Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
04.08.2022 22:10 | Jimi Lappalainen | ||
| Haapamäen seudulla tuntuu noita siltoja riittävän; https://vaunut.org/kuva/72425 + https://vaunut.org/kuva/48435 | ||||
|
04.08.2022 22:09 | Jorma Toivonen | ||
| Korjattu. Kiitos Elmeri. Tarkkaile vaan kuvieni operaattoreita edelleen. Miksi muuten kuvan operaattori muuttuu kuvan tekstin korjailun jälkeen? |
||||
|
04.08.2022 21:02 | Panu Breilin | ||
| Arkkitehdeilla taitaa olla yleisesti se mielipide, ettei uutta rakennusta saa tehdä "vanhan näköiseksi". Sen sijaan pitää noudattaa kulloisenakin aikana muodissa olevaa tyylisuuntausta, jotta rakennusta katsomalla tunnistaa millä aikakaudella se on rakennettu. | ||||
|
|
04.08.2022 19:19 | Elmeri Lehtovirta | ||
| Operaattoriksi voisi laittaa HMVY | ||||
|
Kuvasarja: Dv12 2720 siirto Haapamäelle |
04.08.2022 19:18 | Elmeri Lehtovirta | ||
| Minä ainakin hyväksyn | ||||
|
|
04.08.2022 19:07 | Elias Murto | ||
| Sisätiloissa on onnistuttu säilyttämään vanhan ajan tunnelma, mutta uudisrakennus on tehty liikaa nykymuodin mukaan. Eikö mistään saa nykyään muun tyylisiä ikkunoita kuin noita. Ja tuo tunnelityömaa on näyttänyt tasan vuosi sitten ihan samalta... Hitaasti edistyy. | ||||
|
04.08.2022 18:24 | Timo Salo | ||
| EVVK! | ||||
|
04.08.2022 17:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tapio Keräsen Junat-lehteen 5/1984 kirjoittamassa artikkelissa satapaikkaisista 1947 - 1950 valmistetuista Ei-vaunuista mainitaan, että sarjan ensimmäisissä vaunuissa oli vielä puupenkkejä, mutta sitten niihin ruvettiin laittamaan plyyshipenkkejä. Ilmeisesti näitä puupenkkejä vaihdettiin pehmustettuihin vähin äänin. CEi-vaunuissahan harrastettiin sisustusten uusimista aika lailla. Muistettakoon, että viimeiset CEi:t valmistuivat 1941. |
||||
|
04.08.2022 16:38 | Hannu Peltola | ||
| Mukavaa, että Spårhund on taas päässyt bongaamaan ratoja! Ja kuva on hieno! | ||||
|
04.08.2022 16:11 | Antti Ojala | ||
| Nythän tämä kannunvalanta vaunutyyppien paremmuudesta päättyy, kun GOST-vaunujen raiteillapysyvyydestä saadaan arvailujen sijasta tilastotietoa. - Yhdestä asiasta olemme kuitenkin yksimielisiä, ja se on että arvostellen rahtiliikennettä yhtenä kokonaisuutena, liikenneturvallisuus paranee GOST-vaunuja käyttämällä. | ||||
|
04.08.2022 15:55 | Teemu Saukkonen | ||
| Onneksi on sentään noita Larin mainitsemia hienouksia. | ||||
|
|
04.08.2022 15:27 | Rainer Silfverberg | ||
| Oliko niissä alunperin ennen remonttia plyyssi- vai puupenkit? Jossain Riihimäen ruuhkajunan vaunussa oli kovat penkit vielä 70-luvun puolivälissä, ei tainnut olla tätä sarjaa? |
||||
|
04.08.2022 14:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tosissaankin hyvä kuva sommitteluineen: tallille vievän raiteen molemmilla puolilla olevat rakennukset kehystävät Viirukokkoa komeasti! Kääntölavan asentokin tavallaan kuvastaa rautatielaitoksen teknisyyttä. Ei, ei, en ole päissäni tai muuten sekaisin tätä kommenttia kirjoittaessani! |
||||
|
|
04.08.2022 14:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Valmistuessaan näiden lähiliikennevaunujen perusvaunut olivat olleet tuikitavallisia satapaikkaisia vaunuja. | ||||
|
04.08.2022 14:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Henkilövaunujen törmäysvahvikkeista mainitaan VR:n 75-vuotishistoriikissa (1912 - 1937), osassa II. | ||||
|
04.08.2022 13:06 | Vertti Kontinen | ||
| Kyllä, olisiko ollut noin 20 sekuntia | ||||
|
|
04.08.2022 12:16 | Teppo Niemi | ||
| Rainerin kysymykseen, koskien vaunuja 22651 - 22660, vastaus on, että kyllä. Penkkien vihreä väritys poikkesi kuitenkin Sm-junien penkeistä, ja niissä oli myös niskatuet. | ||||
|
|
04.08.2022 12:10 | Panu Breilin | ||
| Nythän rautatieturvallisuus paranee, kun venäläistyyppisten vaunujen käyttö vähenee itäisen yhdysliikenteen loppuessa... Vai olisiko kuitenkin niin, että mieluummin otetaan rautateille lisää liikennettä silläkin uhalla, että rautatieturvallisuus siitä vähän heikkenee? Turvallisin rautatiehän on muuten lakkautettu rautatie, kun sillä ei kulje junia lainkaan jotka voisivat aiheuttaa junaonnettomuuden. | ||||
|
|
04.08.2022 12:05 | Rainer Silfverberg | ||
| Laitetiinko tähän sarjaan kokonaisuudessaan Sm-junien malliset muovipenkit remontin jälkeen? | ||||
|
04.08.2022 12:02 | Rainer Silfverberg | ||
| Onko tämä muun kuin raideleveyden ja jännitteen osalta samanlainen kuin DB:n E69 joita käytettiin Oberammergaun radalla? | ||||
|
04.08.2022 11:45 | Mikko Herpman | ||
| Eiköön ole merenpinnan nousu otettu huomioon kun on alettu rakentamaan näin lähelle. Eli ei huolta, insinöörit ratkaisevat haastaviakin ongelmia! Ja mikäli alkaa kengät kastumaan niin dynamiitilla ja kaivinkoneella talot kaatikselle. Uusia saa sitten tehdä sisämaahan. Tämähän passaa vallan hyvin tähän vauraaseen kertakäyttömaailmaan. |
||||
|
|
04.08.2022 11:34 | Miitre Timonen | ||
| Ilmeisesti mitattuna kuvaajasta (taaksepäin), koska 200 m on noin kolme pylväsväliä? | ||||
|
|
04.08.2022 11:11 | Topi Lajunen | ||
| Ei, vaan suhtautunut ennen rautatieturvallisuuteen vakavammin. | ||||
|
04.08.2022 10:33 | Petri Sallinen | ||
| Myös sektorilavaa käytettiin liikkuvan kaluston siirrossa. https://www.helsinkikuvia.fi/search/details/?image_id=hkm.HKMS000005:km0000o8mm |
||||
|
|
04.08.2022 09:59 | Ilkka Hovi | ||
| Mielenkiintoista, voin ajatella, valtiovalta on syrjinyt yksityisiä yrityksiä pitääkseen yllä monopolia. | ||||
|
04.08.2022 09:42 | Rainer Silfverberg | ||
| Ei ole siellä taidettu muutoin olympialaisia järjestää. Mäkihypyn uudenvuodenkilpailu joka vuosi toki ja muutaman kerran alppihiihdon MM-kisoja. | ||||
|
|
04.08.2022 09:05 | Kari Haapakangas | ||
| Jyväskylä-Pieksämäki -rataosan valmistuminen selittänee huomattavan osan rakennusten ja laitosten lisääntymisestä. Toki oli hävikkiäkin. Esimerkiksi asemahuoneuksia (!) taisi tuhoutua useampiakin tuona tapahtumarikkaana vuonna. | ||||
|
04.08.2022 08:53 | Kari Haapakangas | ||
| Matkakeskuksen sijoittelussa on kuitenkin hieman epäonnistuttu. Eihän se edes sijaitse käyttäjien tarvitsemalla alueella. | ||||
|
|
04.08.2022 08:51 | Teemu Saukkonen | ||
| Otettu pidemmällä valotuksella? | ||||
|
|
04.08.2022 08:45 | Teemu Saukkonen | ||
| Nykyajan matkakeskusten "palveluille" tuo onkin ihan riittävä. | ||||
|
|
04.08.2022 08:36 | Petri Sallinen | ||
| Ko. 718/1932 toteaa: "Ylimenoraudat: Vaunun päädyssä on noin päädyn puolivälin korkeudella päädyn poikki ulottuva Z-rauta päädyn vahvistuksena ja samalla kaiteena ylimenoa varten. Tämän raudan asemasta on usein myös kaidetanko pyöreästä raudasta, jollaiset on asetettava vanhojen G-, Ga- ja H-vaunujenkin vipujarrun puoleiseen päähän." En tiedä, onko määräys Z-palkin osalta pelkästään toteava. Kun Gb- ja Hdk-vaunuja ryhdyttiin rakentamaan 1920-luvun puolivälissä, niin todennäköisesti päädyn ylittävä Z-palkki otettiin käyttöön jo silloin. Päädyn pystyvahvikkeiden tarkoituksena oli vahvistaa vaunun koria — samaan tapaan kuin henkilövaunujen törmäysraudat toimivat. Tästä on olemassa jossain yhteydessä julkaistu tekstikuvaus, mutta muistinvaraisesti en ryhdy arpomaan muutoksen ajankohtaa. |
||||
|
|
04.08.2022 03:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tarkennettuna: vuoden 1936 talviolympialaisten. | ||||
|
04.08.2022 03:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kovasti tutun oloinen vetokytkin kuvan vaunussa! | ||||
|
|
04.08.2022 03:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvassa näkyy oikealla oleva "kaikkien matkakeskusten äiti", joka arkkitehtuuriltaan edustaa betonibrutalismia parhaimmillaan (lue: kustannusvastaavuus "säädetty" kohdalleen!). | ||||
|
|
04.08.2022 03:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaununkääntölavat olivat huomattavasti pienempiä halkaisijamitoiltaan kuin veturinkääntölavat. Lisäksi niillä ei ollut yhtä järeitä "peruskuoppia", eli ne oli tavallaan "pinta-asennettuja". Vaununkääntölavoja käytettiin paikoissa, joihin tavanmukaiset vaihteet eivät mahtuneet. Lisäksi niiden kautta vaunut kulkivat kaurapuuron ja piimän antamin voimin. |
||||
|
04.08.2022 01:21 | Kai Krause | ||
| Korjaan kuvatekstin sarjamerkinnän, kiitos | ||||
|
|
04.08.2022 01:00 | Teemu Salonen | ||
| Mitä eroa on vaununkääntölavalla ja veturinkääntölavalla? Mihin vaununkääntölavaa tarvittiin? | ||||
|
|
04.08.2022 00:50 | Nikolas Peippo | ||
| Petri, kaksilenkkikytkimen rajoitus on ollut jo hetken aikaa 450kN. | ||||
|
|
03.08.2022 23:33 | Vertti Kontinen | ||
| Paljon kiitoksia kehuista | ||||
|
|
03.08.2022 21:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jos kuvan jeppe pitää tapanaan joka päivä ylittää rataa tuosta kohdasta, niin ei kulune pitkääkään aikaa kun "puudeli" jää isännättömäksi... | ||||
|
|
03.08.2022 21:47 | Jorma Toivonen | ||
| Kuvatekstissä pieni "harhalyönti" veturin sarjamerkinnässä. | ||||
|
03.08.2022 21:17 | Kai Krause | ||
| Muutenkin vaikutti etenevän suht maltillisesti, 24 vaunua lienee aika raskas lasti yhdelle veturille vedettäväksi. | ||||
|
03.08.2022 20:50 | John Lindroth | ||
| Borkumin radalla esiintyy ympärivuotista museohöyryjunaliikennettä ja myös foto-ajoja.Seuraava ajankohta on jo 9.8.22.lisätietoja :Borkumer Kleinbahn. | ||||
|
03.08.2022 20:42 | Jarno Piltti | ||
| Hieno ajankuva. | ||||
|
03.08.2022 20:42 | Pasi Seppälä | ||
| Hieno peilaus. Oivallisesti otettu myös komeaa pilvitaivasta mukaan kuvaan. Ten points. | ||||
|
|
03.08.2022 20:39 | Pasi Seppälä | ||
| Tässäpä tyylikäs otos. Kuva voisi pikavilkaisulla olla myös Kouvolasta. | ||||
|
|
03.08.2022 20:38 | Jarno Piltti | ||
| Vaunu on tyyppiä 13-926-01 https://vagon.by/model/13-926-01 Tilavuus 160 kuutiometriä eli enemmän kuin Sps:n 149 kuutiota, vaikka vaunu on lyhyempi. |
||||
|
|
03.08.2022 20:33 | Jarno Piltti | ||
| Upea kuva! | ||||
|
|
03.08.2022 17:37 | Lari Åhman | ||
| Vaan Joensuussa näkee kuitenkin vielä sekajunia etelän suuntaan/suunnasta sekä Lieksan ja Höljäkän tavarat avovaunuissa. Mielestäni tyylikkäitä junia. | ||||
|
03.08.2022 17:31 | Oula Ahlholm | ||
| Oho, hieno havainto! | ||||
|
|
03.08.2022 17:28 | Lari Åhman | ||
| Onpas harvinaisen komea kalusto sattunut kohdille. Itse kun kävin kuun alussa niin ainuttakaan Vaaleeta en nähnyt. | ||||