Kuvasarja: Sr3 Vetureita |
29.04. 13:50 | Aarne Rantala | ||
Mitä tarkoitat, Jouni? | ||||
![]() |
29.04. 12:49 | Oliver Laaksonen | ||
Hurjalta näyttää tuo kurvi/nousu tästä kuvakulmasta :D | ||||
![]() |
29.04. 10:12 | Erkki Nuutio | ||
Jos DDR- ja BRD-tuotteiden yksittäisiä samankaltaisuuksia havaitsee, eipä se yllätä. 50- ja 60-lukujen DDR- ja BRD-insinöörit ja teknikot olivat toistensa opiskelukavereita ja samat suunnittelunormit ja -ohjeet olivat jokaisella käytössä Vähitellen 50-luvun mittaan DDR-tuote jäi useimmiten jälkeen, koska läntinen komponenttitarjonta ja investointirahan tarjonta tuli ylivoimaiseksi. Edellytyksiä kuristi yksin jo se, että väkiluku BRD:ssa tuli moninkertaiseksi itäpuoleen verrattuna. Talouden toimintaa rajoitti ratkaisevasti byrokraattinen sosialismi ja Sovetin kuristusote mm. koskien työnjakoa Sovetin herruuden alle joutuneissa maissa. Kummallakin puolella väki ahkeroi, ehkä itäpuolella vielä vielä enemmän (ahtaammiksi jääneet olot pakottivat) sekä kyvykästä, ehkä itäpuolella kekseliäämpääkin (saksit kuuluivat teknisesti etevimpiin saksalaisiin). Tämä omien havaintojeni pohjalta ajateltuna. Muistan kun olin Breshnevin kuolinilmoituksen jälkeisenä päivänä Itä-Berliinissä. Kilometrin jono, vähintään viisi rinnan valui Sovettilähetystöön osoittamaan "suruaan" ja sosialistista vakaumustaan (tai välttyäkseen Stasin epäilyksistä). Varmasti nämä ihmiset "vilpittömästi" surivat orjuuttajansa kuolemaa. Muuten, vähän samanlaista oli Suomessa Stalinin kuoltua. Erityisesti "älymystömme" esiintyi silloinkin groteskisti. |
||||
![]() |
29.04. 06:53 | Esa J. Rintamäki | ||
Sir John, pelkäänpä että "ystävälliset" tiedustelupalvelut tulevat piankin hylkäämään sen ystävällisyytensä. Pelko on ase. |
||||
![]() |
29.04. 06:38 | Ari-Pekka Lanne | ||
Höh, täytyyhän talousalueen pienviljelijöiden päästä puimaan maareformitiluksiensa satoja. Eikös rautis ole logistisesti ihan looginen paikka siihen? | ||||
![]() |
29.04. 00:29 | Reijo Salminen | ||
Kiitos vinkistä, kulttuuritekoa kunnioittaen tilattu on. | ||||
![]() |
28.04. 23:46 | Joonas Viita | ||
Eipä ole tullut vielä käytyä, mutta eipä tuolla liene kauheasti enää mitään, sateliittikuvista ja junan ikkunasta näkee, että pusikossa on jokunen vaihde ja vähän raiteita ennen tehdasaluetta. | ||||
![]() |
28.04. 23:21 | John Lindroth | ||
Tyylikäs iltakuva! | ||||
![]() |
28.04. 23:05 | John Lindroth | ||
Käsittääkseni DDRn Stasi johtajan Erich Mielken tiedustelupalvelu oli kuitenkin melko korkealla tasolla tuohon ajankohtaan sijoitettuna! "Achtung der Feind hört Mit!"Tietenkään tämä ei ole varrannollinen nykypäivään jossa jokaisesta ihmisestä kokonaisvaltainen tieto ja ajatusmaailma on ystävällisten tiedustelupalvelujen vapaassa käytössä! |
||||
![]() |
28.04. 22:51 | Kimmo T. Lumirae | ||
Derkkulassa oli ilmeinen pakkomielle pukea kalusto jossain määrin samankaltaiseksi kuin lännessä, toivossa, että tämä antaisi kalustolle jonkinlaista laadun leimaa. Erityisesti V 180, mutta myös V 100 ja E 42 muistuttavat kovin läheisesti länsisaksalaisia vastaavia malleja. Ja sama juttu possujunan kanssa. DDR:n kaikenlaista kehittymättömyyttä kuvaa sekin, että possujunassa ei ollut yhteisajolaitteistoa. Oli moottorivaunu, johon oli kytkettävissä liitevaunu, ja aivan kuin Suomessa, jos oli veto-liite -yhdistelmä, ja kulkusuunta muuttui, se vetovaunu piti "ajaa ympäri" eli liitevaunun toiseen päähän ja jatkaa sitten matkaa: käsittääkseni possujunassa ei edes ollut mahdollisuutta ajaa kahta vetoa tai veto-liite-veto -tyyppisiä yhdistelmiä yhdessä: ajopöydän komennot menivät vain sen vetovaunun koneistoon. Ja tämä ei olisi ollut teknisesti kovinkaan kummoinen juttu toteuttaa. Mutta jokin osateknijä siinä oli DDR:lle ylivoimaista, joko teknisesti tai poliittisesti. Ja kuten aina, lisätiedot rakenteista ennen vuotta 1990 ovat tästäkin tervetulleita. |
||||
![]() |
28.04. 22:32 | Jaakko Tuominen | ||
Ite merkkasin yläreunaan tussipisteen, kun viikatusta lipusta ei muuten näe. | ||||
![]() |
28.04. 21:38 | Juha Toivonen | ||
Suunnilleen kuvanottopaikan kohdalla katselin 1970-luvun alkupuolella junia kalliolla istuskellen irtokarkkipussini kera. Hr 12 ja Vv16/2xVv16 olivat tavallisinta vetokalustoa. Yleensä junan tulon aisti siitä, kun kampiasetinlaitteen vaijerit alkoivat kitistä, ja asettamaan semafooreja sn. 35 asentoon. Juuri kuvanottopaikalla sijaitsi kaksi kpl kaksisiipistä semafooria, joita ohjailtiin Tampereen henkilöratapihan pohjoispään asetinlaitteesta. | ||||
![]() |
28.04. 21:25 | Kimmo Säteri | ||
Sekin on toki hämmästyttävä yhteensattuma, että Derkkulan DR:llä oli vastaavanlaisia junia: "Ferkeltaxi" alias "Possujuna" eli viimeisinä aikoina BR771 ja BR772... | ||||
Kuvasarja: Sr3 Vetureita |
28.04. 21:02 | Jouni Halinen | ||
Osaako joku kertoa että mikä tässä on vihreän RAL värikoodi 6038? | ||||
![]() |
28.04. 21:02 | Esa J. Rintamäki | ||
Herra Kimmo T.: merenkulusta jotain tietävät neuvovat kohdistamaan katseen horisonttiin, mikäli mahdollista. Sääliksi kävi aikoinaan Ankkalinnassa eli Obbnäsissä R-vartioveneissä keulapiikin miehistösuojassa lojuvia vapaavahdin "kansiluudalla ratsastajia" eli matruuseja vähänkään kovemmalla tuulella avomerellä. Puhumattakaan kokista ja konemiehistä. Muistelisin Röytän olleen etwa 33 metriä pitkä. Kyseessä lienee sisäkorvien tasapainoaistin ja tunto plus näköaistin ristiriidasta, johon elimistö reagoi oksettamalla. Autopahoinvointi on samanlainen? |
||||
![]() |
28.04. 20:49 | Esa J. Rintamäki | ||
Herra Petri, katsahdin noita lisäämiäsi linkkejä, firma oikeastaan on Waggon & Maschinenbau Donauwörth. Ihmettelinkin jo, että ovatko engelsmannit jotenkin allergisia saksankielisille paikkakuntien nimille? Tulos: - küllä muuten ovat! |
||||
![]() |
28.04. 20:47 | John Lindroth | ||
Tiedon mukaan Saksassa Ammertalbahnilla liikennöitiim näillä vielä DBn toimesta vuoteen 1999 asti. Tuo rata kuuluu Tuebingenin liikennepiiriin.Olen itsa asunut sen varrella 70 luvulla jolloin niitä näkyi siellä päivittäin. | ||||
![]() |
28.04. 20:37 | Vesa Höijer | ||
Kuvauspäivämäärä löytyi. | ||||
![]() |
28.04. 20:30 | Juha Toivonen | ||
Taitaa olla kyseessä raideleveyden massamuutos. Jokaiselle jotakin. Kaikki raideleveydet mukana. Ei tarvitse miettiä, minkä levyisellä ajellaan. 381 mm lähdetään, ja 1524 päädytään. Jos lisäksi huomioidaan pölkkyjen ulkopuolella olevat kiskot, niin 2,5 metrin raideleveys ei ole enää kaukana... (Aatu kääntyisi haudassaan, jos tietäisi, kuinka Tampereen Armonkalliossa "Valtarata" ylileveine kiskotuksineen, on täyttä totta!) |
||||
![]() |
28.04. 20:22 | Simo Virtanen | ||
Tämän junan säilytyspaikka Viinikassa on sellainen, että liekinheitinkään ei ole mahdoton. Kun pian terminaalikin hiljenee niin paikasta tullee varsinainen mordor. | ||||
![]() |
28.04. 20:17 | Juha Metsäpelto | ||
Hieno kuva / kuvasarja. Kevät on rautatiearkeologian harrastajalle paras vuodenaika. Oletko käynyt Vanajan voimalaitoksen alueella (Paikkala), onko siellä vielä jotain raideliikenteeseen viittaavaa? |
||||
![]() |
28.04. 19:12 | Heikki Jalonen | ||
Alexander Nikiforow (1863-1918) on melko hiljattain löydetty menneiden aikojen - erityisesti Helsingin - valokuvaaja. Hänen säilynyt negatiivilevyjensä kokoelma löytyi sukulaisen hallusta vasta joitakin vuosia sitten. Niiden perusteella (samaan sukuun kuuluva) Christian Westerback on laatinut kirjan "Helsinki Helsingfors - Alexander Nikiforow 1863-1918". Kirja on kirjoittajan omakustanne, ISBN 9789529498802. Kirjoittajan ja kustantajan työn arvoa kunnioittaen olisi hienoa, jos sitä myös ostettaisiin; hinta näyttäisi olevan 54€ tietämillä. Helsingin Sanomat kirjoitti asiasta, useamman alkuperäiskuvan kera, sunnuntaina 27.4.2025. Kuvissa löytyy tavattomasti katsottavaa vanhan Helsingin elämänmenosta. Esimerkiki raitiovaunu, automobiilejä ym. Tuo päädyn umpeenlaudoitus on looginen: muuten rakojen kautta mahdollisesti tunkeutuvat esineet (laudat, tankoteräkset tms) tunkeutuisivat sisälle jarrukopin puolelle, estäen kulun kopin portaissa ja jopa uhaten jarrumiehen tilaa. Edelleen, talviaikana lumihan täyttäisi koko porrasnousun läpikäymättömäksi. |
||||
![]() |
28.04. 18:42 | Rainer Silfverberg | ||
Hassua että olen itse matkustanut niillä Itävallassa, Jugoslaviassa ja Englannissa ( museo), mutta en Saksassa, koska niiden käyttö taisi loppua aika aikaisin siellä, tosin pikajunaverkosto oli niin kattava että ei ole tarvinnut. Se Jugoslaviassa kulkenut juna jolla menin jatkoi itsea asiassa Unkariin, eli oli kansainvälinen paikallisjuna. |
||||
![]() |
28.04. 18:39 | Kimmo T. Lumirae | ||
Ensinnäkin, käsittääkseni vetopää ei kallistu lainkaan. Sitä, että onko siinä jo sivuttaisvoimatunnistin, ja että lähteekö ensimmäinen siinä kiinni oleva vaunu kallistumaan näin ollen täysin oikea-aikaisesti, en tiedä. Toisaalta, esim. Pendossa ei ole nokassa vaunua, joka ei kallistu. Pendossa olen huomannut, että jos kallistus on päällä, ja istuu matkustamossa ja yrittää esim. lukea kirjaa, saattaa hyvinkin alkaa pukata matkapahoinvointia eli merisairautta. Siinä ei sitten auta muu kuin yrittää tihrustaa ikkunasta ulos ja etsiä jotain kiintopistettä. Juttelin kerran "ravintolan tädin" kanssa asiasta, ja hän kertoi, että monet kollegansa eivät voi työskennellä Pendoissa tästä syystä. Ohjaamosta suoraan eteenpäin katsellessa ei kallistelu tunnu mitenkään ikävältä. |
||||
![]() |
28.04. 18:32 | Kimmo T. Lumirae | ||
Hra Esa, näitä kuolattiin Fleischmannin luettelosta noin 1970. Väritys ei Fleisulla ole ihan tarkka, mutta Rocon myöhemmässä mallissa kerman ja hopean raja lienee tarkemmin oikein. https://www.flickr.com/photos/36081480@N08/39148165035 |
||||
![]() |
28.04. 17:40 | Kimmo Säteri | ||
Myös Kroatiassa näitä on liikennöinyt: https://en.wikipedia.org/wiki/%C5%BDS_series_812 | ||||
![]() |
28.04. 15:12 | Petri Sallinen | ||
Keighley and Worth Valley Railwaylla on E79962 ja E79964. Kaksi Waggon & Maschinenbaun rakentamasta viiden moottorivaunun erästä. https://kwvr.co.uk/e79962-m79964-waggon-maschinenbau-diesel-railbus/ |
||||
![]() |
28.04. 14:59 | Eemil Liukkonen | ||
Erittäin hieno kuva! Kouvolan aseman on saanut nykyisen ilmeensä ja pikkuhiljaa väistymässä olevan teknologian edustaja poseeraa uunituoreen tulokkaan rinnalla. | ||||
![]() |
28.04. 14:42 | Mika Laaksonen | ||
Akselinkäyttölaite oli käynyt liian kuumana kuulemma. Sunnuntain aikana tuo hinattiin Tampereelle. | ||||
![]() |
28.04. 13:32 | Eljas Pölhö | ||
Uusina Saksa, Itävalta, Luxemburg, Espanja, Iso Britannia ja Jugoslavia (ainakin osa siirtyi Serbiaan) Käytettynä Libanon, Turkki ja Uruguay Koeajolla mm Meksiko ja tilattu mutta peruttu Suomi (VR joutui maksamaan sopimuksen rikkomisesta korvauksen) |
||||
![]() |
28.04. 13:11 | Rainer Silfverberg | ||
Olen matkustanut sellaisella Keighley and Worth Valley Railwaylla. | ||||
![]() |
28.04. 12:34 | Petri Sallinen | ||
Tämä on ainakin saksalaisvalmisteinen Brittein Saarilla käytössä ollut kone. Näitä oli vain viisi kappaletta kokeilukäytössä. https://www.railcar.co.uk/data/vehicle/79960 https://ribblesteam.org.uk/exhibits/diesel/diesel-not-on-public-display/diesel-railbus-79960-1958/ https://preserved.railcar.co.uk/79960.html https://en.wikipedia.org/wiki/Waggon-_und_Maschinenbau_GmbH_Donauw%C3%B6rth_railbus |
||||
![]() |
28.04. 12:02 | Rainer Silfverberg | ||
Turkki on hyvin todennäköinen kanssa. Myös Isoon Britanniaan on myyty pikkasen muunneltu versio, olen matkustanut siellä sellaisella museojunalla. | ||||
![]() |
28.04. 11:57 | Esa J. Rintamäki | ||
Herra Rainer, Espanjan tiesin kyllä, miten muistelisin lisäksi Turkin? | ||||
![]() |
28.04. 11:51 | Esa J. Rintamäki | ||
Tästä puuttuu vielä pysäkkikyltti: Kustaankartanon vanhusvarasto - Gustafsgård äldreförråd. | ||||
![]() |
28.04. 11:48 | Esa J. Rintamäki | ||
Herra Jouni, kyseessähän on toimiva keino päästä joutavasta rakkineesta eroon: - lasketaanpa minuutteja, ennenkuin ensimmäiset termiitit iskevät tähän "herkkuun"...! | ||||
![]() |
28.04. 11:00 | Asmo Rasinen | ||
Kiitos! Sain iskältä kun hän ei sillä mitään tehnyt. Sanoi mukana "Varovasti tän kanssa tai oot perinnötön" | ||||
![]() |
28.04. 10:57 | Rainer Silfverberg | ||
Niitähän myytiin moneen maahan, Espanjaan ja Jugoslaviaan ainakin Itävallan lisäski ja Suomen VR:kin olisi hallunnut ostaa niitä, mutta ei voinut koska Suomen Pankki ei myöntänyt valuuttaa. | ||||
![]() |
28.04. 09:33 | Jouni Hytönen | ||
Harmi, että junat ovat alatasolla, koska maisemien katsominen on tuosta jatkuvasta viuhunnasta johtuen melko ikävää. Muistelisin, että viime kesänä katselin jonkin aikaa, mutta luovutin sitten ja katsoin loppumatkan muualle kuin ikkunasta ulos. | ||||
![]() |
28.04. 09:23 | Jouni Hytönen | ||
Mikähän ajatus on siinä, että tämä on keksitty tuoda seisomaan rautatieasemarakennuksen edustalle? Kuitenkin tuo vaikuttaa pääasiassa puurakenteiselta eikä mitenkään erityisen hyvin itseään sateelta suojaavalta. Laite ansaitsisi sateelta suojaavan katoksen ympärilleen. Mieluummin jossain muualla kuin tässä. :) | ||||
![]() |
28.04. 09:20 | Jarno Piltti | ||
Kyllä haulitorni muistella osaa jos kerran hauki puuhun tosta vaan nousee. Mikä oli lukutaitoprosentti Essenissä vuoden 1908 kieppeillä? Oliko sikäläisissä ratikoissa väritunnukset lukutaidottomalle väestölle? Ilmiö jota Tampereen ratikoissa ei totisesti ole. Kuva on hieno, meidän aikamme pystyttämät tolpat rinnastuu vanhempaan teräsrakenteeseen. | ||||
![]() |
28.04. 08:50 | Jouni Hytönen | ||
Voisikohan tästä päätellä, että kuva olisi mieluummin vuoden loppu- kuin alkupuoliskolta? Muistelisin, että neljän vaunun rungoista pudotettiin kesäkuussa yksi Ein pois ja sinisten vaunujen loppuaika lokakuun lopulle ajettiin vain kolmella vaunulla. Ei ole kuitenkaan vielä keltaisia lehtiä puissa. Elokuuta ehkä? | ||||
![]() |
28.04. 08:38 | Esa J. Rintamäki | ||
Siis Itävallassakin näitä Uerdingen - kiskobusseja...? Uusi tieto minulle. | ||||
![]() |
28.04. 08:35 | Esa J. Rintamäki | ||
Herra Asmo, onnittelut ja tervetuloa "Hermannin nuorisoseuraan"! Hyvin valittu kamera, muuten. |
||||
![]() |
28.04. 08:30 | Esa J. Rintamäki | ||
Hieno homma, arvoisat PoRhan porukat! Ich gratuliere Ihnen, hups - ollaan melkein Lapissa, eikun siis: - PARHAAT ONNITTELUNI !!! |
||||
![]() |
28.04. 08:21 | Esa J. Rintamäki | ||
"Juna ajoi Parkanon rataa, mittari näytti kahtasataa, yksi Osg:n pyörä putosi - pois!" Viitaten herra Juhanan kommenttiin "voisi olla"... Nähdäkseni "ooäsgunnarin" (Oscar-Sierra-Golf) tuhatjalkaisuuden selittää akselipainoluokan saaminen sellaiseksi, että sitä voisi kuljettaa "rautalankakiskoillakin" lasketulla radalla. Esim. Porvooseen, jos tarvis tulee kuskata sinne jotain hirveän painavaa jöötiä. Ihan kuin Emx:n seinää olisi pintakäsitelty liekinheittimellä...? |
||||
![]() |
28.04. 07:47 | Noah Nieminen | ||
Kyllä, pyöriä on 64. 2x16 kummallakin sivulla. | ||||
![]() |
28.04. 07:45 | Jimi Lappalainen | ||
Kiitos! :) | ||||
![]() |
27.04. 23:11 | Jorma Toivonen | ||
Tervetuloa mukaan rientoihin. (Vanhalla) kameralla saa toki varsin onnistuneita otoksia. | ||||
![]() |
27.04. 22:53 | Jorma Toivonen | ||
Näitä Hesan paikkuja ajelivat jonkin verran Riksun miehistöt varikon Hv2-vetureilla. Aamuisin Hesaan, päivä lepohuoneella ja iltapäivisin iltaruuhkan selvittelyä takaisin kotiin. Ei oltu suotu Hr1-vetureita Riihimäen kiertoon. Vaihtoehtona vikaantuneen Hv2-veturin tilalle löytyi helpoiten Tr1-sarjalainen (tai Tr2), joskus varikolle saattoi eksyä myös vieraan varikon Hr1, jolla tietenkin otettiin "ilo irti". Kuvan Tr1 1051 taisi olla juurikin Riksun kalustoa. | ||||
![]() |
27.04. 22:21 | Arttu Lapinlampi | ||
Olisiko tuosta EFitistä tarkoitus saada vaunu museoliikenteeseen Oulun ja pohjois-suomen alueille? |