nostettu jo. | ||||
|
26.07. 15:32 | Markku Naskali | ||
| Reitille olisi ehkä pysyvämpääkin kysyntää jos eivät "suomalaiset erityisolosuhteet" estäisi mm. seisakkeiden vaatimien hurjien kustannusten ym. vuoksi... | ||||
|
|
26.07. 14:50 | Erkki Nuutio | ||
| Kunnianosoituksena vuorineuvos Berndt Grönblomille (1885-1970): DI Berndt Grönglom toimi ensin öljyteollisuudessa Bakussa. Vuonna 1912 hän perusti Suomen Öljytehdas E.Grönblom Oy:n ja oli tämän toimitusjohtaja 1912-29. Hän perusti vuonna 1914 Elektrometallurgiska Ab:n vuonna 1914. Pienet sähkösulatot olivat Imatralla ja aluksi myös Nokialla. Päätuotteet olivat pii- ja harkkorauta. Imatralla naapurina oli puuhioma Oy Vuoksenniska Ab. Yhtiöt yhdistyivät vuonna 1933 Oy Vuoksenniska Ab:ksi, johdossaan Berndt Grönblom. Yhtiö rakensi Imatran Rautatehtaan, jossa rauta- ja terästuotanto alkoi vuonna 1937. Tärkein raaka-aine oli Outokummun kiisutuhka. Myöhempiä hankkeita olivat kaivokset (Mätäsvaara, Haveri , Jussarö) sekä Turun Rautatehdas ja Oy Koverhar Ab. Kiskojen valssaus alkoi Imatralla vuonna 1937. Imatran Terästehdas siirtyi Berndt Grönblomilta Oy Ovako AB:lle. Se jatkaa vaativien erikoisterästen toimittajana https://fi.wikipedia.org/wiki/Ovako_Imatra |
||||
|
|
26.07. 12:20 | Juha Kutvonen | ||
| Varkauden 18-metrinen kääntölava vaihdettiin 22-metriseen vuonna 1961. | ||||
|
26.07. 12:13 | Jani Tuominen | ||
| Minä olisin halunnut pitää Dr13-veturit rantaradan liikenteessä, Dm7:t maakuntien lähiliikenteessä ja Dm9:t vaikka Uudenkaupungin paikallisliikenteessä. Mutta kaikkea ei voi saada :) | ||||
|
26.07. 11:43 | Heikki Jalonen | ||
| Ratasilta on varmaankin lukittu kiinteäksi, jolloin opastimen mekaaniset johdot on voitu vetää normaaliin tapaan. Nimittäin, tuo maantiesillan mataluus tekee ratasillan avattavuudesta hyödyttömän... | ||||
|
|
26.07. 11:33 | Petri Nummijoki | ||
| Maaseudulla moni asui yksityistien varrella tai vähintään heinäladot ja metsäpalstat olivat yksityisteiden takana. 1950-luvun traktorit olivat vielä pääosin niin heikkoja, ettei teiden talvikunnossapito sellaisten varassa toiminut. Autoliikennehän ei ole kunnolla käyttökelpoinen silloin, jos esim. 15 kilometrin matkasta on 13 km aurattuja yleisiä teitä mutta 2 km auraamatonta yksityistietä. | ||||
|
|
26.07. 10:53 | Jarno Piltti | ||
| No kyllähän teka seiskan seisottaminen jotain harvoin tapahtuvaa hakureissua varten maksaa sekin? Mukavaahan se on leikkiä nojatuolikenraalia, ei siinä. Mutta mikäs firma tämä System 7 Rail oikein on? |
||||
|
26.07. 10:47 | Jarno Piltti | ||
| Veturin tunnistus? Voisiko olla Hk5? Linjuriauto on mitä viehättävin. | ||||
|
|
26.07. 10:45 | Teemu Saukkonen | ||
| Tämä kaiketi nostetaan pois, jotta kiertotie saadaan kulkemaan tästä siksi aikaa kun Vt23 pengertä korjataan. | ||||
|
26.07. 10:44 | Teemu Saukkonen | ||
| Milloinkahan näemme enemmän tavaravaunuja? | ||||
|
|
26.07. 10:36 | Jarno Piltti | ||
| 1.3.1956 oli koko maassa aurattu autoliikenteelle 99,5 prosenttia maanteistä ja 62,9 prosenttia kunnan- ja kyläteistä (Suomen virallinen tilasto XIX:75). Maanteiden aurausta oli kahta luokkaa, I ja II luokan auraus, mitä eroa niillä ikinä olikaan. Jossain viiskytluvun kirjassa olen nähnyt kartankin teiden aukipidosta. Tuo levysignaali on huippumielenkiintoinen, ei se kyllä mitään sillalle ajoa tässä estä jos on esiopastin. Ja siltähän se näyttää. Taitaa olla Tammisaaren aseman tulo-opastimen esiopastin? Ja siis meneekö nuo opastimen vaijerit avattavan sillan läpi vai kuinka?! |
||||
|
|
26.07. 10:18 | Erkki Nuutio | ||
| 1930-luvun loppupuolella alkoi silloisten pääteiden talviauraus TVH:n toimesta erityisesti linja-autoliikenteen mahdollistamiseksi. Opastusta varten oli mm. kirja Vuoristo - Hallenberg Talviajotiet (WSOY, 1937, 333 s.). Tarjolla olleet, etenkin kotimaiset kärki- ja muut aurat (mm. Tiekone, Lokomo, ATA, Ahjo) ja moottoritiehöylät (Lokomo, Tiekone) esiteltiin valokuvin ja piirustuksin yli sadalla sivulla. Rikollisvaltiota vastaan käytyjen sotien vuoksi pääsivät talviauraukset uudelleen käyntiin lähinnä vasta 1950-luvun alusta. Sitä ennen eivät vakavat rengas- ja muut puutteet juurikaan mahdollistaneet linja- ja kuorma-autoliikennettä kaupunkien välillä. Eli se oli VR:n kultakautta. Lapsuudessani 1950-luvulla olivat kadut Tampereella hyvin aurattuja Lokomon Tiekarhuilla. Silloiset kuorma-autot olivat heikkoja ja hentoja raskaampaan auraukeen kärkiauroilla ja ns. alusteriä ei edes tunnettu. |
||||
|
26.07. 09:16 | Leevi Heino | ||
| Varmaan konepajalta tuotu ne Soek ja Sob | ||||