Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
18.12.2023 13:06 | Timo Salo | ||
| Edelleen UPEA! | ||||
|
18.12.2023 11:01 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| ^Sakari Tamminen oli myös yksi eläkeläisvuoristoneuvoksista, jotka muuttivat Portugaliin Suomen verotusta pakoon. | ||||
|
|
18.12.2023 10:01 | Erkki Nuutio | ||
| Ruukki tuo mieleen vuosia jatkuneen Ruukki Oy:n ja Rautaruukki Oy:n lakimiestappelun. Sen aiheutti Rautaruukki Oy:n onneton viimeinen toimitusjohtaja (Tamminen). Rautaruukki alkoi omavaltaisesti käyttää mainostuksessaan Ruukki -yritysnimeä - ikäänkuin Rautaruukki olisi ollut jotenkin epäedullinen tai aliarvostettu yritystunnuksena. Tappelu maksoi oikeudessa Rautaruukille miljoonia. Ajan tuhlaus hölmöön ja kalliiseen tappeluun vei toimitusjohtajan huomiota pois olennaisesta. Osaseuraus tästä oli panikoiminen ja Rautaruukki Oy:n aiheeton luovuttaminen sen pahimmalle kilpailijalle SS Ab:lle. Kekkosen kruununjalokivistä arvokkain menetettiin. Tunnettujen yritysnimiensä menettäminen luo Suomesta ulkomailla (mm. Ruotsissa) kuvaa teollisena banaanivaltiona. Ei aiheetta. Toivo Härkösen muistelmakirja Rautatehdas Raaheen (Pohjoinen, 1984) kertoo tarmosta ja taitavuudesta ja aikanaan vuorineuvokseksi nimetyn DI Helge Haaviston väsymättömästä työstä. Kirjoittaja, teollisuusneuvos Toivo Härkönen oli Rautaruukki Oy:n rakennuspäällikkö. Suositeltava kirja! |
||||
|
18.12.2023 08:10 | Jimi Lappalainen | ||
| Sarjatunnus on LM5. https://jernbane.net/bo/subpage.php?s=0&id=219365 | ||||
|
17.12.2023 22:48 | Jorma Toivonen | ||
| Eemilin runosuoni alkaa kukertamaan... Erinomaisesti iskevä kuvateksti hetkeen, jatka samaa latua. | ||||
|
17.12.2023 22:33 | Otto Tuomainen | ||
| Tuo testiradalla oleva veturi on E 469.3030 vuodelta 1971, nykyisin se on numeroitu 124-sarjaan. Veturi rakennettiin kun haluttiin testata nopeiden vetureiden vaatimia teknisiä ratkaisuja. Se saavutti aikoinaan Tsekkoslovakian rautateiden nopeusennätyksen 219 km/h, vasta Pendolino rikkoi tämän ennätyksen. | ||||
|
|
17.12.2023 22:15 | Jimi Lappalainen | ||
| Onkohan seisakkeita (siis noita kahta) siirretty aikojen saatossa? | ||||
|
|
17.12.2023 21:23 | Pave Saarinen | ||
| Paljon ihmettelin piirrosta, ei se minulle avautunut. Jos olisi ollut digitaalisena tekstinä, kääntäjällä olisi selvinnyt. | ||||
|
17.12.2023 21:05 | Rainer Silfverberg | ||
| No siinäpä se! | ||||
|
17.12.2023 20:57 | Jimi Lappalainen | ||
| Se kävi lopettamassa junana kulkunsa. Näin näin kerran tehtävän Kupittaalla kakkosraiteen remontin aikana, kun työkone saapui ensin ykköselle, sitten peräytti vaihteen taakse ja siirtyi kakkoselle. | ||||
|
|
17.12.2023 20:51 | Erkki Nuutio | ||
| Tämä vaihtoehto on tutkittava. Kun 10000 vastaanottajaa oli asemalla, täytyi vastaanoton olla hallitumpi kuin yllä olevassa kuvassa: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1828064?page=5 Yrjö lomstedtin tutkimuskirjassa K.J. Ståhlberg (Otava, 1969) on sivun 432 jälkeisellä kuvasivulla Ståhlberg puolisoineen tumma-asuisten nais- ja miesvastaanottajien ympäröimänä syksyisenkostealla Helsingin asemalla. Takana raiteilla näkyy vain umpitavaravaunuja. |
||||
|
17.12.2023 20:33 | Nikolas Peippo | ||
| Sob oli jonkinlaisessa paloharjoituksessa mukana. | ||||
|
|
17.12.2023 20:16 | Pasi Utriainen | ||
| Kuva voi olla presidentti K. J. Ståhlbergin paluusta Helsinkiin 16.10.1930. | ||||
|
17.12.2023 20:11 | Pasi Seppälä | ||
| Mainio iltapäivän alkavan hämäryyden tunnelma. Opastimet ja veturin punavalot tuovat joulun tunnelmaa... | ||||
|
17.12.2023 19:52 | Petri Nummijoki | ||
| Helsingin viimeinen Vr3 (756) siirrettiin Kouvolaan vuonna 1959, kun Helsingin varikko oli saanut vuodesta 1958 lähtien käyttöönsä uusia Vr11-dieselvetureita. Vr1- ja Vr5-vetureiden loppuaikojen Helsingin ajoista oli yhteenveto rautatiearkisto-sivulla mutta ei ole ainakaan nyt käytettävissä. Helsingin viimeisistä Vr1-vetureista (792-795) oli yksi sijoitettuna Karjaalle (kesäkuusta 1962 lähtien numero 792) ja se oli vielä vuodet 1962-1963 ahkerassa käytössä. Sen sijaan Helsingin omassa käytössä olevien Vr1-vetureiden aktiivisemmat ajot näyttäisivät päättyneen huhtikuussa 1962 ja sen jälkeen oli vain vähäistä käyttöä veturilla 793 kesäkuuhun 1963 asti, veturilla 794 heinäkuuhun 1962 ja veturi 795 oli päättänyt ajonsa jo joulukuussa 1961. 60-luvun jälkipuoliskolla nämä otettiin vielä uudestaan ajoon muilla varikoilla mutta Helsingin omassa käytössä siis alkuvuosi 1962 on viimeinen, kun Vr1:n on voinut havaita vielä kohtuullisella todennäköisyydellä ja sen jälkeen satunnainen havainto on voinut onnistua hyvällä tuurilla kesäkuuhun 1963 asti. Helsingin viimeisistä Vr5-vetureista (1402-1404) oli 1402 ajossa huhtikuuhun 1962, 1403 toukokuuhun 1962 (joskin poissa käytöstä joulukuun 1961 ja maaliskuun 1962 välisen ajan) ja 1404 lopetti ajonsa jo syyskuussa 1961. Nämä lähetettiin pois Helsingistä syys-lokakuussa 1962 ja veturit 1402-1403 siirtyivät Oulun varikon kirjoille ja 1404 Seinäjoelle. En tiedä miksi Helsinki piti näitä useita kuukausia käytön päättymisen jälkeen mutta ehkä Oulun ja Seinäjoen vaihtotyötarpeet olivat kesäaikana sen verran vähäisempiä, ettei lisävetureille ollut tarvetta ennen seuraavaa talvikautta. |
||||
|
|
17.12.2023 19:20 | Timo Haapanen | ||
| Vihtori on vielä arvossaan Etelä-Pohjanmaalla, paitakauppa käy https://www.sinimusta.fi/ ja Kosolan talo on suosittu käyntikohde https://kosolantalo.fi/fi/etusivu-2/ | ||||
|
|
17.12.2023 19:18 | Eljas Pölhö | ||
| Jimin mainitsemien seisakkeiden Matela Km 699+876 ja Puusaari Km 702+681 perinteiset sijainnit ovat nämä. En tiedä mistä liikennepaikkaluettelon sijainnit on poimittu, kun Tuomioja Km 698+504 on kuitenkin samassa sarjassa mainitsemieni kanssa. | ||||
|
|
17.12.2023 19:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ruukin vanha, alkuperäinen asematalo oli sittemmin lestadiolaisten Rauhanyhdistyksen käytössä. Muuten, Liikennepaikkojen välimatkat - kirjassa (painos 1954) mainittiin Ahmanevan seisakevaihteesta: liikennöintitapa: "henkilöliikennettä ilman lipunmyyntiä", "tavaraliikenne täysin vaunukuormin autoliikennöitsijä Väinö Paunua varten". Käskylehti 16/54 - 4: Wihannin aseman alaista Ahmanevan vaihdetta liikennöidään 1.6.1954 lukien seisakkeena, tapa: henkilöliikenne ilman lipunmyyntiä entisin välimatkoin (Wti 6, Yw 62, Lpi 8, Ol 62). Vuoden 1948 välimatkakirja: Ahmaneva, vaihde, tavaraliikennettä täysin vaunukuormin (eli kappaletavaraa sinne ei saanut lähettää). |
||||
|
|
17.12.2023 18:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Rainer: - ilmiselvästi junttien vyöry...? Menivät junttaamaan hallitusta, että tämä säätäisi ns. kommunistilait, tarkoituksena lopettaa vasemmistopuolueiden toiminta valtakunnan- ja kuntapolitiikassa. Se oli suunnattu pääasiassa kommunistiryhmiä vastaan, mutta asia kun keitti pahasti yli, niin sosdemitkin saivat lapualaisia niskoilleen huutamaan näitä v**un kommareiksi. Sitä samaa kommunistilakia sovellettiin sittemmin Sinimustat-järjestön (ei ollut kommunistipuolue, päinvastoin!) lopettamiseksi. Lopettamista ajoi silloinen sisämiministeri U. Kekkonen. |
||||
|
|
17.12.2023 18:29 | Kari Haapakangas | ||
| Myös Ahmanevalla Tuomiojalta etelään on ollut sivuraide ja ja kapearaiteista turvesuolla. Ja tietysti itse Ruukissa melko mittava teollisuusraiteisto asemalta itään. |
||||
|
|
17.12.2023 18:18 | Rainer Silfverberg | ||
| Mikä talonpoikaismarssissa kiehtoi helsinkiläisiä niin paljon että piti sankoin joukoin asemalle tungeksia? | ||||
|
|
17.12.2023 18:15 | Jimi Lappalainen | ||
| Ruukin eteläpuolella Puusaaren ja Matelan välillä on vanhojen karttojen mukaan ollut radan itäpuolella noin kilometrillä 700+550 erkanemisvaihde lyhyelle pistoraiteelle, Karhurämeen kohdalla. Karhurämeellä oli kartan mukaan kapearaiteinen rata. | ||||
|
|
17.12.2023 18:14 | Petri Nummijoki | ||
| Lienee laivapikajunan P32/31 perusrunko eli 4*Eit, Rk, Cit ja Fo https://vaunut.org/kuva/38733. Laivajuna tosin lähti tuon ajan ratapihan raiteelta 2 eli suunnilleen nykyisen raiteen 4 kohdalta mutta runko voisi olla tällä raiteella joko päiväsäilytyksessä tai odottamassa postivaunun liittämistä junan keulaan ennen lähtöraiteelle siirtämistä. | ||||
|
17.12.2023 17:43 | Teemu Saukkonen | ||
| Oli siinä mielestäni lovipyörä. | ||||
|
|
17.12.2023 17:42 | Eljas Pölhö | ||
| Asut ja stetsonit eivät oikein vastaa kuvia talonpoikaismarssijoista esim. Suomen Kuvalehden kuvissa. Toki tässä ovat kaupunkilaiset vastaanottajat kyseessä. Koska Paavo Poutiaisen kuvia esiintyi Suomen Kuvalehdessä ainakin 1930-luvulla, niin kannattaisi varmaan selailla aikakauden Suomen Kuvalehtiä (nehän ovat kaikki netissä näköispainatuksina), sillä luulisi tällaisen väenpaljouden tulleen tavalla tai toiselle julkaistuksi. | ||||
|
|
17.12.2023 17:39 | Teppo Niemi | ||
| Runko taitaa olla raiteella 10 (joka vastaa nykyistä 12). | ||||
|
|
17.12.2023 16:38 | Otto Tuomainen | ||
| Ylävasemmalla oleva kuva on otettu Velimin testiradalla. Testiradan kaaviota on piirretty kuvan alapuolelle. | ||||
|
|
17.12.2023 15:53 | Tapio Keränen | ||
| Savu tuli lähtevän henkilöjunan eteen Pasilan talleilta siirtyneestä höyryveturista. En ottanut siitä kuvaa enkä muista, mikä veturi sieltä saapui. | ||||
|
Kuvasarja: Neil McDonaldin upea kotirata |
17.12.2023 15:38 | Jussi Kortman | ||
| Vierailu Neilin kotona oli ehdottomasti yksi reissun kohokohdista. Neil on kyllä todellinen herrasmies. | ||||
|
|
17.12.2023 15:36 | Rainer Silfverberg | ||
| Se että kellään ei ole ylioppilaslakkia, vaan stetsonit, viittaisi talonpoikien kokoontumiseen. Ellei kuva sitten ole otettu myöhemmin syksyllä. | ||||
|
|
17.12.2023 15:01 | Timo Salo | ||
| Eikös se ollut alunperin tapiseeraaja, mutta uraPUTKI vei kaasuhommiin... :-) | ||||
|
|
17.12.2023 14:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minun nähdäksen talonpoikaismarssin oikeutus syntyi silkasta kommunismikauhusta ja siihen liittyvästä joukkopaskahalvauksesta. Tyyliin: - "näillä lakeuksilla ei pilkata Jumalaa!" Viljelijäväestöhän satoineen on aina ollut riippuvainen taivaan oikuttelemisista. Sorvari tehtaalla koki toimeentulonsa epävarmuuden toisin. Lisäksi talonjusseilla oli vuosi 1918 vielä tuoreessa muistissa. Silloinen punikkikysymyksen lopullinen ratkaisu on vieläkin nähtävissä Hennalassa, viitoskasarmin takana. Tosin se oli tuoreessa muistissa vielä punikeillakin. Väinö Linnan suurin ansio lienee olla ensimmäinen, joka käsitteli vuoden 1918 sotaa toisella tavalla kuin tyylipuhtaat lahtarikirjat siihen mennessä (ja samoin tyylipuhtaat luokkasotakirjatkin). Voisi sanoa, että "onneksi" tuli Talvisota ja yhdisti porukat "talvisodan henkeen". Saivat Mäntsälän kapinoijatkin tapella sielunsa kyllyydestä. Saksalaisten kävi köpelömmin: - luulivat Aatua joulupukiksi, mutta saivatkin todeta hänen olleen pelkkä kaasumies. Mussolinikin kutistui vaivaiseksi sirkusmussoliniksi. Isä Aurinkoisen hehkua yrittää pikku Vovka nytkin saada lietsotuksi itärajan takana, mutta se on silkkaa murhanhimoa oikeassaolemisen riemun pönkittämiseksi. |
||||
|
Kuvasarja: 27-sarjaa Savon kolmiossa |
17.12.2023 14:43 | Jimi Lappalainen | ||
| Ei ole tainnut 27-sarjaa Savon kolmiossa tämän jälkeen enää hirveästi näkyä, vai? | ||||
|
|
17.12.2023 14:39 | Jaakko Tuominen | ||
| Olikos veturissakin yhden akselin lovipyörä vai mistä takominen kuului? | ||||
|
|
17.12.2023 14:27 | Eljas Pölhö | ||
| Ei ollut kukkoja (Vr3) eikä kalkkunoita (Vr5) eikä edes ankkoja (Vr2) Helsingissä 1964-1965. | ||||
|
|
17.12.2023 14:21 | Kari Haapakangas | ||
| Kieltämättä se on tullut luettua useammin kuin kerran. Talonpoikaismarssilla oli oikeutuksensa, mutta vaarana oli ärimmäisyysaineksien halu käyttää sitä suomalaisena "mustapaitojen marssina". Kyllä demokratia oli tuolloin uhattuna yht lailla oikealta kuin pelätyltä vasemmalta. |
||||
|
|
17.12.2023 14:16 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| O.t. Vaikka lie ollutkin oikeutettu, mahdetaanko talonpoikaismarssi kirjoittaa pienellä alkukirjaimella lauseen keskellä. | ||||
|
|
17.12.2023 13:42 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| Entäs kukkoja?:) | ||||
|
|
17.12.2023 13:00 | Eljas Pölhö | ||
| Helsingissä ei käytetty kanoja (Vr1) päivystyksessä 1964 tai 1965. | ||||
|
|
17.12.2023 12:49 | Erkki Nuutio | ||
| Vastaanottajat eivät ole surujuhlaan menossa. Tilanne sopisi hyvin Talonpoikaismarssia edeltävään päivään. Asemaa lienee tyhjennelty. Normaalivaunustosta näkyy Riihimäkeen lähdössä oleva paikallisjuna ja ilmeisesti Turun pikajunan vaunusto. Tämä vaunusto on varsin identtinen viitattuun, ilmeisesti vuoden 1931 vaunustoon verrattuna. Todettakoon että Talonpoikaismarssi nautti laajaa hyväksyntää, sanoisin että kansan enemmistön hyväksyntää. Ylilyöntejä esiintyi kun ydinryhmä muodostettua Lapuan Liikkeen ja myöhemmin puolueen, IKL:n. NL ja maanpaossa olleet kuusislaiset provokaattorit ja vakoilijat, sekä NL:ään hurahtaneet, monesti kostonhaluiset kansalaisemme toimivat aktiivisesti. Näiden vuosien päivälehdet ja asianomaisten myöhemmät muistelmakirjat hyvin kuvasivat tätä. Kuusisen oikeana kätenä toimineen Arvo "Poika" Tuomisen myöhemmät kirjat (kuten Sirpin ja vasaran tie) ovat tunnetuimpia näistä. Riekin johtama Etsivä keskuspoliisi oli varsin tehokas näiden puuhien selvittäjä. Tuohtuneisuus joka johti Talonpoikaismarssiin oli oikeutettua. |
||||
|
|
17.12.2023 11:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Odotan asiaa paremmin tuntevilta tietoa. Hyvä homma, Teppo-herra. |
||||
|
|
17.12.2023 11:31 | Timo Salo | ||
| Jaaha, Kari on lukenut "Täällä Pohjantähden Alla"-kirjasarjan, montako kertaa? (itse ainakin muistan lähes ulkoa nuo repliikit, kuten tuonkin tilanteen missä noin sanotaan. Akseli mollaa Hellbergiä teloitetun Halmeen tuvassa!) | ||||
|
|
17.12.2023 11:09 | Teppo Niemi | ||
| Olikos helmikuussa 1965 enää kanoja (Vr1) Helsingin päivystäjinä? | ||||
|
|
17.12.2023 11:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvassa ilmeisesti siirretään junarunkoa lähtöraiteelleen, Kanan savut näkyvät roikan perässä. | ||||
|
17.12.2023 10:25 | Juha Tuhkanen | ||
| Näillä ajettiin ainakin Tanskasta kreosoottia Suomeen, vaunuja oli/on 2-3 kpl. Tikkaat näkyy siirretyn sivuilta päätyyn, että mahtuu Euroopassa pienempään ulottumaan. | ||||
|
17.12.2023 07:51 | Kari Haapakangas | ||
| Laiturilla näyttää olevan kuninkaallisen rautatiekijakaupan toimipiste. | ||||
|
|
17.12.2023 06:45 | Kari Haapakangas | ||
| Viina on tosiaan vienyt puhdin niin oikeiston kuin vasemmistonkin vallankumoustouhulta, tai saanut tekemään tyhmyyksiä. Ensimmäisestä on esimerkki kirjallisuudesta (fiktiota):"kun soitin esikuntaan saadakseni ohjeita, niin vastauksena oli humalaista örinää ja pari valetta". Jälkimmäisestä puolestaan esimerkkinä olkoon ensimmäisen presidenttimme puolisoineen tekemä odottamaton Joensuun matka. Paluumatka sentään tehtiin junalla, vaikka herra Ståhlberg kieltäytyikin tarjotusta erikoisjunasta. |
||||
|
17.12.2023 01:21 | John Lindroth | ||
| Kaunis kuva! | ||||
|
|
17.12.2023 00:32 | Vertti Kontinen | ||
| Joo saman pistin merkille. Yleensä 3352 veturi saadaan aiemmin aamulla saapuneesta puujunasta ja 3365:n veturi on Äkiin menevä uusi vaihtoveturi (vanha palaa veturijunana takaisin). Tässä tapauksessa juna, jossa 3352:n veturin piti tulla (T 4332) oli peruttu eikä Äänekoskella ollut mitään muuta tarjota kuin vaihtoveturi, joten sehän sinne passitettiin. Tämän takia tänä viikonloppuna ei ollut tyypillistä vaihtoveturin vaihtoa, vaan se on joko jätetty tekemättä tai tehty muiden junien kyydissä |
||||
|
16.12.2023 22:20 | Jimi Lappalainen | ||
| Mitä tälle nykyään kuuluu? | ||||
|
|
16.12.2023 22:00 | Stefan Baumeister | ||
| Tosi upea kuvaa Vertti! Kyllä tänään oli myös poikkeuksellinen että T 3352:n veturin palasi heti takaisin Äänekoskeen T 3365:lla. Tavallisesti T 3352 veturi(t) jäävät Jyväskylässä. | ||||