Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
26.07.2025 18:00 | Juha Kutvonen | ||
| Aivan kuin kiihdytysajoista. Rata ja pyörät vielä savuavat. | ||||
|
26.07.2025 17:14 | Veeti Pietilä | ||
| Sekoitin näköjään määränpään ja operaattorin keskenään. :D | ||||
|
|
26.07.2025 17:10 | Juho Rintala | ||
| Tässä ei ole Haapamäen kalustoa, tiedoksi vaan :) Saaan toki olla väärässä |
||||
|
26.07.2025 16:27 | Noah Nieminen | ||
| Kappas, olin itse raiteiden toisella puolella, Panuntien sillan alla. :) | ||||
|
26.07.2025 16:26 | Noah Nieminen | ||
| Hieno kuva tilanteesta! | ||||
|
26.07.2025 15:42 | Jimi Lappalainen | ||
| Nostettu jo. | ||||
|
26.07.2025 15:32 | Markku Naskali | ||
| Reitille olisi ehkä pysyvämpääkin kysyntää jos eivät "suomalaiset erityisolosuhteet" estäisi mm. seisakkeiden vaatimien hurjien kustannusten ym. vuoksi... | ||||
|
26.07.2025 14:50 | Erkki Nuutio | ||
| Kunnianosoituksena vuorineuvos Berndt Grönblomille (1885-1970): DI Berndt Grönglom toimi ensin öljyteollisuudessa Bakussa. Vuonna 1912 hän perusti Suomen Öljytehdas E.Grönblom Oy:n ja oli tämän toimitusjohtaja 1912-29. Hän perusti vuonna 1914 Elektrometallurgiska Ab:n vuonna 1914. Pienet sähkösulatot olivat Imatralla ja aluksi myös Nokialla. Päätuotteet olivat pii- ja harkkorauta. Imatralla naapurina oli puuhioma Oy Vuoksenniska Ab. Yhtiöt yhdistyivät vuonna 1933 Oy Vuoksenniska Ab:ksi, johdossaan Berndt Grönblom. Yhtiö rakensi Imatran Rautatehtaan, jossa rauta- ja terästuotanto alkoi vuonna 1937. Tärkein raaka-aine oli Outokummun kiisutuhka. Myöhempiä hankkeita olivat kaivokset (Mätäsvaara, Haveri , Jussarö) sekä Turun Rautatehdas ja Oy Koverhar Ab. Kiskojen valssaus alkoi Imatralla vuonna 1937. Imatran Terästehdas siirtyi Berndt Grönblomilta Oy Ovako AB:lle. Se jatkaa vaativien erikoisterästen toimittajana https://fi.wikipedia.org/wiki/Ovako_Imatra |
||||
|
26.07.2025 12:20 | Juha Kutvonen | ||
| Varkauden 18-metrinen kääntölava vaihdettiin 22-metriseen vuonna 1961. | ||||
|
26.07.2025 12:13 | Jani Tuominen | ||
| Minä olisin halunnut pitää Dr13-veturit rantaradan liikenteessä, Dm7:t maakuntien lähiliikenteessä ja Dm9:t vaikka Uudenkaupungin paikallisliikenteessä. Mutta kaikkea ei voi saada :) | ||||
|
26.07.2025 11:43 | Heikki Jalonen | ||
| Ratasilta on varmaankin lukittu kiinteäksi, jolloin opastimen mekaaniset johdot on voitu vetää normaaliin tapaan. Nimittäin, tuo maantiesillan mataluus tekee ratasillan avattavuudesta hyödyttömän... | ||||
|
|
26.07.2025 11:33 | Petri Nummijoki | ||
| Maaseudulla moni asui yksityistien varrella tai vähintään heinäladot ja metsäpalstat olivat yksityisteiden takana. 1950-luvun traktorit olivat vielä pääosin niin heikkoja, ettei teiden talvikunnossapito sellaisten varassa toiminut. Autoliikennehän ei ole kunnolla käyttökelpoinen silloin, jos esim. 15 kilometrin matkasta on 13 km aurattuja yleisiä teitä mutta 2 km auraamatonta yksityistietä. | ||||
|
26.07.2025 10:53 | Jarno Piltti | ||
| No kyllähän teka seiskan seisottaminen jotain harvoin tapahtuvaa hakureissua varten maksaa sekin? Mukavaahan se on leikkiä nojatuolikenraalia, ei siinä. Mutta mikäs firma tämä System 7 Rail oikein on? |
||||
|
26.07.2025 10:47 | Jarno Piltti | ||
| Veturin tunnistus? Voisiko olla Hk5? Linjuriauto on mitä viehättävin. | ||||
|
|
26.07.2025 10:45 | Teemu Saukkonen | ||
| Tämä kaiketi nostetaan pois, jotta kiertotie saadaan kulkemaan tästä siksi aikaa kun Vt23 pengertä korjataan. | ||||
|
26.07.2025 10:44 | Teemu Saukkonen | ||
| Milloinkahan näemme enemmän tavaravaunuja? | ||||
|
|
26.07.2025 10:36 | Jarno Piltti | ||
| 1.3.1956 oli koko maassa aurattu autoliikenteelle 99,5 prosenttia maanteistä ja 62,9 prosenttia kunnan- ja kyläteistä (Suomen virallinen tilasto XIX:75). Maanteiden aurausta oli kahta luokkaa, I ja II luokan auraus, mitä eroa niillä ikinä olikaan. Jossain viiskytluvun kirjassa olen nähnyt kartankin teiden aukipidosta. Tuo levysignaali on huippumielenkiintoinen, ei se kyllä mitään sillalle ajoa tässä estä jos on esiopastin. Ja siltähän se näyttää. Taitaa olla Tammisaaren aseman tulo-opastimen esiopastin? Ja siis meneekö nuo opastimen vaijerit avattavan sillan läpi vai kuinka?! |
||||
|
|
26.07.2025 10:18 | Erkki Nuutio | ||
| 1930-luvun loppupuolella alkoi silloisten pääteiden talviauraus TVH:n toimesta erityisesti linja-autoliikenteen mahdollistamiseksi. Opastusta varten oli mm. kirja Vuoristo - Hallenberg Talviajotiet (WSOY, 1937, 333 s.). Tarjolla olleet, etenkin kotimaiset kärki- ja muut aurat (mm. Tiekone, Lokomo, ATA, Ahjo) ja moottoritiehöylät (Lokomo, Tiekone) esiteltiin valokuvin ja piirustuksin yli sadalla sivulla. Rikollisvaltiota vastaan käytyjen sotien vuoksi pääsivät talviauraukset uudelleen käyntiin lähinnä vasta 1950-luvun alusta. Sitä ennen eivät vakavat rengas- ja muut puutteet juurikaan mahdollistaneet linja- ja kuorma-autoliikennettä kaupunkien välillä. Eli se oli VR:n kultakautta. Lapsuudessani 1950-luvulla olivat kadut Tampereella hyvin aurattuja Lokomon Tiekarhuilla. Silloiset kuorma-autot olivat heikkoja ja hentoja raskaampaan auraukeen kärkiauroilla ja ns. alusteriä ei edes tunnettu. |
||||
|
26.07.2025 09:16 | Leevi Heino | ||
| Varmaan konepajalta tuotu ne Soek ja Sob | ||||
|
|
26.07.2025 09:08 | Noah Nieminen | ||
| 24.7. T 4004:ssa oli yksi Soek, sitten Sob ja loput Sonk- ja Zagkks-z- sarjoja. | ||||
|
26.07.2025 08:59 | Jari Välimaa | ||
| Skoda Transtechin tiedotteessa tiedot ovat oikein "Škoda Group ja Tampereen Raitiotie Oy ovat allekirjoittaneet sopimuksen seitsemän uuden raitiovaunun ja kahdeksan lisämoduulin toimittamisesta kaupungin nykyisen raitiovaunukaluston laajentamiseksi. 70 miljoonan euron sopimus on osa alkuperäisen tilauksen optiota ja sisältää myös 10 vuoden täyspalvelupaketin, joka varmistaa kaluston optimaalisen suorituskyvyn ja luotettavuuden pitkälle tulevaisuuteen. Seitsemän valinnaista raitiovaunua toimitetaan vuoden 2027 puoliväliin mennessä, ja laajennusmoduulien on määrä olla asennettuna heinäkuuhun 2028 mennessä." https://www.skodagroup.com/press-release/tampere-orders-more-trams-and-extensions-from-skoda-group |
||||
|
26.07.2025 08:50 | Jari Välimaa | ||
| Näin TrafikVärket joka omistaa raiteet ja laiturin Haaparannassa "Ruotsin liikennelaitoksen työ Haaparannan aseman 160 metriä pitkällä laiturilla Suomen raiteilla alkoi keväällä 2024 ja valmistui vuodenvaihteessa. Vielä ei ole päätetty, milloin rajan yli kulkeva henkilöliikenne alkaa, ensin on tehtävä poliittisia päätöksiä Ruotsissa ja Suomessa." https://www.trafikverket.se/om-oss/nyheter/lansnyheter/norrbotten/2025/ny-plattform-i-haparanda-mojliggor-persontrafik/ projektilinkki ei enää toimi |
||||
|
26.07.2025 03:20 | Matti Melamies | ||
| On. | ||||
|
|
25.07.2025 22:26 | Petri Nummijoki | ||
| Jos mennään 1950-luvulle niin eihän ainakaan maaseudulla edes aurattu, kuin tärkeimmät tiet ja sivuteillä liikkuminen tapahtui talvella reellä, suksilla ja potkukelkalla. Ehkä 1960-luvulla päästiin vähitellen laajempaan talvikunnossapitoon, kun autojen määrän lisääntyminen loi tarpeen ja aurauskaluston kehittyminen/järeytyminen antoi sille myös mahdollisuuden. | ||||
|
|
25.07.2025 21:58 | Kari Haapakangas | ||
| Hikoituksen yleistyminen se laimensi potkukelkkojen suosioita. 80-luvun alun muistoja ovat koulumatkat kelkalla: hyvä ja luistava keli aamulla, mutta koulupäivän aikana oli hiekoittaja tehnyt kepposen, ka potkukelkka piti miltei kantaa kotiin. | ||||
|
|
25.07.2025 21:37 | Markus Selin | ||
| Vaunut 01-28 on toimitettu ja osaan niistä tulevat nämä välipalat, mutta 29-35 on jo tilattu ja ne tulevat tehtaalta 47-metrisinä. https://www.tampereenratikka.fi/tampereen-ratikalle-tilataan-lisaa-vaunuja-pirkkala-linnainmaa-raitiotieta-varten/ | ||||
|
|
25.07.2025 21:12 | Leevi Halonen | ||
| Tuohon aikaan potkukelkat olivat yleisiä kaikkien ihmisten kesken. Potkukelkkoja näkyy olevan viellä käytössä Pohjanmaalla jossa tulee usein talvisin vastaan ihan nuoriakin potkukelkkojen kanssa. | ||||
|
|
25.07.2025 21:12 | Robert Sand | ||
| Ei ole myöskään turvalaitteet hyväksytty. Näin huhut kertoo. Ruotsin puolella on jatkuva A-skydd 1524mm raiteilla. | ||||
|
25.07.2025 21:07 | Leevi Halonen | ||
| Pakko kysyä, tietääkö kukaan että meneekö Monacon läpi enään tavarajunia vai onko liikenne pelkästään matkustajaliikennettä? | ||||
|
|
25.07.2025 21:00 | Markku Naskali | ||
| Tuohon aikaan, ja vielä jonkin verran myöhemminkin, potkukelkka oli talvisin ihan yleinen liikkumisen apuväline muillekin kuin vanhuksille ja vammaisille. | ||||
|
25.07.2025 20:54 | Joonas Kauppinen | ||
| Jimi, on mahdollista. | ||||
|
25.07.2025 20:43 | Joonas Kauppinen | ||
| Kyllä oli. | ||||
|
25.07.2025 20:20 | Veeti Saukkonen | ||
| Juuri näin Juho :) | ||||
|
|
25.07.2025 20:15 | Markku Naskali | ||
| Pidempiäkin on tilauksessa kun noihin liitetään välipaloja. Alkavat muistuttaa jo kovinkin junaa. Onko tekeillä tai suunnitelmissa jo alusta alkaen pidempiä uusia yksiköitä? |
||||
|
|
25.07.2025 19:45 | Juha Kutvonen | ||
| Oivallinen sommittelu. Kuvattu entisen Kolsan tiili-/laattatehtaan raiteen penkalta. | ||||
|
|
25.07.2025 19:34 | John Lindroth | ||
| Tunnelmallinen kuva! | ||||
|
25.07.2025 19:20 | Antti Ojala | ||
| Visuaalinen ilme on tosiaan tärkeä osa yritysilmettä, mutta "se ei ole vielä kovin paljon". Olen antanut itselleni kertoa, että veturin tekniikka on käyty läpi parhaalla asiantuntemuksella, mitä maasta löytyy. Toivon vilpittömästi, että myös yhtiön kaupallinen puoli hoidetaan samaa perusteellisuutta noudattaen. Kivasta kalustosta ei ole paljoa iloa, jos se seisoo kovin paljon pihan koristeena. Työntekoon nämä kamppeet on alun perin tarkoitettu. | ||||
|
|
25.07.2025 18:59 | Noah Nieminen | ||
| Aika hieno kuva! Sm4 kurkistaa metsän portilta :) | ||||
|
25.07.2025 18:56 | Juha Kutvonen | ||
| Mm. tällä 2823:n raadolla "VR haluaa edistää raidemarkkinan kasvua ja kilpailua Suomessa". | ||||
|
|
25.07.2025 16:55 | Petri Nummijoki | ||
| Siis milloin kääntölavan vaihto on tehty? Lähinnä mietityttää, että Varkauteen ajettiin Tr2-vetureillakin ennen Varkaus-Joensuu-välin raskaan kiskotuksen valmistumista, kuten kuvan https://vaunut.org/kuva/58784 kommentissa 18.07.2022 11:17. Eikö Tr2-veturia saanut Varkaudessa ympäri vaan Pieksämäki-Varkaus on jouduttu ajamaan toiseen suuntaan tenderi edellä eli Tr2:n tapauksessa melkein sokkona? | ||||
|
25.07.2025 16:18 | Kevin Glynn | ||
| Poistossa ovat | ||||
|
|
25.07.2025 16:15 | Jari Välimaa | ||
| Vaikka olivat mukana rakennushankkeessa ? ja ei kai opastimet tähän vaikuta ? | ||||
|
|
25.07.2025 16:07 | Juha Toivonen | ||
| Ovatko kuvan veturit jo poistossa, vai vieläkö näillä liikennöidään? | ||||
|
|
25.07.2025 15:12 | John Lindroth | ||
| Kasa kaikkien nähtävillä? | ||||
|
25.07.2025 15:10 | John Lindroth | ||
| Tästä radasta ei paljon kuvia ole! | ||||
|
25.07.2025 15:06 | Vesa-Matti Turunen | ||
| Onko näissäkin jokaisessa Veturissa lappu, että "veturi poistettu käytöstä/liikenteestä"? | ||||
|
|
25.07.2025 14:38 | Juha Toivonen | ||
| Eiköhän tuo kasa ole jo menetetty. Ja lisää lienee tulossa...? | ||||
|
|
25.07.2025 14:35 | Juha Toivonen | ||
| Onko tämäkin liikennepaikka Talvisodan jälkeen väkisin rakennetun- ja isä-aurinkoisen rauhansopimuksessa vaatiman uuden yhdysrataosan yksi Suomen puoleinen liikennepaikka? Muistan lukeneeni, kuinka rata Kelloselkään ja edelleen rajalle, ei herättänyt Talvisodassa brutaalisti murjotun Suomen syvintä intoa sen rakentamisessa, mutta se oli pakko toteuttaa, - joskin asiallisesti vitkutellen. | ||||
|
|
25.07.2025 14:19 | Juha Toivonen | ||
| Arctic Railin Dr16 ulkoasu on erinomainen osoitus siitä, kuinka tyylitajulla ja hillityn asiallisella visuaalisella suunnittelulla, sekä suunnitelman toteuttamisella, saadaan vanhakin näyttämään lähes uudelta. Toivottavasti Arctic Rail menestyy liiketoimissaan. | ||||
|
25.07.2025 14:07 | Joel Kuikka | ||
| T 2918? Ainakin mitä mä tarkistin juliasta (ja myös vaunustosta päätellen) niin sanoisin, että olis T 2912. | ||||
|
|
25.07.2025 12:53 | Robert Sand | ||
| Ymmärtääkseni Ruotsin viranomaiset eivät vielä ole hyväksyneet Haaparannan 25kV 50Hz sähköjärjestelmä ja tästä syystä siihen ei ole vielä kertaakaan kytketty jännitteet päälle. | ||||