Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
07.07.2022 21:19 | Erkki Nuutio | ||
| Poistettu käytöstä vuonna 1911 ja romutettu Wärtsilän rautatehtaalla vuonna 1912. Samoihin aikoihin romutettiin kaikki A1- ja A2-veturit. Siisti kuva. Kuvausvuodeksi 1909-1910 saattaisi osua oikeaan. |
||||
|
07.07.2022 21:04 | Erkki Nuutio | ||
| Tapahtumia Raudun asemalla (Suvannon seutu 1917-1921, Suvannon seudun paikallishistorian työryhmä, 2015, 336 s.) : - Marraskuun alussa 1917 tapahtui Raudun rautatie- ja tulliasemalla [venäläisten] sotilaiden ja [suomalaisten] tullimiesten välinen kahakka. Asemalle oli tullut kaksi vaunulastia viljaa ja karjaa. Niiden oli määrä jatkaa rajan yli Venäjälle. Tullimiehet määräsivät vaunut käännytettäviksi takaisin [viljan- ja karjan vientikielto Suomesta Venäjälle]. Tuli vielä kolmaskin vaunu, jossa 6 nautaa ja elintarvikkeita. Tullimiehet määräsivät tämänkin vaunun palautettavaksi takaisin. Venäläissotilaat ilmoittivat tästä heti Raasulin asemalle (Venäjän puolella heti rajan takana). Pian saapui Raasulista Rautuun junalla nelisenkymmentä aseistettua sotilasta. Nämä ilmoittivat vievänsä viimeksi mainitun vaunun Venäjän puolelle. Tullimiehet eivät pystyneet estämään. - 21.2.18 saapui Pietarista Raasuliin juna hyökätäkseen Raudusta pidemmälle Kannakselle valkoisten selustaan. Junassa oli 52 vaunua ja viisi veturia: yksi kulki edellä, kaksi veti ja yksi työnsi junaa ja yksi kulki jäljessä. Kyydissä oli mm. 700 sotilasta, 9 tykkiä, 36 konekivääriä ja paljon ampumatarvikkeita. Samana päivänä venäläiset ja punaiset ryöstelivät elintarvikkeita rajakylistä Suomen puolelta. Juna eteni rajalta noin viiden kilometrin päässä olevaan Rautuun. Vähäinen puolustus ei paljonkaan pystynyt tätä hidastamaan. Venäläiset ja punaiset linnoittautuivat asema-alueelle. Valkoiset räjäyttivät pohjoisempana Kiviniemen sillan noin 27.2. He olivat jättäneet yhden veturin ja vaunun käytettäväksi kuljetuksiaan varten Kiviniemen ja Raudun aseman pohjoispuolisen Mäkrän kylän välillä. Venäläiset ja punaiset eivät kuitenkaan kyenneet juurikaan etenemään Raudusta. Puolustus vähitellen vahvistui asema-alueen ympärillä. Vaurioita korjaillen pystyttiin aluksi pitämään rata Venäjälle avoimena sotilas- ja tarvikekuljetuksille. Brest-Litovskin rauha 3.3.18 Saksan ja Neuvosto-Venäjän välillä kielsi Venäjältä sotimisen Suomessa. Kieltoa kierrettiin, mutta suppeammin vapaaehtoisten venäläisten avulla. Valkoiset katkaisivat ratayhteyden 25.3. räjäyttämällä Venäjän puolella Saha- ja Viisjoen rautatiesillat ja 29.3. räjäyttämällä jyrkän ratapenkereen 3 km Raudusta Raasuliin päin. Juuri edellä oli juna tuonut Rautuun Venäjältä täydennysmiehiä ja aseita. Asemalle jäi kaksi veturia, joista toinen oli viallinen. Yöllä 1.4. valkoiset valtasivat Raasulista Rautua kohti lähteneen 9-vaunuisen panssarijunan, ja saivat 5 konekivääriä, ampumatarvikkeita ja elintarvikkeita, mm. 30 teurastettua lehmää. Myöhemmin uusien apujoukkojen tulo Raasulista kahdella junalla torjuttiin. Jatkuvat taistelut olivat nyt saartaneet venäläiset ja punaiset Raudun asema-alueelle. Epätoivoinen ulosmurtautuminen tapahtui 5.4. Valkoiset saivat pakotien varrelle, myöhemmin Kuolemanlaaksoksi nimetylle alueelle konekivääreitä. Seurauksena oli teurastus. Antautua sekasortoisen ammuskelun keskellä ei voi. Paikalle haudattiin taistelujen jälkeen noin 800 paennutta sekä asemalla aiemmin kuollutta venäläistä ja punaista. Pienehkö osa pääsi pakenemaan rajan taakse. Punaisia jäi vangeiksi 670...800. Heistäkin varmaan moni tuomittiin myöhemmin kuolemaan Myös valkoisten tappiot Raudun taisteluista olivat suuret. Hengissä selviytynyt punakaartilainen S.Vanhanen muisteli vanhoilla päivillään: "Toivon ettei Suomen kansa milloinkaan tekisi samanlaista erehdystä. Meitä on niin vähän ja me kaikki tarvitsemme toinen toisiamme, niin herrat työläiset kuin talonpojatkin. Harvaan asutussa maassamme on kyllin tilaa kaikille." |
||||
|
07.07.2022 20:31 | Rainer Silfverberg | ||
| Tarkoitin sitä aikaa kun tämäntyyppiset veturit olivat vakiona pitkissä matkustajajunissa pohjois-Ruotsissa. | ||||
|
07.07.2022 20:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Numeron alleviivaus tarkoitti, että vaunua ei saa käyttää itäisessä yhdysliikenteessä. | ||||
|
|
07.07.2022 20:10 | Oula Ahlholm | ||
| Bodenin pohjoispuolella vielä mentiin tällä veturilla. | ||||
|
|
07.07.2022 18:24 | Vertti Kontinen | ||
| Olisiko Boden voinut olla tuo veturinvaihtopaikka? Villi veikkaus vaan | ||||
|
07.07.2022 16:26 | Jimi Lappalainen | ||
| On sitä juu juotu aikanaan. Lisää tietoa: https://fi.wikipedia.org/wiki/Turun_Seudun_Vesi | ||||
|
07.07.2022 16:21 | Timo Salo | ||
| Koskahan näitten ratojen kanssa käy kuten nyt on käynyt polttoturpeen kanssa? Ensin hävitetään/tuhotaan kaikki ja nyt kaivetaan kaikki entinen esiin... :-( | ||||
|
|
07.07.2022 15:58 | Timo Salo | ||
| Vaihtelee varmasti paljon vuodenajan mukaan, mutta eikös tuota Aurajoen "vettä" joskus juotukkin? Nykyään jotain keinopohjavettä??? Löytyi: https://www.turunseudunvesi.fi/uutinen/tekopohjavesilaitos-10-vuotta/ |
||||
|
07.07.2022 15:52 | Jimi Lappalainen | ||
| Ohhoh! :) | ||||
|
07.07.2022 15:47 | Hannu Oinas | ||
| Surullista katsella taustalla näkyvän vesitornin rappeutumista. Katto on jo hajonnut suurelta osin ja yläosan seinissäkin näkee kosteuden aiheuttamia vaurioita. https://vaunut.org/kuva/149544?liikp1=384 | ||||
|
|
07.07.2022 15:37 | Onni Tikkala | ||
| Jaha, onkohan tässä nyt Sm2:n nykyisen vihreän sävyn esikuva? :D | ||||
|
|
07.07.2022 15:23 | Jimi Lappalainen | ||
| Lisäksi, eiköhän tuokin virtavesi ole viime viikon helteiden seurauksena hieman kuivunut. Keväällä tilanne voi olla toinen, eikös niin Timo? | ||||
|
|
07.07.2022 15:14 | Jimi Lappalainen | ||
| Kuva: https://vaunut.org/kuva/149200 | ||||
|
07.07.2022 12:53 | Rasmus Viirre | ||
| Hyvin todennäköistä | ||||
|
|
07.07.2022 12:09 | Lasse Reunanen | ||
| Olosko tulipalo ollut takatelin seutuvilla ja tuo pöly olisi jauhesammuttimen jauhetta, kuten tuolla keskustelun puolella H.H. arveli. | ||||
|
07.07.2022 10:50 | Petri Nummijoki | ||
| Onko tämä pääsiäisen erikoisuus vai normaalia toimintaa ja jos jälkimmäinen niin mikä juna? Olisin siinä käsityksessä, ettei sekajunan H77/78 poistumisen jälkeen (kesästä 1965 lähtien) ollut Pieksämäen ja Kuopion välillä säännöllistä höyryveturivetoista matkustajaliikennettä, ennen kuin kesästä 1968 lähtien. Silloin Joensuun yöpikajuna muutettiin ajamaan uutta Parikkala-Onkamo-rataa ja korvaavaksi yöjunaksi tuli Helsingin ja Kuopion välillä kulkenut P73/74, jossa höyryvetoa jälleen esiintyi Savon radalla. P71/72 ja P75/76 siirtyivät Kouvolan ja Kuopion välillä dieselvedolle 1964 ja kesäaikana olivat osittain dieselvedolla jo 1963. | ||||
|
07.07.2022 10:49 | Rainer Silfverberg | ||
| Ilmeisesti EP-juniin alettiin laittaa enemmän vaunuja kun vetovoikmaksi tuli sähkö. Pelkällä yhdellä deeverillä ei pulkka kiihtynyt että pysyisi aikataulussa. | ||||
|
|
07.07.2022 01:32 | Rasmus Viirre | ||
| Eipä näy ainakaan tästä nokilaikkuja, mutta muuten tuo näyttää aika likaiselle. (Pölyyntynyt ja ruskeahtavaa) Taitaahan ne Ferrin kuskit olla aika taitavia tilanteessa kuin tilanteessa. Ja tietysti hyvin erikoistuneet ja tottuneet Dr18:aan työpaikkana. | ||||
|
07.07.2022 00:29 | Hannu Peltola | ||
| Upea! | ||||
|
06.07.2022 23:40 | Hannu Peltola | ||
| Teemu, tämä oli hyvä kysymys ja ihmettelin samaa myös Fort Williamissa! Mallaig Junctionin ( https://vaunut.org/kuva/156148?s=1 ) kohdalla oli selvästi vanha rautatiesilta, jossa nykyisen linjan oli ylittänyt kaksiraiteinen rautatie. Kyseessä on ollut 914 mm raideleveydellä rakennettu Lochaber Narrow Gauge Railway, joka oli toiminnassa 1925-1977. Tämä 24 kilometrin mittainen kapearaiteinen rautatie rakennettiin Lochaberin vesitunnelin ja -voimalan rakennustarvikkeiden kuljettamiseen ja myöhemmin sitä käytettiin vesivoimalan ja vesitunnelin huoltotöihin. Lisätietoa esim. täältä: https://en.wikipedia.org/wiki/Lochaber_Narrow_Gauge_Railway tai täältä: https://www.railscot.co.uk/Lochaber_Narrow_Gauge_Railway/index.php | ||||
|
06.07.2022 23:31 | Hannu Peltola | ||
| Jarno, huomasin saman, kun yritin etsiä näitä lyhtyopasteita! Jokaisella rautatieyhtiöllä on ollut oma koodistonsa, ne ovat muuttuneet aikojen saatossa ja jokainen löytämäni kaaviokuva on ollut ainoastaan otos käytössä olleista koodeista! Eli lyhyesti sanottuna opasteet ovat olleet brittiläisen sekavat! | ||||
|
06.07.2022 21:33 | John Lindroth | ||
| Ainakin kapsu-aurojen siivet on osassa olleet punaisia.Ne harvat kerrat kun noita laatikkoauroja VRllä näin niin siivet oli valkoisia.Kun selailee täälläkin auran kuvia niin punaisia alaosia tulee vastaan.Eniten kiinnostaa näiden alkuperäinen värikaavio! | ||||
|
|
06.07.2022 21:13 | Jarmo Pyytövaara | ||
| Juna on 97,6% varmuudella EP 57, lähdin P 127 Turkuun, molempien lähtöaika oli klo 16.00. kuvasin Salon rautatieaseman, jonka kello oli 18.12. Vastaan tulee P 126 ykköselle Dv12 2726+2614+5 vaunua ja kello on 18.14. molemmat kuvattu vaunun rapuilta. Haulla löytyi: 37 EP 57 kuvaa, vuosilta 1976 – 1988. Viiden vaunun junia on eniten, 7 vaunuisia on myös, varsin paljon ja huippu on parivedolla 15 vaunua 20.5.1988 Riihimäellä. |
||||
|
06.07.2022 20:58 | Samuel Pajunen | ||
| Joo ylläpito voi poistaa toisen | ||||
|
|
06.07.2022 20:52 | Jimi Lappalainen | ||
| Sama kuva kahdesti. | ||||
|
06.07.2022 20:48 | |||
| Jotenkin tuossa Dv:n alakerran värin sävyssä pikkusen "silmä sairastaa" että sävy olis vähän liikaa siniseen kihtaava, ennen olis käytetty harmaampaa maalia. Vai mahtaako kirkas valo tehdä sen. | ||||
|
|
06.07.2022 19:00 | Roope Prusila | ||
| Osaako/haluaako Haapamäen porukka kertoa, missä kunnossa tuo deeveri tällä hetkellä on? Aikanaan sitä hehkutettiin että nyt on deeveri kokoelmissa, muttei aiheesta ole sen jälkeen oikein kuulunut. | ||||
|
|
06.07.2022 17:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| 1976 junassa P41 oli kyllä postin kuljetusta, mutta se oli Fo - vaunun postiosastossa. Noihin aikoihin Vilppulan postin mies tuli laituriautollaan postitalosta hakemaan postisäkkiä (1 - 2 kpl) Fo:sta. Lähtevää postisäkkiä en koskaan havainnut, joten postiosastossa selvästikään ei ollut ketään lajittelemassa. Not pohjoiseen kulki 41:ssä tiistaisin ja perjantaisin. Kyllä niilläkin "kilteillä pojilla" oli vastaanottajansa; miekkataksi - Transiitti aseman välilaiturilla, noukkivat näitä käräjille. Tampereelta lähdettäessä 41:ssä oli perjantaisin puuvaunut junan perässä. Keulilla oli Huru 12:n perässä Not (kulkupäivinään), sitten Fo, CEit, ja loput. Arkisin Tampereelle oli kulussa myös yksittäinen Eit veturin perässä. Junassa oli usein Eikt, mutta myös Rkt:äkin välillä oli. Kesällä 1980, yhtenä lauantaina P41:ssä oli Dv12:n perässä Po 9826, ennen muita vaunuja, Po oli ilmeisesti siirrossa. Muistan sen hyvin, koska Deeverin ratissa oli ilmiselvästi urheilumies, sillä 41 lähti Vilppulasta kuin tuli hännän alla. 1980 oli Fo jo korvattu EFit:llä, eikä Vilppulassa enää tehty postinvaihtoja. Varsinaisesta rautatiepostiliikenteestä Vilpussa huolehtivat yöjunat P51/P52, kunnes nekin lakkasivat kulkemasta toukokuun lopulla 1978. |
||||
|
|
06.07.2022 17:40 | Teemu Saukkonen | ||
| Luulisi Pieksämäeltä löytyvän irtonumeroita. Laattakin on pöllitty. | ||||
|
|
06.07.2022 17:37 | Teemu Saukkonen | ||
| Mikä ratavallia muistuttava yläreunassa näkyy? Ilmakuvassa on myös autio silta radan yli. | ||||
|
06.07.2022 17:09 | John Lindroth | ||
| Korkeamallinen hiilipiippu oli asennettuna veturiin 293 kun se luovutettiin NLlle Helsingin Merisatamassa 13.6.57.NLn puolesta veturin vastaanottivat pääministeri N.Bulganin ja N Hrutchsov.Kun verrataan veturin 300 tehdaskuvaan voi todeta että siinäkin on hiilipiippu mutta aavistuksen matalampi kuin tuo viimeksi asennettu.Itse asiassa tuon Lenin veturi HK1 mallin toi alunperin markkinoille firma nimeltä"Espewe". | ||||
|
06.07.2022 16:49 | Petri Nummijoki | ||
| Noin 17 kpl 4-akselisia puukorisia matkustajavaunuja voisi olla uskottavan tuntuinen määrä, paljonko Hr1 pystyisi nostamaan Helsingistä Pasilaan mutta miten akselimääräksi on saatu 67 eli pariton luku? Ei kai Hr1:n aikaan juurikaan käytetty matkustajavaunuja, joissa akseleita olisi 3 tai 5? Lieneekö kysymys ollut kiitotavarajunasta vai siitä, että junapaino oli 670 t ja akselimäärä on laskettu oletuksella, että junapainoa on 10 t akselia kohden. Tosin sanoen akselimäärä olisi laskennallinen eikä tarkka luku? | ||||
|
|
06.07.2022 16:25 | Kai Krause | ||
| Löytyiskö tuohon Dv12:n keulalle vielä tikkarit. | ||||
|
|
06.07.2022 16:18 | Kai Krause | ||
| Hieno | ||||
|
|
06.07.2022 15:51 | Petri Nummijoki | ||
| Jos kuvauspäivämäärä on oikein niin tämän olisi pakko olla Tampereen suunnan juna, koska Kouvolaan sähköistys valmistui vasta 1977. P41:n vaunustoa näkyy kuvassa https://www.vaunut.org/kuva/140989, joskin muutamaa vuotta tätä kuvaa myöhäisemmältä ajalta. | ||||
|
|
06.07.2022 15:27 | Ilkka Hovi | ||
| Oletan että veturiin vaihdettiin hiilipiippu jo Hyvinkään konepajalla. (SRM postikorttikuva). "Pikon tuottaman" piipun mallin olen nähnyt kuvassa jossa veturi oli näytillä Leningradissa. Söderqvist konteknillisestä toimistosta kertoi venäläisten pyytäneen alkuperäisen piipun piirustuksen, jollaisen valmistivat veturiin. | ||||
|
|
06.07.2022 15:20 | Markku Naskali | ||
| Hienoa että talletetaan. Ei tosiaan ehkä kannata vielä käyttää museojunissa mutta aika sillekin tulee. | ||||
|
06.07.2022 15:16 | Petri Kiviniemi | ||
| Liittyy kuvaan: https://vaunut.org/kuva/156099 | ||||
|
|
06.07.2022 14:56 | Timo Salo | ||
| Mutta eikös se ole vähän perverssiä, että samanlainen veturi vetää museojunaa ja normi tavarajunaa...? (liekkö henkilöliikenne noitten osalta kaput?) | ||||
|
|
06.07.2022 14:48 | Timo Salo | ||
| Eli ensimmäinen arvaus meni parhaiten kohilleen: Adapterivaunu... Kiitos Petri hienosta kuvasta! | ||||
|
|
06.07.2022 14:29 | John Lindroth | ||
| Kiva kun Jarno laitoit tuon mielenkiintoisen elokuvaotoksen!Sitä en ole aiemmin nähnytkään. näköjään tuossa otoksessa piippumalli on taas vaihtunut ollen lähellä siinä Pikon tuottamaa HO mallia 60luvulta! | ||||
|
|
06.07.2022 14:24 | Teppo Niemi | ||
| Kyseessä oli P41 Helsinki - Haapamäki - Seinäjoki. Mutta oliko siinä postivaunua? Puukorinen konduktöörivaunu sarjaa Fo ja tiettynä päivinä myös Not vaunu kuuluivat junan kokoonpanoon. Nyt pitäisi käydä tutkimassa Pienoisrautatiekerho ry:n arkistoa, josko sieltä löytyisi vastaus Rainerin kysymykseen. Onko kellään tallella kaukojunien vaunujärjestyksiä vuodelta 1976? Varjoista päätellen kiinnostavia junia voisi olla vieläkin myöhemmin lähtevät junat, kuten esim. P 71 Kontiomäelle (yöjuna). Pituus voisi olla sopiva, |
||||
|
|
06.07.2022 14:08 | Rainer Silfverberg | ||
| Noin puoli tuntia ennen Lapponiaa lähti 1970-80 luvulla hitaampi pikajuna Haapamäen kautta Seinäjoelle. Voisiko tämä olla se? Siinä tosin oli kirjavampaa kalustoa, vankivaunu, postivaunu, puuvaunuja mutta en muista oliko ne alku vai loppupäässä?. | ||||
|
06.07.2022 14:08 | Petri Kiviniemi | ||
| Keskustelu velloo, joten lisäsin kuvan: https://vaunut.org/kuva/156188 | ||||
|
|
06.07.2022 14:07 | Samuel Pajunen | ||
| Samaa mieltä Timon kanssa! On kyllä hieno Dv12 | ||||
|
|
06.07.2022 14:00 | Timo Salo | ||
| Ei ole vielä löytynyt messinkinumeroita tuohon Dv12:sta kylkeen? Muuten jo NIIN HIENOSSA kunnossa! | ||||
|
|
06.07.2022 13:37 | Kari Aho | ||
| Hyvä esimerkki siitä, että hyvän junakuvan ei tarvitse olla täynnä junaa. Hieno kuva! | ||||
|
06.07.2022 12:58 | Tommi Koskinen | ||
| Alatornion kirkon saanee kuvaan varsin selkeästi, jos kuvaa Tornionjoen ylittävää rajasiltaa Ruotsin puolelta. Ja entäs Nurmeksen kirkko? :) https://vaunut.org/kuva/95791 | ||||
|
|
06.07.2022 11:44 | Jarno Piltti | ||
| Neukkulassa veturilla ilmeisesti ajettiin, ainakin yhden elokuvakohtauksen verran: https://www.youtube.com/watch?v=mg4A8Syyclw |
||||
|
|
06.07.2022 11:28 | Tero Korkeakoski | ||
| Joo, jossain ruotsalaisten videossa näkyi tuo vaunu ja se on kyllä ihan välivaunu ilman mitään kuormaa. | ||||