Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
07.05. 12:18 | Jari Välimaa | ||
| ns Maitojuna kulki Porista Haapamäelle ja takaisinpäin. Hoiti väliasemilla huoltoa. https://fi.wikipedia.org/wiki/Maitojuna | ||||
|
07.05. 08:38 | Kimmo Huhta | ||
| Uskomukseni on, ettei täällä ollut mitään tavaralaituriakaan. Eli tavarankäsittely vaunusta tai vaunuun on ollut hankalaa (poislukien raakapuu). | ||||
|
06.05. 22:50 | Mikko Ketolainen | ||
| Aikoinaan Äänekoskellakin jaettiin koteihin toimintaohjeet kaasuvaaran sattuessa. Mummolassa oli tuollainen ohjelappu keittiön seinällä. Oltiinkohan kolmannella luokalla ja juuri kun päästiin koulusta alkoi palopilli soida. Kaveri sanoi, että lähdetään katsomaan, että mikä on. Jostain syystä päädyttiin tehtaiden lähelle, jonne ainakin yksi paloautokin saapui. Ei sitten selvinnyt, että mikä oli "homman" nimi, mutta palopillin soimisen syy selvisi kun mainitsin asiasta mummolassa ja kerroin, että olimme lähteneet katsomaan mikä on. Mummo sanoi äkäisesti tuohon - Se oli kaasuvaaran merkki! Mistäs sitä nyt osasi tuolloin päätellä, että se olisi ollut kaasuvaaran merkki. Yleensä jos palopilli alkoi soida, niin se merkitsi yleensä palohälytystä tai sitten jos oli keskiviikko ja kello oli tasan 16, niin silloin soi koemerkki. |
||||
|
06.05. 22:23 | Jimi Lappalainen | ||
| Erittäin asiallinen ja perinteinen junakuva :) | ||||
|
|
06.05. 21:59 | Petri Nummijoki | ||
| Eipä kai Parkanon radan väliasemilta ole lähtenyt kuin puutavaraa https://vaunut.org/kuva/72151? Tietysti turvettakin aikanaan mutta Madesjärvi ei kuulunut turpeenkuormausasemiin. Yksittäinen vaunukuorma on voinut olla joku työkonekin. | ||||
|
06.05. 21:53 | John Lindroth | ||
| Onnistunut junakuva Pietarsaaresta! | ||||
|
|
06.05. 21:18 | Kimmo Huhta | ||
| Täälläkin oli tavaraliikennettä. Lähteneitä vaunukuormia: 1970/262, 1971/52, 1972/101, 1973/1, 1974/16, 1975/28. Saapuneita: 0, 1, 0, 1, 1, 4. 1975 jälkeen ei ole numerotietoja. Onko kellään käsitystä, mitä tavaraa kuormattiin? | ||||
|
06.05. 21:08 | Tuomas Pätäri | ||
| Hanko-Hyvinkää -rataosaa tuli kuvattua melko paljon dieselaikakauden loppuvuosina 2015 - 2022. parhaat kuvat olen lisännyt jo tuoreeltaan, mutta valitsin julkaisematta jääneestä "b-kategoriasta" kymmenen onnistuneinta kuvaa rataosan sähköistymisen kunniaksi. | ||||
|
06.05. 20:54 | Tapio Keränen | ||
| Siis paikkakunnan oma veturi? | ||||
|
06.05. 19:58 | Rainer Silfverberg | ||
| Kiitos tiedoista. Sinisellä mennään sitten. | ||||
|
|
06.05. 19:39 | Tapio Keränen | ||
| Pääosa suurikokoisemmista teksteistä sekä logo olivat sinisiä, kuten kuvassa https://vaunut.org/kuva/174292?a=1 | ||||
|
06.05. 17:52 | John Lindroth | ||
| Kivasti onnistunut kuva Loviisan radalta. | ||||
|
06.05. 17:18 | Riku Outinen | ||
| Yksi Vr Cargo tekstillä oleva sinivalkoinen pressu näytti olevan. | ||||
|
06.05. 17:08 | Kimmo Säteri | ||
| Veturin väritys on ilmeisen hyväksi havaittu useammassakin valtiossa? https://vaunut.org/kuva/31022 | ||||
|
|
06.05. 17:00 | Hannu Peltola | ||
| En tiennytkään, että Bulgariassa oli Laminatkoja! | ||||
|
|
06.05. 16:53 | Hannu Peltola | ||
| Eljas, rivinvaihto tulee kirjoittaa html-muodossa < br >< b r> (jätä välilyönnit pois < ja > merkkien kummaltakin puolelta) | ||||
|
|
06.05. 16:06 | Petri Sallinen | ||
| Piirsin aikoinani logon 1:87-siirtokuvien painamista varten. Siniseksi logon väri tuolloin tulkittiin. Tosin sinisen syvyys vaihteli — kuten täältä löytyvissä kuvissakin. https://vaunut.org/kuva/132291?tag0=11%7CSfc%7C https://vaunut.org/kuva/160415?tag0=11%7CSfc%7C https://vaunut.org/kuva/161101?tag0=11%7CSfc%7C https://vaunut.org/kuva/168388?tag0=11%7CSfc%7C https://vaunut.org/kuva/160415?tag0=11%7CSfc%7C https://vaunut.org/kuva/15303?tag0=11%7CSfc%7C |
||||
|
|
06.05. 14:59 | Jukka Viitala | ||
| Kutter 5 | ||||
|
|
06.05. 14:26 | Rainer Silfverberg | ||
| Tuo oli uutta tietoa mulle että RUK oli sodan aikana Niinisalossa eikä Haminassa. Ja että maitojuna kulki nimenomaan Kankaanpäästä jonnekin, arvaten Poriin. | ||||
|
|
06.05. 14:24 | Juha Pokki | ||
| Myös Mallijunat Ay:n siirtokuva-arkilla logo- ja Finnish Chemicals Oy Äetsä -merkinnät ovat siniset. Uskon referenssien olleen kunnossa. | ||||
|
|
06.05. 14:15 | Tero Korkeakoski | ||
| En nopeasti muista tavaravaunuissa nähneeni oranssia logoa, mutta lipeärekoissa oli kyllä oranssi FC -logo. Vaunuissa oli sininen, ainakin niissä mitä tuolta ajalta muistan. Ja myös kaikissa mitä tältä sivulta löytyy värikuvissa on sininen logo. | ||||
|
|
06.05. 14:12 | Tero Korkeakoski | ||
| Koitin katsoa missä on vanha pressu, mutta tarkoitat varmaan tuota tekstitöntä sinivalkoista HBin/Hbikk alkuperäispressua... | ||||
|
|
06.05. 09:10 | Jari Välimaa | ||
| RUK:n menijät ylennetään AUK:ssa alikersantiksi joka siis vastaa upseerioppilasta koulussa ennen RUK:iin menoa. RUK:n päätettyä ylennetään oppilaat Upseerikokelaiksi joka vastaa kersanttia ennenkuin he palaavat perusyksikköön. Jos oppilas ei menesty kokeissa niin paluu maitojunalla alikersanttina perusyksikköön. https://fi.wikipedia.org/wiki/Upseerioppilas |
||||
|
|
06.05. 08:46 | Kari Haapakangas | ||
| Eiväthän RUK:uun menevät vielä alikersantteja ole, vaan aliupseerioppilaita tai mahdollisesti korpraaleja. Alikessun natsat saa vasta AUK II:n jälkeen. Poislukien tietysti jälki RUKkiin menevät. (voi olla vanhentunutta tietoa) |
||||
|
|
06.05. 07:44 | Jari Välimaa | ||
| Jos joutui maitojunaan niin piti palata RUK:sta perusyksikköön alikersanttina jona myös lähdettiin. | ||||
|
06.05. 06:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei 22222 hylättiin vuonna 1972. Valmistunut se oli vuonna 1946, otaksuttavasti vanhalle aluskehykselle. Herra Jimi, hyvinkin mahdollisesti. Ainakin 1970-luvulla Vilppulan kautta kulkeneissa laivapikajunissa P 103 ja P 104 näki Hurun lisäksi tällaisia 90-paikkaisia. Samoin viikonloppujunaparissa P 97 ja P 98. Pohjalaisissa nämä olivat jokseenkin harvinaisia, myös viikonlopun P 43 - ja P 44 - parissa. Minun aikanani käytössä tästä vaunusarjasta olivat nrot 22216, 22219 ja 22220. Menivät hylkäykseen vv. 1978 - 79. |
||||
|
06.05. 00:05 | Timo Järvi | ||
| Tässä hyvin tutussa lapsuudenmaisemassa ja asemamiljöössä silmä lepää. Lättähattu on vielä mukavasti saatu ikuistettua kuvaan. :) Nykyisin Sääksjärven vanhan aseman miljöö on aivan toisenlainen, oikeastaan hyvin surullinen, hyljätty, erotettu kokonaan rataverkosta - ja muisto menneestä ajasta, kun tuollakin asemalla oli parhaimmillaan varsin paljon liikennettä - niin tavara- kuin henkilöliikennettä. Muistelen lukeneeni hyllystä löytyvästä 1900-luvun alkupuolen kovakantisesta paksusta aikataulukirjasta, että asemalla olisi ollut lähes kaksikymmentä henkilöliikenteen junan pysähdystä päivän aikana (molemmat suunnat yhteen laskettuna). Tarvii kaivaa kyseinen opus esiin ja varmistaa. 1970-luvun lopulla Sääksjärven miehitetyltä asemalta ostin nassikkana elämäni ensimmäiset - aidoilla konnarin pihdeillä leimattavat ruskeat palaliput - Toijalaan! Matka oli hetkeä aikaisemmin alkanut Multisillasta, josta piti ensin kävellä Multisillan seisakkeelle ja tasoylikäytävälle, ja siitä edelleen Sääksjärven asemalle Lentokonetehtaan teollisuusraidetta ja paikallista Sääksjärven rannassa kulkenutta tietä pitkin. Lipun oston jälkeen takaisin aseman edustalle ja kävellen muutaman askeleen aseman edessä pääradan vieressä olleelle varsin pitkälle laiturialueelle, joka palveli kahta idän puoleista raidetta - eli toista sähköistettyä pääraidetta ja ainoata aseman sähköistettyä sivuraidetta. Matka Sääksjärveltä Toijalaan tapahtui muistaakseni Sm1 sähkömoottorijunalla. Hieno reissu ekaksi junamatkaksi :) Harmi, että Sääksjärven asema loppui, sillä aseman edessä olleella laiturialueella oli keltaisella paksulla maalilla hyvin maalattu keltainen penkki, jossa oli ulkoilureissujen lomassa mukava istuskella ja ihailla Sääksjärven maisemaa sekä ohi kiitäviä junia. |
||||
|
05.05. 23:15 | Jouni Halinen | ||
| Sulle on Heidi käynyt varmaan niin kuin mullekin, eli kirjoitat viestin ja lähetät sen ja kun katsot "lähetytyt" kansiota niin siellä ei näy ko. viestiä ollenkaan. Viestin kirjoitus kentässä on pieni ruksattava neliö "Tallenna viesti lähetetyt kansioon" ja jos et sitä ruksaa niin viesti katoaa. Miksiköhän tässä ei oletusarvona ole "automaattinen tallennus"? Hoi ylläpito. | ||||
|
Kuvasarja: DIESELEITÄ KONTIOMÄKI-VUOKATTI RADALLA. |
05.05. 15:49 | Jouni Hytönen | ||
| Parikkala-Savonlinna- ja Lieksa-Nurmes-väleiltä vielä löytää jatkosten pauketta ainakin. Toki myös Mynttilä-Ristiina ja lyhemmillä pätkillä kuten Kouvola-Kuusankoski ainakin osan matkaa. | ||||
|
|
05.05. 12:43 | Rainer Silfverberg | ||
| Kysyn sitä ajatellen, jos haluaa rakentaa pienoismallin Finnish Chemicalsin vaunusta, että minkä värinen logo ja teksti oli? Siitä on niin pitkä aika kun niitä liikkui että en enää muista, Mahtoiko se FC -logo olla oranssinvärinen? | ||||
|
|
05.05. 12:29 | Vesa-Matti Turunen | ||
| Yksi vaunu vielä säilynyt vanhalla pressulla. Paljonkohan niitä on vielä jäljellä? | ||||
|
|
05.05. 10:50 | Heidi Järvelä | ||
| Onpa todella hieno kuva. Yritin laittaa sulle viestiä jos ei tullut perille voisitko olla yhteydessä. | ||||
|
05.05. 10:02 | Eljas Pölhö | ||
| Pelkästään venäläisistä jäähdytysvaunuista koostuvista junista antoi Rh 1966 päätöksen (1108/2409, 12.4.1966), jonka mukaan junapaino sai olla enintään 1700 tonnia, näin raskaiden junien suurin sallittu nopeus oli 60 km/h, 10 promillen radoilla veturina sai olla yksi Hr13 ja 12,5 promillen radoilla kaksi dieselveturia rinnakkaiskäytössä. | ||||
|
05.05. 09:22 | Kai Krause | ||
| Hieno | ||||
|
05.05. 00:19 | John Lindroth | ||
| Onnistunut kapsukuva! | ||||
|
04.05. 19:37 | Otto Tuomainen | ||
| Tämä veturi on tänään tippunut Prahassa kääntöpöydän monttuun. | ||||
|
04.05. 19:20 | Leevi Halonen | ||
| Kun itse kävin Kovjoella 2019 niin siinä oli portti. | ||||
|
|
04.05. 18:07 | Robert Sand | ||
| On siinä aina ollut portti. | ||||
|
|
04.05. 17:44 | Markku Naskali | ||
| Kuinkahan moni nuori ymmärtää maitojunan merkityksen. Sehän tarkoitti hidasta, lähes kaikilla pysähdyspaikoilla seisahtavaa junaa, joka matkalaisten lisäksi kuljetti maitotonkkia meijeriin. Sanonnalla on myös sotilaskielessä merkityksensä jonka joku RUK:n käynyt voi tarkemmin selittää. |
||||
|
04.05. 15:07 | Ari-Pekka Lanne | ||
| ~318+0250:n kohdalla olevan maantiesillan päällä olleelle itselleni tunnistamattomalle kuvaajalle en tullut kalkutelleeksikaan. Ei niissä kaikissa laitoksissa välttämättä toimi soittokellot, tai ääni on ummehtunut. Olis täytynyt km 3o1+0000:n tilanteen jälkeen raottaa vähän ikkunaa ja kuunnella tarkemmin, toimiiko kalkutin, mutten sitten enää muistanut koko lisävarustetta. Vika on voinut olla käyttäjässäkin, kun jotkut laitokset vaativat kellonappulan kunnollista painamista, kun taas toisissa kello kalkuttaa vielä pitkään nappulan hipaisemisesta herettyä. Se on vähän samanlainen toisaikainen sohlo kuin Sr1:n, Sr2:n ja Dv12:n paineilmatoimiset lasinpyyhkijät. Kolmosesta ja Edosta soittokello puuttuu jo alkujaan ―, mikä on kyllä harmi, kun on sellaisiakin tilanteita, joissa viheltimen tuuttaus on ehkä hieman liian kova kertapaukku. | ||||
|
|
04.05. 14:53 | Jani Keskinen | ||
| En kuullut junan kelloa ja kilomeritolppien 318-319 välillä ollut toinen kuvaaja ei myöskään kuullut kelloa, onkohan nappi jumissa? | ||||
|
04.05. 13:45 | John Lindroth | ||
| Muistan tuon Skohan ja City käytävässä olleen Winter leluliikkeen! Valitettavasti tuo kuvakekstissä oleva karttalinkki ei enää toimi! | ||||
|
|
04.05. 13:18 | Jorma Rauhala | ||
| Kaivokatu 6, tuo rautatieasemaa vastapäätä kadun toisella puolella oleva piirustuksen punainen asuintalo on myös Valtionrautateiden omistama. Komea kerrostalo valmistui vuonna 1876 paikalla olleen aiemman matalan yksityisen puutalon tilalle. Tähän uuteen kerrostaloon valmistui rautatieläisille asuntoja; siis virkamiehille, konduktööreille ja kuljettajille. Alakerrassa oli muutamia liiketiloja. Talon valmistusvuotta ei yleensä näytetä tunnettavan, sillä se mainitaan olevan usein vain ylimalkaisesti 1870-luvulta. Mutta valmistusvuosi on siis 1876. Paljon myöhemmin 1930-luvun alussa alakertaan tuli Suojeluskuntain kauppa Oy – Skyddskårernas Handels Ab eli SKOHA:n urheiluvälinekauppa. Tätä VR:n taloa ryhdyttiin kutsumaan 1960-luvulla Skohan taloksi, kun ei oikein muutakaan keksitty. 1960-luvun puoliväliä ennen talo purettiin ja tilalle rakennettiin City-Center eli ns. "makkaratalo". VR:n käyttöön jäi taloon edelleen useita kerroksia, mm. VR-Tkt:lle eli Tietokonetoimistolle. Kaivokatu 8 on tässä piirustuksessa värjäämätön, siis yksityinen tontti. Myöhemmin sen hankki itselleen rautakauppias Julius Tallberg. Vuonna 1910 valmistui City-Käytävä yhdistämään Kaivokadun, rautatieaseman ja sen matkustajavirrat sekä Aleksanterinkadulla sijainneen Tallbergin liikepalatsin. Kaupungin paikallisliikenteen solmukohta eli kaikkien raitiolinjojen keskusasema oli myös Tallbergin tavaratalon edessä (nykyinen Kolmen sepän aukio), joten citypasaasin kulkijamäärät olivat taattuja. Kaivokatu 10 on piirustuksessa Helsingin konepajan eräs verstas- ja varastoalue jolla on oma pistoraide. Se esimerkiksi esti raitiotien rakentamisen vuosisadan loppupuolella Kaivokadulle. Kaivokadulle raitiotie tuli vasta 1935. Kaivokatu 10 on nykyinen Kaivotalo. |
||||
|
04.05. 12:31 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kiitos. Nämä ovat valtavoittoisesti hienoja tienestimatkoja Kaalihäkin kyydissä. | ||||
|
04.05. 12:11 | Juho Rintala | ||
| Kyllä Veeti, ne olivat jääneet sinne. | ||||
|
|
04.05. 11:51 | Jimi Lappalainen | ||
| Pääsiköhän tätä vaunua koskaan vetämään 2222. | ||||
|
04.05. 11:16 | Jimi Lappalainen | ||
| Ei näytä olleen häävissä kunnossa. Tämä rakennus poistui tästä jo saman vuoden aikana. Kerrotaan siirretyn, mutta minne? | ||||
|
04.05. 10:56 | Jaakko Pehkonen | ||
| Eip on/oli kyllä kuvan vasemmassa laidassa, mutta ei näy tässä kuvassa. Tallin sivulla olevan letkan kokoonpano oli pohjoisen suunnasta Eip+EFiti-Eipt ja tallikaaressa on myös EFiti. Tallikaaressa ollut EFiti ja Eipt siirrettiin Hyvinkäälle syyskuussa. | ||||
|
|
04.05. 10:49 | Jimi Lappalainen | ||
| Erittäin asiallinen kuva :) | ||||
|
|
04.05. 09:29 | Arttu Lapinlampi | ||
| Kuvan vasemmassa laidassa ei ole Ein vaan Eip 23264. | ||||
|
|
04.05. 07:44 | Jari Välimaa | ||
| onko tullut koska kun viime kesänä ei näkynyt ? | ||||