Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
02.06. 01:47 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Jos muistan oikein, myös Nokialla ei ollut kuvan osoittamaa esiopastinta tulopääopastimen A1/2 mastossa ennen vuotta 198x. Sitähän ei tarvittu, kun Noa ei kuulunut muodollisesti suojastettuun eikä kauko-ohjattuun rataan, ja junasuorituspaikan sivuutukseen tarvittiin käsiopaste "lähtö" tai "ohikulku sallittu". Näiden kaikkien Tpe-Pri -radan releasetinlaitteella varustettujen liikennepaikkojen lähtöopastimilla ei annettu lähtölupaa, vaan lähtöpään pääopastin näytti vain releasetinlaitteen tilanteen: tältä raiteelta on kulkutie tehty ja lukossa. Vasta joskus vuonna 198x (vai 199x) tuli Jt:hen tärkeä muutos: myös näillä liikennepaikoilla lähtöopastimen ajon salliva opaste ("aja" tai "aja sn 35") sisälsi myös lähtöluvan ja junasuorittajan tehtäväksi jäi vain morjestaa veturia ja tarkkailla sivuuttavaa junaa ilman, että tarvitsi näyttää sitä "ohikulku sallittu" -opastetta ollenkaan. Ja vasta silloin tarvittiin tuo mainitsemani esiopastin kummassakin tulopääopastimessa; aiemmin oli juna määritelty junasuorituspaikkaan nähden ohikulkujunaksi, jonka ei tarvinnut varautua pysähtymään ennen ratapihan lähtöpäätä, ellei "ohikulku sallittu" -käsiopastetta tule, eli tämä käsiopaste oli oletusarvona aina, jos tulopääopastimessa oli ajon salliva opaste, ja vastaavasti juna oli saatettu tietyin ehdoin määrätä pysähdysjunaksi, joka tulee junasuorituspaikalle sillä mielellä ja sellaisella nopeudella, että se saattaa joutua pysähtymään ennen lähtöpäätä eli ennen tulokulkutien päätekohtaa. Nämä määritelmät muuttuivat myös silloin, jos junalle ilmoitettiin J1 /JT -ilmoituksella "kirjallisesti" eli käytännössä radiolla, junakohtauksesta ko. js-paikalla; tällöin lähestyvä ohikulkujuna muuttui pysähdysjunaksi. Käytännössä junasuorittaja saattoi turvata liikenteen pitämällä tulopääopastinta seis-asennossa, kunnes tilanne oli muodostunut varmasti turvalliseksi. Monimutkainen selitys, mutta monimutkaisia olivat tilanteetkin; tällainen tilanne saattoi olla käsillä, jos Tampereelta oli täyttä päätä tulossa rahti eli tavarajuna, joka siihenastisen tiedon mukaan on Nokiaan nähden ohikulkujuna, eli Nokialla ei pitäisi tapahtua mitään kummallista, vaan tulopääopastimen "aja" -opasteella sisään ja sieltä asemalta junasuorittajalta "ohikulku sallittu" -käsiopasteella Nokian sivuutus ja jatko kohti Siuroa. Ja jos tämä tilanne olikin muuttunut niin, että Siuron suunnasta lähestyvä rahti oli niin paljon etuajassa ja kulki hyvin, että junasuorittajat totesivat, että se ehtii hyvin Nokialle kohtaamaan tuon Tampereelta lähestyvän rahdin, niin kielletty tilanne olisi ollut, että Nokia olisi tyytynyt pitämään lähtöopastinta seis-asennossa ja ollut näyttämättä "ohikulku sallittu" -opastetta; tällöin Tampereen suunnasta lähestyvä rahti olisi tullut Nokialle ohikulkujunana eikä olisi varautunut pysähtymiseen, vaikka Siuron suunnasta oli tulossa rahti, joka saattoi olla vaikkapa tulovaihteella, jossa näiden junien kulku olisi äkillisesti ja äänekkäästi päättynyt. Ei, vaan Tampereelta tulevan rahdin kuljettajalle piti ilmoittaa, että "Nokialla junakohtaus, vastaan tulee T 37xx", ja tällöin tämä Tampereen-rahti muuttuu pysähdysjunaksi eikä jatka Nokian ohi, ennen kuin on nähnyt T 37xx:n. Käytännössä tulopääopastin pidettiin "seis" -asennossa, jolloin junien kohtausta lähtöpään vaihteissa ei pääse tapahtumaan, ja tulopääopastin asetetaan näyttämään ajon sallivaa vasta, kun se Siurosta tullut T 37xx on tullut Nokian sivuraiteelle sisään ja sen loppuopasteet näkyvät. Eli tavallisessa junakohtauksessa saattoi monta asiaa mennä pieleen, ellei säännöksiä sovellettu juuri niin, kuin mitä niitä olikin tarkoitus soveltaa ja kaikilla osallisilla on sama käsitys siitä, mitä ollaan tekemässä. Tämä ohikulkujuna/pysähdysjuna -ajatusmaailma oli luotu siihen maailman aikaan, kun lähtöopastimia ei edes ollut, eikä ollut järkeä hidastaa jokaisen junan menoa ehkä nopeuteen 30 km/h, kunnes junan vek näkee sen "ohikulku sallittu" -käsiopasteen ja voi taas kiihdyttää vauhtia, ei, vaan ohikulkujuna tuli esim. 80 km/h ja varautui jatkamaan matkaa pysähtymättä ja vauhtia hidastamatta. |
||||
|
02.06. 01:26 | John Lindroth | ||
| Tyylikäs kuva! | ||||
|
02.06. 00:37 | Christian Pakisjärvi | ||
| Ei säilytetä yleensä. Nyt vain oli eksynyt tuonne säilytykseen syystä josta en ole varma. Taustalla näkyvä Kreate Oy:n veturi taitaa olla Dv19 ainakin nopealla hakemisella. | ||||
|
|
01.06. 23:27 | Niklas Rinta-Kanto | ||
| Eli onko Tornion ratapihalla normaalisti Ruotsin puoleista kalustoa? Ymmärtääkseni on mutta varmistan vain. Mikä on tuo Kreate Oy:n veturi tuolla Ruotsalaisen vaunun takana, jos tiedät | ||||
|
01.06. 23:21 | Jimi Lappalainen | ||
| Nyt on Pertun kommentistakin kulunut jo kymmenen vuotta, eikä verrokkikuvaa tullut vuonna 2015 - ei ole tullut vieläkään. Onko vihellysmerkki enää paikoillaan? | ||||
|
01.06. 23:06 | Christian Pakisjärvi | ||
| Värikäs on juna Slovakiassa! | ||||
|
01.06. 22:56 | Christian Pakisjärvi | ||
| Kiinnostaisi tietää että miksi salonkivaunu oli junassa? | ||||
|
01.06. 22:55 | Christian Pakisjärvi | ||
| Kaunis kuva kaikinpuolin! | ||||
|
01.06. 22:49 | Christian Pakisjärvi | ||
| Tätä kaipasinkin! Millon nämä muuten alkavat liikennöidä vai onko jo liikennöinyt? | ||||
|
|
01.06. 22:44 | Mikko Mäntymäki | ||
| Anteeksi, en pysty pienellä vaivalla korjaamaan kun alkuperäinen tiedosto meni rikkoutuneen ulkoisen kiintolevyn mukana. Muistakaa että tämä on piirretty noin 19 vuotta sitten. Hieman on tullut kehitystä. Tämän kuvan tiedoilla tätä ei saa piirrettyä P millään mittakaavaan. | ||||
|
01.06. 22:40 | Christian Pakisjärvi | ||
| No ei se paljoa ole mihinkään sähköistys vaikuttanutkaan. Olisivat käyttäneet rahat Kolarin radan sähköistämiseen eikä Haaparannalle johtavan radan koska eihän hallitus ole antanut eikä näytä merkkejä siitä että antaisikaan rahaa matkustajajunaa varten. | ||||
|
01.06. 22:39 | Christian Pakisjärvi | ||
| Ensimmäinen kuva mulla täällä. | ||||
|
01.06. 22:17 | Christian Pakisjärvi | ||
| Olin kanssa tuossa niin kyllä yllätyin kun tuli tuollainen vastaan! Olimme aikaisemmin päivällä puhuneet siitä että harmi kun Dr16 ei ole enää noissa pölkkyjunissa. No nyt oli hyvä tuuri mukana meillä! | ||||
|
|
01.06. 22:07 | Pertti Miettinen | ||
| Tero Kovanen : Nyt kun katsoin ja luin Nokian vaihde- ja opastinturvalaitoksen kätyyösäännön vuodelta 1984 niin tuo raiteen 5 opastimettomuus selvisi. Tuo T2 on ollut raiteille 5 - 7 yhteinen. Eli raiteelta 5 on lähdetty opastimen opasteella. Tuossa piirroksessa opastin on piirretty hieman harhaanjohtavasti, opastin kuuluisi olla hieman Siuroon päin siten, että se sopisi näyttämään R. 5-7. | ||||
|
01.06. 21:37 | Juho Rintala | ||
| Ja tämä veturi on myös hylätty... | ||||
|
01.06. 21:02 | Pertti Miettinen | ||
| Sähköistys Lielahti - Kokemäki - Rauma valmistui kesällä 1997. Sähköt ajolankaan kytettiin marraskuun alussa ja koeajot alkoivat. Koeajoissa oli yleisimmin junapari 3703 / 3706 ja muutaman kessa 3708. Varsinainen sähköveturiliikenne alkoi sitten aikataulujen muuttuessa 12.1.1998. Sähköistyksen ensi vaiheet on olleet näkyvillä Kokemäen seutuvilla vuoden 1995 kesän aikana jo, josta laajeni ensin ratatöiden myötä Rauman suuntaan ja myöhemmin kohti Vammalaa kun ratapihojenn muutokset ja muut työt saatiin tehtyä. Loppuviimeksi olikin sitten Vammala - Lielahti väli. | ||||
|
01.06. 20:47 | Jyrki Talvi | ||
| Kampiasetinlaite hävitettiin syksyllä 1980 samoin Siipi-opastimet, tilalle tuli riisuttu releasetinlaite Valo-opastimineen | ||||
|
|
01.06. 20:41 | Jyrki Talvi | ||
| Komea kuva Valakko valjakosta. | ||||
|
|
01.06. 20:28 | Toni Lassila | ||
| Samat veturit tänään 1.6. junissa VET 11705 Kemistä Rovaniemelle ja T 58632 Rovaniemeltä Ouluun. Valitettavasti ei nyt itse tullut päästyä kuvaamaan sitä. | ||||
|
01.06. 19:09 | Petri Soronen | ||
| Sotilasjunia on Kajaanissa ollut nyt, viimeksi eilen on asemalle niitä tullut purkuun. | ||||
|
01.06. 17:36 | Pertti Miettinen | ||
| Veturihan on 3244. | ||||
|
01.06. 17:14 | Pertti Miettinen | ||
| E083 ja E084 on väärinpäin;) | ||||
|
|
01.06. 16:45 | Rasmus Viirre | ||
| Kyllä, hyvin harvinainen näky tänä päivänä! Mahtavaa! | ||||
|
01.06. 16:40 | Panu Breilin | ||
| Radan varrella -kirjan mukaan Ykspihlajassa ei ensin ollut erillistä asemarakennusta lainkaan, vaan asema toimi satamakonttorissa. Bruno Granholmin suunnittelema asemarakennus valmistui 1903 ja sitä laajennettiin noilla korkeilla sivupäädyillä 1908. Aseman alkuperäinen piirustus näyttää muistuttaneen aika paljon Knut Nylanderin suunnittelemaa Oulun radan pysäkkiä (https://vaunut.org/sarja/6237 ), mutta on ollut kuitenkin hiukan erilainen, mm. rakennuksen päädyissä on ollut kapeampi "siipiosa" molemmissa päissä eikä vain toisessa. Saman kirjan mukaan asema muutettiin miehittämättömäksi 1973 ja asemarakennus purettiin 1984. |
||||
|
|
01.06. 16:05 | Raimo Sivonen | ||
| Varsin mahdollinen tuo sotilasjuna. Vastaavia vaunuja lastattu monesti Kajaanista. | ||||
|
|
01.06. 15:59 | Markku Naskali | ||
| Kiitos tästä, mutta kun en ole mikään perehtynyt harrastaja saati tutkija, ei minulla ole mitään käsitystä missä moiset asemat ovat tai ovat olleet. Voisiko joku luetella yhdeltä reitiltä, vakka Helsinki-Oulu tai Helsinki-Vaalimaa keskenään samanlaiset asemarakennukset. |
||||
|
|
01.06. 15:41 | Panu Breilin | ||
| Voisiko toinen juna olla ollut sotilasjunissa käytettyjen rekkavaunujen ja/tai muiden avovaunujen (Kbp, Rmm, Rmmn) siirto etelästä? Sotilasjuniin liittyvät vaunujen siirrot on piilotettu avoimesta datasta samalla tavalla kuin varsinaiset sotilasjunatkin. | ||||
|
01.06. 15:34 | Panu Breilin | ||
| 2565 on romutettu mutta 2563 on vielä liikenteessä. | ||||
|
01.06. 15:32 | Panu Breilin | ||
| Tässä kaaviossa ei ole vuosilukua. Selvästi kyseessä on vanha kaavio jota on asteittain päivitetty. Uusin helposti tunnistettava asia kaaviossa on 1960 valmistunut uudemman veturitallin viimeinen laajennusosa (lättien huoltoa varten tarkoitettu halli). Toisaalta kaaviossa ei konepajan alueella näy uutta keskusvaraston rakennusta ja sille johtanutta raidetta jotka valmistuivat 1962. 1960-luvulla Pieksämäelle valmistui mm. uusi tavararatapiha (rakennustyöt tehtiin vuosina 1962-1967) ja konepajalle tehtiin uutta päärakennusta (1964-1970). |
||||
|
01.06. 14:12 | Tuukka Varjoranta | ||
| Aivan mahtavia kuvia Keljonlahdesta nämä kaikki! | ||||
|
|
01.06. 13:49 | Veeti Saukkonen | ||
| molemmat veturit on romutettu onnetomuiden syistä. | ||||
|
|
01.06. 12:46 | Juho Rintala | ||
| Niin, samat sanat. Luulin että se Dr16 oli lopetettu siellä kolarin liikenteessä, mutta ylläri kävi teille! | ||||
|
|
01.06. 12:43 | Pertti Miettinen | ||
| Miltä vuodelta tämä piirros on? Itselläni on Piekämäen ratapihan liikennöimissääntö vuodelta 1956 ja siinä ei raiteita 203 - 206 ole ollenkaan. Minulla ei ole tietoa, että onko vuonna 1972 käyttöönotetun säännön välillä ollut joku mutta ilmeisesti, jos raidemuutoksia tms on tehty. Liikennöissääntöjä on uusittu ainakin 1956 , ( 1972 ) , ( 1975 ) , 1979 , 1983 , 1986 , 1987 , 1989. Suluissa olevia minulla ei kokoelmissa ole. | ||||
|
|
01.06. 12:28 | Jimi Lappalainen | ||
| Täältä selviää ainakin, mitä on tehty samoilla piirustuksilla: https://mikanhuone.com/samanlaisetasemat.html | ||||
|
|
01.06. 12:27 | Niklas Rinta-Kanto | ||
| Nyt on kaunis juna ja maisemat! Luulin että Dr16 on lopettanut kokonaan, tai muuten hyvin harvinainen Kolarin radan tavaraliikenteessä. | ||||
|
|
01.06. 12:21 | Markku Naskali | ||
| Vanhoissa asemarakennuksissa toistuvat samat piirteet kuin muissa saman arkkitehdin töissä, vaan onko selvitetty kuinka monta rakennusta on tehty aivan samoilla piirustuksilla keskenään? Ainakin vahtitupia on monistettu useita. Onhan niistä ollut täälläkin tyyppipiirustuksia esillä. |
||||
|
01.06. 12:10 | John Lindroth | ||
| Kivasti onnistunut Hv3 kuva. | ||||
|
01.06. 11:57 | Noah Nieminen | ||
| Kyllä vaan. Yleensä Sr3:n tai Sr1:n johdolla. Deevereitä voi nähdä nykyään VET 11252:ssa ja T 53663:ssa, jotka kulkevat Riihimäki - Kirkniemi - Riihimäki. Tavasta, että Kirkniemen päivystäjä hinataan sähköveturilla, luovuttiin. Nyt jo parisen viikonloppua on nähty omin konein matkaava Dv12, siis uusi Kirkniemen päivystäjä, VET 11252, ja paluujunassa, jossa on tyhjät rapuvaunut on vanha päivystäjä. Ilmeisesti nähtiin tarpeettomaksi ajaa kuitenkaan aivan KAIKKIA junia sähköllä. | ||||
|
01.06. 11:06 | John Lindroth | ||
| Kannatettavaa toimintaa! | ||||
|
|
01.06. 10:45 | Juho Rintala | ||
| Oho! Nyt on komia kuva, juna ja maisema :D Tervetuloa sinullekkin Eemil vaunut.orgiin! |
||||
|
01.06. 10:36 | Teemu Saukkonen | ||
| Harjavallan junat. Viime keväänäkin oli pitkä tauko, joka onneksi loppui juuri ennen kuvausreissua https://vaunut.org/kuva/168933 | ||||
|
01.06. 10:30 | Juho Rintala | ||
| Ja niin se Dr19 alkaa vallottamaan tätäkin rataa... Onneksi itse olen deevereitä vielä edes vähän ehtinyt siellä kuvailla... | ||||
|
01.06. 09:39 | Pasi Seppälä | ||
| Komeita lättäkuvia iso kattaus. Tämä varsinkin hienosti sommiteltu otos. | ||||
|
01.06. 08:59 | Jorma Rauhala | ||
| Olisi jotensakin hassua sanoa Dr19 ja Sm7 kaluston olevan "sveitsiläisiä" käkikelloja. Dr19, Espanja, Stadler Rail, Valencia. Sm7, Puola, Stadler Polska, Siedlce. |
||||
|
|
01.06. 08:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Matti, se vaan, että Uudenkaupungin autotehtaan tuotteisiin joskus kauan sitten liimailtiin takaikkunatarra: "Se.Varma.Kotimainen". Kajakkikaksikon (eli Saab 96:n) suhteen se jokseenkin hyvin osui kohdalleen...? |
||||
|
|
01.06. 08:24 | Veeti Pietilä | ||
| Lempinimiasiat näköjään käydään minun kuvissani. Heh heh. | ||||
|
01.06. 07:02 | Juhana Nordlund | ||
| Merven perusmuoto on arvaamattomasti Mervi. | ||||
|
|
01.06. 03:05 | Ari Virtanen | ||
| Tämä on kyllä todella hienoa ja tärkeää toimintaa. Hyvä että tällaista järjestetään, sillä sieltä joukosta saattaa aina löytyä ne juuri tulevan toiveammattinsa löytäneet. Itsekin olin 2016 mukana järjestämässä samassa paikassa vastaavaa tapahtumaa, tosin silloin vieraat olivat vielä pienempiä kun läheinen Piikinmäen päiväkoti vieraili varikolla ryhminä. Mieleen jäi erityisesti kuinka lapsia sai jopa vähän hoputtaa, sillä varattu aika ei meinannut riittää kaiken ihmettelyyn ja seuraava ryhmä oli jo odottelemassa malttamattomana vuoroaan. Sen lisäksi, että isot koneet ovat usein lapsien mielestä hienoja, nämä ovat kaiken ihmettelyn ohessa oivallisia tilanteita valistaa lapsia vaikkapa radalla liikkumisen vaarallisuudesta. | ||||
|
|
01.06. 02:49 | Matti Melamies | ||
| Siis mitkä nämä ja miten niin? | ||||
|
|
01.06. 02:47 | Matti Melamies | ||
| Uudenkaupungin autotehtaalla tehdään Mersuja, mutta tuskin kukaan väittää Mersun olevan suomalainen automerkki. | ||||
|
01.06. 01:00 | Rasmus Viirre | ||
| Pisteet myös siitä, ettei kuvaa menty hädässä julkaisemaan internetin syövereihin heti samaisena kuvauspäivänä. | ||||