Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
01.08.2023 21:24 | Tomi Lounema | ||
| Taustalle häivytettynä Niinisalon varuskunnan ns. Lamellikasarmi, valmistunut 1935. Se rakennettiin kertausharjoituskeskuksen (KHK) majoituskasarmiksi, kapasiteetti oli aikoinaan huimat 3 600 miestä. Varuskunta-alue sijaitsee radan eteläpuolella, asemalta Lamellikasarmille on matkaa reilu kilometri. | ||||
|
01.08.2023 21:21 | Juha Kutvonen | ||
| Vaatii tahtoa kehittää ostoliikennettä. | ||||
|
|
01.08.2023 19:48 | Asmo Rasinen | ||
| Niin vaatii, siksi on keksitty De/Eifet. Tai ehkä Dr16 voi myös vetää samanmoista. | ||||
|
|
01.08.2023 18:09 | Rainer Silfverberg | ||
| Vaatii sähköt | ||||
|
01.08.2023 18:01 | Aleksi Ahonen | ||
| Kiitos, tämä korjattu! | ||||
|
|
01.08.2023 17:59 | Asmo Rasinen | ||
| Nämä vikat eilit voisi olla ihan hyviä korvaajia esim. Pm-Jns vankkaliikenteeseen. | ||||
|
01.08.2023 17:50 | Teemu Saukkonen | ||
| Vaunut lienevät tyhjiä. Yhdellä Dv:lläkin on mennyt ainakin 38 vaunua: https://vaunut.org/kuva/136002 | ||||
|
01.08.2023 17:01 | Jussi Pajunen | ||
| Kiitoksia kaikille tiedoista ja tarkennuksista :) | ||||
|
01.08.2023 14:47 | Petri Sallinen | ||
| Kuvalaattapiirutus on hyödyllinen, mutta se esittää vain yhden mallin sarjan vaunuista. Sarjan kaikki vaunut eivät aina ole mitoiltaan samanlaisia kuin mitä kuvalaattapiirustus esittää. Erot havaitsee silloin, jos tarjolla on vaunukohtaiset mittatiedot sarjan jokaisesta vaunuyksilöstä. | ||||
|
01.08.2023 14:16 | Jorma Kattelus | ||
| Eikös näissä ollut selleinen "napakka" ääni kun kiihdytti, tai ainakin hiili piipulla? https://www.youtube.com/watch?v=rxdBHiCyp5U | ||||
|
|
01.08.2023 13:52 | Petri Nummijoki | ||
| Tämä tarjoaa vihdoin selityksen siihen, miksi Vr2-vetureista on kuvia hiilisavutorvella lähinnä D1-sarjamerkin aikaan 1930-luvulta mutta Vr2-sarjamerkillä ne ovat melkein aina halkosavutorvella, vaikka polttoaineena käytettiin 60- ja 70-luvuilla pääasiassa hiiltä. Löytyi täältä silti kuva hiilisavutorvella varustetusta Vr2-veturistakin myös loppuaikojen asussa: https://vaunut.org/kuva/52753. Olisiko silti joissain sarjoissa (lähinnä Vr1 ja Tv1) halkosavutorvi ja hiilipoltto perustunut siihen, että hiilipoltosta tuli näissä sarjoissa selvää valtavirtaa vasta 1960-luvun puoliväliä lähestyttäessä, jolloin vanhimpia yksilöitä oltiin jo poistamassa käytöstä eikä muutostöitä kannattanut enää kaikkiin vetureihin tehdä? |
||||
|
Kuvasarja: Kesäistä Fenniarailin T7154:n bongausta 5.7.2023 |
01.08.2023 13:02 | Juha Riihimäki | ||
| Upea kuvasarja taas kerran, kiitos Hannu! | ||||
|
01.08.2023 12:58 | Juha Riihimäki | ||
| Naulan kantaan Juha, biotuotteissa on myös tulevaisuutta. Ruotsin puolella vientiteollisuutta on harrastettu jo hyvin pitkään ja edelleen tuntuu että ajellessa puuta jalostavaa teollisuutta on vähän joka rannikkokaupungissa ainakin pohjoisempana. Toivottavasti osataan pitää meidän teollisuus myös kuosissa. | ||||
|
|
01.08.2023 12:39 | Kurt Ristniemi | ||
| Vuoden 1911 'Kuvia liikkuvasta kalustosta' -kuvastossa oikeanpuoleista III lk vaunua muistuttavat todellakin kuvat 195 ja 196. Kuten aina, kuvaston kuvat ovat varsin yleisluontoisia, ilman yksityiskohtia. Mutta niissä on mitat! Kuvan 195 vaunun korkeus on 3700 mm ja kuvan 196 korkeus on 3450 mm. Keittiövaunun kaltaisen Ga-tyyppisen (pystylaudoitetun) katetun tavaravaunun korkeus taas on 3650 mm. Kun keittiövaunua ja III lk vaunua vertaa keskenään, näyttää siltä, että III lk vaunu on vähintään keittiövaunun korkuinen. Siis kuvan 195 mukainen Porin konepajan tai Görlitzin rakentama vaunu, E 604-615 vuodelta 1870. |
||||
|
|
01.08.2023 12:37 | Eljas Pölhö | ||
| Ainakin Tampereella kyse oli äänenvaimennuksesta. Kun D1 (Vr2)-veturit alkoivat ilmestyä ratapihalle, asukkaat alkoivat valittaa niiden kovasta äänestä. Asia saatiin pois päiväjärjestyksestä kun uusiin vaihtovetureihin vaihdettiin kuvan mallinen lentotuhkapesällä varustettu savutorvi. | ||||
|
01.08.2023 12:10 | Mikko Herpman | ||
| Kyllähän Karjalan radan junat aina jäävät myöhään jos on Sr1 vetäjänä. Keskinopeus Luumäen eteläpuolella on sen verran suuri ettei Sr1:n nopeus siihen riitä. | ||||
|
01.08.2023 11:42 | Asmo Rasinen | ||
| Samaa minäkin mietin. Joskus on jonkin sortin ”eka varoitus” esim. jos järvelään on tulossa Riihimäeltä rapujuna, varokaa ohittavaa junaa tule ensin järvelään kun juna on lappilassa, kun näkyy ennen asemaa ja ohituksen jälkeen. Samaa tapahtuu myös lähijunien kanssa. Jos G-juna vaikka lähtisi järvelästä, n. Puolen minuutin jälkeen kajahtaa ”varokaa ohittavan junaa”. | ||||
|
|
01.08.2023 11:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei ollut mitenkään epätavallista, että hiilivetureissa oli kipinänsammuttaja puuvetureiden tapaan. | ||||
|
|
01.08.2023 10:16 | Teppo Niemi | ||
| Kiitoksia. :) | ||||
|
01.08.2023 10:15 | Jouni Hytönen | ||
| Nettikoneen artikkelin kuvista voi päätellä, että esim. keulanumerolaatat matkasivat korien mukana Karjaalle. Se on sitten hämärän peitossa, irrottiko siellä joku vielä jotain talteen. | ||||
|
|
01.08.2023 10:05 | Jouni Hytönen | ||
| Sillan nimi on Vekkosken ratasilta. | ||||
|
01.08.2023 07:17 | Kurt Ristniemi | ||
| Oikeanpuoleinen vaunu näyttää olevan 32-paikkainen II lk vaunu (Litt D, ei E). Tunnisteissa kerrottu vaunun numero 276 on juuri sellaisen II lk vaunun numero (273-297). En tosin onnistu löytämään kuvasta vaunun numeroa. | ||||
|
01.08.2023 05:35 | Topi Lajunen | ||
| Pyörästöjärjestyskin varsin erikoinen. | ||||
|
|
01.08.2023 05:32 | Topi Lajunen | ||
| Vahvistan lehden tiedon oikeaksi. | ||||
|
01.08.2023 04:04 | Reijo Salminen | ||
| Tkyl tyä ootte humuja | ||||
|
|
01.08.2023 00:44 | Ari-Pekka Lanne | ||
| https://vaunut.org/kuva/54295 | ||||
|
|
01.08.2023 00:22 | Rainer Silfverberg | ||
| Pohjoismaista Suomen ohella Norja oli se jossa itäautot olivat kohtalaisen suosittuja, ennenkuin maa alkoi vaurastua öljyn ansiosta. Oli valuuttasäännöstelyä ym. Riian automuseossa luki Mosse Skandinavian esittelykyltissä että "automalli oli suunniteltu huonoille teille ja oli siksi suosittu etenkin Norjassa". :D | ||||
|
|
31.07.2023 23:29 | John Lindroth | ||
| Itse asiassa Ruotsissakin myytiin Mosseja yhdellä mun ruotsalaisen junaharrastaja kaverin perheessäkin oli aikoinaan Mosse.En tiedä sikäläisiä myyntimääriä tai sen aikaista markkinointia. | ||||
|
|
31.07.2023 21:11 | Rainer Silfverberg | ||
| Oliko muuuten Eil:issä jopa suljettu wc-järjestelmä (muutostöiden jälkeen)? | ||||
|
Kuvasarja: Kesä 2023 Pulsassa |
31.07.2023 20:24 | Jouni Hytönen | ||
| Tien 3864 perusparannus valmistui melko hiljattain, onko siitä nyt kuitenkin silti jo kaksi vuotta? Pohjoisesta pääsee aseman risteykseen saakka asfalttia pitkin. Pulsan-matkan luonne muuttui remontin valmistuttua täysin toiseksi. Aikaisemmin mietti pitkän aikaa, milloin tämä rynkytys nyt taas loppuikaan ja varsinkin heti työn valmistuttua oikein yllättyi, että ollaanko nyt jo perillä Pulsassa? :D | ||||
|
31.07.2023 20:21 | Jouni Hytönen | ||
| Parina vuonna on myös Höyryveturimatkat 1009 käynyt ajamassa Lappeenrannan ja Vainikkalan välillä. | ||||
|
|
31.07.2023 20:19 | Jouni Hytönen | ||
| Asemarakennuksen kohdalla on Pulsan itäinen tulovaihde V0002. Kuvassa näkyy mm. vaihteenkääntölaitteet (2 kpl). Läntinen tulovaihde onkin sitten yli kilometrin lännempänä. | ||||
|
|
31.07.2023 19:32 | Teemu Saukkonen | ||
| Onkohan laattoja otettu talteen? | ||||
|
|
31.07.2023 19:05 | Asmo Rasinen | ||
| Onko jossain kuvaa, jossa Sr2 hinaa hajonnutta Sr1:kköstä matkustajajunassa? | ||||
|
|
31.07.2023 18:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lievän virnuilun myötä: - Ruotsissa pääsi kepeästi eläkkeelle "kun rintaan pisti ja vitutti"! | ||||
|
|
31.07.2023 18:18 | Erkki Nuutio | ||
| Vapun 1969 aikoihin olin Mosse Eliten kyydissä yksi finnjäveleistä, jotka menivät Volvo Torslandaan kesätyöhön. Ruotsin valtio oli työnantajien pyynnöstä antanut 100 päivän verovapauden, joten käteen jäävä ansio oli erinomainen. Verovapauden perustelu oli valtava työvoimapula Volvon kaltaisissa raskasta ja yksitoikkoista työtä tarjoavissa tehtaissa. Sosiaalituet hakkasivat silloin työnteon. Keskimääräinen työsuhteen pituus Torslandassa oli silloin noin 3 kk. Aborginaalien ja siirtolaisten sosiaalituet olivat kaatamassa systeemin. Kun aboriginaaleista loputkin alkoivat kesällä häipyä omille lomille (kuten hirvimetsälle), kesti joskus melkein puoli tuntia ennen kuin kokoonpanolinjoja voitiin käynnistää, vaikka työnjohtokin oli siirtynyt linjalle. Kysyntä oli kuumentunut ja Ruotsin teollisuudella oli ollut vuosikaudet aikaa kehittää kiinnostavia tuotteita - suomalaisten ajan ja rahan kuluessa sotiessa, tuhoja korjatessa ja korvauksissa sotaan syylliselle valtiolle. Mosseen liittyen Konela oli mainontastrategian maailmantasoinen edelläkävijä. Kun Mossen jarrut olivat huonot (väitetty jopa vaarallisiksi), ymmärsi Konela kehua esitteessä nimenomaan jarruja. Vasta tämän havaittuaan ryhtyivät muidenkin tuotteiden markkinoijat esitteissään hehkuttaen kiittämään juuri kehnoja ominaisuuksia, koska hyvät ominaisuudet asiakas tuntee kehumattakin. Mosse on edelleen kunnioitettu ja palvottu esikuva koko mainosalalle. |
||||
|
|
31.07.2023 17:48 | Petri Nummijoki | ||
| Olisiko asiaan vaikuttanut, ettei Sr3-vetureille ollut hyväksyntää matkustajaliikenteeseen silloin 2017, kun Eil-vaunujen käyttöastetta pudotettiin Sm2-junien hyväksi eli sn160-kelpoisista vetureista oli pulaa? Sr1-vetoinen vähänkään pidempi Eil-vaunuista koostuva juna tuskin pärjää kiihtyvyydeltään Sm2:lle ja huippunopeudessakin ero Sr1:n ja Sm2:n välillä on sen verran pieni, ettei asialla liene suurtakaan merkitystä tilanteessa, jossa pysähdysväli on 10 km:n luokkaa (Helsinki-Riihimäki). | ||||
|
|
31.07.2023 17:28 | Timo Haapanen | ||
| Vähän myöhemmin tuli markkinoille malli 412, jossa oli bemarin kopioksi väitetty 1.5 litrainen kone ja nyt mentiinkin sitten vapaan nopeuden aikana jo yli 150 km/h (huh), nelipyörärumpujarrut tosin ottivat edelleen hätäjarrutuksessa valikoidusti yksi pyörä kerrallaan (mossemiesten kertomaa). | ||||
|
|
31.07.2023 17:14 | Markku Naskali | ||
| Tiedän tuon, mutta ns. "kansan suussa" kaikkia kolmosia nimitettiin noin hyvin yleisesti. Siihen viittaa juuri tuo otsikoista tuttu teksti. | ||||
|
|
31.07.2023 17:04 | Asmo Rasinen | ||
| Ihme kyllä nämä eilit, kun vaan romuksi meni. Parempi tämä on kuin sm2, maksiminopeus voi olla jopa 160km/h. Mutta ei, muutama konduktööri liikaa neljässä eil-rungossa. | ||||
|
|
31.07.2023 17:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muuten, Dakota oli englantilaisten antama nimitys C-47 - ja C-53 - kuljetuskoneille. Amerikkalaiset olivat ristineet ne nimellä"Skytrain". Amerikkalaismerkintöjen ero johtui kuormausovista. Teknisesti ne olivat samanlaisia. AERO:n (= Anna Ensin Ryyppy Ohjaajalle) kolmosista kaksi oli entisiä C-53:a. Niin, ja Boeing B-29 oli USA:ssa Superfortress ja Englannissa Boeing Washington. |
||||
|
|
31.07.2023 16:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muistan hyvin Mosse Eliten eliniänaikaisia mainostusylisanoja: - "Miehekäs Elite" ja toinen myynninedistämistemppu: purkillinen kaviaaria hanskalokerossa ja auton nimenä "Elite Caviar". Tiesittekö, että Mossen Israeliin toimitettu vientiversio oli nimeltään "Moshe" ja siinä oli vain yksi tuulilasinpyyhin, hah hah. Oli viittauksena israelilaiseen kuuluisaan sotasankariin, Moshe Dayaniin, joka oli nuorna miesnä menettänyt taistelussa toisen silmänsä ja sen takia "Yael" Dayanilla oli silmälappu. |
||||
|
Kuvasarja: Kesä 2023 Pulsassa |
31.07.2023 16:05 | Teemu Sirkiä | ||
| Eikös tänne pääse nykyään lähes perille asvaltoitua tietä pitkin? Tietä asvaltoitiin pari vuotta sitten, kun täällä piipahdin. Ja oli tosiaan silloinkin hyvin vilkas liikenne tuolla keskellä korpea asemalle, mutta se on kyllä hienolla paikalla ja kaunis miljöö. | ||||
|
|
31.07.2023 15:47 | Mikko Ketolainen | ||
| Veturien viimeinen asema SR1-sähköveturit saapuivat maamme rautateille vuonna 1973. SR1-veturit ovat palvelleet henkilö- ja tavaraliikenteessä sekä vaihtotöissä, ja kaikkiaan niitä on työskennellyt maassamme 110 kappaletta. Nyt malliston pitkä aikakausi on tulossa vääjäämättä päätökseen. Tärkeimpien komponenttien ja varaosien purun jälkeen veturien materiaali lähtee uudelle käyttökierrokselle perusteellisen kierrätyksen ansiosta. Konepörssi oli seuraamassa kahdeksan SR1-veturin saapumista Romu Keinäsen Karjaan toimipisteeseen, josta tarkoin hyödynnetty materiaali jatkoi jo parin viikon jälkeen matkaansa maailmalle uusiokäyttöön. Romu Keinäsen kasvutarina on mainio osoitus ahkeruuden ja ennakkoluulottomuuden merkityksestä yrityselämässä. Jyri Keinäsen vuonna 2001 ”mies ja pakettiauto” -periaatteella perustama yritys on reilussa 20 vuodessa kasvanut monipuoliseksi metallinkierrätyksen asiantuntijaksi, joka työllistää kaikkiaan noin 70 henkilöä Espoossa, Karjaalla ja Vantaalla. Määrätietoisen kasvun varmistamiseksi Romu Keinänen avaa vielä tämän kesän aikana neljännen toimipisteensä Tammisaareen, jonne valmistuva kierrätyslaitos edustaa alan terävintä kärkeä niin kierrätyksen laadun kuin tehokkuuden kannalta. Vienti vetää Alkuvuosien jälkeen tuli selväksi, että kannattavin toimintatapa on rahdata kierrätysmateriaali ulkomaille. ”Olemme käyttäneet Inkoon sataman palveluita vuodesta 2010 ja yli 90 prosenttia valmiista materiaalistamme lähtee sataman kautta Eurooppaan tai Aasiaan. Kierrätysala on ymmärrettävistä syistä nykyään erittäin tarkasti valvottua, ja meillä sekä alan viranomaisilla on tiedossa jokaisen asiakkaamme luotettavuus sekä alan standardeja vastaavat toimintatavat.” ”Näin toimimalla toivomme kierrätysalan joskus hieman kyseenalaisenkin maineen kehittyvän, ja viranomaisten samalla pystyvän keskittymään alan porsaanreikiä hyväksikäyttävien yritysten toiminnan parantamiseen tai tarvittaessa kokonaan lopettamiseen”, kertoo Romu Keinäsen toimitusjohtaja Toni Keinänen Jatkuvan kasvun strategia ”Yritysstrategiamme mukaisesti panostamme jatkuvasti toimintamme kehittämiseen, mikä näkyy niin tuotantotapojen teknisenä kehityksenä sekä palvelujen parantamisena. Nouto- ja tyhjennyspalvelut, tekniset purkutyöt, vaihtolavapalvelut, romuautojen käsittely sekä oma kuljetusyrityksemme muodostavat monipuolisesti toimivan yksikön, jonka avulla asiakas saa keskitettyä tarpeensa yhden yhteydenoton kautta helposti ja kustannustehokkaasti.” ”Erittäin merkittävä tekijä onnistuneessa kasvussamme on myös toimiva henkilöstöpolitiikka, jonka ansiosta olemme pystyneet rekrytoimaan hyvin osaavaa ja ahkeraa henkilökuntaa. Jatkuvan sisäisen koulutuksen avulla porukka on myös viihtynyt talossa, ja pitkäaikaiset työsuhteet ovat enemmän sääntö kuin poikkeus”, Keinänen lisää. Sudet matkansa päässä SR1-sähköveturien kirjainlyhenne tulee valtavaa mielikuvitusta osoittavasti sanoista Sähkö Raskas. Paremman puutteessa mallisto sai susien ulvontaa muistuttavan äänimaailmansa ansiosta nopeasti lempinimen Siperian sudet. Nyt ulvonta päättyy tasaisella tahdilla ja veturit korvataan uudemmalla sekä tehokkaammalla kalustolla. ”Kuulin uutisissa romutuksesta ja perehtymisen sekä kuljetuskustannusten laskemisen jälkeen päätin tehdä vetureista tarjoukset huutokauppaan. Hinta taisi osua kohdalleen aika hyvin. Kaikkiaan kahdeksan SR1-veturia matkaa toimipisteeseemme Karjaalle. Kuljetukset hoitaa tuttu yhteistyökumppani, jolle tämän tasoisetkin työtehtävät sujuvat rutiinilla niin lastausten, purkujen kuin matkanteon osalta” ”Näin kierrätysmielessä 33–40 tonnin painoiset veturit ovat loistavaa materiaalia ja paksun raudan paloittelu, leikkaus ja polttotoimet alkoivat heti Karjaalle saapumisen jälkeen. Materiaali muokataan vauhdilla 100 x 50 senttimetrin kappaleiksi ja ensimmäinen laivalasti lähti kohti Ruotsia heinäkuun alkupäivinä”, tiivistää Keinänen. Alan maine kasvussa Romunkierrätyksessä valvonnan ja lakipykälien määrä on ymmärrettävistä syistä kovassa kasvussa. ”Olen kutsunut romun kierrätystä leikkisästi maailman toiseksi vanhimmaksi ammatiksi, ja kuten sen vanhimmankin ammatin osalla alan toiminta on ollut vähintäänkin värikästä. Kasvaneen viranomaisvalvonnan ansiosta tilanne on muuttunut viime vuosina vauhdilla. Tällä hetkellä alan säännökset ovat jo todella tiukat ja esimerkiksi kaikkien materiaalien määränpää tulee olla tarkoin tiedossa. Romu Keinäsen toiminta perustuu puolestaan avoimuuteen sekä alan nykyaikaisimman teknologian hyväksikäyttöön. Erittäin nykyaikainen Tammisaaren toimipiste vie yrityksen tehokkuutta vielä merkittävän askeleen eteenpäin”, Toni Keinänen päättää. https://www.nettikone.com/artikkeli/veturien_viimeinen_asema |
||||
|
|
31.07.2023 15:36 | Markku Naskali | ||
| Viime aikoina näissä kuvissa ja kommenteissa on korostuneesti esiintynyt Sr2. Onko se jotenkin erityisen vikaherkkä, vain onko kyseessä sama ilmiö kuin lentoliikenteessä aikanaan: DC3 "Dakota" oli yleisin matkustajakonetyyppi. Aina kun sille sattui onnettomuus, luki otsikoissa: "Taas Dakota!". | ||||
|
|
31.07.2023 15:27 | Timo Haapanen | ||
| Näitä myytiin parin vuoden ajan, ennen kuin tuli MZMA-408 "Elite" markkinoille. | ||||
|
|
31.07.2023 15:02 | Timo Haapanen | ||
| Mosse on näköjään mallia 403, jota kaupattiin Suomessa 60-luvun puolivälissä lisänimellä "Scandinavia", tunnistin kylkilistasta ja takavaloista. | ||||
|
|
31.07.2023 14:52 | Timo Haapanen | ||
| IC 6 saapui Helsinkiin 37 minuuttia myöhässä, aikataulu on nähtävästi laskettu Sr2/3 nopeuksien mukaan. | ||||
|
|
31.07.2023 14:48 | Teemu Saukkonen | ||
| Viisaudella on rajansa, tyhmyydellä ei. Bongasin tämän amerikkalaiselta hifipalstalta. Tietävät mistä puhuvat. | ||||
|
|
31.07.2023 14:47 | Teemu Saukkonen | ||
| Rakennus on näköjään maalattu. | ||||
|
|
31.07.2023 14:38 | Timo Haapanen | ||
| Hitaammin mutta varmemmin. | ||||