Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
31.03.2024 12:44 | Jimi Lappalainen | ||
| Aikamoinen puikula! :) | ||||
|
31.03.2024 12:44 | Jimi Lappalainen | ||
| Askeettisuudessaan tyylikäs. | ||||
|
31.03.2024 12:43 | Samu Matosaari | ||
| X-juna eros vaan sillä että se jatko yhden aseman pidemmälle toisinkun U-juna ja oli muutenkin myös ruuhkajuna niin helpotti varmaan kulkua | ||||
|
31.03.2024 12:27 | Eemil Liukkonen | ||
| Kokonaisuudessaan aivan mahtava otos! | ||||
|
31.03.2024 12:18 | Laura Jänis | ||
| Tämä teki Vectronimaisen JKV-jarrutuksen vähän tästä lähdön jälkeen ja jäätiin lisää. | ||||
|
|
31.03.2024 00:44 | Rasmus Viirre | ||
| Jotenkin kuvasta aistittava modernisuus, hämärä ja kaupungin vilinä (ihmiset) tekevät tähän omanlaisen tunnelman. On kyllä huikea! | ||||
|
30.03.2024 23:49 | Petri Nummijoki | ||
| Dv12-veturissahan kolmannella vaihteella kierrokset muuttuvat ajonopeuden mukaan, joten 110 km/h paikkeilla on alue, jossa ei voida ajaa täysillä kierroksilla. Lättähattu kiihtyi kokeessa yksinään tasamaalla 170 s aikana nopeuteen 95 km/h ja liitevaunun kanssa 205 s aikana nopeuteen 80 km/h. Dv12-veturille ei ole vertailevia arvoja mutta Hr12 saavutti 20-akselisen pikajunan kanssa 95 km/h kahdessa minuutissa. 40-akselisen pikajunan kanssa Hr12 oli hitaampi kuin Lättähattu yksinään. Ehkä Hr12 ja 32-akselinen pikajuna voisivat olla kiihtyvyydeltään samaa tasoa, kuin Lättähattu yksinään. |
||||
|
|
30.03.2024 23:05 | Jorma Toivonen | ||
| Kyllähän tuo kokoonpano Dv12 + 7 teräsvaunua tuntuu aika maksimaalliselta junapainolta yhdelle Dv12:lle M-vaihteelle. Eipä sillä paljon hurjastella... (Mistä muuten täyden tehon käyttö vain alle 105 km/h?) Kyllähän tyhjät lätät (Esan mainitsevat matkustajamäärät) saattoivat laukata hyvinkin ripeästi. Osaavat kuljettajat saattoivat jo lähtiessä säädellä "räppänät" oikeaan asentoon jäähdytyksen kannalta. |
||||
|
|
30.03.2024 22:57 | Petri Nummijoki | ||
| Dm7:ssä teho vaihtelee ajonopeuden mukaan, joten sille on hankala laskea vertailukelpoista tehon ja painon välistä suhdetta. Dm12 on kiihtyvyydeltään (ja epäilemättä myös mäennousuvahdiltaan) tuntuvasti ripeämpi kuin Lättähattu tai Dv12 vähänkään useamman matkustajavaunun kanssa. Silti edes sille ei luvata 15 min ajoaikaa. | ||||
|
|
30.03.2024 22:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Petri: VR.fi - sivustolla, välille Haapamäki - Vilppula on määritelty HDM-junille ajoajaksi 19 minuuttia ja Vlp - Hpk 18 min. Dv12 + 7 teräsvaunua ja 2 x Dm7, mikä olikaan teho/paino-suhde kummallakin? Omalta kohdaltani P98 - "hurjasteluajon" kommentointini loppuu tähän. |
||||
|
|
30.03.2024 21:36 | Petri Nummijoki | ||
| Koska ko. Dv12-juna oli normaalia painavampi niin se todennäköisesti ajoi nopeusrajoitusten puitteissa niin rivakasti, kuin kykeni. Tämän voi päätellä siitäkin, että alamäissä ja taisella nopeus vastasi koko ajan radan suurinta sallittua tai oli aavistuksen yli. Juna tietysti painoi enemmän, kuin pari Lättähattua mutta Dv12 on myös tehokkaampi ja siinä voidaan M-vaihteella käyttää alle 105 km/h nopeudella jatkuvasti täyttä tehoa toisin kuin Lättähatuissa, joissa kierrokset muuttuvat ajonopeuden mukaan ja koneistot ovat arkoja kuumenemiselle. |
||||
|
|
30.03.2024 21:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Petri: - hyvin kiinnostava taulukko, mutta junapaino matkustajineen oli taatusti suurempi kuin kahden vetovaunun lätällä. Ja kyseinen ajo ei vissiinkään ollut myöhässä kulkua ja ajan kiinni ajamista tukka putkella, vaan taulunmukaisesti tehonsäätöpyörää rauhallisesti naksauttelemalla...? |
||||
|
30.03.2024 21:09 | Mikko Nyman | ||
| Kuvakarusellista tuli vastaan tämä kuva. Nopeusmerkin etumerkin alla näyttäisi olevan kallistuvakoriselle kalustolle (tuolloin vain Sm3) tarkoitettu nopeusrajoituksen ylittämisestä kertova nopeusmerkki. Turku–Toijala-radalla ei nimittäin tuohon maailmanaikaan kulkenut Sm3-junia, mutta olivatko rataosan baliisit koodattu jo tuolloin Sm3-liikenteen aloittamista silmällä pitäen? |
||||
|
|
30.03.2024 21:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Rainer, mielenkiintoinen esiinotto mainintasi Jyväskylä - Helsinki - linja-autopikavuoroista: Pidähän poitsuseni penkistä kiinni, taas tulee pitkä kommentti: Ensiksi junien P97/98 filosofiasta: H97 tosiaan kulki joka päivä Haapamäeltä Pieksämäelle. 1976 graafinen: lähtö Haapamäeltä klo 18.27, lättäjunana. Muistaakseni siinä oli sellaiset 5 - 6 vaunua, vetoa ja liitettä. Asunnassa kohtaus: T6034. Petäjävedellä se kohtasi H98, tulo ja lähtöaika klo 19.08 ja 19.09. Petäjävedellä oodotteli samaan aikaan myös T6810. Vesangassa odotteli T6036. H97 tuli Jyväskylään klo 19.45, ja jatkoi matkaansa klo 19.55. Siellä oli kohtaamassa malmijuna Oku - Hva T7030. Metsolahdessa vastaan tuli T6038. Pieksämäelle tulo klo 21.30. Tavarajunia kulki siis Pm - Hpk - Tpe aikamoinen määrä, siis aikatauluun sovitettuna. Ja sitten perjantaispesiaali: Helsingistä lähti joka päivä Juna P155 Tampereelle, lähtöaikana klo 14.00 (tulo Tampere klo 16.15). Perjantaisin siinä oli lisävaunuja (hirveästi puuvaunuja!). Muuten 155 kulki joka päivä. Pitkä puukorinen perjantaijuna P47 lähti Tampereelta klo 16.35 ja Parkanossa (klo 17.31 ja 17.34) kohtasi P68:n. Tuloaika Seinäjoelle klo 18.30. P97 (Dv12 + EFi + 3 x Ei) lähti Tampereelta klo 16.25. Orivesi lähtö klo 17.05. P97 kohtasi Lylyssä Porkkana P106:n ja tulo Haapamäelle klo 18.20. P97 kulussa ollessa ei tyhjä malmijuna T3071 (Hva-Oku) saanut olla kulussa (päällekkäinen taulu). Junapari P101/P106 oli linjalla Naantalin satama - Jyväskylä: klo 7.40 - klo 13.35. Paluu: klo 15.48 - klo 21.20. Ja junaparista: P103/P104: P103 lähtö klo 9.10 Turusta (laivojen kulkupäivinä Turun satamasta). Tulo ja lähtö Haapamäki: klo 13.35 ja klo 13.55. Tulo ja lähtö Pieksämäki: klo 16.26 ja klo 16.40. Samoihin aikoihin tuli Pieksämäelle EP83 "Savonia" ja P76 "Kalakukko". Ja perillä Joensuussa klo 19.18. P104: lähtö Jns klo 8.25. Pm tulo klo 11.00, lähtö klo 11.05. Tulo ja lähtö Jy: klo 12.18 ja klo 12.25. Kohtasi Petäjävedellä Porkkana P101:n, lähtö sieltä klo 13.02. Tulo Haapamäelle klo 13.45 (kohtasi siellä parinsa P103:n). Lähtö Hpk klo 14.05. Haavassa junamäärä olikin aikamoinen: Porintieltä tuli H493 klo 13.45, Seinäjoelta H582 klo 13.40. Lähdöt: Poriin H494 klo 14.10 ja Seinäjoelle H587 klo 14.15. Ja P104: Korkeakoskella kohtaus: lättä H511, sivuutus klo 14.54. Tulo Tampere: klo 15.50. Tampereellakin junia riitti, samoilla kellonlyömillä: P142 Porista Helsinkiin, P155 Helsingistä, H475 sillointällöin Vammalaan ja H484 Toijalaan. P104 lähtö Tampesterista klo 16.05, tulo Toijalaan klo 16.37 ja lähtö klo 16.40. Kohtaus iltapäiväviideltä Urjalassa: Porkkana P105 Tampereelle. Loimaalla [ypäjäläinen talonemäntä "Prättäkitti"-velho (elänyt 1600-luvulla) oli mm. ennustanut junan kulkevan Loimaalla Loimijoen yli siltaa pitkin!] tuli vastaan lättäjuna H545, P104 lähti klo 17.43. Vielä Aurassa kohtaus: H547 (Tku - Lm sillointällöin) klo 18.35. Ja satamaan, jos Ruotsin-laivojen kulkupäivä oli. Ja linja-autootellen: Tosiaan perinteiset Sukulan Linja Oy ja Linjaliike Rajala Oy (kummankin pääpaikka Mäntsälässä) kulkivat vuoropäivinä Jyväskylän - Helsingin välillä. Rajalan bussit oli komean värikkäitä: vihreä yläosa sivuikkunoiden alareunoihin saakka ja siitä alaspäin oranssia keltaisilla raidoilla. Niin ja Rajala käytti pelkästään Autokorirakenteen / Kutterin korittamia busseja. Sukula taasen oli ennemminkin Wiima-pikavuorobussien käyttäjä. Omistajan raviurheilu- ("karvakorvaspeedway") harrastuksen myötä niissä oli hevoskuvio kyljessä. Vuoden 1949 aikataulussa Rajalan nokka-Sisuilla 321 km matka Hki - Jy kesti 10 h 5 min, Lahdessa tosin puolen tunnin tauko. Vuonna 1954 pikavuoro ajoi ko välin 7 h 20 min, samat 321 km. Vuonna 2018 matka Päijänteen länsipuolta Hki - Jy oli 281 km ja aikaa meni 4 h 15 min. (Lähde: H. Laitinen: Linjaliike Rajala Oy - historiikki v. 2018.) Vanha nelostie Jämsästä Lahteen, kyllä se oli aikamoinen päätieksi: mutkaa, mäkeä, kapeakin se oli. Itsekin sahannut sitä, omalla autolla ja just Sukula/Rajala-busseillakin. |
||||
|
|
30.03.2024 20:45 | Jonne Seppänen | ||
| Mukava tunnelma tässä | ||||
|
|
30.03.2024 20:15 | Petri Nummijoki | ||
| Tässä on 19.7.2003 mitattu ajo Haapamäen ja Vilppulan välillä junassa H424. Veturina oli Dv12 numero 2711 ja vaunustona 7 teräsvaunua. Näistä 3 kpl oli Eil-vaunuja. Vaunusto oli Pori Jazz-junien kierrossa, joka selittää normaalia suuremman vaunumäärän. Tällä junalla Haapamäki-Vilppula kesti 19 min 24 s. Silti tämäkin lasketteli alamäet eli noin kolmasosan matkasta 35-36 sekunnin kilometrivauhtia eli 100-103 km/h, joka on yli Lättähatun suurimman sallitun. Tuosta voi miettiä, miten paljon nopeammin pitäisi ajaa, jotta saa nipistettyä pois vielä 4 min 24 s. 12.22.36 Lähtö Haapamäki 12.24.44 km 299 12.25.39 km 298 12.26.32 km 297 12.28.07 km 295 12.28.52 km 294 12.29.33 km 293 12.30.09 km 292 12.20.44 km 291 12.31.19 km 290 12.31.55 km 289 12.32.31 km 288 Hidastus 80 km/h 12.33.15 km 287 12.34.00 km 286 12.35.23 km 284 Nousu 12,5 promillea 2.9 km 12.36.00 km 283 12.36.43 km 282 12.37.29 km 281 Lasku 12,5 promillea yli 3 km 12.38.20 km 280 12.39.00 km 279 12.39.35 km 278 12.40.10 km 277 12.40.45 km 276 12.42.00 Tulo Vilppula (pysähtyi noin 20 m km 275:n jälkeen) |
||||
|
30.03.2024 19:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mainoksena: [Pullo]meri + Viking Salmonella = kesä. | ||||
|
30.03.2024 19:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Timo: [alkukielellä:] Eggie - beggies. Suomeksi: munamusia. Lähde: Glöckerwerke-Oranje eiku ... ööö ... - Clockwork Orange. Sehän se olikin, juu vallan! | ||||
|
30.03.2024 18:35 | Timo Salo | ||
| Pari kertaa olen osunut jututtamaan "peruuttavaa" kuskia ja viimeksi hän kertoi tehon loppuneen ja joku ylilämpövalo oli vissiin syttynyt...https://vaunut.org/sarja/5749 | ||||
|
|
30.03.2024 18:09 | Lari Åhman | ||
| Onhan tuossa myös massaa ja vetäviä akseleita enemmän. Oli myös kuultavissa vinkunaa pyöristä eli lievää ympärilyöntiäkin varmaan tapahtui. Kartasta seuraten nopeus alkoi noiden mutkien paikkeilla hiljalleen nousta. Tosin kun katsoin T 7122:n vastaavia käppyröitä niin nopeustietoja löytyi vain sieltä täältä ja nekin olivat haarukassa 0-220 km/h - aivan aukottomasti ei siis voi luottaa tuohonkaan. | ||||
|
|
30.03.2024 17:55 | Timo Salo | ||
| Catti taitaa olla "sitkeämpi" moottori, kun nuo sähkärit (Sr1). En ole nähnyt tuollaisen tulevan perä edellä takaisin Siuroon! Melkein aina tuo nopeus on minimissään noilla seuduin... Kts. kuva: https://vaunut.org/kuva/167399?a=1 | ||||
|
30.03.2024 17:49 | Timo Salo | ||
| Suunnilleen tuossa paloi n. vuosi sitten Siunaukselan käytöstä poistettu orpokoti. Nyttemmin jäljetkin on jo siivottu. (Välillä ko. kiinteistö toimi vanhuspalvelujen tukikohtana. No, näinä päivinä moisia palveluja ei enää tarvita. Kaikki pärjätköön omillaan!!!) | ||||
|
30.03.2024 17:46 | Timo Salo | ||
| Näihin mutkiin ne raskaat rapu-junat usein jää jumiin ja peruuttaa sitten takaisin Siuroon odottamaan apujoukkoja! (lue Sr1) | ||||
|
30.03.2024 17:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Em 2755 muutettiin virkatarvevaunuksi BT 01376 vuonna 1980. Teräsvaunu vasemmalla: Eikt? |
||||
|
|
30.03.2024 17:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Rainer, tapaus oli siksi vaikuttava kokemuksena, että en suinkaan puhunut mitään höpöjä (25 km varttitunnissa). Kuten sanoin, olin mukana ohjaamossa, maantieteellisesti sijaintini kuljettajan selän takana, joten näin mittariston näyttämät ("viisari nojasi tappiinsa"). Ellen itse usko asiaani, niin en tästä olisi mitään kommentoinut (muutenkuin ehkäpä, hmmmnnnjooo, mahdollisesti, jne.). Keissi kieltämättä aiheuttaa lievää kyselemistä. Tarkastellaanpa detaljeja vielä lisää: Haavasta lähtö oli raiteelta neljä, joka oli suora kulkutie Vilppulan suuntaan, ei kiemurtelua eteläpään vaihteissa. Kiihdytys alkoi jo h-e-t-i. (Raide V oli P41:lle.) Radan profiilista: alkumatkasta on jokseenkin tasaista sellaiset pari kilometriä, Niemelänjärven eteläpäässä olevan tasoristeyksen tienoille. Siitä alkaa noin 700 m pituinen nousu (12,5 o/oo). Nousu "notkahtaa" hiukan ja jatkuu loivempana, kaikkineen noin 4 km (km:ltä 298 km:lle 294). Kokonaiskorkeuserona alle 20 metriä. Himpun verran Ristimäen jälkeen tulee myötälettä: noin 5 km pituudelta, vaihtelevin promillein (perkeles, olen itte vesiselevä näin lankalauantaina!) Loilaan, Kaarelan seisakkeen tienoille asti. Korkeuseroksi arvioisin noin 35 m. Kolhon sillalle tullessa pikkiriikkinen nousu, asemalla tasaista tietenkin ja km:ltä 283 alkaa Pollarinmäen nousu, etelän suuntaan. Korkeuserona suunnilleen reilut 35 m, nousun pituutena noin kolme kilometriä. Nousu taittuu alamäeksi km:llä 280: pituus reilut neljä kilometriä ja korkeuserona arvioitu 45 metriä. Kaltevuus pääasiassa juuri 12,5 o/oo. Siinä sivussa vilahti Kulmalan tasoristeys, missä jyväjemmari Belaruksellaan taannoin poltti Dm12:n ja Ahosenpellon vahtitupa km:llä 276. Sitten onkin pieni 600 m "keinulautanousu" (korkeuserona tuhdisti alle 10 m!), ennenkuin tullaan Vilppulan tulovaihteille ja ratapihalle. Grafiikan mukaan perjantaisin oli P43:n ja P98:n kohtaus Lylyssä. P98 sivuutti Ly pysähtymättä klo 20.38. P43:lla ajoaika Ly - Vlp oli 16 minuuttia (tulo Vlp klo 20.55). Ai niin - oman huomioni mukaan perjantain 98:ssa ei koskaan ollut ns. matkustajatulvaa, enintään puolitoistakymmentä matkustajaa sekä yksi puolijauhoinen 19 - 20 vee ikäinen rautatieharrastaja paperitehtaan piipun juurelta. Joukon jatkona kuin Pokkila punakaartissa, hah hah. |
||||
|
30.03.2024 16:30 | Pasi Seppälä | ||
| Hyvin on roiskaistu. On kyllä varsin onnistunut kuva, josta hämäryys ja keliolosuhteet välittyvät täysin katselijalle. | ||||
|
30.03.2024 16:05 | Roope Prusila | ||
| Se on Ed-vaunusta muunnettu matkatavaravaunu Edg. | ||||
|
|
30.03.2024 16:03 | Rainer Silfverberg | ||
| Yksikyttyräinen? Keitä tuo ainoa 2-kerrosvaunu palvelee, onko se ravintola vai mikä? | ||||
|
|
30.03.2024 14:48 | Jouni Hytönen | ||
| Haapamäen ja Vilppulan välillä ei ole ratalinja muuttunut oikaisujen tai mutkaisujen seurauksena eli kilometripituudet ovat siellä likimain standardeja. | ||||
|
|
30.03.2024 14:12 | Mikko Nyman | ||
| Rainer: Haapamäki–Vilppula-välillä ei ole lyhyitä tolppakilometrejä, sillä kyseisten asemien etäisyys toisistaan on aina ollut 25,5 kilometriä. Tuohon toiseen kommenttiisi liittyen sellainen detalji, että asiakkaat saivat mennä Kuopiosta yöllä lähtevään makuuvaunuun kello 22 ja saivat oleskella Kuopioon yöllä tulleessa makuuvaunussa klo 8:aan asti. Vastaavaa käytäntöä en löytänyt Jyväskylän makuuvaunujen osalta vuoden 1976 Turistista. |
||||
|
|
30.03.2024 11:28 | Rainer Silfverberg | ||
| Tuollaisia lyhyitä makuuvaunuvuoroja kulki 1970- ja vielä 80- luvulla aika monta. Hki-Jyväskylä lisäksi esim Hki-Kuopio, Hki-Vaasa, Hki-Savonlinna, Hki-Joensuu ja Hki-Leningrad. Eivätkä ne olleet harvinaisia Euroopassakaan. | ||||
|
|
30.03.2024 11:23 | Rainer Silfverberg | ||
| Nuo hurjat keskinopeudet voivat selitttyä ns tolppakilometrien lyhyydellä ts ovat lyhyemmät kuin todelliset kilometrit. | ||||
|
|
30.03.2024 11:14 | Timo Humalisto | ||
| Kania, kaneja, kanoja, muneja, munia. Kananmuneja ... | ||||
|
|
30.03.2024 10:34 | Jouni Hytönen | ||
| Melko lyhyt on ollut uni Helsingin ja Jyväskylän välillä molempiin suuntiin. Varmaan ei ole ollut kovinkaan tavatonta, että Haapamäellä ja Tampereella on makuuvaunun matkustaja hetken havahtunut junan pidempään pysähdykseen ja ehkä ulkoa kuuluviin vaihtotöiden ääniin. Eipä silti, kyllä lippu aikakoneeseen kokemaan tuo junayhteys kiinnostaisi silti. | ||||
|
|
30.03.2024 09:59 | Timo Humalisto | ||
| Tai "3B -linjalla HKL 66". | ||||
|
30.03.2024 09:50 | Jukka Ahtiainen | ||
| Pääsiäisen tunnelmaa Elämä on kuin rautatie, lähtöasema, pieniä ja suuria asemia, risteysasemia, pääteasema. Vetureita, vaunuja, matkustajia moneen junaan, asemalle jääneet, junasta pudonneet, kaiken menettäneet, henkilökohtainen avustaja aurinkoisella asemalla sinisen vesistön rannalla. Uusi juna vastarannalla. Vetovoimaa, elinvoimaa maailman kauneimmilla junareiteillä. |
||||
|
30.03.2024 07:11 | Jari Välimaa | ||
| Vesi vanhin voiteista, muutaman päivän jälkeen https://youtu.be/z_JPn4wloTI | ||||
|
|
30.03.2024 07:07 | Jari Välimaa | ||
| Vaunu ihan eurooppalainen ? | ||||
|
Kuvasarja: Leppävaara Kauklahti lisäraiteiden rakennus työmaa |
30.03.2024 03:35 | Jouni Halinen | ||
| Tässäkin sillassa voi näkyä Kallen kädenjälki https://vaunut.org/kuva/137398?t=rantarata Kun rantaradan työt oli tehty niin Kalle perheineen muutti Hankoon ja hän meni töihin Hangon graniittiin. Siellä hän oli tekemässä mm. Rautatieaseman ns. "kivimiehiä". Isoisäni Gunnar kertoi minulle 70-luvulla, että hän näki ne pikkupoikana Hangossa työnalla. Patsaat on suunnitellut Emil Wikström ja ohjasi paikan päällä kivimiehiä jotka tekivät varsinaisen veistostyön. Patsaat valmistuivat vuonna 1914. Kivimiehet 100 vuotishuollossa vuonna 2013 https://trafiikki.fi/esine-esittelyssa-helsingin-rautatieaseman-kivimiesten-lyhty/ Gunnaristakin tuli kivimies ja hän toimi vuodesta 1926 Eduskuntatalon työmaalla tittelillä viimeistely kivenhakkaaja. Hän sai samoihin aikoihin ajokortin ja auton käyttöönsä ja hänen tehtäviinsä kuului mm. käydä Kalvolan louhoksella valitsemassa se kivimateriaali joka toimitettiin Eduskuntatalon työmaalle. Kuulin 15 vuotta sitten nuoremman polven Kalvolalaiselta kivimieheltä, että vanhat kivimiehet ovat kertoneet hänelle Gunnarista, että siinä oli piiruntarkka mies, kaikki toimitettava kivimateriaali piti olla ensiluokkaista. On siinä lohkare poikineen valittu ja toimitettu Helsinkiin, varmaan tuhansia vaunukuormia. Onkohan kiviaihiot nostettu jonkinlaisella nosturilla satamaradan kuilussa olevasta vaunusta suoraan työmaalle työstettäväksi?. Olen siinä käsityksessä että työmaalla oli yli 200 kivimiestä töissä. |
||||
|
30.03.2024 02:37 | Jouni Halinen | ||
| Mikko Mäntymäen kuvasarjassa https://vaunut.org/sarja/5973 oli puhetta isoisäni isästä Kalle Halisesta joka oli kivirakentajana rantaradan työmaalla. Tässäkin sillassa voi näkyä hänen kädenjälkensä. Hienoa jälkeä on tehty vaikka lopputulos jää aikatavalla piiloon. | ||||
|
|
29.03.2024 23:42 | Petri Nummijoki | ||
| Olisiko todellinen ajoaika Haapamäeltä Vilppulaan ollut jonkun sekunnin alle 20 min ja tämä 20 min alitus pyöristyy aikojen saatossa lukemaan 15 min? 15 min Haapamäeltä Vilppulaan tarkoittaisi keskinopeutta 100 km/h. Haapamäen kiihdytyksen ja Vilppulan jarrutuksen aiheuttama ajanhukka lienee ainakin 2 min ellei Lättähatun kiihtyvyydellä 3 min, joten nopeusmittarin olisi pitänyt pyöriä lähtökiihdytyksen jälkeen jatkuvasti 115-125 km/h lukemissa. Suurin Lättähatulla koeajossa milloinkaan saavutettu nopeus taisi olla vähän päälle 120 km/h mutta sitä tuskin on ajettu 12,5 promillen nousussa ylämäen suuntaan, jollaisia Haapamäen ja Vilppulan väliltä löytyy. | ||||
|
|
29.03.2024 22:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Perjantai - 98:sta sen verran, että se ajettiin Hpk - Tpe kahden vetovaunun junana, kuljettajina Haapamäen miehet. Joskus harvoin siinä kulki myös Jns vaunu kolmantena (siirtoajona, ovet lukossa, Tku konepajalle). Ja jos vetovaunujen paineilmavehkeet ja säädöt olivat kunnossa, niin kyllä se hyvin pysyi pikajunan taulussa. "Urheilumiehet" tykkäsivät olla 98 - kuljettajavuoroissa. Kerrankin Pm:stä tuleva H98 oli jarruvian takia puoli tuntia myöhässä tullessaan Haapamäelle. No, eikun usvaa putkeen ja 15 minuutissa Haapamäeltä Vilppulaan (25 km)! Taulussa ajoaika oli ollut 22 min. Olin itse kyydissä myös, etuohjaamossa. Nopeusmittarin viisari nojasi tappiinsa. Kolhossa oli se kuuluisa 80 - rajoitus, kuljettaja eikun tyrkki tehokahvaa eteenpäin ja kyllä siinä 2 x Dm7 nojasi Kuva - Torpan kohdalla kaarteessa raskaasti ulkokiskoon! Ja Pollarinmäkeä lennossa alas Vilppulaan, jossa perjantaiseinäjokelainen P43 (Dv12 + Ei + EFi 22388 + CEi 2628) oli vastassa III-raiteella. Pm - Hpk - 98 oli jokseenkin pitkä juna, oli vetoa ja liitettä. Tpe - Hki - 98 oli oma lukunsa: Dm8 - 9 "Porkkana" ja tuloaika Helsinkiin klo 24.00. Teatterinkävijöiden paluujunahan se, tai muutenkin joron jäljiltä palanneita varten. |
||||
|
|
29.03.2024 20:30 | Jorma Toivonen | ||
| Tuota 30.5.1976 voimaan tullutta aikataulua ennen juna 98 oli kulussa Pm–Hpk ma–su, Hpk–Tpe su ja Tpe–Hki ma–su, josta sunnuntaisin koko väli ajettiin veturijunana suorin vaunuin. Aikataulun vaihduttua P 98 tuli Haapamäen ja Tampereen välille sunnuntain lisäksi kulkuun myös perjantaisin. Perjantaina se ajettiin lätällä Pm–Hpk–Tpe, alkumatka Haapamäelle henkilöjunana 98, mutta loppumatka Tampereelle edelleen lätällä pikajunana 98. (Toki nopea lättäjuna H 861 Jns–Ol kuulutettiin asemilla pikajunaksi, mutta 98:n tapauksessa myös aikataulumerkintä Hpk–Tpe oli oikeasti pikajuna.) SKS |
||||
|
29.03.2024 20:08 | Simo Virtanen | ||
| Okei, aina oppii uutta. | ||||
|
29.03.2024 19:20 | Petri Nummijoki | ||
| Eikös 2241 saanut jo akustot https://www.vaunut.org/kuva/135900? Lienee jostain muusta syystä kiinni, ettei sitä ole otettu käyttöön. | ||||
|
|
29.03.2024 19:08 | Mikko Mäntymäki | ||
| Dr12 2241 ja 2216 pariajolaitteet, JKV, Dr12 2241:n akustojen hankintaan olisin valmis sijoittamaan 100€ mikä on työkyvyttömyyseläkeläiselle iso raha kun pitää omaa kotia rakentaa. | ||||
|
|
29.03.2024 18:38 | Rainer Silfverberg | ||
| Niin se taitaa olla, pe ja su suora juna mutta muina viikonpäivinä vain lättähattu Hpk-Pm. | ||||
|
29.03.2024 18:37 | Pasi Seppälä | ||
| Kyllä nämä hämyiset usvakuvat ovat näyttäviä. Kehut myös kuvasarjan muillekin kuville. | ||||
|
|
29.03.2024 17:57 | Teppo Niemi | ||
| Eikös 97 ollutkin perjantaisin veturijuna Helsingistä tulleilla puukorisilla vaunuilla ja 98 vastaavasti sunnuntaisin Helsinkiin menevä juna. | ||||
|
|
29.03.2024 17:57 | Topi Lajunen | ||
| Kääntyvät itsestään kiinni, kun nopeus kiihtyy 70 km/h ylemmäksi. Tämän jälkeen ne voi halutessaan avata takaisin auki, vaikka vauhti kovana pysyisikin. Hieman yllättävästi ohjaamoon tulevat suhinat ovat hiljaisemmat, kun peilit ovat auki. |
||||
|
|
29.03.2024 17:08 | Ilmari Tommola | ||
| X-juna oli käytännössä arkisin kulkenut U-junan Siuntioon jatkava versio, eli pysähtyi Leppävaarasta länteen päin kaikilla asemilla. Elokuuhun 2020 asti nämä vuorot kulkivatkin U-junan tunnuksin. Tiistaista 2.4. lähtien entiset X-junat ajetaan Y-junina, jotka pysähtyvät Leppävaaran jälkeen vain Espoossa, Kauklahdessa, Masalassa ja Kirkkonummella. | ||||