Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
19.01. 16:06 | Jari Välimaa | ||
| Tämä juna Toijalaan ja seuraavien tuntien junat Tampereelle. | ||||
|
19.01. 15:42 | Jouni Hytönen | ||
| Niitä oli monessa paikassa eri puolilla Kainuuta, mutta lopulta kaikki kuitenkin menivät rajan yli. Aika tavaran kaupittaa. | ||||
|
|
19.01. 15:28 | Ossi Rosten | ||
| Ok, muistelin vain että tuolla ois aikanaan ollu letka niitä Transtekin tekemiä autonkuljetusvaunuja jemmassa | ||||
|
|
19.01. 15:04 | Markku Naskali | ||
| Nokia-Tampere-Toijala | ||||
|
19.01. 14:53 | Rasmus Viirre | ||
| Onpas kaunis teos. Kuin vanhasta lasten tarinasta! | ||||
|
|
19.01. 14:20 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Takaoikealle menevä raide on turvapussi, ei siinä mahdu mitään säilyttämään. | ||||
|
19.01. 13:09 | Leo Norkola | ||
| Marsu ja lättähattu upea kuva | ||||
|
|
19.01. 13:07 | Leo Norkola | ||
| Hieno kuva. Mitä reittiä nuo m junat kulkee? | ||||
|
19.01. 11:59 | Eljas Pölhö | ||
| Veturi valmistui tehtaalta 21.11.1906. Vetopyörien halkaisija 2200 mm oli suurin koskaan Baijerin rautateillä. Se oli nelisylinterinen kompoundiveturi, sylinterien halkaisija 410/610 mm (korkea-/matalapainesylinterit), iskun pituus 640 mm. Nopeuskoe 2.7.1907 Münchenin ja Augsburgin välillä. Nopeudessa 154,5 km/h vertailuarvoiksi saadaan vetopyörien kiertonopeus 373 kierrosta/min ja keskimääräinen mäntänopeus 7,95 m/s. | ||||
|
19.01. 11:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Harppi-Saksan Reichsbahn valmistutti Görlitzissä 2-kerrosvaunustoja, joita käytettiin työmatkaliikenteen ruuhkajunissa. Vaunustotyyppiä myytiin myös muillekin itä-blokin maille. Puolaan ja Tsekkoslovakiaan nyt ainakin. |
||||
|
|
19.01. 11:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Reichsbahnin numerolaattoja tähän veturiin ei kiinnitetty, vaikka numerointisuunnitelmissa se oli numerokseen saanut juuri: 15 001. | ||||
|
|
19.01. 10:48 | Ossi Rosten | ||
| Tuossa takaoikealle menevällä raiteellakos ne oli vuosituhannen vaihteessa ex-neukkulaan matkalla olleet autonkuljetusvaunut varastossa? | ||||
|
|
19.01. 07:30 | Jimi Lappalainen | ||
| Tuonnehan se olisi jännä ajaa lätällä. | ||||
|
19.01. 07:28 | Jimi Lappalainen | ||
| En voi kuin kompata :) Aikamoinen korkeusero veden pinnassa! | ||||
|
19.01. 02:42 | Mikko Mäntymäki | ||
| Hienoa työtä! | ||||
|
19.01. 00:10 | Onni Tikkala | ||
| Hieno otos tosiaan! Edustavan kohteen lisäksi rautatiemaisema pääsee tässä hyvin oikeuksiinsa. | ||||
|
18.01. 22:46 | Jouni Hytönen | ||
| Tämä tasoristeys on sataman yksityisraiteella, ei valtion rataverkolla. | ||||
|
|
18.01. 20:52 | John Lindroth | ||
| Hieno työn tulos! | ||||
|
|
18.01. 20:46 | Jyrki Talvi | ||
| Upea projekti Veturimuseolta. | ||||
|
|
18.01. 18:45 | Mika Laaksonen | ||
| Upeaa työtä Veturimuseon porukalta. Kulttuuriteko todellakin. | ||||
|
|
18.01. 18:37 | Hannu Peltola | ||
| Upea kuva hienolta paikalta! | ||||
|
18.01. 17:23 | Leo Norkola | ||
| Hieno kuva seeprasta;) | ||||
|
18.01. 17:05 | Erkki Nuutio | ||
| Kuva on viimeistään vuonna 1925 koska tänä vuonna VR rakensi paikalle uuden yksiraiteisen sillan (vrt. https://vaunut.org/kuva/178669 ). Sitä ennen kuvan esittämän vuonna 1919 räjäytetyn kaksiraiteisen sillan pohjoisraiteen vaurioitunut keskijänne oli poistettu. |
||||
|
18.01. 16:52 | Teemu Saukkonen | ||
| Releethän ovat niin simppeleitä rakennella. Jenkkiin piti releyttää ajovalot, jotta pääkytkin ei sulaisi (600tkm se oli jo ollut), ja polttimoille tulisi enemmän kuin 9V, nousi yli 11V. Sitten kaatopaikalta pelastettuun Luxmaniin piti tehdä valintakytkin relekorteilla, kun alkuperäinen oli rikottu, nupikka kuitenkin oli paikallaan. Se ohjasi myös valoja, joista sai ohjauksen releille. Kuin suunniteltu tällaiseen. |
||||
|
18.01. 16:42 | Teemu Saukkonen | ||
| Ennen näitä oli Kontiomäen kautta. | ||||
|
18.01. 16:25 | Jukka Ahtiainen | ||
| Suunnittelu, toteutus, kuvaaja ja kamera! | ||||
|
18.01. 16:17 | Erkki Nuutio | ||
| Tarkennus: Venäläiset räjäyttivät Rajajoen kolmiaukkoisen ja kaksiraiteisen levysillan 4.6.1919. Sillan itäpuolinen maatuki särkyi kokonaan. Sillä levänneet pohjois- ja eteläraiteen lyhyet jänteet putosivat rikkoutuneelta maatuelta jokeen. Itärannan siltapilarikin vaurioitui ja sillä levännyt pohjoisraiteen keskijänteen itäpää putosi tältä pilarilta, mutta jäi länsipäästään länsirannan siltapilarin varaan. Silta korjattiin tilapäisesti eteläraiteen osalta vuonna 1921 ja tämä raide avattiin rajoitetulle yhdysliikenteelle. VR rakensi sillan uudelleen yksiraiteisena vuonna 1925, mutta Venäjän Lokakuun rautatiet suoritti puolet kustannuksista (osittain VR 1912/37 II s.289, 292). Silta oli raidettaan leveämpi ja raiteen molemmin puolin oli laudoitettu kävelytie. Tässä vaiheessa silta oli yhä satunnaisille autoille ainoa mahdollinen kulkuväylä Rajajoen yli. Kuva on siten ajalta ennen vuotta 1925, luultavasti siis vuodelta 1924. Asioiden käsittelyn nopeuttamiseksi palasi syksyllä 1939 kaksi Paasikiven seurueen neuvottelijaa (muistaakseni Nykopp ja Paasonen) Moskovasta autolla Suomeen Rajajoen rautatiesillan kautta, eli silloinkaan ei ollut muita siltoja käytettävissä Rajajoen ylitykseen. |
||||
|
Kuvasarja: DB Museum - legendaarinen rautatiemuseo Nürnbergissä |
18.01. 15:59 | Jukka Ahtiainen | ||
| Samoin! Kuvasarja generoi myös paljon muistoja sekä liikutuksen tunteen. |
||||
|
18.01. 15:44 | Veikko Hattunen | ||
| Hieno kuva! | ||||
|
18.01. 15:24 | Eljas Pölhö | ||
| "...Tämä yksilö vaurioitui pinnallisesti, kun vieressä paloi saman sarjan veturi vuonna 2012. Se sai tapahtuman jälkeen hieman erilaisen maalauksen, jonka pitäisi siis näkyä tässä kuvassa...." Näkyviä ulkoisia eroja 1980-90-lukujen tilanteeseen: - Kylkiritilä on muutettu samaan paikkaan kuin vetureissa seuraavasta tilauserästä alkaen (15026-15065). Aiemmin ritilä seurasi osittain tämän maalaustyylin väkästä ovikaiteisiin saakka. - Kyljessä numero- ja SNCF-merkinnät ovat eri paikassa kuin parikymmentä vuotta aikaisemmin. Lisäksi ne näyttävän maalatuilta kiiltävien irtokirjainten tai laatan sijaan. - Etunumero on vaalean raidan yläpuolella. Aiemmin tässä beturissa vain pyöreän logon alla olevasssa laatassa. - Kyljen tumma väri näyttää ruskeajkolta entisen punaisen sijaan (ellei sitten johdu valaistuksesta). Tämän sarjan tilauseriä oli neljä ja kaikissa oli pieniä eroja edellisiin verrattuna. Erilaisia väriyhdistelmiä ja maalauskuvioita on ollut kymmenta 1900-luvun puolella. 1 = 19.6.1968 = 15001-15005 = valmis 1971 (3)-1972 (2) 2 = 31.12.1969 = 15006-15015 = valmis 1972 (1)-1973 (8)-1974 (1) 3 = 29.12.1972 = 15016-15025 = valmis 1974 (3)-1975 (7) 4 = 1.10.1973 = 15026-15065 = valmis 1975 (9) - 1976 (16) - 1978 (15) Vetureita valmistettiin eri alkuperäistehtävään: TEE, Multiservice (monikäyttö), en voyage (henkilöliikenne), mikä osittain selittää pieniä eroja vetureiden kesken. |
||||
|
|
18.01. 14:49 | Teemu Halttunen | ||
| Juholle vastaus: Ei ole. Eikä ole edes lain vaatima tapa merkitä tuota laitosta pois kytketyksi. Uusi kyltti on "Tasoristeyslaitos epäkunnossa" ja lisäksi tarvittaisiin liuta vilkkuvia valoja sekä sulkukartioita. Tosin eipä noita kylttejä tunnuta edes järjestelmällisesti uusittavan. Ainoastaan uudet tasoristeyslaitokset on saanut nykymääräykset vaativat merkit. | ||||
|
18.01. 14:48 | Hugo Leino | ||
| Ihan hieno, ja ainakin vähän vaihtelua. | ||||
|
|
18.01. 14:22 | Teemu Saukkonen | ||
| Vielä oikein vastaantuljoiden puolelle. Epäilen vahvasti että tapaukseen liittyy saksalaisvalmisteinen takavetoauto. Kesälläkin on mustaa jälkeä tien täydeltä. | ||||
|
|
18.01. 14:21 | Juho Rintala | ||
| "Varoituslaitos ei toimi", onkohan tuo lain vaadittu kyltti... | ||||
|
|
18.01. 14:20 | Niklas Rinta-Kanto | ||
| Kiitoksia! | ||||
|
18.01. 14:17 | Arto Papunen | ||
| Taitaako kalustokierto mennä niin että veturi tulee sähköistämättömältä reitiltä ennen tätä Joensuun kuljetusta (Tuupovaara) ja jatkaa tämän kuljetuksen jälkeen myös (Pitkämäki), että ei välttämättä ole järkeä vaihtaa hetkeksi sähköveturia. | ||||
|
|
18.01. 12:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pölvästi naukkaillut liiaksi "korpikuusen kyyneleitä" ja lähtenyt sitten vähän ajaa turuuttelemaan...? | ||||
|
18.01. 12:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ilmasilta Baltiaan, jos se yksi kohjo siellä Kremlin kellaribunkkerissa...jne? Jos post-neukut/ryssät rupeavat ampumaan alas ilmasillan aseettomia "Rosinenbombers" - ilmasiltakoneita, niin samalla he taatusti pilaavat oman maineensa miljooniksi vuosiksi, elkeivät sitä jo ole tehnytkin. Ovathan he harhoissaan jo hyvin harjoitelleet aseettomien siviilikoneiden kanssa (OH-ALL "Kaleva", Korean Air Lines 007, MH 17 ja muitakin.)! Helppoa tienata kunniamerkkejä ja ylennyksiä, on kuin ampuisi autonsa sisältä ikkunasta vasikoita hakaansa saadakseen "suurmetsästäjän" arvonimen. Ukrainalaisten kärsimyksiä pahentaa länsimaiden tolkuton pelkuruus ja arvovaltakinastelut. |
||||
|
18.01. 12:05 | Erkki Nuutio | ||
| Arvaukseni tätäkin koskien on 1924. | ||||
|
|
18.01. 12:03 | Erkki Nuutio | ||
| Pidän ilmeisenä vuosilukuna 1924. Vuoteen 1929 mennessä neuvostonäkymä on siistiytynyt merkittävästi. Raja-alueen inkeriläisasukkaat häädettiin muualle. Tarkempia vuosilukuja näille tapahtumille täytyy kaivaa lähteistä. Riemukaari tuli kai 1929 vaiheilla. Selvimmin 20-luvun alkupuoleen viittaa uusimaton silta (uusittiin ilmeisesti 1925/26 vaiheilla). Kuvassa näkyy laudoista tehty kävelypolku, jota pitkin neuvostomaasta poistumisluvan saaneet kävelivät Suomeen silloin kun neuvostojunalla ei vielä päässyt (-1921) tai sellaista ei kulkenut Rajajoen asemalle asti (-1925?). Kiskojen välissä olevilla irtolankuilla helpotettiin satunnaisten henkilöautojen kulkua sillan yli (muita autoille mahdollisia siltoja Rajajoen ylitse ei ollut). |
||||
|
18.01. 11:57 | Antero Airola | ||
| Kesällä1974 ainoa porkkana Turun suuntaan oli P106 Jyväskylä-Naantalin satama. Sen sijaan Helsinkiin kulki useita junia. (6 kpl?) | ||||
|
18.01. 11:11 | Veeti Heino | ||
| Kirjoitusvirheitä löytyy jo otsikostakin kun mitään ei missään vaiheessa hajonnut. | ||||
|
|
18.01. 10:55 | Mikko Herpman | ||
| Hieno juttu, kulttuuriteko että tämä heräsi henkiin!! Ja käy kivan nätisti! | ||||
|
18.01. 10:49 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Näyttäs kumminki jotenki Sm3:lle.. | ||||
|
|
18.01. 10:06 | Ossi Rosten | ||
| Kyllä. Värit ja sävyt erittäin luonnolliset - sommitelu onnistunut, Kuvasta välittyy tunnelma erittäin hyvin! | ||||
|
|
18.01. 09:54 | Aarni Lilja | ||
| Erittäin laadukas ja hieno kuva Niklas. | ||||
|
18.01. 08:43 | Jari Välimaa | ||
| nyt tästä tuli ongelma kun Pohjoismaiden rautatie markkinat ovat yhdentymässä | ||||
|
|
18.01. 08:24 | Niklas Rinta-Kanto | ||
| Upeaa. Mahtavaa työtä Veturimuseon väki! | ||||
|
|
18.01. 07:53 | Robert Sand | ||
| Helposti tuo käynnistyi. Hieno käyntiääni. | ||||
|
18.01. 02:21 | John Lindroth | ||
| Hieno onnistunut Hv1 kuva! | ||||
|
|
18.01. 01:43 | Ari Virtanen | ||
| Mahtavaa duunia ja hyvältä kuulostaa! | ||||