Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
24.10.2023 22:12 | Otto Tuomainen | ||
| Markus, toiseksi viimeisessä vaunussa on myös ensimmäisen luokan osasto. Rainer, tuo Dukla-juna vaikuttaa olevan aika mielenkiintoinen tapaus. Juna on kulkenut Moskovasta Kiovan kautta Prahaan. Junassa näyttää kulkeneen ainakin 1970-luvun alussa useita Moskova - Milovice vaunuja, Milovicessa oli sijoitettuna neuvostojoukkoja. Junan kokoonpano aikataulukaudella 1973/1974 https://vagonweb.cz/razeni/vlak.php?zeme=CSD&kategorie=Ex&cislo=22&rok=1974 näytti tältä. |
||||
|
24.10.2023 20:39 | Hannu Peltola | ||
| Onpa upea kuva, tätä en ollut huomannutkaan! | ||||
|
24.10.2023 20:25 | Jarno Piltti | ||
| Onko urbaani legenda vai totta mutta kuulemma Pekka ja Pätkä Suezilla elokuvan arvostelijat kovasti paheksui rahojen käyttämistä ulkomailla kuvaamiseen. Totuus: Sorakuopalla kuvattu, palmut pahvia. Ei ole kriitiikko kadehdittava ammatti. | ||||
|
24.10.2023 20:22 | Tuomas Pätäri | ||
| No tuleehan tänne kuvia uudesta raideliikenteestä, nyt kaupallisen liikenteen ajaltakin! Vaati vain, että Lapista saatiin kuvaaja paikalle, ehkäpä pääkaupunkiseudun paheneva työvoimapula on vallannut kiskoliikenneharrastekuvausalankin. Tässä kuvassa mukavasti liikennettä vieläpä kahdessa tasossa. Kirskuiko kovasti? Tämähän on yksi radan mahtipontisimpia mutkia, ja kovasta kaarrekirskunnasta on nyt Hesaria myöten ollut juttua ilmoilla. (Itse vielä kuulematta tietysti mahdoton sanoa, onko se vain tottumattomien korviin erityisen kovaa vai onko asiassa jotain perääkin.) |
||||
|
|
24.10.2023 20:11 | Tuomas Pätäri | ||
| Tämä liikenne saattoi jäädä valitettavan lyhyeksi. Lokakuun vuorot olleet peruttuja, tulevia ei ole merkitty. | ||||
|
24.10.2023 20:05 | Tuomas Pätäri | ||
| Nyt ei ole enää ollut kulussa lokakuussa eikä mitään ole merkitty tulevaksi. Rata viettää siis jälleen täyttä hiljaiseloa. | ||||
|
|
24.10.2023 19:04 | Erkki Nuutio | ||
| Yrittämisen tyhjästä aloittanut maanviljelysneuvos Alfred Kordelin omisti 1910-luvulla mm. Jokiosten ja Mommilan kartanot - kunnes vuoden 1917 lopun rauhattomana aikana venäläismatruusi tämän ampui Mommilan kartanossa. Kordelin testamenttasi ja säätiöi pääosan omaisuudestaan maamme kulttuurin edistämiseen. Kordelinin surmasta on elokuva vuodelta 1973 : https://www.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_117832 . HKR5 ja Museorautatie Forssa - Humppila esiintyvät siinä. Eivät esitä nimenomaisesti matkustamista Jokioisten rautatiellä. Rataa elokuvassa ei eritellä. Kun elokuva arvosteltiin Hesarissa, arvosteli arvostelija valonheittimiä veturimme nokalla, vaikka nämä ja itse veturikin olivat ajankohtaan (1917) täysin sopivia. Vieläpä niin, että Kordelin sattui omistamaan Jokioisten rautatien. Toisaalta Hesarin elokuva-arvostelija ei Edvin Laineen ja Pohjantähden alla -elokuvan arvostelussaan arvostellut vaikka 1918:n asemakohtauksessa juna sivuutti punaisten asejoukon. Silmien eteen vieri tavaravaunu, josta erottui selvästi korjausmerkintä vuodelta 1964 (tai sinnepäin). |
||||
|
24.10.2023 18:57 | Oula Ahlholm | ||
| Kiitos korjauksesta, itsellä oli joku ajatusvirhe käynyt tässä. | ||||
|
|
24.10.2023 18:42 | Markus Selin | ||
| Tunnisteissa on 605, mutta vaunun yläkulmassa näyttäisi lukevan 601. Tuo 601 oli se vaunu, jonka eteen ajoi auto Pitäjänmäentiellä Vanhan Viertotien risteyksessä iltapäivällä. |
||||
|
24.10.2023 18:17 | Matias Immonen | ||
| Kyllä, menee haketukseen. | ||||
|
24.10.2023 18:03 | John Lindroth | ||
| Hieno kuva Minkiöltä! | ||||
|
24.10.2023 17:19 | Jarno Piltti | ||
| Perin tyylikäs lumiaurakuva. Puinen koppi yrittää keltaisella värillään pysyä ajassa mukana, teka seiska on keltainen jo syntyjään. | ||||
|
|
24.10.2023 16:50 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| Jokioisten kartano oli aikanaan Suomen suurin kartano. Vielä vuonna 1918 kartanon maat käsittivät noin 32 000 hehtaaria (Jokioisten museorautatie). | ||||
|
|
24.10.2023 16:44 | Markus Selin | ||
| Tuo ensimmäisen vaunun keltainen raita katonrajassa ilmeisesti merkitsee 1. luokan sijaintia yhdistelmävaunussa. Mutta ovatko kahden viimeisen vaunun keltainen vain vaunujen väritystä ja mikä tuo lyhyt ketainen raita katonrajassa toiseksi viimeisessä vaunussa on? | ||||
|
|
24.10.2023 16:16 | Rainer Silfverberg | ||
| Muistan että joskus vuonna miekka ja kirves kulki joku kansainvälinen pikajuna, ilmeisesti Moskovasta asti Tsekkoslovakian kautta jonnekin länteen tuolla nimellä. Oli myös Vltava-juna Prahasta Moskovaan ja toinen Dukla -niminen joka taisi olla Puna-Armeijan kuriirijuna. | ||||
|
24.10.2023 15:48 | Mikko Herpman | ||
| Nopealla vilkaisulla katto taitaa pitää vielä vettä? Vaikka vesikourut puuttuu, yllättävänkin ehjän näköiset seinät ainakin tästä kulmasta. Lieneekö aika pitkät räystäät suojanneet seiniä..? | ||||
|
|
24.10.2023 15:41 | Mikko Herpman | ||
| Meneekö johonkin bioenergialaitokselle polttoon? | ||||
|
|
24.10.2023 15:17 | Otto Tuomainen | ||
| Nimeä "Západní expres" käytetään yleisesti Prahan ja Plzeňin välisistä nopeista junista, kaikki eivät siis ole kansainvälistä liikennettä. Hitaampi yhteys on "Berounka", se pysähtyy myös väliasemilla. Etelän pikajuna eli "Jižní expres" puolestaan liikennöi Prahan ja České Budějovicen välillä, hitaampi juna kyseisellä reitillä on "Vltava". Ravintolavaunua tuossa kuvan junassa ei tosiaan ole, mutta myyntikärry pitäisi löytyä. | ||||
|
|
24.10.2023 13:10 | Rainer Silfverberg | ||
| Ravintolavaunua ei taida jostain kumman syystä olla vaikka matka on aika pitkä ja EC-juna kyseessä? Západní express tarkoittaa Lännen pikajuna. Sen muistaa kun venäläisillä on määrävälein sotaharjoituksia joiden nimi on Zapad-(vuosiluku), ja länteen hyökkäämistä harjoitellaan. |
||||
|
24.10.2023 11:13 | Timo Salo | ||
| https://yhdistykset-akaa.fi/veturimuseo/museoveturiseura.html Sama putiikki? | ||||
|
|
24.10.2023 10:40 | Erkki Nuutio | ||
| Komea on, hyvin sommiteltu ja moitteeon muutenkin! | ||||
|
|
24.10.2023 09:26 | Jyrki Längman | ||
| Kyseessähän ei ole JR5 vaan HKR 5. Komea kuva | ||||
|
Kuvasarja: Keski-Pasilan tasoristeyksiä ja vanhan varikon ylikäytäviä |
23.10.2023 22:41 | Antti Grönroos | ||
| Juu, pistä linkki. | ||||
|
23.10.2023 22:34 | Hannu Peltola | ||
| T434:ssä on hyvin vahva amerikkalaisen Alco RS2:n tunnelma. Teholuokka jää kuitenkin Alcosta: T434:ssä 600-800 koní, kun RS2:ssa 1500-1600 oria. | ||||
|
|
23.10.2023 22:16 | Otto Tuomainen | ||
| Varmaan ČKD on hakenut vaikutteita maailmalta kun dieselvetureiden tuotantoa on aloiteltu tyhjästä. Tätä 721:tä edeltävä sisarsarja 720 oli ensimmäinen menestynyt tšekkiläinen moottoriveturityyppi. ČKD:n ensimmäinen normaaliraiteinen dieselveturi oli puolestaan tämä https://parostroj.net/vozidla/T436/T436.htm pieneksi jäänyt T436-sarja (alkujaan T434), tässäkin ulkoasussa näyttäisi olevan amerikkalaista henkeä. | ||||
|
Kuvasarja: Kemijärvi – Kelloselkä rata ja Soklin kaivoshanke |
23.10.2023 20:18 | Jaakko Pehkonen | ||
| Kiitokset mielenkiintoisesta kuvasarjasta. Mikähän oli se perimmäinen syy miksi puunkuljetukset 2010 lopetettiin? Sinällään tämän radan parantaminen ja uudelleen avaaminen olisi varmaan suunnnilleen samanlainen homma kuin Kontiomäki Pesiökylä välin perusparannus. | ||||
|
23.10.2023 20:14 | Pasi Seppälä | ||
| Mukavaa syysillan tunnelmaa. Asema-alueen valaistuksesta saa hieman apua kuvaukseen muutoin pimeässä maisemassa. Tyylikäs juna erottuu varjoista sopivasti. | ||||
|
Kuvasarja: Keski-Pasilan tasoristeyksiä ja vanhan varikon ylikäytäviä |
23.10.2023 19:44 | Jouni Halinen | ||
| Ok Antti, kaikki hyvin. Mutta asiasta toiseen, eli ennakkotietoa tulevasta. Elonettiin tulee nähtäville lähiaikana laadukasta liikkuvaa (höyry) kuvaa (täälläkin) erittäin arvostetun R-harrastajan laajoista arkistoista. Lisättävää materiaalia vielä vähän hienosäädetään Kavin/Elonetin kanssa. Eli materiaali tulee Elonettiin katsottavaksi ja laitan sitten kääntöpöydälle linkin filmeihin. | ||||
|
Kuvasarja: Kemijärvi – Kelloselkä rata ja Soklin kaivoshanke |
23.10.2023 19:19 | Arto Papunen | ||
| Itse odotan koska tulee puhetta siitä, että edes Sallaan tarvittaisiin avata liikenne uudelleen kun Kemiin tarvitaan puuta.. | ||||
|
23.10.2023 19:16 | Teemu Saukkonen | ||
| "Turbonuotio" lienee melkein sama asia kuin nokipalo? Siis turbo vuotaa öljyä ja polttaa, ellei peräti tuhoa koko konetta? | ||||
|
Kuvasarja: Keski-Pasilan tasoristeyksiä ja vanhan varikon ylikäytäviä |
23.10.2023 19:11 | Antti Grönroos | ||
| En loukkaantunut. En ehkä ole täysin oikeassa mutta selitys huonolle kuvanlaadulle voi olla se, että nykyään videot ovat HD laatuisia ja siksi meidän silmissä tuossa videossa on huono kuvanlaatu mutta tuohon aikaan se ei ollut huono. | ||||
|
|
23.10.2023 19:07 | Rainer Silfverberg | ||
| Kuten varmaan moni luki tänään lehdistä, niin valtio on nyt myymässä kartanoa. | ||||
|
Kuvasarja: Kemijärvi – Kelloselkä rata ja Soklin kaivoshanke |
23.10.2023 18:50 | Tero Korkeakoski | ||
| Toisessa maailmassa tuosta voisi kulkea puuta ja malmia tänne suuntaan, mutta asiat ei aina mene oikein. | ||||
|
23.10.2023 18:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Nuo siipiopastimet näkyvät myös Mikko Niskasen elokuvassa "Pojat". Juuri siinä, missä "Vesku Ploiri" teki elokuvadebyyttinsä. Ja esiintyipä myös Ek 1004:kin! Ne "saksalais"-sotilaat vain marssivat kuten Suomen raskaassa oli opetettu. SS-Leibstandarten tyyli oli toisenlainen ja leffassa "sakuilla" oli tavalliset kolmen linjan m/1891 "kevirit" (Mauser Kar98K:n sijasta), häh häh hää...!!! "Auf der Heide blüht ein kleines Blümelein, und das heisst - Eeerika!" Asiasana: Tempo Vidal - "jeeppi", nelipyöräohjauksineen. "Dienstführende Offizier" (= päivystävä upseeri) Kauko Helovirta ja Feldpolizei Matti Tapio ("Ih liipe dih!"). |
||||
|
|
23.10.2023 18:00 | Niko Salo | ||
| Linjavaihde.net on suomalaisten junasimulaattoriharrastajien keskustelupalsta. Palstalla keskustellaan simulaattoreista ja jaetaan suomalaista kalustoa, ratoja ja kaikkea maisemointiin liittyvää sisältöä, lähinnä N3V:n Trainz junasimulaattori sarjaan koska se on tähän asti ollut kaikkein muokattavin ja sitä myöten kaiketi yleisimmin käytetty junasimulaattori Suomessa. Keskustelupalstaa pystyy lukemaan rekisteröitymättä, mutta tällöin ei voi aloittaa keskustelusäikeitä eikä vastata niihin. Jos vähänkään kiinnostaa niin kannattaa käydä vilkaisemassa. | ||||
|
23.10.2023 17:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kun alakouluikäisenä (noin 1965 - 1966) luin isoäidilläni ollutta Turistia, niin nimenomaan tämän liikennepaikan nimi oli kovasti kiinnostava! Mahtoikohan siellä olla myös dynamiittiä sisältävä vaunukin? Niinpä "dynamiittivaunu" Dynamiittivaihteella tuli myös uniin! |
||||
|
23.10.2023 17:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Yksi venttiiliratkaisu vielä, mitä polttomoottoreissa käytettiin oli ns. Sleeve valve, eli holkkimainen luistiventtiilijärjestelmä. Tunnetuin vehje oli englantilaisissa hävittäjäkoneissa Hawker Typhoon ja Hawker Tempest V käytetty 24-sylinterinen H-moottori Napier Sabre. "Sleeve" suomeksi tarkoittaa myös takin tai paidan hihaa. Tässä Napier Sabre-moottorissa oli neljä 6-sylinteristä ryhmää järjestettynä makaavan H-kirjaimen muotoon omine kampiakseleineen, jotka pyörittivät yhteistä potkurinakselia. Tällainen rakenne oli kompakti. Voitelujärjestelmä oli tavanmukainen ja jäähdytys hoitui vesi-glykolinestejäähdytyksellä. Edelleen kussakin sylinterissä oli sylinteriputki, joka liikkui edestakaisin hammaspyörien ja kampijärjestelmän avulla. Sylinteriputkien yläpäissä oli erikoisesti muotoillut aukot, jotka toimivat samassa tarkoituksessa kuin tavanomaiset imu- ja pakoventtiilit. Edelleen: näissä liikkuvissa sylinteriputkissa liikkuivat myös tavanmukaiset männät, jotka olivat matalampia kuin normaaleissa polttomoottoreissa. Sabre II:ssa oli yllättävän matala puristussuhde 7:1, mutta silti myllystä lähti raakasti tehoa, ainakin 100/130-oktaanisella lentobensiinillä. Ahdettuna tehoa oli 2 850 hp, eli 2 130 kW. Siis "hengitys" oli parempi kuin tavanmukaisissa moottoreissa. Messerschmitt Bf109G:n puristussuhteet eivät Sabresta kovin poikenneet - noin 7,4:1. Saksalaisilla oli polttoaineen oktaaniluku 87, jolla nakutusalttius oli suurempi. Eikä parannusta juuri löytynyt: korkeampioktaanista ei Saksassa kyetty valmistamaan merkittäviä määriä. Spitfiren Merlin XX:ssä suhde oli pienempi 6:1, silti voidaan jotenkin sanoa Saksan hävinneen sotansa juuri oktaanilukunsa takia...? Taisteluhätäteholla, sinettilangan katkaisun jälkeen, Sabre II:sta tehoa lähti 3 090 hp eli 2 270 kW 4000:llä kierr.minuutissa! Varhaisemmissa Napier Sabre-moottorimalleissa oli neljä S.U.-tyyppistä kaasutinta, jotka tietäjät muistavat autokäytössä tutuiksi tulleina "juuttuvakurkkuisina" Strombergeina (muun muassa Saab 99 ja 900 kaasutinversioissa). Myöhemmissä Sabreissa oli polttoaineen ruiskutus. Ja kun lentomoottoreista oli kyse, niin sytytystulppia oli kaksi per sylinteri eli yhteensä 48 kpl! Sabre VA:ssa sylinterin halkaisija oli 127 mm ja iskun pituus 121 mm, eli kyseessä oli jo kierroksia ottava moottori, joka painoltaankin oli teholuokkansa keveämmästä päästä. Sabre oli siis noin 37- litrainen. Spitfirestä tuttu Rolls-Royce Merlin oli 27-litrainen, suunnilleen 36-litrainen oli Messerschmitt Bf109G:n Daimler-Benz DB-605. V-12:aa kumpikin, Mersussa tosin ylösalaisin. Mainittakoon, että Sabrella ja Merlinillä oli tavallaan erilainen "luonnekin", tarkoittaen ilmeisesti käyttöominaisuuksia. Tempest V saavutti helposti vaakalennossa 700 km/t nopeuden (5 200 m korkeudessa) ja sitä käytettiinkin V-1 risteilyohjuksia torjuttaessa ja Tempestillä tiputettiin tonttiin parisenkymmentä saksalaisten Me 262-suihkaria. Typhoonista tuli mainio hävittäjäpommittaja, jossa roolissa Tempestiäkin näki, Normandian jälkeen nyt ainakin, siis 1944. Asiasanat: Pierre Clostermann, Vapaan Ranskan lentäjät, "rottajahti" ja Suuri Sirkus-kirja. Sabre-moottorillakin oli ollut lieviä alkuvaikeuksia, luistiputken materiaalivalinta aiheutti ajattelutyötä [päädyttiin nitrauskarkaistuun austeniittiseen (eräs sisäinen kiderakenneversio) teräkseen] ja huoltohenkilökunnan osaamistakin piti päivittää. Kehitystyö sai uutta puhtia, kun English Electric osti Napier-tehtaan omistukseena. Tuotanto-ongelmiakin hiukan oli, vaatihan luistiventtiilisysteemi melkoista mittatarkkuutta. Tällainen moottorikonstruktio ei kuitenkaan enää yleistynyt, suihkumoottoreiden voittokulku oli jo alkanut. Tempestin jälkeen uudet RAF:n hävittäjäkoneetkin olivat Gloster Meteor ja de Havilland Vampire. Ensimmäiset ideat H-moottorista oli nähneet päivänvalon jo 1927. Haudottiinpa ajatusta nopeusennätysautostakin tällaisella pannulla, ei toteutunut. Amerikkalaisten näkemys hevosvoimakilpailusta oli Pratt & Whitneyn kehittelemä 28-sylinterinen tähtimoottori, jossa oli neljä (4!) 7-sylinteristä "tähteä" peräkkäin! Tällaisesta ("Corncob") norsumoottorista olisi otettu 2 800 hp, 31-litraisena! Eipä silti, amerikkalaiset olivat saaneet tähtimoottoreillaan (Juurikin Pratt & Whitney ja Wright Cyclone) sanokaamme - ihmeitä aikaan, niin Tyynellä merellä kuin Euroopassakin. |
||||
|
|
23.10.2023 17:20 | Petri Nummijoki | ||
| Vai johtuuko siitä, että monessa muussa paikassa Tk3-veturit olivat 1960-luvulle tultaessa jo paremminkin vaihtovetureita tai lyhytmatkaisissa jakelu- ja työjunissa käytettyjä mutta Oulun Tk3-veturit toimivat keveiden kiskojen vuoksi aitoina linjavetureina Kemin ja Rovaniemen välillä vuoteen 1964 sekä Kemin ja Kaulirannan välillä vuoteen 1968. Siten Oulun Tk3-vetureille lienee asetettu toimintasäteen suhteen enemmän toiveita, kuin Tk3-vetureille keskimäärin muuten. Helsingissäkin Tk3 esiintyi linjaveturina Porvoon junissa vuoteen 1964 mutta Helsingissä ne olivat loppuaikoina hiilipolttoisia, joten polttoaineen riittävyyden suhteen ei liene ollut ongelmia. | ||||
|
|
23.10.2023 16:44 | Erkki Nuutio | ||
| Kaipaisiko Linjavaihde jo lyhyen esittelyn? | ||||
|
|
23.10.2023 16:42 | Erkki Nuutio | ||
| Halkohäkki on tavanomaista korkeampi. Haluttiinko jo varautua sähköön ja ajojohtoihin? : Halkohäkkiä tarvitsee tällöin täydentää vain kattoritilällä. | ||||
|
23.10.2023 15:32 | Rainer Silfverberg | ||
| Kulkeeko noiden kaukoidän maiden välillä matkustajajunia nykyisin ilman että joutuu välillä kulkemaan pitkiä matkoja taksilla tai kävellen tai uiden? | ||||
|
|
23.10.2023 12:32 | Teppo Niemi | ||
| Olisikohan neljästi. | ||||
|
Kuvasarja: Keski-Pasilan tasoristeyksiä ja vanhan varikon ylikäytäviä |
23.10.2023 11:46 | Jouni Halinen | ||
| Antti ei hätiä mitiä. Laitoin maininnan esille siksi että kun täällä on eriasteisia "mielensäpahoittajia" enemmän kuin laki sallii, niin he sitten jättävät videon suosiolla katsomatta jos eivät kestä katsella huonolaatuisia videoita. Vähän sama kuin maininta "Varoitus: video sisältää raaistavaa materiaalia". Mulle laatu kelpaa mainiosti, tässähän merkittävyys ajaa laadun ohi, suuri osa tasureista jo historiaa. | ||||
|
|
23.10.2023 11:20 | Petri Nummijoki | ||
| Hienostihan veturi sitten Lentz:in venttiileillä varustettuna kulki, joskaan vakiomallinenkaan ei näytä noiden vertailuajojen perusteella jääneen huonommaksi. Tosin tuossa 784:n ajossa juna oli painavampi, mitä 782:n ajossa. Olisiko 212 tonninen jo 6-vaunuinen juna? Voisi olla ainakin, jos vaunujen painoa ei ole laskettu täyden kuorman mukaan. | ||||
|
23.10.2023 10:55 | Jussi Mäkinen | ||
| Hienoa (ajan)kuvaa! | ||||
|
23.10.2023 10:53 | Antti Grönroos | ||
| Otto, kävin tuolla eilen ja tasoristeykset olivat toiminnassa. Raide oli ruosteessa ja telineet olivat raiteen vieressä eli tuota ei vielä käytetä. | ||||
|
23.10.2023 10:47 | Jukka Martio | ||
| Kiitokset Markolle tarkennuksesta. Vähän jää ihmettelemään, että vielä 1930-luvun alussa tehtiin valtatielle näin ahdas silta. Silloin ei kuitenkaan rautatien ja maantien eritasoristeyksistä ollut paljon kokemusta. Oli myös sangen uutta, että Heinolan rataa rakennettaessa Savoon johtavan valtatien ja rautatien risteykset tehtiin eritasoon. | ||||
|
Kuvasarja: Keski-Pasilan tasoristeyksiä ja vanhan varikon ylikäytäviä |
23.10.2023 10:01 | Antti Grönroos | ||
| Kuvanlaatu ei ole hyvä koska se on kuvattu sen ajan videokameralla joka on nykyään n. 20 v. vanha. Silloin kun siirsin videot VHS:tä DVD:lle, niin korkein kuvanlaatu mahdollisuus oli 480p. | ||||
|
|
23.10.2023 09:13 | Heikki Jalonen | ||
| Olipa mielenkiintoinen ja ainakin minulle uusi tieto, että myös Suomessa on kokeiltu venttiiliohjauksia höyryvetureissa. Venttiiliohjauksissa on useita hyötyjä verrattuna luistiohjauksiin: pienempi hyödytön tilavuus (sylinteri-luistikokonaisuuden hukkatila), laajoissa rajoissa valittavat avautumis- ja sulkeutumishetket (paisunnan mahdollisimman tarkka hyödyntäminen), höyryn kulun nopeampi avautuminen ja sulkeutuminen (lähes on/off- toimintamalli), pienemmänt lämpöhäviöt, pienempi koneiston kitka, vähäisempi sisäisen voitelun vaatimus jos tärkeimmät mainitaan. Haittojakin on: rakenne on monimutkaisempi, venttiilien liike on edestakainen ja luonteeltaan hakkaavaa (katsokaapa Finlaysonin Sulzerin venttiileiden ilmavaimentimia!). Corliss-koneissa (ja sen monissa seuraajissa) joissa oli kiertoluistit ohjauksessa osa ongelmista oli korvattu muilla ongelmilla kuten pesäkkeen hankalasti korjattava kuluminen. Tai Lenz-systeemi, joka oli desmodrominen eli kaikille Ducati-moottoripyörien ystäville tuttu hankaluus tarkkoine säätöineen... |
||||
|
23.10.2023 02:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sehr geehrte Herr Uwe! Täällä Helsingissä kilpailutetuissa busseissa on myös ilmarenkaat. Kiireelliset kuljettajat (etenkin oransseilla busseilla) ovat kovin kiireisiä, joten aina hidastustöyssyissä kyyti on sellaista, että provinssista palatessa joutuu keräilemään katuojiin sinkoilleet välilevyt talteen! Harmillista, kieltämättä, mutta kun ne hidastustöyssyt on "omistettu" hupailuajoja ajaville yksityisautoilijoille. Näiden mielestähän nopeusrajoitukset ovat vain nynnyjä ja akkamaisia ajelijoita varten. |
||||
|
|
23.10.2023 02:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lisätietoja Eljaksen kommenttiin, siis välimatkoja: Helsinki - Viipuri on Turistin mukaan 313 km, aikataulukirjan 107 mukaan: 313,3 km. Seuraavaksi välimatkatietoja aikataulusta nro 107, voimassa 15.5.1938 alkaen: Helsinki - Riihimäki = 71,7 km. Malmi - Tikkurila = 5,0 km. Riihimäki - Lahti = 58,9 km. Hikiä - Oitti = 6,5 km. Lahti - Kouvola = 61,1 km. Uusikylä - Mankala = 9,3 km. Koria - Kouvola = 6,2 km. Kouvola - Simola = 81,6 km. Kaipiainen - Kaitjärvi = 12,5 km. Kaitjärvi - Taavetti = 11,7 km. Taavetti - Bone Hill, eikun anteeksi: Luumäki = 11,9 km. Simola - Viipuri = 40,0 km. |
||||