Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

	03.12. 20:23	Eljas Pölhö
		Ei ole kääntöpöytää vuonna 1939 käytetyssä raidekaaviossakaan. Vuosina 1937 ja 1938 julkaistiin veturitallin laajennussuunnitelmia, joissa oli vaihtoehtoina kääntöpöytä tai vaihdeviuhka. https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=15561.0 Neuvostoliiton Porkkalan merisotatukikohdan rautatiellä (lyh. "Porkkalan rautatiellä”) ei tainnut olla mitään kääntömahdollisuutta vetureille. Lähimmät kääntöpöydät olivat Pasilassa ja toiseen suuntaan Karjaalla. Suomalaiset suunnittelivat Rödbrottin kivilouhoksen vaihteelle tilapäistä kolmioraidetta, mutta en tiedä tehtiinkö sitä koskaan. Kävin TAE:n kanssa paikalla joskus 1969/70 tienoilla tutustumassa tilanteeseen, mutta mitään jälkiä siitä ei tainnut olla, vaikka maaston puolesta se olisi ollut mahdollinen. Itse louhoksestakaan ei löytynyt mitään rautatiehistoriallisesti mielenkiintoista sivuraiteen pohjaa lukuunottamatta.
	03.12. 15:55	Eljas Pölhö
		Veturin sarja ja numero näkyy puskinpalkissa, paitsi että kolmas numero on vähän piilossa. Sanoisin kuitenkin ЭР (ER tai Er, kumpaakin käytetään) 773-31, mikä tekee siitä ČKD 2820/1952. R kuuluisi olla yläindeksi, mutta en onnistu toistamaan tähän (770 olisi vuodelta 1950, 775 olisi Mávag vuodelta 1956, ei oikein mahdollinen, 778 ei ole)
	02.12. 20:56	Eljas Pölhö
		Koskee pääosin ajanjaksoa 1930-1990: Yleisesti ottaen Käskylehdissä/Virallisissa tiedoituksissa annettiin seisakkeiden sijainti sillon kun se päätettiin avata. Myöhemmät muutokset mainittiin vain harvoin ja usein vaativat tariffikilometrien muutoksen. Muutokset, jotka tehtiin käyttäjien pyynnöstä tasoristeykseltä toiselle tai lähemmäs jotain muuta kulkuväylää (uusi kärrytie tai maantie), löytyvät Liikenneosaston yleisten asioiden kirjelmistä. Liikennepaikkakortistot antavat tilanteen vuosikymmenen alussa ja muutokset ovat kiinni päällystöaseman kortin ylläpitäjän aktiivisuudesta. Eniten muutoksia oli aikataulukirjojen vuosittaisissa rataosaselostuksissa ja niiden päivityslehdillä. Nämä rataosaselostukset taidettiin jossain vaiheessa muuttaa useamman vuoden kerrallaan voimassaoleviksi. Pienet muutokset voivat johtua tiealueen leventämisestä (seisaketolppaa siirretty) tai muilla liikennepaikoilla asemarakennuksen koon muutoksesta. Isommat muutokset voivat johtua koko rataosan uudelleenmittauksesta rataoikaisujen takia, uudesta asemarakennuksesta, asemarakennuksen purkamisesta ja mittauksen siirtymisestä joko ratapihan keskipisteeseen tai tulovaihteelle sekä asemarakennuksettomilla liikennepaikoilla myös ratapihan pituuden muutoksesta. Niittylahden 613+478 on saattanut olla myös painovirhe jonain vuonna. En voi enää tarkastaa vanhoja painettuja rataosaselostuksia (50-80-luvuilta), koska omani ovat tuhoutuneet. Muut lähteet eivät muodosta samanlaista jatkuvaa sarjaa.
	02.12. 11:06	Eljas Pölhö
		Oikeanpuoleisen kapearaiteen kohdalla Espoonjoen etelärannalla oli tiilitehdas. En ole varma sen omistajasta, mutta saattoi olla Oy Teljän tehtaat - Teljeverken Ab (1943-1947) -> Polar Oy Kauklahden tiilitehdas (1947-1953).
	01.12. 23:11	Eljas Pölhö
		Vesisäiliöitä lämmitettiin monenlaisilla kattiloilla, oli Rapid-kattiloita ja veturikattiloita ja joskus jotain siltä väliltä. Kaikki lämmityskattilat niiden tyypistä riippumatta oli numeroitu samaan sarjaan veturikattiloiden kanssa. Lämmityskattiloissa tuli heti 1860 käyttöön numero: VV## (eli vuosiluvun kaksi viimeistä numeroa ja järjestysnumero 01 alkaen). Jos selostaja puhuu niinkuin asia on, niin silloin veturin pitäisi työntää vaunujono tästä kohti Karjaata. Myös suomalaisen veturin olisi pitänyt työntää vaunut Kauklahden asemalle. En usko näin tapahtuneen, joten selostus liittyy johonkin toiseen otokseen eikä toimittaja ilmeisesti pitänyt tärkeänä vastaako kuva ja puhe toisiaan, koska veturinvaihtoa kuitenkin tehtiin molempiin suuntiin kulkeviin juniin.
	01.12. 18:37	Eljas Pölhö
		Vertaa vuoden 1941 raidekaavioon https://vaunut.org/kuva/172112 , missä raiteiden I ja 18 välissä on vesitorni ja halkokatos sen kummallakin puolella. Tässä kuvassa venäläinen veturi peruuttaa raidetta I ja suomalainen veturi odottaa raiteella II päästäkseen junan eteen vetämään se Helsinkiin. Toinen kuva Kauklahden vesitornista https://vaunut.org/kuva/44458
	29.11. 19:53	Eljas Pölhö
		Veturisarjan tekniset tiedot, vetovoimakäyrät ja kuormataulukot Puolasta (PKP:n käyttämät) on keskustelupuolella https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=15667.0
	29.11. 11:22	Eljas Pölhö
		Käyttämäni lähde ei antanut tarkempia tietoja eli vain mainta, että Lokakuun Rautatiellä junapaino Moskovan-Leningradin linjalla. Tässä käytetty lähdettä Peeter Klaus: USATC 2-8-0s in Estonia and the USSR, Locomotives International No. 78, 2007, s. 22-29. Toinen useampaa maata käsittelevä lähde on R. Tourret: Allied Military Locomotives of the Second World War, Tourret Publishing, 1995, ISBN 090587806X, s. 223-254.
	29.11. 10:30	Eljas Pölhö
		Sarjatunnus esiintyy myös muodoissa Schª ja Šª Ne kuusi veturia, jotka eivät päässeet Neuvostoliittoon saakka, päätyivät kalojen viihdyke- ja kutupaikoiksi (vrt turo eli upotettu joulukuusi) saksalaisten avustamana. Yleisesti ottaen tämä S-160 perhe on yksi eniten valmistettuja veturimalleja, valmistusmäärä 2120 kpl.
	28.11. 19:27	Eljas Pölhö
		Kuvassa on SHª [Шª] 58 (ent. USATC 2703, Baldwin 69966/1943), joka vuonna 1955 kuului Viipurin varikkoon. Veturin tyyppi tunnetaan useimmiten tunnuksella S-160 (Alcon tyyppi 2-8-0-S-160; Baldwinin tyyppi 10-46E), vaikka Neuvostoliittoon toimitetut olivat yleensä alaversioita S-162 ja S-166. Neuvostoliittoon oli tarkoitus toimittaa 200 veturia, mutta vain 194 pääsi perille (N:ot 1-51, 56-68, 71-200). Vetureiden suurin junapaino oli 1400 tonnia Moskovan ja Leningradin välillä, mutta ne olivat kuitenkin pieniä venäläisittäin ja sodan jälkeen siirrettiin nopeasti toisarvoisemmille radoille ja kevyempiin tehtäviin. !950-luvulla 60 veturia kavennettiin raideleveydelle 1067 mm ja lähetettiin Sahalinin saarelle. Virossa näitä oli enimmillään 46 veturia.
	26.11. 23:57	Eljas Pölhö
		Gösta Serlachius esitti 6.7.1928 toivomuksen, että "Vuohijoen" vaihteelle järjestettäisiin tavara- ja henkilöliikennettä. Perusteina oli, että Vuohijoen yhdyskunnassa asui yli 200 henkeä ja siellä oli Joenniemen ja Isoniemen kartanot sekä kymmenkunta muuta maanviljelijää. VR ei hyväksynyt ehdotusta miehitetystä pysäkistä (12.9.1928), mutta suostui miehittämättömään liikennepaikkaan, joka sai nimen Joenniemi.
	26.11. 23:38	Eljas Pölhö
		Silloin kun tämä vaunu valmistui 11/1949 sen sarjamerkki oli XGs. Vaunut XGs 030826 ja 030827 valmistuivat jo 10/1949. Päätös X-merkillä varustettujen virkatarvevaunujen jakamisesta B- ja X-vaunuihin tehtiin 1953 loppupuolella (Ko 1105/2125, 17.11.1953).
	26.11. 15:35	Eljas Pölhö
		Eikös veturien nimeäminen ole ollut perinteinen rautatiekäytäntö aivan 1800-luvun alusta lukien, Isossa Britanniassa se on jatkunut katkeamatta jo yli 200 vuotta. Suomen Valtion Rautateillä nimet säilyivät vain muutaman vuoden eikä vieläkään ole varmuutta kuinka nimet tosiasiallisesti oli kirjoitettu ja sama koskee Hangon radan vetureita. Linja-autopuolella on myös edelleen nimeämiskäytäntö rinnan numeroimisen kanssa. Esimerkiksi pieksämäkeläisellä Kantamatkat Oy:llä autoilla ei ole numeroita vaan ainoastaan nimet.
	26.11. 10:53	Eljas Pölhö
		SKS kirjoitti: Näyttää iskeneen näppisvirhe kuvan tunnistetietoihin. Eifet 25301:n numeroksi on vääntynyt EFit:n numero 23501.
	24.11. 20:18	Eljas Pölhö
		Tilaston mukaan Kevolaan saapui 1960-luvulla viisi vaunukuormaa, joista viimeinen 1964. Lähteneitä vaunukuormia oli 55, joista viimeiset neljä lähtivät 1966. Lähteneiden vaunukuormien ainoa mainittu artikkeli on sokerijuurikas.
	24.11. 13:36	Eljas Pölhö
		Kuivaniemen kunta osti vanhan asema-alueen ja sai sen omistukseensa ja hallintaansa 1.2.1971. Kuivaniemen Osuuskaupalla oli tuolloin alueelta vuokrattuna 500 neliötä maata ja 80 neliötä tavarasuojatilaa.
	24.11. 13:17	Eljas Pölhö
		Kuivaniemi oli 1939 Km 824+497. Myöhemmin tämä on kynäkorjattu lukuun Km 823+758 (en tiedä minä vuonna, mutta ilmeisesti joidenkin oikaisujen jälkeen kaikki Oulusta Maksniemelle muutettiin, mutta ei Kemin lukua). Myös 1960-luvun liikennepaikkakortti antaa Km 823+758. Voinee korjata ainakin tämän viimemainitun Vorgin liikennepaikkaluetteloon.
	20.11. 11:11	Eljas Pölhö
		Koulutuntien havaintojen perusteella ei voi tietää missä veturi yöpyi. Esimerkiksi 1961 graafinen aikataulu ei vielä tunne siirtoajoa Riihimäeltä, mutta se voisi kuitenkin näkyä aikataulukirjassa. Minulta meni kaikki 60-lukuiset kellarin viemäriputken hajotessa varastoni päällä, mutta jos jollain muulla olisi tallella esim 1960-65 väliltä, niin niistä voisi kurkkia (muistaakseni numero olisi 1100-sarjaa Pasilan junien jälkeen ja junatyyppi ehkä J).
	20.11. 09:27	Eljas Pölhö
		En tiedä milloin Hyvinkään tallin käyttö vaihtoveturin sijoittamiseen päättyi, mutta ainakin 1960-luvulla veturi tuli aamulla Riihimäeltä ja palasi sinne illalla. 1960-luvun alussa tyypilliset vaihtoehdot olivat Vr1, Vv13 ja joskus Tv1, puolivälissä Vr5 ja Vv15 tulivat mukaan ja Tv1 poistui. 1960-luvun lopulla yleisimmät olivat Pr1 ja Vv15, joskus Vr5. Havainnot tehty oppikoululuokan ikkunasta 1960-1967.
	19.11. 12:33	Eljas Pölhö
		Gf 31001 hylättiin 12/1969 (Lko 2128/v.69/170, 9.1.1970)
	19.11. 12:14	Eljas Pölhö
		Tähän voisi lisätä, että Gfo 31002 ja Gfo 31003 valmistuivat Turun konepajalta 10/1969. Rh päätti 25.3.1969 (1053/412/69), että kaksi Oe-autojenkuljetusvaunua varustetaan alumiinirakenteisella korilla kokoonpanopiirustuksen n:o VR-2000-1 mukaisesti. Työ määrättiin suoritettavaksi Turun konepajassa ja sen arvioitiin maksavan 78000 markkaa.
	18.11. 10:49	Eljas Pölhö
		Muutos Oe-vaunuksi 71918 valmistui 3/1970. Konepajojen työnjako oli: Pasila poisti vanhan korin ja kunnosti alustat jarrulaitteineen ja teleineen. Muut muutostyöt ja vaunujen maalauksen suoritti Turun konepaja. Osa tarvittavista osista valmistettiin Hyvinkään ja Vaasan konepajoilla ja ne toimitettiin Turun konepajalle. Tämä Ei-vaunujen muutoserä käsitti 78 vaunua (1968 oli Pasilan konepajalla muutettu viisi vaunua koekappaleiksi, 71901-71905).
	17.11. 19:25	Eljas Pölhö
		Harmaan kiitojunan tarina-kirjassa Hr11-osuus on mielestäni aivan liian suppea mitään tarkkaa arviointia varten. Otetaan nyt esimerkiksi 1950 varhaiset vaiheet: Veturi asennettiin teleille 17.2.1955 ja se lähti ensimmäisille koeajoille 25.3.1955. Paikallisajojen jälkeen suoritettiin koeajo Toijalaan 29.3.1955 ja Hämeenlinnaan 3.4.1955. Kuorma-ajo suoritettiin 5.4.1955 ja se oli tarkoitus ajaa Riihimäelle saakka, mutta ennen Kuurilaa katkesi etupään moottorin syl. 4:n sylinteriputki ja mäntä leikkautui. .... Tai 1951: Veturi asennettiin teleille 16.3.1955 ja lähti paikallisajoihin 19.4.1955. Paikallisajoissa 20.4.1955 esiintyi etupään moottorin venttiilikoneistoissa häiriöitä, jonka vuoksi syl. 3:n imuventtiilit hiottiin uudelleen. 23.4.1955 sama häiriö uusiintui. 25.4.1955 muutettiin syl. 3:een toinen sylinterikansi, mutta alkuperäisessä ei havaittu vikaa. 27.4.1955 venttiilien ohjausvipu vaihdettiin, jonka jälkeen häiriö ei uusiutunut. Tyhjäajo Hämeenlinnaan suoritettiin 29.4.1955 ja kuorma-ajo Riihimäelle suoritettiin 3.5.1955. Tällä ajolla todettiin toisen pään moottorin öljynpaineen olevan liian alhaisen. Mekydro-vaihteiden kytkennät 1-2 sekä 3 ja 4 vaihteiden välillä eivät pysyneet päällä ja Mekydron voimansisääntuloakselin juuressa olevassa labyrinttitiivisteessä esiintyi runsas öljyvuoto. .... Tällaisia selostuksia on vaikka kuinka paljon, mutta Vv12 ohjaamokuva ei taida olla oikea paikka näiden käsittelyyn.
	17.11. 18:40	Eljas Pölhö
		Risteävä kapearaiteinen näyttää vielä kapeammalta kuin "päärata". Hyvinkäällä oli tallainen paikka kaartessa (katse olisi kohti Hyvinkään Karkkilan radan ratapihaa ja asemaa). Taustan maisema vaikuttaa kuitenkin melko metsäiselle verrattuna omaan kuvitelmaani. Puutavaralasti ei taida olla tyypillistä HKR:n tavaraa, jollei sitten Kytäjän metsiä ole juuri hakattu. Vaihtoehto olisi varmaan jossakin luovutetun alueen puolella, mutta veturit eivät näytä aivan pieniltä metsäradan vetureilta.
	16.11. 12:24	Eljas Pölhö
		Jos näin äkkiseltään tulkitsen vanhoja käsinkirjoitettuja vaunulistoja oikein, niin Ggk 33830 valmistui 1910. Numero ja sarja muutettiin -> Gg 32320 (Ko 611/1506, 12.9.1932 mukaan ja muutettava 10/1934 mennessä).
	15.11. 10:42	Eljas Pölhö
		Jos se olisi BMW Isetta 600, niin ritelikkö saisi selityksen. Vrt. https://i0.wp.com/www.escuderia.com/wp-content/uploads/2023/09/bmw-600-trasera.jpg
	14.11. 23:36	Eljas Pölhö
		Liikennepaikkakortin mukaan sijainti km 133+566. Laiturin pituus 120 m. Lakkautettu 22.5.1966. Matkustajamäärät keskimäärin vuorokaudessa kesällä/talvella = 1961 4/3, 1962 3/1, 1963 3/2, 1964 2/1 (ei uudempia tietoja).
	12.11. 19:18	Eljas Pölhö
		Sky 16158 valmistui Pasilan konepajalta 10/1955. Alla tämän mallin mukaisten Sky-vaunujen valmistuminen: -- Sky 16151 ja Sky 16152 valmiit 3/1953 Sky 16153 valmis 5/1953 -- Sky 16154 valmis 8/1955 Sky 16157 valmis 9/1955 Sky 16155, Sky 16156 ja Sky 16158 valmiit 10/1955 -- Sky 16159 valmis 4/1956
	12.11. 13:29	Eljas Pölhö
		Kiertokirjeisiin, luetteloihin, ohjesääntöihin yms on tehty paljon korjauksia, lisäyksiä ja muutoksia jälkikäteen. Kun asianomaisesta sivusta tai sivuista on otettu uusi painos, on se sisältänyt siihen mennessä tehdyt korjaukset, lisäykset ja muutokset. Kiertokirjeisiin kuluneen vuoden mittaan tehdyistä muutoksista tuli oma ryhmänsä kiertokirjeiden vuosittaisiin sisällysluetteloihin muistaakseni 1917 (tai niillä main).
	09.11. 12:13	Eljas Pölhö
		Michelspiltomin liikennepaikkakortti matkustajamäärineen https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=15615.0
	08.11. 10:18	Eljas Pölhö
		Kapearaiteinen on tässä ihan oikeassa paikassa. Kun Töölönlahden rantaviivaa siirrettiin kohti pohjoista, niin täytemaalle tuli ainoastaan leveäraiteista rataa. Kapearaiteisella ei ollut Töölön ratapihalla omaa ratapihaa, ainoastaan yksi raide, joka päättyi siirtokuormauspaikkaan. Kuvassa vaihteen 212 yläpuolella, tekstin "132" tietämillä.
	08.11. 10:06	Eljas Pölhö
		Kaksi vasemmassa reunassa olevaa kaartuvaa raidetta ovat leveäraiteisia. Kapearaiteisen kaarteen alku näkyy oikeassa reunassa eli kapearaiteinen on kuvan keskellä olevan kopin viereinen sen oikeanpuoleinen raide.
	08.11. 10:02	Eljas Pölhö
		Kaksi vasemmanpuoleista raidetta ovat tässä kuvassa leveäraiteisia. Vaikka vanhimmissa kartoissa ja kuvissa kapsu kaartui lähellä rantaa, niin maantäytön laajentamalle rannalle rakennettiin vain leveän raiteen kiskotusta. Kapearaiteinen on tässä kuvassa huonosti näkyvillä etualalla olevan talon katon vasemman reunan kohdalla. Toinen raide vaalealla pohjalla vasemmalta lukien eli toinen lyhyt vaunujono (etualalla) vasemmalle pitkästä vaunujonosta lukien.
	07.11. 18:34	Eljas Pölhö
		Oli Kuparinen tulipesä. Tutkimusselosteen kommentteja: Otettujen näytteiden perusteella kuparin epäpuhtaudet olivat vähäiset ja reilusti sallitun puolella. Veto-murtolujuuden ja venymän arvot olivat hyvät ja ylittivät vaatimukset. Kuumataivutuskokeissa valssaussyiden suuntaan koesauva kesti kokeen, kohtisuoraan valssaussyitä vastaan otetuissa sauvoista yksi murtui, toinen murtui osittain ja kolmannessa oli havaittavissa vain vähäisiä repeämän alkuja. Tämän viimeisen kokeen tulosta arvioitiin selittävän kuparin suuri happimäärä, joka oli lähellä sallittua ylärajaa ja arseenin määrä oli lähellä alarajaa. Kattilan n:o oli 4108 Täyskatsastus 14.10.1942, sisäpuolinen katsastus 6.8.1945 ja täyskatsastus 9.8.1947.
	01.11. 09:59	Eljas Pölhö
		Ne kerrat kuin minä näin junaa H 231 Ri-Tl, se kulki Hr1/Tr1+F+2 Ei+Po. Mutta H 213:een lisättiin aina/yleensä Järvenpäässä 1-2 kiito-/kappaletavaravaunua (Gb, Gbk).
	30.10. 16:58	Eljas Pölhö
		TVH:lla
	29.10. 19:36	Eljas Pölhö
		Kela oli seisakevaihde eikä sille ole 60-luvulla merkitty omaa vaunukuormaliikennettä. Henkilöliikenteen suhteen Kela toimi seisakkeena ja kuvausvuonna 1967 matkustajamäärä oli kesällä 21 henk/päivä ja talvella26 henk/pv. VR teki Suomen Kaapelitehdas Oy:n kanssa 7.10.1959 päivätyn sopimuksen raiteen liikennoimisestä ja kunnossapidosta Kelan liikennepaikan ja Kaapelitehtaan välisellä osuudella. VR:n osalle tuli mm. raiteen auraus tehtaan portille saakka, tehtaalle muu kunnossapito. Raide kaikkine laitteineen oli kuitenkin yksin VR:n omistuksessa VR:n alueella ja Suomen Kaapelitehdas Oy:n omaisuutta sen alueella. Vuonna 1963 sovittiin raiteen jatkamisesta Suomen Sokeri Oy:n alueelle Kantvikiin. Raiteiden hyötypituudet Kelassa olivat tuolloin I = 409 m (43 kg/m), II (43 kg/m) ja 3 (30 kg/m) kumpikin 280 m.
	27.10. 23:29	Eljas Pölhö
		Kysytty raidekaavio kesällä 2006 on kuvana https://vaunut.org/kuva/171437
	27.10. 10:51	Eljas Pölhö
		20 Silk-vaunun tilaus 1957: 2.4.1957 Tilaussopimus. 27.5.1957 VR/Pasilan konepaja ilmoittaa, että sillä on rullalaakerit vain 7 vaunua varten ja toimitus viivästyy, jos Lohjan Kalkki Oy haluaa kaikki vaununalustat rullalaakeroiduin pyöräkerroin. Vaikean valuuttalisenssitilanteen vuoksi VR ei osannut sanoa koska se saa tilata lisää rullalaakereita. VR luovutti vaunujen alustat Lohjan Kalkki Oy:lle seuraavan luettelon mukaan edelleen toimitettavaksi Oy Metalliveto-nimiselle firmalle säiliöiden valmistamista varten. Silk 14731, 14734 = 8/1957 Silk 14732, 14733, 14735-14740 = 9/1957 Silk 14741-14745 = 12/1957 Silk 14746-14750 = 4/1958
	20.10. 22:40	Eljas Pölhö
		1960 luvulla: järjestyksessä vuodet 1960-1969 Lähteneitä vaunukuormia: 15 - 18 - 22 - 17 - 1 - 0 - 8 - 0 - 0 - 0 Saapuneita vaunukuormia: 14 - 16 - 8 - 11 - 5 - 2 - 11 - 7 - 7 - 0 Myytyjä matkalippuja (sulkeissa näistä kuukausilippuja): 4040 (438) - 2980 (469) - 2604 (451) - 1953 (301) - 1499 (116) - 1671 (335) - 1467 (366) - 880 (350) -880 (350) - ja 1969 kun liikennettä ei ollut 0 (0). 1967 luku on jälkikäteen lisätty. Liikennepaikan tärkeimmät asiakkaat: matkustajat. Tuotteet saapuva: sekalaiset, lähtevä: puutavara ja maataloustuotteet. Tiedot Lko:n liikennepaikkakortista.
	18.10. 22:09	Eljas Pölhö
		Vuoden 1946 raidekaavio näyttää samanlaiselta. https://vaunut.org/kuva/171248
	16.10. 17:21	Eljas Pölhö
		Kaksi pakettiautollista ja yksi 12 tonnin kertakuorma Ruotsista. Päälle tulee se mitä olen ostanut Suomessa asuessani. Kyllä siinä saa pakulla tehdä keikan jos toisenkin. Aineisto on Haukivuorella kolmeen kämppään ja niiden kellarivarastoihin sijoitettuna. Saa niitä kirjoja käydä täälläkin lukemassa. Tarjoan rajoitetusti yöpymismahdollisuutta yhdessä asunnossa, mistä maksan airbnb-vakuutusta. Lue lisää https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=15573.0
	15.10. 17:11	Eljas Pölhö
		Ei ollut Fo, Pot tai Fots tarjolla silloin kun Akaan kaupunki osti vaunun.
	15.10. 16:40	Eljas Pölhö
		Koska minä olen osavaikuttaja vaunun käyttötarkoituksen muutokseen, niin tässä perusteluja: 1) maailman sivu on matkustajavaunujen käyttötarkoitusta muutettu. On tehty salonkivaunuiksi, työkuntien asuntovaunuiksi, näyttelyvaunuiksi jne. sekä maailmalla myös esim. kouluiksi ja kirkoiksi. Ei siis mikään ainutlaatuinen toimenpide. EF-tyyppinen vaunu siksi, että siinä oli tulevaa tarkoitusta (lastaus/purkaus) varten valmiina riittävän leveät ovet. 2) Olen luvannut Akaan kaupungille/veturimuseolle yli 10'000 rautatieaiheista kirjaa käsittelevän kokoelman, jos kaupunki järjestää tilat (kirjaston) Veturimuseon läheltä (ennen kuin vaihdan hiippakuntaa). Lisäksi annan pari vanhaa tietokonetta tai nipun ulkoisia kovalevyjä, jotka sisältävät pitkälti yli 100'000 suomalaista SVR/VR dokumenttia, kokoelman digioituja-valokuvia (en ole laskenut, kymmeniä tuhansia), perustiedot jotakuinkin kaikista mahdollisista rautateistä ja teollisuusradoista maapallolla (ja yhdestä ulkopuolella), tiedot yli 1 milj. veturista ym. Uutta kirjastoa odotellessa tämä sovittiin väliaikaiseksi ratkaisuksi. 3) Vaunuun tulee hyllyt toiselle seinälle ja tutkimuspöydät toiselle sivulle. Karttatelineet tänä kesänä olivat pikaratkaisu, kun hyllyjä ei ehditty tehdä. Koko kokoelma ei mahdu kerralla vaunuun, minkä takia aineiston vaihto eri teemojen välillä oli saatava helpoksi, eli leveämmät ovet kuin pelkässä istumavaunussa. Teemoja, joilla vaunun saa helpolla täyteen voivat olla esim aikataulut, saarirautatiet, veturitehtaat, Afrikan rautatiet, tai ehkä suomalaisittain outojen kielten rautatiekirjallisuus (kuten hebrea, arabia, kiina, japani, korea, thai ym) jne. 4) Koska vanhimmat kirjat ovat 1800-luvun alkupuolelta ja toisaalta etenkin uudemmat paperilaadut ovat kovin allergisia kosteudelle, niin vaunua on ollut pakko muuttaa ja varmistaa sen vedenpitävyys ja tarkistaa tilanne parin talven yli. Ensimmäisen talven ongelmat on hoidettu, nyt odotetaan jännityksellä joko kaikki ongelmat löydettiin. 5) Tämä vaunu ei ole tarkoitettu museoesineeksi vaan uuden omistajan muuntamaksi näyttelyvaunuksi. Jos elettäisiin ihanneyhteiskunnassa, niin vaunu pidettäisiin liikennekuntoisena (siirtyvä näyttely) ja vaunu saisi uuden sarjatunnuksen (AN tai jotain sellaista). Toiveena on kuitenkin, että vaunu palvelisi historiaa ja tutkimustyötä muulla tavoin kuin alkuperäisasuisena.
	15.10. 11:40	Eljas Pölhö
		Minusta raiteiden lähtövaihteet ovat jokseenkin samoilla etäisyyksillä toisistaan sekä 1941 ilmakuvassa että tässä kaaviossa eli eroa on n. 200 metriä. Kauemmaksi pohjoiseen ei soraraidetta voi siirtää, koska VR:n alue loppuu, mikä näkyy vielä 1960-luvun peruskartan tonttirajoissa. Vuoden 1923 kaavion mittakaava oli niin paljon esillä olen kuvan osan vasemmalla puolen, että rajasin sen pois, jotta sain kuvan raiteet jollain tavalla näkyviin tässä koossa. Ei tietysti ollut oikein hyvä valinta tämäkään.
	14.10. 10:05	Eljas Pölhö
		Sorsele - Arvidsjaur välillä. Tässä linkki jos näin pitkä toimii https://www.openstreetmap.org/?mlat=65.648333&mlon=18.510556&zoom=15#map=9/65.648/18.511
	14.10. 01:35	Eljas Pölhö
		Tve2 441 tulo Pieksämäen konepajalle 22.1.1964, silloinen numero Tve-Ko 13. Konepajan oma kalustonumero 186, korjattu numeroksi 220 (en tiedä milloin). Varusteena oli myös lumiaura. Täyskorjaus Vaasan knp 5.2.-21.3.1969, konepajakorjaus Vaasan knp 2.7.1970-27.7.1970. Momentinmuuntajan puhdistus Ins.tsto Saalasti 15.6.1971. (en tiedä miten korjaukset jatkuivat tämän jälkeen) Aiemmin Pieksämäen konepajalla oli Tve-Ko 10 (saapui 17.6.1962).
	13.10. 23:37	Eljas Pölhö
		Siitä on nyt nelisenkymmentä vuotta kun tämä kunnostettiin museovaunuksi. Minusta näillä oli mukava reissata etenkin, jos eivät olleet ihan täynnä (eli päinvastainen toive kuin matkanjärjestäjällä). Pari tällaista (1 ajossa, toinen varalla) voisi tarjota pienelle perheyritykselle leivän jollain reitillä, jolla ei muuta liikennettä ole. Vaunun päissä on tilaa isoille pakaaseille ja fillareille. Ei ole esteetön, mikä saattaisi olla esteenä ELY-keskusten tai kuntien tuelle. Mutta maaseudulla asuessa huomaa, että vaatimaton kulkuväline on parempi kuin ei mitään. Kuvauspaikka on hyvin valittu. Ei taida vieläkään olla tietä perille. Seisake on tehty lähinnä kai rautatieläisten mökkipysäkiksi. Suomessakin on ollut pari-kolme vastaavaa seisaketta, joiden anojana oli joku rautatieläisten liitoista.
	13.10. 22:52	Eljas Pölhö
		Tampereen konttori vuokrasi ja kun veturin kotipaikka oli Toijala, niin varmaan 50 km säteellä Toijalasta. En ole nähnyt Karjakunnan alkuperäistä tiedustelua, niin en tiedä minne ja miksi halusivat (arvattavasti höyryn antoon/lämmitykseen). Jatkosopimusta ei ole ainakaan säilytetty, joten viikko varmaan pitää paikkansa. Se olisi aika tavanomainen höyryvetureiden vuokrauksille (1-2 viikkoa, paitsi KSR jokseenkin pysyvästi 1-2 veturia).
	13.10. 19:54	Eljas Pölhö
		Järvensivun kaavio on kuvana https://vaunut.org/kuva/171182
	12.10. 23:01	Eljas Pölhö
		Työpaino 181'000 naulaa eli 82,1 tonnia (metrijärjestelmän tonneja). Vetovoima 17,33 tonnia.

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset