Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
Kuvasarja: Hyrynsalmen sahojen raiteet |
14.08.2024 13:00 | Teppo Niemi | ||
| Eli tarkoitat kuvan https://vaunut.org/kuva/118199 vaunujonon ja pukkinosturin takana sijaitsevaa aluetta. Löytyisikö Hysynsalmen kunnalta tai museolta tietoja? |
||||
|
Kuvasarja: Hyrynsalmen sahojen raiteet |
14.08.2024 12:00 | Kimmo Huhta | ||
| Saha, jonka alkuperäistä nimeä ja yhtiötä haen, ei esiinny ollenkaan tämän kuvasarjan karttaruudussa, vaan sijaitsee etelämpänä, aseman ratapihan länsilaidalla, karkeasti vastapäätä Hyrynsalmen asemarakennusta. | ||||
|
Kuvasarja: Hyrynsalmen sahojen raiteet |
14.08.2024 11:01 | Teppo Niemi | ||
| Tarkoitatko peruskartoista löytyvää, ihan ylälaidasta löytyvää Tehdas Saha tekstin kohtaa (joka siis löytyy kuvasta https://vaunut.org/kuva/79018 , vaiko HYRYNSALMI tekstin kohdalla varastoalueeksi merkityä aluetta? Tuo kuvassa https://vaunut.org/kuva/79018 oleva alue ei ole liikenteenohjauksen ulkopuolinen alue Berliini. |
||||
|
14.08.2024 11:00 | Tero Korkeakoski | ||
| Tuskin rakennetaan, ellei NATO rahoita. Ei sille ole niin suurta tarvetta että kannattaisi rakentaa. | ||||
|
Kuvasarja: Hyrynsalmen sahojen raiteet |
14.08.2024 09:51 | Kimmo Huhta | ||
| Minkä niminen saha on tullut Hyrynsalmen ratapihan länsilaidalle (Berliiniin) aikavälillä 1976-1992? Vuosien haarukointi Vanhat kartat -sivuston karttojen mukaan. Onko tämä saha käyttänyt rautatiekuljetuksia? | ||||
|
14.08.2024 09:43 | Raimo Hämäläinen | ||
| Höyryajan jättiläinen, respect! | ||||
|
14.08.2024 09:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikä kuljettajan perstuntumaa uskottu lainkaan kesäkuussa 1889 Irlannissa, tarkemmin sanottuna Armaghissa. Pistivät pyhäkoulun retkijunaan veturiksi nuhapumppu - luokan koneen (2-4-0), joka ei jaksanut vetää junaa mäkeä ylös vaan jäi mäkeen. N. 200 metriä jäi uupumaan huipulta! Juna pistettiin kahtia ja mäessä seisova loppuosan jarrut oli lähinnä tsoukkitasoa, siis aivan riittämättömät. Kuinka ollakaan, se loppuosa karkasi alamäkeen ja rysäytti vauhdilla perässä tulleeseen junaan. 80 kuoli ja 260 loukkaantui, noin kolmas osa näistä lapsia! (junassa oli noin 940 matkustajaa). Vekkulia sekin, kun lasten takia vaunujen ovet olivat lukittu! Kuljettaja oli riidellyt asemapäällikön kanssa ja vaatinut kuusikytkyistä veturia, mutta turhaan. Kahden vaunun paino matkustajineen oli liikaa veturille (15 vaunun juna ja täysi poka matkustajia päällä!). Kaltevuus oli ollut etwa 12 - 13 promille jatkuvaa nousua. Karanneet kahdeksan vaunua (3-akselisia) olivat rullanneet noin 2,4 km ennen rysäystä. "Jarrujen" lisäksi oli penkalta noukittu kiviä ja laitettu niitä pyörien eteen... |
||||
|
|
14.08.2024 09:23 | Jarno Piltti | ||
| Pilaamatta Jorman menneisyyskuvaa niin eiköhän nuo aikataulusuunnittelijat nimenomaan kirjasta katsoneet rataosaan promillet ja junaan tonnit. Vuoden 1938 Jt:n veturityyppikohtaisissa taulukoissa on kolme saraketta: alhaisinpana junapaino kaikissa olosuhteissa, myös talvella ja lumen peittäessä kiskot, toisena kesällä, ja suurimmat tonnit sarakkeesa suotuisa rataosa suotuisissa olosuhteissa kuljettajan suostumuksella. Jos promilleja on alle 10 ja olosuhteet muuten suotuisat saa junapainoa korottaa vielä tästäkin taulukosta, ei kuitenkaan yli 1300 tonniin – edelleen kuljettajan suostumuksella. | ||||
|
14.08.2024 09:15 | Jonne Seppänen | ||
| Näin varmaan on ollut, kiitos Teppo. Olenkin miettinyt miten koppi on pysynyt lämpimänä pelkän ritilän takana olevan kaminan avulla. | ||||
|
14.08.2024 09:09 | Erkki Nuutio | ||
| Alustavissa rauhanneuvotteluissa 1919 ja Tarton rauhanneuvotteluissa 1920 olisi Suomen ollut syytä luopua Inosta. Käyttää sitä vaihtorahana esimerkiksi Suomen miehittämän Repolan alueen saamiseksi. Muun muassa Von der Goltz suositteli luopumista painavin sotilaallisin perustein. Valtavin kustannuksin rakennettu Inon linnoitus palveli yksinomaan Petrogradin meripuolustusta. Siitä luopuminen ei olisi heikentänyt Kannaksen puolustusta Venäjää vastaan. Niinpä Inon linnoitus sitten räjäytettiin. Presidentti Ståhlberg kielsi luovutukset suuriruhtinaskunnan perinteisillä alueilla. Tarton rauhanneuvottelijat toimivat sen mukaisesti. Pietari Suuren merilinnoitus Virossa, Ahvenanmaalla ja Suomessa oli suora seuraus Tsushimasta. Museorautatieyhdistyksen nettikaupasta löytynee tiivis pieni kirja Pietari Suuren merlinnoituksen rautatie (AS Ilo Tallinn 1992, 96 s.) Vastasin kirjan kääntämisestä suomenkielelle ja kustantamisesta. |
||||
|
14.08.2024 09:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Löysin kierrätyskeskuksesta kirjan: P. Huhtala: Reserviupseeri, painatusvuosi 1940, jossa on näitä junakuljetuksia koskevia juttuja ja paljon muutakin. Omistajan nimikirjoitus: Aarne Juutilainen 1940. Eli itse "Marokon kauhu", joka kunnostautui komppanianpäällikkönä talvisodan Kollaalla! Mainitun Arskan broidi oli taivaallisissa sotajoukoissa (lue: - ilmavoimissa) hampaitaan kiristellyt Eino Ilmari ("Illu") Juutilainen, jolla oli tilillään 94 ilmavoittoa. Sodassa vääntänyt Messerschmitt Bf109 G:n sauvaa (hyvin tuloksin) taivaalla kesän 1944 kiivaissa ilmataisteluissa Kannaksella ja Suomenlahdella. Että kyllä lentomestari aina yhden ratsumestarin päihittää. Itse Punainen paroni, kuulu ratsumestari v. Richthofen oli saanut tililleen 80 voittoa, ennenkuin suistui alas taivaalta Somme-joen rantamilla 1918 huhtikuun eräänä sunnuntaipäivänä.... |
||||
|
14.08.2024 08:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jarno: kyllä, se on vedenkorkeuden näyttö. Teknisesti simppeli toteutus: uimuri, jossa on viisari kiinni. | ||||
|
|
14.08.2024 08:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jorma, ainakin mainitsemasi ykkönen oli ensimmäinen leveäraiteinen veturi, joka Mäntässä kävi. Muistaakseni se oli silloin ollut Engvistillä Lielahdessa. Ajankohta ollut jotain 1928. Voin yrittää tarkistaa asiaa KMW - lehden mikrofilmeiltä (muistan pitäjänlehdessä olleen juttua asiasta), kun menen Mänttään ensi kuussa. |
||||
|
14.08.2024 07:39 | Joonas Kauppinen | ||
| Teppo, muistat ihan oikein. Jemmassa on rengassarja. | ||||
|
Kuvasarja: Kuvailuja Interraililta (8.7-15.7.2024) |
14.08.2024 07:35 | Joonas Kauppinen | ||
| Tanskasta olisi todellakin mukavaa nähdä kuvia. | ||||
|
|
14.08.2024 07:08 | Teppo Niemi | ||
| Eikös jemmassa pitäsi olla rengassarja, joka aikanaan pelastettiin Haapamäen veturipuiston romutukselta. Kyseisessä romutuksessa pilkottiin mm. Wilskin varakattila. Mutta onkohan kuitenkin niin, että niiden asennuksessa pitäisi kääntyä saksalaisen DB-konsernin puoleen. Ja tuohon ei taida omistajalla olla kiinnostusta. |
||||
|
|
14.08.2024 07:03 | Teppo Niemi | ||
| Olikos Fo vaunuissa aikoinaan, kuten pitkissä F -sarjan vaunuissa myös höyrylämmityksen putki konduktööriosastossa huolehtimassa osaltaan lämmityksestä? Tuo nestekaasulämmityksen ajoitus sopii hyvin siihen, kun junanlämmityshöyryä ei juurikaan ollut enää saatavissa kuin muutamilla seisontaraiteilla. | ||||
|
14.08.2024 01:59 | Lasse Holopainen | ||
| Varsinkin viimisen vaunun jalkaanmenevyys. | ||||
|
14.08.2024 01:21 | John Lindroth | ||
| Herttoniemi kuva näitä ei montaa liene,hyvä Tapsa! | ||||
|
|
14.08.2024 00:28 | John Lindroth | ||
| Kuitenkin aikaisemmin esitettiin aina akselimäärä josta laskettiin junapaino vet.kuljettajalla joka ilman tietokonetta lienee laskeneen pers.tuntumalle minkälaisesta junasta oli kyse?Mieleen on jäänyt erään tuntemari höyryajan kuljettajan Pasilasta vet.kulj. E,Nyman(Jonka nimikko oli aikoinaan Hr1, 1001)hän muisteli suurimpia akselimääriä Helsingistä lähdettäessä Pasilan mäessä Hv1-3-n.54 akselia,Hr1 -n.67 akselia ilman avustavaa veturia nämä luvut ovat siis arvioita ja kyseisen kuljettajan minulle aikanaan kertomia.Nykyään ajatellen tiedot ovat lähinnä suuntaa antavia. Eikan mukaan se Pekka 1001 oli kone ylitse muiden! Viimeisen kerran Eikka pääsi ajamaan rakastamaansa Pekkaa 1001 SJK (Svenska Järnvägsklubben)tilausajolla toukokuussa 1969,samalla matkalla jolla hän kuljetti legendaarista Ristoa 1096 Riihimäen kautta Toijalaan ja sieltä Trurkuun ja Helsinkiin olin itse mukana koululaisena tuolla ikimuistettavalla matkalla.Välillä Ri -Kv veturina toimi Pr1 ,772. |
||||
|
|
14.08.2024 00:14 | Jonne Seppänen | ||
| Hytteihin oli asennettu pienet seiniin kiinnitetyt nestekaasulämmittimet jossain vaiheessa; aikaisintaan 1970-luvun alun peruskorjauksissa, mahdollisesti myöhemminkin? Alunperinhän konnarikopin ainoa lämmitys on ollut hytin sisäseinään asennettu ritilä kuvassa näkyvän matkatavaraosaston kaminan savuhormin kohdalle, jonka sitten on ainakin toivottu pitävän koppia lämpimänä. | ||||
|
13.08.2024 23:51 | John Lindroth | ||
| Vaikuttava kaunis kuva! | ||||
|
13.08.2024 23:44 | John Lindroth | ||
| Tr1 perisuomalaisessa maisemassa ,historian havinaa! | ||||
|
13.08.2024 23:21 | John Lindroth | ||
| Kiitokset Jukalle professionaalisen erinomaisesta kuvauksesta ja että tämä kuva on kotiradalta,mainitaan erikseen että Haukivuorella oli esillä aikanaan HK3 -485 pienoismalli.Näissä mustavalko kuvissa on se jokin! | ||||
|
|
13.08.2024 23:13 | John Lindroth | ||
| Tulee mieleen sakasalaisten yhä toiminnassa oleva "Das rollende Hotel". | ||||
|
|
13.08.2024 23:07 | John Lindroth | ||
| Tulipahan ikäviä uutisia mutta toivotaan parasta Pekka on Pekka! Eli Pekka pajalle ja pyörät vaihtoon! | ||||
|
|
13.08.2024 23:00 | Jorma Toivonen | ||
| Huhuna kuulin: taitavat 1021:n ajot ajettu tällä erää, pyörän renkaat loppu. Renkaat eivät enää pysy paikoillaan. | ||||
|
|
13.08.2024 22:56 | John Lindroth | ||
| Veturi sarja on lempinimeltään Nicklas. Kuva täynnä nostalgiaa.Ho mittakaavassa mallin teki firma DJH(GB) aikanaan. Tätä ennen firma Hobby Teknik teki tästä messinki korisarjan Jouef alustalle. | ||||
|
|
13.08.2024 22:53 | Jorma Toivonen | ||
| Eipä taidettu ennen kirjoista katsella nousun promilleja, eikä taulukoista veturin vetokykyä. Kuljettajan "pers'tuntuma" tunsi hyvin junan painon ja linjatuntemuksellaan tiesi paljonkohan raottaisi valtaventtiiliä seuraavaan nousuun - eipä röyhistellä, kunhan mäki saadaan taltutettua juuri ja juuri.... säästetään. | ||||
|
13.08.2024 22:28 | Lasse Holopainen | ||
| N e ä yttää edelleenkin Intercityllä ajetulta lähijunalta. Kai se sitten vaan on semmonen. | ||||
|
|
13.08.2024 22:15 | Janne Karresuo | ||
| Nätti kuva! Auringonlasku tuo juuri sen tarvittavan lisämausteen tähän kuvaan. | ||||
|
|
13.08.2024 22:14 | Jarno Piltti | ||
| Sattumakuva. Onko vesisäiliössä vedenkorkeuden mittari? Näyttää ihan sellaiselta. | ||||
|
13.08.2024 22:14 | Janne Karresuo | ||
| Joskus tuota auringonlaskua ja saapuvaa junaa kannattaa odottaa. Oksat luovat kuvaan vielä nätin, rajaavan elementin... | ||||
|
Kuvasarja: Rautatiemuseopäivä 2024 |
13.08.2024 22:10 | Jarno Piltti | ||
| Kiitos Timo. Kyllä Hyvinkäälle kannattaa mennä hyvin levänneenä jos meinaa ihan kaiken mahdollisen katsoa, tutkittavaa on! | ||||
|
13.08.2024 22:08 | Janne Karresuo | ||
| Kiitoksia kommenteista Pasi, Teppo ja Lasse! | ||||
|
|
13.08.2024 22:07 | Jarno Piltti | ||
| Janne, toivottavasti lopputulos nähdään joskus vorkissa! Normaalitilanteessa naapuriraiteiden kalusto aikalailla rajoittaa kuvaajan vaihtoehtoja, mutta tällaisessa tapahtumassa raide saattaa tyhjentyä ja halli väljistyä. | ||||
|
|
13.08.2024 22:03 | Janne Karresuo | ||
| Ei paha tämäkään! Ja mustavalkoisuudessa on taas sitä voimaa... | ||||
|
13.08.2024 21:46 | Tuomas Pätäri | ||
| Onpa erityisen hienot sommitelmat näissä kaikissa Årstan kuvissa, ja komea kesäpäiväkin sattunut. Sarjan jatkoa tässä jo odotellaan.. | ||||
|
13.08.2024 21:22 | Rainer Silfverberg | ||
| Hienosti olet osannut tunnelman vangita.... | ||||
|
Kuvasarja: Kuvailuja Interraililta (8.7-15.7.2024) |
13.08.2024 21:10 | Leevi Halonen | ||
| Kuvasitko Tanskassa? Tanskan kuvia olisi kiva katsoa. :) | ||||
|
|
13.08.2024 21:02 | Jimi Lappalainen | ||
| Etkö n e ä ? | ||||
|
13.08.2024 21:01 | Jimi Lappalainen | ||
| Upea kuva, varmaan sarjan paras :) | ||||
|
13.08.2024 20:58 | Jimi Lappalainen | ||
| Vain potilas puuttuu! ;) | ||||
|
13.08.2024 20:51 | Jimi Lappalainen | ||
| Onhan Kerimäenkin asemalta kirkonkylälle matkaa lähes 14 kilometriä, joten miksipä ei Karhelta Hämeenkyröön. | ||||
|
|
13.08.2024 20:45 | Jarno Piltti | ||
| Vikakirjaan runoilu hymyilyttää. Eikö tuo perkelöityminen liittynyt nimenomaan nestekaasulämmitykseen eikä kuvassa näkyvään pikku klapityömaahan? Kaasulämmityksen tarkempi toimintaperiaate näissä vaunuissa on minulle epäselvä. Ilmeisesti vain hyttejä lämmitettiin, ei tavaratilaa? | ||||
|
|
13.08.2024 20:44 | Pasi Seppälä | ||
| Kuva on erittäin onnistunut juuri mustavalkoisena. Komea ja kunnioitusta herättävä laite on ollut aikanaan ja on sitä vieläkin. | ||||
|
|
13.08.2024 20:43 | Jarno Piltti | ||
| Oliko tuo Inon linnoitus seurausta Tsushiman meritaistelusta? Jos oli niin ehkä tämän pikku työjuhdan äärellä voi aistia suoranaista maailmanhistoriaa. | ||||
|
Kuvasarja: Kuvailuja Interraililta (8.7-15.7.2024) |
13.08.2024 20:41 | Pasi Seppälä | ||
| Maukkaita kuvia aimo lataus ja lisää ilmeisesti tulossa. Monitorimatkailua parhaimmillaan laadukkaiden kuvien parissa. | ||||
|
13.08.2024 20:20 | Lasse Holopainen | ||
| Mitenköhän saivat savut takaisin | ||||
|
|
13.08.2024 20:17 | Jorma Rauhala | ||
| Kyllä Esa muistaa oikein. Tuohan on August Borsigin perustaman veturitehtaan valmiste vuodelta 1910. Venäjän keisarillisen armeijan Pietari Suuren merilinnoituksen erään osan, Fort Nikolajevskin eli Inon linnoitusrautatien nro 2. (Ykkönen oli samanlainen.) Tämä veturi myytiin Schaumanille Pietarsaareen vuonna 1919 ja sitä kokeiltiin myös Serlachiuksella Mäntässä 1929, mikä tieto varmasti kiehtoo Esaakin. Gösta Serlachius ei kuitenkaan huolinut pohjalais-sukulaisensa omistamaa vanhaa pikkuveturia, vaan osti samaisen Borsigin tehtaan upouuden höyrysäiliöveturin. Tämä Inon/Pietarsaaren pikkupässi ostettiin Valtionrautateille Kuopion konepajalle vuonna 1945, kun mikä tahansa kelpasi liikenteeseen. Siitä tuli silloin Vk4 nro 68. |
||||
|
|
13.08.2024 20:14 | Janne Karresuo | ||
| Nimenomaan VAATII. Ittiäni houkuttelee ajatus tästä oikealle mustavalkofilmille kuvattuna sekä kehitys hieman rakeiseksi. Awot. Yes. Ei paha! | ||||