Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

<< >>

	09.01. 19:45	Eljas Pölhö
		Vaunu A 100 kolmiakseliset telit valmisti Görlitz Saksassa. Vaikka vaunu valmistettiin Ahlström Oy:n tehtailla Varkaudessa, niin se sen sisustustyöt teki AB N. Boman OY Turussa. Vaunun valaistuksena oli sähkövalo, jonka "virta saadaan akkumulattorista, jonka vaunun ollessa liikkeellä lataa dynamo, joka saa käyttövoimansa hihnan avulla telin akselista (System Brown & Boveri)". Vaunussa oli lämminvesilämmitys, jonka kattila voitiin lämmittää vaihtoehtoisesti puilla tai veturista johdetulla höyryllä. Puskinkorkeus oli vastaanottotarkastuksessa 1080 mm salongin puoleisessa päässä ja 1040 mm kyökinpuoleisessa päässä. Kolmiakselisen telin syynä oli vaunun paino ja 6-akselisena sillä oli varsin vähän kiellettyjä rataosia. Kulku oli koeajoraportin mukaan tasaisinta mitä millään vaunulla oli Suomessa koettu.
	31.12.2024 14:31	Eljas Pölhö
		Dk-sarjan muutokset Ggh-hedelmävaunuiksi tehtiin maalis-toukokuussa 1956: Dk 393 - Ggh 32151 = 1956-03 Dk 394 - Ggh 32152 = 1956-03 Dk 389 - Ggh 32153 = 1956-04 Dk 405 - Ggh 32154 = 1956-04 Dk 380 - Ggh 32155 = 1956-05 Dk 397 - Ggh 32156 = 1956-05
	30.12.2024 13:40	Eljas Pölhö
		Sähköteknillisen toimiston lausunnossa Stt 389/318, 15.5.1933 todetaan mm. että hihnakäytön kokeilutarkoitukseen luovutetut laitteet eivät sisältäneet minkäänlaista, edes moraalista, ostopakkoa. Ostoa suositeltiin, koska koneistot olivat toimineet suhteellisen hyvin ja antaneet arvokasta kokemusta käyttölaitekysymykseen. Laitteet oli asennettu vaunuun 2424 joulukuussa 1931 ja vaunuun 2428 marraskuussa 1931.
	30.12.2024 13:32	Eljas Pölhö
		Rh:n esittelyssä toukokuun 18. pnä 1933 Rh suostui ostamaan Suomen Teollisuuskonttori O/Y nimisen toiminimen vuoden 1931 lopulla hihnakäytön kokeilutarkoituksessa Valtionrautateille luovuttamat ja makuuvaunuissa 2424 ja 2428 toimineet kaksi valaistuskoneistoa 4160 Saksan markan hinnasta ynnä 2950 Suomen markan 90 pennin tulli-, huolinta ym kustannuksista ....(ym määräraha-asiaa)
	30.12.2024 12:55	Eljas Pölhö
		1931 oli 30 Fo-vaunua, jotka kulkivat junissa: 1 / 2 = 2 kpl Hki-Viipuri 3 / 4 = 2 kpl Hki-Rajajoki 5 / 6 = 2 kpl Hki-Viipuri 7 / 8 = 2 kpl Hki-Rajajoki 31 / 32 = 2 kpl Hki-Turku 33 / 34 = 1 kpl Hki-Turku 35 / 36 = 1 kpl Hki-Turku 39 / 40 = 3 kpl Hki-Toijala-Turku 43 / 44 = 1 kpl Hki-Tampere 51 / 52 = 2 kpl Hki-Vaasa (Hki-Seinäjoki?) 61 / 62 = 3 kpl Hki-Tornio 63 / 64 = 3 kpl Hki-Tornio 71 / 72 = 3 kpl Hki-Kontiomäki 73 / 74 = 1 kpl Hki-Kotka Helsingissä varalla = 2 kpl
	30.12.2024 12:35	Eljas Pölhö
		Sähkövalaistus Fo-vaunuihin tuli ilmeisesti 1932 alkaen sillä 6.8.1932 päivätyssä muistiossa sanotaan mm.: P.M. koskien pikajunien Hki-Tku ja Hki-Wpi sekä junien Tor-Klr ja Kem-Roi sähkövalaistusta. 1. Pikajunat. Vaunuluku. Pikajunien sähkövalaistuksen yhteydessä varust. Sähkövalaistuksella 1) 15 Ei-vaunua (v. 1932 rakennettavia) 2) 10 Ci-vaunua (v. 1932 rakennettuja) 3) 5 Fo-vaunua Sitäpaitsi 4) 7 ravintolavaunua ja 5) 5 postivaunua Varustettava läpimenevillä johdoilla. Tämän lisäksi on sen varalta, että vaunurunkoon kytkettäisiin kaasuvalaistuja vaunuja hankittava 6) 4 ohivientilaitetta ….
	28.12.2024 23:04	Eljas Pölhö
		Eikö se olisi yllättävämpää, jos ne olisi mainittu yhdessä? Ei sillä ole merkitystä olivatko ne lähekkäin. Sokojoki vaihde km 726+223, Sokojoki seisake km 726+617 ja Pankakoski vaihde km 726+689.
	28.12.2024 17:40	Eljas Pölhö
		Puukorisia D-vetureita valmistettiin 134 kpl, joista alkujaan 56 kpl 90->100 km/h ja 80 kpl 70->75 km/h. Sittemmin määrä vaihteli tarpeen mukaan. Nopeamman version tuli selvitä Tukholma-Göteborg 374 minuutissa 13 pysähdyksen kera ja saavuttaa tasaisella 90 km/h nopeus 500 tonnin junan kanssa. F-sarjaa käytettiin raskaimmissa junissa ja Ra-sarjaa (sekä moottorivaunuja) nopeimmissa junissa. Tukholmasta Göteborgiin oli tuolloin 8-10 pikajunaparia ja pari henkilöjunaparia.
	23.12.2024 12:28	Eljas Pölhö
		Elisenvaaran päivystäjänä 1920-luvulla toimi 1-2 C2-sarjan veturia lokakuuhun 1928 saakka. Sen jälkeen vakinainen päivystäjä oli kesäkuussa 1927 Elisenvaaraan Kerava-Porvoo-rataosalta siirretty M1 n:o 66.
	18.12.2024 19:41	Eljas Pölhö
		Norrköpingissä asuessani (maaliskuuhun 2020) siellä oli vain laituripolku (ei tunnelia tai ylikulkusiltaa), vaikka junia oli enemmän kuin Riihimäellä. Ei se ollut mikään ongelma, päinvastoin, se oli helpotus painavien kirjalaukkujen kanssa. Eihän Helsingin katurautateilläkään (raitioteillä) ole tunneleita tai ylikulkusiltoja pysäkeille, ei edes puomeja. En ole koskaan tajunnut miten Suomessa on niin paljon löysää rahaa, että kannattaa rakentaa asematunneleita vaikka junia olisi vain joku hassu tunnissa tai joillakin paikoin vai muutama vuorokaudessa.
	14.12.2024 15:35	Eljas Pölhö
		Venäläisten vetureiden korjaus- ja huoltolaskuja on Karjaan ja Pasilan varikoilta. Vainikkalan ja Porkkalan rautatien välillä kulki säännöllinen junavuoro. Junassa kulki vain venäläistä kalustoa veturia myöten. En tiedä kuinka monta veturia Porkkalassa oli kerrallaan. Liikenneveturi, sille varaveturi ja vielä varaveturin vara, jottei vaan tarvitse alentua pyytämään VR:ltä lainaveturia. Lisäksi Vainikkalasta saapuneen junan veturi ennen lähtöään takaisin. Puhdas arvaus on jotain 3-6 veturia.
	12.12.2024 22:56	Eljas Pölhö
		Kaltevuuden havainnoi helpommin kun sanoo sen olevan 200‰ (iso luku pistää silmään). Ranskan puolella suurin kaltevuus on vain 90‰ (Chedden ja Servozin välillä), mutta toisaalta korkein kohta on ylempänä kuin Sveitsissä, eli 1386 m (tunnel des Montets). Ranskan puolella radan pituus on 36,95 km.
	10.12.2024 15:57	Eljas Pölhö
		Kuvan veturit korjattiin kaikki Helsingin konepajassa seuraavina aikoina: 564 korjauksessa 6.4.1940-10.7.1940 624 korjauksessa 17.6.1940-8.7.1940 784 korjauksessa 3.4.1940-19.6.1940 Nämä ovat siis konepajassa sisälläoloaikoja eivätkä ota kantaa onnettomuuspäivään tai "odottaa korjausta"-kauteen.
	10.12.2024 15:55	Eljas Pölhö
		Kuvan veturit korjattiin kaikki Helsingin konepajassa seuraavina aikoina: 564 korjauksessa 6.4.1940-10.7.1940 624 korjauksessa 17.6.1940-8.7.1940 784 korjauksessa 3.4.1940-19.6.1940 Nämä ovat siis konepajassa sisälläoloaikoja eivätkä ota kantaa onnettomuuspäivään tai "odottaa korjausta"-kauteen.
	10.12.2024 15:38	Eljas Pölhö
		Hr3 1916 ainoa vauriokorjaus pääkorjaukset-kirjassa on Hki 20.3.1946-10.1.1947. Edellinen I lk:n (täyskorjaus) oli 31.1.45-21.2.45 ja sitä edellisestä pääsi Motalasta 25.6.42. Ainoa tämän kanssa osittain päällekkäinen Tv2 vauriokorjaus olisi Tv2 631 Hki 30.8.1945-11.5.1946. (Tv2 edellinen I lk:n korjaus oli 7.3.42-14.4.42) En kuitenkaan tiedä liittyvätkö nämä tähän onnettomuuteen.
	10.12.2024 15:37	Eljas Pölhö
		Hr3 1916 ainoa vauriokorjaus pääkorjaukset-kirjassa on Hki 20.3.1946-10.1.1947. Edellinen I lk:n (täyskorjaus) oli 31.1.45-21.2.45 ja sitä edellisestä pääsi Motalasta 25.6.42. Ainoa tämän kanssa osittain päällekkäinen Tv2 vauriokorjaus olisi Tv2 631 Hki 30.8.1945-11.5.1946. (Tv2 edellinen I lk:n korjaus oli 7.3.42-14.4.42) En kuitenkaan tiedä liittyvätkö nämä tähän onnettomuuteen.
	10.12.2024 10:31	Eljas Pölhö
		Freightliner ei ainoastaan ollut vaan on edelleen kuorma-automerkki Yhdysvalloissa, omistaja nykyisin saksalainen Daimler. Kuljetusliike Consolidated Freightways Inc. oli 1930-luvulla tyytymätön silloisiin kuorma-autoihin ja perusti 1939 valmistustehtaan Freightways Manufacturing Corporationin valmistamaa "korkealaatuisia" kuorma-autoja. Ensimmäinen malli oli CF-100 vuonna 1940. Nimi Freightliner tuli käyttöön 1942. Vuonna 1949 yhtiö teki markkinointisopimuksen White Motor Corpotation kanssa keskittyen pelkkään valmistukseen. Autot esiintyivät nimellä White-Freightliner vuoteen 1977 saakka, jolloin käyttöön tuli taas pelkkä Freightliner. Daimler-Benz (silloinen nimi) hankki Freightliner-yhtiön itselleen ja monipuolisti valikoimaa myös keveäpään kuorma-autokalustoon.
	08.12.2024 23:41	Eljas Pölhö
		En minä tiedä missä kuva on otettu enkä kyllä ole kauhean kiinnostunutkaan siitä tiedosta. Mitään sopivaa vertailukuvaa Kirkkonummelta en havainnut, vain raidekaavion https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=15561.0 . Onko taustan puu ja puskat samat kuin kuvassa https://vaunut.org/kuva/172107 vai ei? Minun arvaukseni siitä ei ole sen parempi kuin kenenkään muunkaan. Kuva voi hyvin olla Kauklahden raiteella 4 asemalta vähän länteen, tai sitten ei. Onko taustalla menossa juna kohti Helsinkiä? Kauklahden tapauksessa se silloin ajaisi raiteen II kautta. Kauklahden valotolpat puuttuvat, mutta kuva on rajattu niin ettei se ole mikään varma havainto. Kirkkonummella veturi seisoisi raiteella III, mutta oliko siellä puita aseman länsipuolella paikassa, missä ei enää ole välilaituria I ja II eikä II ja III raiteiden välissä? Voi jäädä vähän niukaksi, kun vesitorni tulee vastaan ja raiteen 6 ja I raiteen laiturin väli ei liene pusikoita täynnä. En minä näe tässä mitään muuta selvää tunnistetta kuin mainitut puut. Ehkä lievästi kallistuisin Kauklahden puolelle, mutta tämä ei ole fakta.
	07.12.2024 16:04	Eljas Pölhö
		Varsinainen kuljetustehtävä oli Suomen Sokerin Kantvikin satamasta Oy Nokia Ab:n Suomen Kaapelitehtaan Pikkalan tehtaalle. Lähtö Kantvikista klo 14. Muu oli siirtoajoa. Vrt kuva https://vaunut.org/kuva/172259
	07.12.2024 16:01	Eljas Pölhö
		Oy Nokia Ab Suomen Kaapelitehdas tilasi kuljetuksen Suomen Sokerin Kantvikin satamasta Pikkalan tehtaalle. Tilattu juna oli Tk3+puurakenteinen matkustajavaunu+Nokian omistama salonkivaunu. Lähtö Kantvikista klo 14, mutta veturi ja vaunu pyydettiin saapumaan alkuvalmisteluja varten Pikkalaan klo 10. Veturin tuli saapua Pikkalaan perä edellä. Kuljetustehtävä päättyi n. klo 16.
	07.12.2024 11:48	Eljas Pölhö
		Tähtelässä oli vain kaksi läpiajettavaa sivuraidetta 1937 ja 1960, joten eiköhän ollut sama siinä välissäkin. Pysäkkirakennus oli radan eteläpuolella, sen vieressä Helsingin puolella oli tavaramakasiini ja Karjaan puolella makki (ulkohuone). Vastakkaisella puolella raiteen 3 vieressä oli avonainen lastausalue.
	07.12.2024 11:29	Eljas Pölhö
		Ainakin Masala oli kyltitettynä MACAЛA (Л tosin yksinkertaisemmin A, josta poikkipiena pyyhitty). Pari kuvaa asemasta sivulla 156 kirjassa: Porkkala - Tapahtumien keskellä (Maanpuolustuskorkeakoulu, Sotahistorian laitos, 2009, 2. uudistettu painos, ISBN 9789512520138).
	07.12.2024 11:15	Eljas Pölhö
		Eiköhän tämä ole Kauklahti, raide III, vaikka hyvät tuntomerkit vasemmalta puolen ovat piilossa. Ollaan kuitenkin veturin ja junan pohjoispuolella varjosta päätellen, raiteiden I ja III välissä ei ole enää laituria asemarakennuksen länsipuolella, raiteiden välissä on samanlaiset valaistustolpat kuin varmistetuissa Kauklahden kuvissa, veturi on savutorvi Turkuun päin ja vaunusto on oikeassa järjestyksessä: postivaunu-(matkatavaravaunu-istumavaunut).
	07.12.2024 11:07	Eljas Pölhö
		Juna saapuu raiteelle III. Veturi on jotakuinkin Kauklahden asemarakennuksen kohdalla. Turun junissa Helsingin ja Kauklahden välillä käytettiin pääasiassa Hr1-, Pr1- ja Pr2-sarjan vetureita.
	06.12.2024 18:38	Eljas Pölhö
		Kuljusta tuli asema 1.3.1969 VR:n siirtyessä keskusasemajärjestelmään. Kaikista miehitetyistä liikennepaikoista tuli asemia (tai keskusasemia). Miehittämättömät luokiteltiin joko seisakkeiksi tai vaihteiksi.
	04.12.2024 20:20	Eljas Pölhö
		Kuvauspaikan perustelu ja selostus Luoman liikenteestä on kuvassa https://vaunut.org/kuva/172193 .
	04.12.2024 18:13	Eljas Pölhö
		Minusta kuva https://vaunut.org/kuva/172103 ei ole täältä, vaan Luoman seisakkeen tienoilta. Juna on vielä Suomen puolella ja ylittää Suomen puoleisen rajavyöhykkeen portin filmin jatkossa.
	04.12.2024 18:05	Eljas Pölhö
		Katsoin videon Petrin linkistä ja minusta tämä on Luoman seisakkeelta. Juna on lähtenyt Kauklahdesta ja se on juuri saapumassa rajavyöhykkeelle Suomen puolella. Tämä vastaisi myös filminpätkän alkupuhetta, jossa sanotaan käydyn kuvaamassa Helsingin puoleisella raja-alueella.
	04.12.2024 15:25	Eljas Pölhö
		Aluksi 31.10.1947 laaditussa säännössä vaadittiin kaikki ovet lukittaviksi ja lyijytettäviksi jo Helsingissä, mutta se oli epäkäytännöllistä jo yksistään junaraportin jättämistä ajatellen ja sääntöä muutettiin 10.5.1949 lukien. Siitä lähtien junavaunuista kaikki ovet, paitsi yhden vaunun toinen pää ja konduktöörin vaunun toinen pää, lukittiin ja lyijytettiin Helsingissä. Nämä viimeiset kaksi ovea lukittiin ja lyijytettiin Kauklahdessa. Suomalaisesta vartioinnista huolehti junapartio (yleensä liikkuvan poliisin asettamia), yksi vartiomies kussakin vaunussa. Matkustajat eivät saaneet käydä vaunun eteistiloissa Kauklahden ja Tähtelän välillä. Ennen 10.5.1949 ei läpikulkevissa junissa voinut matkustaa lyhyempää väliä kuin Helsinki-Tähtelä edes vahingossa. Kauklahti ja vielä pari seuraavaa pysäkkiä kohti Turkua olivat kyllä auki paikallisjunille ja niillä matkustaville.
	03.12.2024 20:23	Eljas Pölhö
		Ei ole kääntöpöytää vuonna 1939 käytetyssä raidekaaviossakaan. Vuosina 1937 ja 1938 julkaistiin veturitallin laajennussuunnitelmia, joissa oli vaihtoehtoina kääntöpöytä tai vaihdeviuhka. https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=15561.0 Neuvostoliiton Porkkalan merisotatukikohdan rautatiellä (lyh. "Porkkalan rautatiellä”) ei tainnut olla mitään kääntömahdollisuutta vetureille. Lähimmät kääntöpöydät olivat Pasilassa ja toiseen suuntaan Karjaalla. Suomalaiset suunnittelivat Rödbrottin kivilouhoksen vaihteelle tilapäistä kolmioraidetta, mutta en tiedä tehtiinkö sitä koskaan. Kävin TAE:n kanssa paikalla joskus 1969/70 tienoilla tutustumassa tilanteeseen, mutta mitään jälkiä siitä ei tainnut olla, vaikka maaston puolesta se olisi ollut mahdollinen. Itse louhoksestakaan ei löytynyt mitään rautatiehistoriallisesti mielenkiintoista sivuraiteen pohjaa lukuunottamatta.
	03.12.2024 15:55	Eljas Pölhö
		Veturin sarja ja numero näkyy puskinpalkissa, paitsi että kolmas numero on vähän piilossa. Sanoisin kuitenkin ЭР (ER tai Er, kumpaakin käytetään) 773-31, mikä tekee siitä ČKD 2820/1952. R kuuluisi olla yläindeksi, mutta en onnistu toistamaan tähän (770 olisi vuodelta 1950, 775 olisi Mávag vuodelta 1956, ei oikein mahdollinen, 778 ei ole)
	02.12.2024 20:56	Eljas Pölhö
		Koskee pääosin ajanjaksoa 1930-1990: Yleisesti ottaen Käskylehdissä/Virallisissa tiedoituksissa annettiin seisakkeiden sijainti sillon kun se päätettiin avata. Myöhemmät muutokset mainittiin vain harvoin ja usein vaativat tariffikilometrien muutoksen. Muutokset, jotka tehtiin käyttäjien pyynnöstä tasoristeykseltä toiselle tai lähemmäs jotain muuta kulkuväylää (uusi kärrytie tai maantie), löytyvät Liikenneosaston yleisten asioiden kirjelmistä. Liikennepaikkakortistot antavat tilanteen vuosikymmenen alussa ja muutokset ovat kiinni päällystöaseman kortin ylläpitäjän aktiivisuudesta. Eniten muutoksia oli aikataulukirjojen vuosittaisissa rataosaselostuksissa ja niiden päivityslehdillä. Nämä rataosaselostukset taidettiin jossain vaiheessa muuttaa useamman vuoden kerrallaan voimassaoleviksi. Pienet muutokset voivat johtua tiealueen leventämisestä (seisaketolppaa siirretty) tai muilla liikennepaikoilla asemarakennuksen koon muutoksesta. Isommat muutokset voivat johtua koko rataosan uudelleenmittauksesta rataoikaisujen takia, uudesta asemarakennuksesta, asemarakennuksen purkamisesta ja mittauksen siirtymisestä joko ratapihan keskipisteeseen tai tulovaihteelle sekä asemarakennuksettomilla liikennepaikoilla myös ratapihan pituuden muutoksesta. Niittylahden 613+478 on saattanut olla myös painovirhe jonain vuonna. En voi enää tarkastaa vanhoja painettuja rataosaselostuksia (50-80-luvuilta), koska omani ovat tuhoutuneet. Muut lähteet eivät muodosta samanlaista jatkuvaa sarjaa.
	02.12.2024 11:06	Eljas Pölhö
		Oikeanpuoleisen kapearaiteen kohdalla Espoonjoen etelärannalla oli tiilitehdas. En ole varma sen omistajasta, mutta saattoi olla Oy Teljän tehtaat - Teljeverken Ab (1943-1947) -> Polar Oy Kauklahden tiilitehdas (1947-1953).
	01.12.2024 23:11	Eljas Pölhö
		Vesisäiliöitä lämmitettiin monenlaisilla kattiloilla, oli Rapid-kattiloita ja veturikattiloita ja joskus jotain siltä väliltä. Kaikki lämmityskattilat niiden tyypistä riippumatta oli numeroitu samaan sarjaan veturikattiloiden kanssa. Lämmityskattiloissa tuli heti 1860 käyttöön numero: VV## (eli vuosiluvun kaksi viimeistä numeroa ja järjestysnumero 01 alkaen). Jos selostaja puhuu niinkuin asia on, niin silloin veturin pitäisi työntää vaunujono tästä kohti Karjaata. Myös suomalaisen veturin olisi pitänyt työntää vaunut Kauklahden asemalle. En usko näin tapahtuneen, joten selostus liittyy johonkin toiseen otokseen eikä toimittaja ilmeisesti pitänyt tärkeänä vastaako kuva ja puhe toisiaan, koska veturinvaihtoa kuitenkin tehtiin molempiin suuntiin kulkeviin juniin.
	01.12.2024 18:37	Eljas Pölhö
		Vertaa vuoden 1941 raidekaavioon https://vaunut.org/kuva/172112 , missä raiteiden I ja 18 välissä on vesitorni ja halkokatos sen kummallakin puolella. Tässä kuvassa venäläinen veturi peruuttaa raidetta I ja suomalainen veturi odottaa raiteella II päästäkseen junan eteen vetämään se Helsinkiin. Toinen kuva Kauklahden vesitornista https://vaunut.org/kuva/44458
	29.11.2024 19:53	Eljas Pölhö
		Veturisarjan tekniset tiedot, vetovoimakäyrät ja kuormataulukot Puolasta (PKP:n käyttämät) on keskustelupuolella https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=15667.0
	29.11.2024 11:22	Eljas Pölhö
		Käyttämäni lähde ei antanut tarkempia tietoja eli vain mainta, että Lokakuun Rautatiellä junapaino Moskovan-Leningradin linjalla. Tässä käytetty lähdettä Peeter Klaus: USATC 2-8-0s in Estonia and the USSR, Locomotives International No. 78, 2007, s. 22-29. Toinen useampaa maata käsittelevä lähde on R. Tourret: Allied Military Locomotives of the Second World War, Tourret Publishing, 1995, ISBN 090587806X, s. 223-254.
	29.11.2024 10:30	Eljas Pölhö
		Sarjatunnus esiintyy myös muodoissa Schª ja Šª Ne kuusi veturia, jotka eivät päässeet Neuvostoliittoon saakka, päätyivät kalojen viihdyke- ja kutupaikoiksi (vrt turo eli upotettu joulukuusi) saksalaisten avustamana. Yleisesti ottaen tämä S-160 perhe on yksi eniten valmistettuja veturimalleja, valmistusmäärä 2120 kpl.
	28.11.2024 19:27	Eljas Pölhö
		Kuvassa on SHª [Шª] 58 (ent. USATC 2703, Baldwin 69966/1943), joka vuonna 1955 kuului Viipurin varikkoon. Veturin tyyppi tunnetaan useimmiten tunnuksella S-160 (Alcon tyyppi 2-8-0-S-160; Baldwinin tyyppi 10-46E), vaikka Neuvostoliittoon toimitetut olivat yleensä alaversioita S-162 ja S-166. Neuvostoliittoon oli tarkoitus toimittaa 200 veturia, mutta vain 194 pääsi perille (N:ot 1-51, 56-68, 71-200). Vetureiden suurin junapaino oli 1400 tonnia Moskovan ja Leningradin välillä, mutta ne olivat kuitenkin pieniä venäläisittäin ja sodan jälkeen siirrettiin nopeasti toisarvoisemmille radoille ja kevyempiin tehtäviin. !950-luvulla 60 veturia kavennettiin raideleveydelle 1067 mm ja lähetettiin Sahalinin saarelle. Virossa näitä oli enimmillään 46 veturia.
	26.11.2024 23:57	Eljas Pölhö
		Gösta Serlachius esitti 6.7.1928 toivomuksen, että "Vuohijoen" vaihteelle järjestettäisiin tavara- ja henkilöliikennettä. Perusteina oli, että Vuohijoen yhdyskunnassa asui yli 200 henkeä ja siellä oli Joenniemen ja Isoniemen kartanot sekä kymmenkunta muuta maanviljelijää. VR ei hyväksynyt ehdotusta miehitetystä pysäkistä (12.9.1928), mutta suostui miehittämättömään liikennepaikkaan, joka sai nimen Joenniemi.
	26.11.2024 23:38	Eljas Pölhö
		Silloin kun tämä vaunu valmistui 11/1949 sen sarjamerkki oli XGs. Vaunut XGs 030826 ja 030827 valmistuivat jo 10/1949. Päätös X-merkillä varustettujen virkatarvevaunujen jakamisesta B- ja X-vaunuihin tehtiin 1953 loppupuolella (Ko 1105/2125, 17.11.1953).
	26.11.2024 15:35	Eljas Pölhö
		Eikös veturien nimeäminen ole ollut perinteinen rautatiekäytäntö aivan 1800-luvun alusta lukien, Isossa Britanniassa se on jatkunut katkeamatta jo yli 200 vuotta. Suomen Valtion Rautateillä nimet säilyivät vain muutaman vuoden eikä vieläkään ole varmuutta kuinka nimet tosiasiallisesti oli kirjoitettu ja sama koskee Hangon radan vetureita. Linja-autopuolella on myös edelleen nimeämiskäytäntö rinnan numeroimisen kanssa. Esimerkiksi pieksämäkeläisellä Kantamatkat Oy:llä autoilla ei ole numeroita vaan ainoastaan nimet.
	26.11.2024 10:53	Eljas Pölhö
		SKS kirjoitti: Näyttää iskeneen näppisvirhe kuvan tunnistetietoihin. Eifet 25301:n numeroksi on vääntynyt EFit:n numero 23501.
	24.11.2024 20:18	Eljas Pölhö
		Tilaston mukaan Kevolaan saapui 1960-luvulla viisi vaunukuormaa, joista viimeinen 1964. Lähteneitä vaunukuormia oli 55, joista viimeiset neljä lähtivät 1966. Lähteneiden vaunukuormien ainoa mainittu artikkeli on sokerijuurikas.
	24.11.2024 13:36	Eljas Pölhö
		Kuivaniemen kunta osti vanhan asema-alueen ja sai sen omistukseensa ja hallintaansa 1.2.1971. Kuivaniemen Osuuskaupalla oli tuolloin alueelta vuokrattuna 500 neliötä maata ja 80 neliötä tavarasuojatilaa.
	24.11.2024 13:17	Eljas Pölhö
		Kuivaniemi oli 1939 Km 824+497. Myöhemmin tämä on kynäkorjattu lukuun Km 823+758 (en tiedä minä vuonna, mutta ilmeisesti joidenkin oikaisujen jälkeen kaikki Oulusta Maksniemelle muutettiin, mutta ei Kemin lukua). Myös 1960-luvun liikennepaikkakortti antaa Km 823+758. Voinee korjata ainakin tämän viimemainitun Vorgin liikennepaikkaluetteloon.
	20.11.2024 11:11	Eljas Pölhö
		Koulutuntien havaintojen perusteella ei voi tietää missä veturi yöpyi. Esimerkiksi 1961 graafinen aikataulu ei vielä tunne siirtoajoa Riihimäeltä, mutta se voisi kuitenkin näkyä aikataulukirjassa. Minulta meni kaikki 60-lukuiset kellarin viemäriputken hajotessa varastoni päällä, mutta jos jollain muulla olisi tallella esim 1960-65 väliltä, niin niistä voisi kurkkia (muistaakseni numero olisi 1100-sarjaa Pasilan junien jälkeen ja junatyyppi ehkä J).
	20.11.2024 09:27	Eljas Pölhö
		En tiedä milloin Hyvinkään tallin käyttö vaihtoveturin sijoittamiseen päättyi, mutta ainakin 1960-luvulla veturi tuli aamulla Riihimäeltä ja palasi sinne illalla. 1960-luvun alussa tyypilliset vaihtoehdot olivat Vr1, Vv13 ja joskus Tv1, puolivälissä Vr5 ja Vv15 tulivat mukaan ja Tv1 poistui. 1960-luvun lopulla yleisimmät olivat Pr1 ja Vv15, joskus Vr5. Havainnot tehty oppikoululuokan ikkunasta 1960-1967.
	19.11.2024 12:33	Eljas Pölhö
		Gf 31001 hylättiin 12/1969 (Lko 2128/v.69/170, 9.1.1970)
	19.11.2024 12:14	Eljas Pölhö
		Tähän voisi lisätä, että Gfo 31002 ja Gfo 31003 valmistuivat Turun konepajalta 10/1969. Rh päätti 25.3.1969 (1053/412/69), että kaksi Oe-autojenkuljetusvaunua varustetaan alumiinirakenteisella korilla kokoonpanopiirustuksen n:o VR-2000-1 mukaisesti. Työ määrättiin suoritettavaksi Turun konepajassa ja sen arvioitiin maksavan 78000 markkaa.
	18.11.2024 10:49	Eljas Pölhö
		Muutos Oe-vaunuksi 71918 valmistui 3/1970. Konepajojen työnjako oli: Pasila poisti vanhan korin ja kunnosti alustat jarrulaitteineen ja teleineen. Muut muutostyöt ja vaunujen maalauksen suoritti Turun konepaja. Osa tarvittavista osista valmistettiin Hyvinkään ja Vaasan konepajoilla ja ne toimitettiin Turun konepajalle. Tämä Ei-vaunujen muutoserä käsitti 78 vaunua (1968 oli Pasilan konepajalla muutettu viisi vaunua koekappaleiksi, 71901-71905).

<< >>

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset