Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
03.03.2025 16:47 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Aikaan ja laatuun jatkossa! | ||||
|
03.03.2025 16:44 | Teemu Saukkonen | ||
| Vieläkö tällä on niitä "telkkareita" vuorenrinteessä, kuten 2006 ihmettelin? Sitten kun mentiin yöksi niin selvisi mitä "ruudusta" näkyy. Puoli yötä katseltiin. | ||||
|
03.03.2025 16:26 | Jouni Hytönen | ||
| Pitkän harkinnan jälkeen voisi kyllä kallistua Vr3:n kannalle, ei tämä Riston hytiltä eikä ikkunamaisemalta näytä. | ||||
|
03.03.2025 16:22 | Jouni Hytönen | ||
| Norrtågin aikataulussa ei suoraan mainita, että junat pysähtyisivät vain tarvittaessa. Tämä juna toki pyyhkii ohi kaikkina viikonpäivinä. | ||||
|
03.03.2025 16:17 | Veeti Pietilä | ||
| Voisi kohta lähteä bysäkille :) | ||||
|
|
03.03.2025 15:43 | Osku Reinikka | ||
| Joo. | ||||
|
03.03.2025 15:21 | Jouni Hytönen | ||
| Olisi kyllä melko kiehtovaa yöpyä teltassa jossain tuolla Šiškássa ja vaikka vaeltaa Kaitumiin. Viime heinäkuussa ei ollut juuri yhtään hyttysiä tai mäkäräisiä tuon radan varrella ainakaan Kiirunan ja Narvikin välillä, mutta saattoi toki olla poikkeusvuosi. :) | ||||
|
03.03.2025 15:16 | Jari Välimaa | ||
| Sähköbussit toimivat hyvin Tampereella | ||||
|
03.03.2025 14:05 | Timo Salo | ||
| Kainuun hulppeita vaaramaisemia parhaimmillaan sattumana... | ||||
|
03.03.2025 13:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Taustalla Kouvolan varikon korjausjuna (ent. Fo ja ent. vanhanmallinen Eis). | ||||
|
|
03.03.2025 13:22 | Vertti Kontinen | ||
| Sjisjkan erona on se, ettei sinne kulje tieyhteyttä laisinkaan. Sjiskan asukkaiden ainoa yhteys ulkomaailmaan onkin suossa rämpimisen lisäksi juna (ja ehkä talvisin moottorikelkka). Lähimpään tiehen on 4km. Sjiskassa käyminen oli reissua suunnitellessa mielessä, mutta ajattelin etten jaksa vaivautua 4km rämpimiseen, kun muutenkin aikaa rajallisesti ja junallakin tempaukseen olisi saanut varata kokonaisen päivän. Joskus pitää kyllä ottaa asiakseen käydä junalla siellä! |
||||
|
|
03.03.2025 12:20 | Jouni Hytönen | ||
| Vietin tuolla kaksi yötä viime heinäkuussa ja kyllä tämä paikka on melko mykistävä todellakin. | ||||
|
|
03.03.2025 12:15 | Jouni Hytönen | ||
| Varmaan tärkein syy junien pysähdyksille on mahdollistaa pääsy tähän luontokohteeseen: https://www.lansstyrelsen.se/norrbotten/besoksmal/naturreservat/kaitum-fjallurskog.html Alkoi saman tien kiehtomaan. :) | ||||
|
|
03.03.2025 12:03 | Jouni Hytönen | ||
| Unohdin näemmä aksentin. Šiška: https://en.wikipedia.org/wiki/Sjisjka#/media/File:Sjisjka_station_1708_2008b.jpg | ||||
|
|
03.03.2025 12:00 | Jouni Hytönen | ||
| Toinen vastaava hauska seisake on Sjisjka. Ihmettelin ensin, mistä on peräisin noin kummallinen nimi, mutta sehän onkin vain saamea translitteroituna ruotsalaiseen asuun. Eli voisi kirjoittaa myös Šiška. | ||||
|
03.03.2025 11:36 | Eljas Pölhö | ||
| Vertaa kaavioihin https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=15889.0 | ||||
|
|
03.03.2025 11:04 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Kyllä se kovasti avosiltaiselta 2-akseliselta matkustajavaunulta näyttää. | ||||
|
|
03.03.2025 10:53 | Erkki Nuutio | ||
| Kokokiinalainen (alusta ja kori) Suomen bussimarkkinoiden markkinajohtaja (kaikentyyppisissä yli 16 tonnin busseissa). Mielenkiintoista seurata onnistuvatko merkityksettömiksi (bussi) valmistajiksi vaipuneet Scania ja Volvo (ym.) saamaan EU:lta esimerkiksi 30 % suojatullit voimaan EU:ssa. Kun puuttuu suuruuden ekonomia, ei pärjää. Saa nähdä kuinka käy raskaissa kuorma-autoissa noin viiden vuoden kuluttua. |
||||
|
|
03.03.2025 10:26 | Timo Salo | ||
| Näin sähköbussilla:https://www.hs.fi/pkseutu/art-2000011054978.html | ||||
|
03.03.2025 09:09 | Jouni Hytönen | ||
| 90-luvulla keksittiin vähäksi aikaa Äänekosken-Suolahden vaihtotöihin idea, että ajetaan aamulla Tve4 Jyväskylästä Äänekoskelle, tehdään siellä päivä vaihtotöitä ja tuodaan Tve4 sitten illalla jälleen yksinään takaisin Jyväskylään. Seurasin kerran, kuinka Tve4 lähti yhdeksän kuormatun sahatavaravaunun kanssa Suolahdesta Äänekoskelle ja varsin epätoivoiselta vaikutti. Siirrettävää massaa oli noin 9*40 = 360 tonnia. | ||||
|
03.03.2025 08:08 | Jari Välimaa | ||
| Asiantuntijalle kyllä mutta tavallisen kaupunkilaisen alkaa olla yhä vaikeampi erottaa lähijunaa ratikasta kun ratikat ovat kasvaneet ja infrakin muistuttaa rautatietä yhä enemmän. | ||||
|
03.03.2025 06:56 | Jimi Lappalainen | ||
| Kuva on varmastikin Huovintieltä. Vuoden 1948 ilmakuvassa Huovintiellä näkyy samanlainen rakennus. Katsoin Mellilääkin, ja sielläkin on, mutta laajempana. | ||||
|
03.03.2025 06:52 | Jimi Lappalainen | ||
| Mielenkiintoista, rakennusliikkeen oma veturi :) | ||||
|
03.03.2025 03:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vilppulassa sellainen betoniviemäriputkivalimo oli 1960 - ja 1970 - luvulla ollut ratapihan pohjoispäässä, Sellun raiteiden vierellä. Henkilökuntaa lienee ollut etwa 2,5 työmiesoletettua...? Lähirisukossa oli lojunut valkoisen piikkinokka-Mossen raato. Se raato kyllä katosi sieltä, lieneekö mennyt entisöintiin? Kysymys: miksi piikkinokka-Mossea EI KOSKAAN nähty konepelti pystyssä? Kun se konepelti avautuikin sivusta, heko heko! |
||||
|
|
02.03.2025 23:47 | Petri Nummijoki | ||
| Jos https://vaunut.org/kuva/25060 on uskominen niin 2000 tonnin junaa olisi tämmöisellä liikuteltu. Tosin kommentin perusteella hyvissä olosuhteissa ja liikuteltavalla osuudella tuskin saa olla pientäkään ylämäkeä. | ||||
|
02.03.2025 22:51 | Mikko Mäntymäki | ||
| Tapahtui Lempäälässä että veturi ja kolme suljettua ajettiin laiturista ohi. Kiitos ystävälliselle konduktöörille joka tiesi antaa punaisen, veturi+3 punainen. | ||||
|
|
02.03.2025 22:45 | Jorma Toivonen | ||
| https://vaunut.org/kuva/54523 Tve4:ssä on myös kuljettajanventtiili junarungon jarrujen hallitsimiseen - ei liene tuottamaan pysäytysongelmia, joten liikkeelle saaminen saattaa aiheuttaa enemmän ongelmia. | ||||
|
|
02.03.2025 22:42 | Heikki Jalonen | ||
| Jos tunnistukseni on oikea, niin tuo oli vain yksi tyypillinen aikakautensa (1944 jälleenrakennuskausi ... 1970 luvun muovikauden alku) "kuraruukeista" eli sementtivalimoista. Niiden tyypillisiä tuotteita olivat betoniset viemäriputket ja erilaiset kaivonrenkaat, yleensä kaikki sellainen mitä kadunrakennuksen, kunnallistekniikan, viemäröintien ja talonrakennuksen tarpeisiin tarvittiin. Tikkurilassa olevan laitoksen päämarkkina-alue oli tietenkin Helsingin seutu. Hyvin usein valimot olivat pieniä ja erittäin paikallisesti toimivia. Pienimmillään mies+lapio+betonimylly+muutama muotti-tyyppisiä yrityksiä. Monesti toiminta tapahtui joko aivan ulkona "navetan takana" tai jossain vanhoissa muista käytöstä jääneissä enemmän kehnoissa rakennuksissa. Ulkona tai muuten puutteellisissa oloissa toiminta rajoittui ainoastaan lämpimiin vuodenaikoihin, sementtivalu ei pakkasia sietänyt. Tuo kuvan laitos on kuitenkin ympärivuotinen, katon reunan jääpuikot kertovat lämmitetyistä tiloista. Nykyisinhän juuri Rudus on alan markkinajohtaja Suomessa, pienet paikallisyritykset ovat käyneet harvinaisiksi. Eikä betonisia viemäriputkiakaan enää valmisteta eikä asenneta. Tuotteet ovat nykyään ihan jotain muuta: rakennuselementtejä, esijännitettyjä tuotteita ja tietysti valmisbetonia. Siltainsinööri Akseli Jaatisen "Pohjolan Betoni ja Rapa" saattoi hyvinkin olla jonkin tuollaisen pienen paikallisyrittäjän karikatyyri. Oululainen "Luoti-Kalle" tulee hakematta mieleen (eri henkilö kuin paljon tunnetumpi oululainen alan toimija Ville). Tai ehkä Paasilinna otti esikuvakseen erään tunnetun torniolaisen betonikeisarin - joka ei kylläkään ollut mikään pienyrittäjä. |
||||
|
02.03.2025 21:27 | Teppo Niemi | ||
| EFi 22386 kuuluu numerosarjan 22382 -22390. Myös 22381 kuuluisi samaan sarjaan, mutta sille tehtiin lähiliikennemuunnos, eli se sai sähkölämmityksen ja 1500 V kaapeloinnin. Tuntomerkkinä suorat eteiset ja matkatavaraosaston molemmissa oven puolikkaissa on ikkunat. | ||||
|
|
02.03.2025 19:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pekka-herran Pekka-kuva oli näpätty tiistaipäivänä. Muuten, tuo runko EFi + Ei + CEi oli noihin aikoihin myös perjantai-iltaisin Seinäjoelle tulleessa P 43:ssa. Sitä runkoa ei tietääkseni vaasalaisessa pendelöity, vaan se yleensä lähti saman viikonlopun sunnuntaina P 44:nä Haavan kautta Helsinkiin. Lähtö Seinäjoelta klo 16.30, yhteydessä pohjoisesta tulleelle P 68:lle. Lähtö Vilpusta klo 18.58. Niin, ja muuten olihan siinä lisääkin vaunuja, muutama satapaikkainen Ei liitettynä mukaan. Sir John, tyylikäs tooki tuo, juu, on - sano. |
||||
|
|
02.03.2025 18:10 | John Lindroth | ||
| Tyylikäs juna! | ||||
|
|
02.03.2025 17:25 | Kari Haapakangas | ||
| Eli jotain sellaista mitä "siltainsinööri Jaatinen" rakenteli kuntavaltauksensa yhteydessä... | ||||
|
02.03.2025 17:16 | Antti Ojala | ||
| Herra Jorma, mielestäni vastuullinen liikennöijä romuttaa kulkumuodosta riippumatta romuiset romunsa itse, eikä jätä niitä säiden armoille siltä varalta, että "joku voi sitä vielä tarvita". Niin rakkaita kuin ajoneuvot minulle ovatkin, olen romuttanut niitä paljon. Järkevät nippelit hyllyyn ja loppuauto purkkitehtaalle. | ||||
|
02.03.2025 16:52 | Eljas Pölhö | ||
| Leteensuo 1963.05.26 lukien seisakevaihde 1968.05.26 lukien seisake 1960 saapui 24 vaunukuormaa, lähti 69 vaunukuormaa 1965 saapui 13 vaunukuormaa, ei lähteneitä vaunukuormia 1967 saapui 1 vaunukuorma, lähti 2 vaunukuormaa 1968 ei vaunukuormia 1968.03.19 esitetty purettavaksi sivuraide 700 m ja sen 2 vaihdetta |
||||
|
|
02.03.2025 16:34 | Eljas Pölhö | ||
| Neljännen liikennejakson esimies Tampereella, marraskuun 4 päivänä 1932 N:o 1608: Leteensuon uusi laiturirakennus on valmistunut ja otetaan käyttöön kuluvan marraskuun 1 päivänä. Kun rakennukseen sisältyy myös riittävän suuri tavaramakasiini, niin voidaan paikalle järjestää painorajoitukseton kappaletavaraliikenne. Ehdotan, että Leteensuon laiturivaihde avattaisiin joulukuun 1 päivästä liikenteelle seuraavasti: Leteensuo (Parola 7, Iittala 6), Hlm & T (vaunukuormat osoitettava Skogster'in raiteelle). Rh päätti Marraskuun 12 päivänä 1932 ilmoittaa Tariffitoimistolle ja 4 liikennakson esimiehelle, että Leteensuon laiturivaihde avataan tulevan joulukuun 1 päivästä lukien rajoitetulla lipunmyynnillä (Hlm) ja kappaletavaraliikenteelle ilman rajoitusta samalla huomauttaen, että Epäitsenäiset liikennepaikat, toisessa osassa siv. 70 oleva Skogsterin raidetta koskeva merkintä jää entiselleen. (Tariffitoimiston kansiossa käsin kirjoitettu asianumero 2898/5990) |
||||
|
02.03.2025 16:30 | Lasse Holopainen | ||
| Digisusi on muuten rajun näköinen kampe. | ||||
|
Kuvasarja: Kolarilainen PYO 276 |
02.03.2025 16:26 | Petri Tuovinen | ||
| Pieni informaatiokatkos kaluston suhteen, korjasin tekstin. | ||||
|
Kuvasarja: Helmikuun lopussa malmiradalla |
02.03.2025 15:18 | Tero Korkeakoski | ||
| Saikos tuolla kuvata ihan rauhassa, kun sielläkin taisi viime vuoden lopulla olla häiriöitä liikenteen kanssa. | ||||
|
|
02.03.2025 15:18 | Heikki Jalonen | ||
| Näyttää sementtivalimolta, eli nykyisin puhuttaisiin "betonituotetehtaasta". Toimija on ilmeisesti Rudus Oy. | ||||
|
|
02.03.2025 15:02 | Jimi Lappalainen | ||
| Tikkurilan 1-laiturin pituus on 415 metriä. Tämän junan matkustajavaunujen yhteispituus oli vain 291,5 metriä, joten ei ole ongelmia. | ||||
|
|
02.03.2025 14:56 | Jimi Lappalainen | ||
| 1880-sarjan piirustusnumeroilla on tehty paljon "karvalakki"-mallisia asemarakennuksia, kuten 1880: Lapinneva, Niinisalo, Immola, Vihtari, ja 1886: Hanko-pohjoinen. Leteensuon vanha asema lienee ollut niiden kaltainen? | ||||
|
|
02.03.2025 14:52 | Jimi Lappalainen | ||
| Rautatiehallituksen kertomus vuodelta 1932 ( https://www.doria.fi/handle/10024/172131, PDF-dokumentin sivu 4 ) kertoo seuraavaa: Rekolan ja Leteensuon laitureille rakennettiin uudet laituritalot. Samoin on luettavissa Rautatierakennusten piirustusarkistosta ( https://astia.narc.fi/uusiastia/kortti_aineisto.html?id=836228518 ) Leteensuon kohdalta, että sana Laiturirakennus on yliviivaamalla muutettu asuinrakennukseksi, vuodet ovat ensin 1932, sitten 1945. Tämä Tapion kuvassa näkyvä Leteensuon asemarakennus (piirustus 2161) rakennettiin 1945. Vanhempi laiturirakennus vuodelta 1932 oli piirustus numero 1885. Millainenkohan se oli? | ||||
|
02.03.2025 14:32 | Jimi Lappalainen | ||
| – Ehkä asia ei aina olekaan näin:Veturinkuljettaja, käytä vihellinopastinta olosuhteiden niin vaatiessa kerranuseammin kuin kerran liian harvoin! Edessäsi olevan sumun, rankkasateen, lumi-pyryn tms. takana on ehkä yksinäinen resiinamies tai vaihteenpuhdistaja, jokahänkään ei näe lähestyvää junaa. Vastaavanlaisia tilanteita muodostuu kaarteisillaradoilla kirkkaallakin ilmalla.Helsinki 1974. Valtion painatuskeskus | ||||
|
|
02.03.2025 14:01 | Roope Prusila | ||
| Tässä pitää huomioida, että junan pituudesta muutama sata metriä on autovaunuja, eli kaikki matkustajavaunut ovat mahtuneet laituriin jolloin laituria pidempi juna ei ole ongelma. | ||||
|
|
02.03.2025 13:50 | Noah Nieminen | ||
| Eli juna ei mahtunut laiturille? Kuvasin saman Helsingissä. | ||||
|
02.03.2025 13:38 | Jimi Lappalainen | ||
| Avattiinko Ypäjä sitten 1887 väliaikaiselle liikenteelle ja 1.1.1890 virallisesti kaikelle liikenteelle? | ||||
|
02.03.2025 13:17 | Jimi Lappalainen | ||
| Kiitos lisätiedoista, korjaan kuvatekstiin rakennuksen valmistumisvuoden. | ||||
|
|
02.03.2025 13:14 | Jimi Lappalainen | ||
| Onko oikealla alhaalla vanha matkustajavaunun kori, vai jokin muu koppi? | ||||
|
|
02.03.2025 13:14 | Jimi Lappalainen | ||
| Mitä noissa rakennuksissa oli sisällä? Mitä tehtiin? | ||||
|
02.03.2025 13:13 | Jimi Lappalainen | ||
| Onpa tämäkin paikka muuttunut sitten vuoden 2013: https://tinyurl.com/rzjuj7m5 | ||||
|
|
02.03.2025 13:09 | Jimi Lappalainen | ||
| Osg-vaunun koosta aiheutuu aina mielenkiintoisia illuusioita, ikään kuin se olisi työnnettävien vaunujen "final boss". Tuossa työnnettävä massa on tyhjä Osg + Emx, eli 230 t + 52 t = 282 tonnia. Kuvassa https://vaunut.org/kuva/87811 Tve4 511 otti koko vaunurungon vedettäväkseen, ja se runko painoi laskujeni mukaan jo yli 292 tonnia. Varmaan on enemmänkin liikuteltu Tve4:llä tai Tka8:lla. Lisäksi junarungon pysäyttäminen voi olla vaikeampaa kun sen liikkeelle saaminen :) | ||||
