Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
07.12.2024 11:48 | Eljas Pölhö | ||
| Tähtelässä oli vain kaksi läpiajettavaa sivuraidetta 1937 ja 1960, joten eiköhän ollut sama siinä välissäkin. Pysäkkirakennus oli radan eteläpuolella, sen vieressä Helsingin puolella oli tavaramakasiini ja Karjaan puolella makki (ulkohuone). Vastakkaisella puolella raiteen 3 vieressä oli avonainen lastausalue. | ||||
|
07.12.2024 11:29 | Eljas Pölhö | ||
| Ainakin Masala oli kyltitettynä MACAЛA (Л tosin yksinkertaisemmin A, josta poikkipiena pyyhitty). Pari kuvaa asemasta sivulla 156 kirjassa: Porkkala - Tapahtumien keskellä (Maanpuolustuskorkeakoulu, Sotahistorian laitos, 2009, 2. uudistettu painos, ISBN 9789512520138). | ||||
|
|
07.12.2024 11:15 | Eljas Pölhö | ||
| Eiköhän tämä ole Kauklahti, raide III, vaikka hyvät tuntomerkit vasemmalta puolen ovat piilossa. Ollaan kuitenkin veturin ja junan pohjoispuolella varjosta päätellen, raiteiden I ja III välissä ei ole enää laituria asemarakennuksen länsipuolella, raiteiden välissä on samanlaiset valaistustolpat kuin varmistetuissa Kauklahden kuvissa, veturi on savutorvi Turkuun päin ja vaunusto on oikeassa järjestyksessä: postivaunu-(matkatavaravaunu-istumavaunut). | ||||
|
07.12.2024 11:07 | Eljas Pölhö | ||
| Juna saapuu raiteelle III. Veturi on jotakuinkin Kauklahden asemarakennuksen kohdalla. Turun junissa Helsingin ja Kauklahden välillä käytettiin pääasiassa Hr1-, Pr1- ja Pr2-sarjan vetureita. | ||||
|
06.12.2024 18:38 | Eljas Pölhö | ||
| Kuljusta tuli asema 1.3.1969 VR:n siirtyessä keskusasemajärjestelmään. Kaikista miehitetyistä liikennepaikoista tuli asemia (tai keskusasemia). Miehittämättömät luokiteltiin joko seisakkeiksi tai vaihteiksi. | ||||
|
04.12.2024 20:20 | Eljas Pölhö | ||
| Kuvauspaikan perustelu ja selostus Luoman liikenteestä on kuvassa https://vaunut.org/kuva/172193 . | ||||
|
04.12.2024 18:13 | Eljas Pölhö | ||
| Minusta kuva https://vaunut.org/kuva/172103 ei ole täältä, vaan Luoman seisakkeen tienoilta. Juna on vielä Suomen puolella ja ylittää Suomen puoleisen rajavyöhykkeen portin filmin jatkossa. | ||||
|
|
04.12.2024 18:05 | Eljas Pölhö | ||
| Katsoin videon Petrin linkistä ja minusta tämä on Luoman seisakkeelta. Juna on lähtenyt Kauklahdesta ja se on juuri saapumassa rajavyöhykkeelle Suomen puolella. Tämä vastaisi myös filminpätkän alkupuhetta, jossa sanotaan käydyn kuvaamassa Helsingin puoleisella raja-alueella. | ||||
|
04.12.2024 15:25 | Eljas Pölhö | ||
| Aluksi 31.10.1947 laaditussa säännössä vaadittiin kaikki ovet lukittaviksi ja lyijytettäviksi jo Helsingissä, mutta se oli epäkäytännöllistä jo yksistään junaraportin jättämistä ajatellen ja sääntöä muutettiin 10.5.1949 lukien. Siitä lähtien junavaunuista kaikki ovet, paitsi yhden vaunun toinen pää ja konduktöörin vaunun toinen pää, lukittiin ja lyijytettiin Helsingissä. Nämä viimeiset kaksi ovea lukittiin ja lyijytettiin Kauklahdessa. Suomalaisesta vartioinnista huolehti junapartio (yleensä liikkuvan poliisin asettamia), yksi vartiomies kussakin vaunussa. Matkustajat eivät saaneet käydä vaunun eteistiloissa Kauklahden ja Tähtelän välillä. Ennen 10.5.1949 ei läpikulkevissa junissa voinut matkustaa lyhyempää väliä kuin Helsinki-Tähtelä edes vahingossa. Kauklahti ja vielä pari seuraavaa pysäkkiä kohti Turkua olivat kyllä auki paikallisjunille ja niillä matkustaville. |
||||
|
|
03.12.2024 20:23 | Eljas Pölhö | ||
| Ei ole kääntöpöytää vuonna 1939 käytetyssä raidekaaviossakaan. Vuosina 1937 ja 1938 julkaistiin veturitallin laajennussuunnitelmia, joissa oli vaihtoehtoina kääntöpöytä tai vaihdeviuhka. https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=15561.0 Neuvostoliiton Porkkalan merisotatukikohdan rautatiellä (lyh. "Porkkalan rautatiellä”) ei tainnut olla mitään kääntömahdollisuutta vetureille. Lähimmät kääntöpöydät olivat Pasilassa ja toiseen suuntaan Karjaalla. Suomalaiset suunnittelivat Rödbrottin kivilouhoksen vaihteelle tilapäistä kolmioraidetta, mutta en tiedä tehtiinkö sitä koskaan. Kävin TAE:n kanssa paikalla joskus 1969/70 tienoilla tutustumassa tilanteeseen, mutta mitään jälkiä siitä ei tainnut olla, vaikka maaston puolesta se olisi ollut mahdollinen. Itse louhoksestakaan ei löytynyt mitään rautatiehistoriallisesti mielenkiintoista sivuraiteen pohjaa lukuunottamatta. |
||||
|
03.12.2024 15:55 | Eljas Pölhö | ||
| Veturin sarja ja numero näkyy puskinpalkissa, paitsi että kolmas numero on vähän piilossa. Sanoisin kuitenkin ЭР (ER tai Er, kumpaakin käytetään*) 773-31, mikä tekee siitä ČKD 2820/1952. * R kuuluisi olla yläindeksi, mutta en onnistu toistamaan tähän (770 olisi vuodelta 1950, 775 olisi Mávag vuodelta 1956, ei oikein mahdollinen, 778 ei ole) |
||||
|
02.12.2024 20:56 | Eljas Pölhö | ||
| Koskee pääosin ajanjaksoa 1930-1990: Yleisesti ottaen Käskylehdissä/Virallisissa tiedoituksissa annettiin seisakkeiden sijainti sillon kun se päätettiin avata. Myöhemmät muutokset mainittiin vain harvoin ja usein vaativat tariffikilometrien muutoksen. Muutokset, jotka tehtiin käyttäjien pyynnöstä tasoristeykseltä toiselle tai lähemmäs jotain muuta kulkuväylää (uusi kärrytie tai maantie), löytyvät Liikenneosaston yleisten asioiden kirjelmistä. Liikennepaikkakortistot antavat tilanteen vuosikymmenen alussa ja muutokset ovat kiinni päällystöaseman kortin ylläpitäjän aktiivisuudesta. Eniten muutoksia oli aikataulukirjojen vuosittaisissa rataosaselostuksissa ja niiden päivityslehdillä. Nämä rataosaselostukset taidettiin jossain vaiheessa muuttaa useamman vuoden kerrallaan voimassaoleviksi. Pienet muutokset voivat johtua tiealueen leventämisestä (seisaketolppaa siirretty) tai muilla liikennepaikoilla asemarakennuksen koon muutoksesta. Isommat muutokset voivat johtua koko rataosan uudelleenmittauksesta rataoikaisujen takia, uudesta asemarakennuksesta, asemarakennuksen purkamisesta ja mittauksen siirtymisestä joko ratapihan keskipisteeseen tai tulovaihteelle sekä asemarakennuksettomilla liikennepaikoilla myös ratapihan pituuden muutoksesta. Niittylahden 613+478 on saattanut olla myös painovirhe jonain vuonna. En voi enää tarkastaa vanhoja painettuja rataosaselostuksia (50-80-luvuilta), koska omani ovat tuhoutuneet. Muut lähteet eivät muodosta samanlaista jatkuvaa sarjaa. |
||||
|
02.12.2024 11:06 | Eljas Pölhö | ||
| Oikeanpuoleisen kapearaiteen kohdalla Espoonjoen etelärannalla oli tiilitehdas. En ole varma sen omistajasta, mutta saattoi olla Oy Teljän tehtaat - Teljeverken Ab (1943-1947) -> Polar Oy Kauklahden tiilitehdas (1947-1953). | ||||
|
01.12.2024 23:11 | Eljas Pölhö | ||
| Vesisäiliöitä lämmitettiin monenlaisilla kattiloilla, oli Rapid-kattiloita ja veturikattiloita ja joskus jotain siltä väliltä. Kaikki lämmityskattilat niiden tyypistä riippumatta oli numeroitu samaan sarjaan veturikattiloiden kanssa. Lämmityskattiloissa tuli heti 1860 käyttöön numero: VV## (eli vuosiluvun kaksi viimeistä numeroa ja järjestysnumero 01 alkaen). Jos selostaja puhuu niinkuin asia on, niin silloin veturin pitäisi työntää vaunujono tästä kohti Karjaata. Myös suomalaisen veturin olisi pitänyt työntää vaunut Kauklahden asemalle. En usko näin tapahtuneen, joten selostus liittyy johonkin toiseen otokseen eikä toimittaja ilmeisesti pitänyt tärkeänä vastaako kuva ja puhe toisiaan, koska veturinvaihtoa kuitenkin tehtiin molempiin suuntiin kulkeviin juniin. |
||||
|
|
01.12.2024 18:37 | Eljas Pölhö | ||
| Vertaa vuoden 1941 raidekaavioon https://vaunut.org/kuva/172112 , missä raiteiden I ja 18 välissä on vesitorni ja halkokatos sen kummallakin puolella. Tässä kuvassa venäläinen veturi peruuttaa raidetta I ja suomalainen veturi odottaa raiteella II päästäkseen junan eteen vetämään se Helsinkiin. Toinen kuva Kauklahden vesitornista https://vaunut.org/kuva/44458 |
||||
|
29.11.2024 19:53 | Eljas Pölhö | ||
| Veturisarjan tekniset tiedot, vetovoimakäyrät ja kuormataulukot Puolasta (PKP:n käyttämät) on keskustelupuolella https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=15667.0 | ||||
|
|
29.11.2024 11:22 | Eljas Pölhö | ||
| Käyttämäni lähde ei antanut tarkempia tietoja eli vain mainta, että Lokakuun Rautatiellä junapaino Moskovan-Leningradin linjalla. Tässä käytetty lähdettä Peeter Klaus: USATC 2-8-0s in Estonia and the USSR, Locomotives International No. 78, 2007, s. 22-29. Toinen useampaa maata käsittelevä lähde on R. Tourret: Allied Military Locomotives of the Second World War, Tourret Publishing, 1995, ISBN 090587806X, s. 223-254. | ||||
|
|
29.11.2024 10:30 | Eljas Pölhö | ||
| Sarjatunnus esiintyy myös muodoissa Schª ja Šª Ne kuusi veturia, jotka eivät päässeet Neuvostoliittoon saakka, päätyivät kalojen viihdyke- ja kutupaikoiksi (vrt turo eli upotettu joulukuusi) saksalaisten avustamana. Yleisesti ottaen tämä S-160 perhe on yksi eniten valmistettuja veturimalleja, valmistusmäärä 2120 kpl. |
||||
|
|
28.11.2024 19:27 | Eljas Pölhö | ||
| Kuvassa on SHª [Шª] 58 (ent. USATC 2703, Baldwin 69966/1943), joka vuonna 1955 kuului Viipurin varikkoon. Veturin tyyppi tunnetaan useimmiten tunnuksella S-160 (Alcon tyyppi 2-8-0-S-160; Baldwinin tyyppi 10-46E), vaikka Neuvostoliittoon toimitetut olivat yleensä alaversioita S-162 ja S-166. Neuvostoliittoon oli tarkoitus toimittaa 200 veturia, mutta vain 194 pääsi perille (N:ot 1-51, 56-68, 71-200). Vetureiden suurin junapaino oli 1400 tonnia Moskovan ja Leningradin välillä, mutta ne olivat kuitenkin pieniä venäläisittäin ja sodan jälkeen siirrettiin nopeasti toisarvoisemmille radoille ja kevyempiin tehtäviin. !950-luvulla 60 veturia kavennettiin raideleveydelle 1067 mm ja lähetettiin Sahalinin saarelle. Virossa näitä oli enimmillään 46 veturia. |
||||
|
26.11.2024 23:57 | Eljas Pölhö | ||
| Gösta Serlachius esitti 6.7.1928 toivomuksen, että "Vuohijoen" vaihteelle järjestettäisiin tavara- ja henkilöliikennettä. Perusteina oli, että Vuohijoen yhdyskunnassa asui yli 200 henkeä ja siellä oli Joenniemen ja Isoniemen kartanot sekä kymmenkunta muuta maanviljelijää. VR ei hyväksynyt ehdotusta miehitetystä pysäkistä (12.9.1928), mutta suostui miehittämättömään liikennepaikkaan, joka sai nimen Joenniemi. | ||||
|
26.11.2024 23:38 | Eljas Pölhö | ||
| Silloin kun tämä vaunu valmistui 11/1949 sen sarjamerkki oli XGs. Vaunut XGs 030826 ja 030827 valmistuivat jo 10/1949. Päätös X-merkillä varustettujen virkatarvevaunujen jakamisesta B- ja X-vaunuihin tehtiin 1953 loppupuolella (Ko 1105/2125, 17.11.1953). | ||||
|
26.11.2024 15:35 | Eljas Pölhö | ||
| Eikös veturien nimeäminen ole ollut perinteinen rautatiekäytäntö aivan 1800-luvun alusta lukien, Isossa Britanniassa se on jatkunut katkeamatta jo yli 200 vuotta. Suomen Valtion Rautateillä nimet säilyivät vain muutaman vuoden eikä vieläkään ole varmuutta kuinka nimet tosiasiallisesti oli kirjoitettu ja sama koskee Hangon radan vetureita. Linja-autopuolella on myös edelleen nimeämiskäytäntö rinnan numeroimisen kanssa. Esimerkiksi pieksämäkeläisellä Kantamatkat Oy:llä autoilla ei ole numeroita vaan ainoastaan nimet. |
||||
|
26.11.2024 10:53 | Eljas Pölhö | ||
| SKS kirjoitti: Näyttää iskeneen näppisvirhe kuvan tunnistetietoihin. Eifet 25301:n numeroksi on vääntynyt EFit:n numero 23501. | ||||
|
24.11.2024 20:18 | Eljas Pölhö | ||
| Tilaston mukaan Kevolaan saapui 1960-luvulla viisi vaunukuormaa, joista viimeinen 1964. Lähteneitä vaunukuormia oli 55, joista viimeiset neljä lähtivät 1966. Lähteneiden vaunukuormien ainoa mainittu artikkeli on sokerijuurikas. | ||||
|
24.11.2024 13:36 | Eljas Pölhö | ||
| Kuivaniemen kunta osti vanhan asema-alueen ja sai sen omistukseensa ja hallintaansa 1.2.1971. Kuivaniemen Osuuskaupalla oli tuolloin alueelta vuokrattuna 500 neliötä maata ja 80 neliötä tavarasuojatilaa. | ||||
|
|
24.11.2024 13:17 | Eljas Pölhö | ||
| Kuivaniemi oli 1939 Km 824+497. Myöhemmin tämä on kynäkorjattu lukuun Km 823+758 (en tiedä minä vuonna, mutta ilmeisesti joidenkin oikaisujen jälkeen kaikki Oulusta Maksniemelle muutettiin, mutta ei Kemin lukua). Myös 1960-luvun liikennepaikkakortti antaa Km 823+758. Voinee korjata ainakin tämän viimemainitun Vorgin liikennepaikkaluetteloon. | ||||
|
20.11.2024 11:11 | Eljas Pölhö | ||
| Koulutuntien havaintojen perusteella ei voi tietää missä veturi yöpyi. Esimerkiksi 1961 graafinen aikataulu ei vielä tunne siirtoajoa Riihimäeltä, mutta se voisi kuitenkin näkyä aikataulukirjassa. Minulta meni kaikki 60-lukuiset kellarin viemäriputken hajotessa varastoni päällä, mutta jos jollain muulla olisi tallella esim 1960-65 väliltä, niin niistä voisi kurkkia (muistaakseni numero olisi 1100-sarjaa Pasilan junien jälkeen ja junatyyppi ehkä J). | ||||
|
|
20.11.2024 09:27 | Eljas Pölhö | ||
| En tiedä milloin Hyvinkään tallin käyttö vaihtoveturin sijoittamiseen päättyi, mutta ainakin 1960-luvulla veturi tuli aamulla Riihimäeltä ja palasi sinne illalla. 1960-luvun alussa tyypilliset vaihtoehdot olivat Vr1, Vv13 ja joskus Tv1, puolivälissä Vr5 ja Vv15 tulivat mukaan ja Tv1 poistui. 1960-luvun lopulla yleisimmät olivat Pr1 ja Vv15, joskus Vr5. Havainnot tehty oppikoululuokan ikkunasta 1960-1967. | ||||
|
19.11.2024 12:33 | Eljas Pölhö | ||
| Gf 31001 hylättiin 12/1969 (Lko 2128/v.69/170, 9.1.1970) | ||||
|
19.11.2024 12:14 | Eljas Pölhö | ||
| Tähän voisi lisätä, että Gfo 31002 ja Gfo 31003 valmistuivat Turun konepajalta 10/1969. Rh päätti 25.3.1969 (1053/412/69), että kaksi Oe-autojenkuljetusvaunua varustetaan alumiinirakenteisella korilla kokoonpanopiirustuksen n:o VR-2000-1 mukaisesti. Työ määrättiin suoritettavaksi Turun konepajassa ja sen arvioitiin maksavan 78000 markkaa. |
||||
|
18.11.2024 10:49 | Eljas Pölhö | ||
| Muutos Oe-vaunuksi 71918 valmistui 3/1970. Konepajojen työnjako oli: Pasila poisti vanhan korin ja kunnosti alustat jarrulaitteineen ja teleineen. Muut muutostyöt ja vaunujen maalauksen suoritti Turun konepaja. Osa tarvittavista osista valmistettiin Hyvinkään ja Vaasan konepajoilla ja ne toimitettiin Turun konepajalle. Tämä Ei-vaunujen muutoserä käsitti 78 vaunua (1968 oli Pasilan konepajalla muutettu viisi vaunua koekappaleiksi, 71901-71905). | ||||
|
17.11.2024 19:25 | Eljas Pölhö | ||
| Harmaan kiitojunan tarina-kirjassa Hr11-osuus on mielestäni aivan liian suppea mitään tarkkaa arviointia varten. Otetaan nyt esimerkiksi 1950 varhaiset vaiheet: Veturi asennettiin teleille 17.2.1955 ja se lähti ensimmäisille koeajoille 25.3.1955. Paikallisajojen jälkeen suoritettiin koeajo Toijalaan 29.3.1955 ja Hämeenlinnaan 3.4.1955. Kuorma-ajo suoritettiin 5.4.1955 ja se oli tarkoitus ajaa Riihimäelle saakka, mutta ennen Kuurilaa katkesi etupään moottorin syl. 4:n sylinteriputki ja mäntä leikkautui. .... Tai 1951: Veturi asennettiin teleille 16.3.1955 ja lähti paikallisajoihin 19.4.1955. Paikallisajoissa 20.4.1955 esiintyi etupään moottorin venttiilikoneistoissa häiriöitä, jonka vuoksi syl. 3:n imuventtiilit hiottiin uudelleen. 23.4.1955 sama häiriö uusiintui. 25.4.1955 muutettiin syl. 3:een toinen sylinterikansi, mutta alkuperäisessä ei havaittu vikaa. 27.4.1955 venttiilien ohjausvipu vaihdettiin, jonka jälkeen häiriö ei uusiutunut. Tyhjäajo Hämeenlinnaan suoritettiin 29.4.1955 ja kuorma-ajo Riihimäelle suoritettiin 3.5.1955. Tällä ajolla todettiin toisen pään moottorin öljynpaineen olevan liian alhaisen. Mekydro-vaihteiden kytkennät 1-2 sekä 3 ja 4 vaihteiden välillä eivät pysyneet päällä ja Mekydron voimansisääntuloakselin juuressa olevassa labyrinttitiivisteessä esiintyi runsas öljyvuoto. .... Tällaisia selostuksia on vaikka kuinka paljon, mutta Vv12 ohjaamokuva ei taida olla oikea paikka näiden käsittelyyn. |
||||
|
|
17.11.2024 18:40 | Eljas Pölhö | ||
| Risteävä kapearaiteinen näyttää vielä kapeammalta kuin "päärata". Hyvinkäällä oli tallainen paikka kaartessa (katse olisi kohti Hyvinkään Karkkilan radan ratapihaa ja asemaa). Taustan maisema vaikuttaa kuitenkin melko metsäiselle verrattuna omaan kuvitelmaani. Puutavaralasti ei taida olla tyypillistä HKR:n tavaraa, jollei sitten Kytäjän metsiä ole juuri hakattu. Vaihtoehto olisi varmaan jossakin luovutetun alueen puolella, mutta veturit eivät näytä aivan pieniltä metsäradan vetureilta. | ||||
|
16.11.2024 12:24 | Eljas Pölhö | ||
| Jos näin äkkiseltään tulkitsen vanhoja käsinkirjoitettuja vaunulistoja oikein, niin Ggk 33830 valmistui 1910. Numero ja sarja muutettiin -> Gg 32320 (Ko 611/1506, 12.9.1932 mukaan ja muutettava 10/1934 mennessä). | ||||
|
15.11.2024 10:42 | Eljas Pölhö | ||
| Jos se olisi BMW Isetta 600, niin ritelikkö saisi selityksen. Vrt. https://i0.wp.com/www.escuderia.com/wp-content/uploads/2023/09/bmw-600-trasera.jpg | ||||
|
14.11.2024 23:36 | Eljas Pölhö | ||
| Liikennepaikkakortin mukaan sijainti km 133+566. Laiturin pituus 120 m. Lakkautettu 22.5.1966. Matkustajamäärät keskimäärin vuorokaudessa kesällä/talvella = 1961 4/3, 1962 3/1, 1963 3/2, 1964 2/1 (ei uudempia tietoja). | ||||
|
12.11.2024 19:18 | Eljas Pölhö | ||
| Sky 16158 valmistui Pasilan konepajalta 10/1955. Alla tämän mallin mukaisten Sky-vaunujen valmistuminen: -- Sky 16151 ja Sky 16152 valmiit 3/1953 Sky 16153 valmis 5/1953 -- Sky 16154 valmis 8/1955 Sky 16157 valmis 9/1955 Sky 16155, Sky 16156 ja Sky 16158 valmiit 10/1955 -- Sky 16159 valmis 4/1956 |
||||
|
12.11.2024 13:29 | Eljas Pölhö | ||
| Kiertokirjeisiin, luetteloihin, ohjesääntöihin yms on tehty paljon korjauksia, lisäyksiä ja muutoksia jälkikäteen. Kun asianomaisesta sivusta tai sivuista on otettu uusi painos, on se sisältänyt siihen mennessä tehdyt korjaukset, lisäykset ja muutokset. Kiertokirjeisiin kuluneen vuoden mittaan tehdyistä muutoksista tuli oma ryhmänsä kiertokirjeiden vuosittaisiin sisällysluetteloihin muistaakseni 1917 (tai niillä main). | ||||
|
09.11.2024 12:13 | Eljas Pölhö | ||
| Michelspiltomin liikennepaikkakortti matkustajamäärineen https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=15615.0 | ||||
|
08.11.2024 10:18 | Eljas Pölhö | ||
| Kapearaiteinen on tässä ihan oikeassa paikassa. Kun Töölönlahden rantaviivaa siirrettiin kohti pohjoista, niin täytemaalle tuli ainoastaan leveäraiteista rataa. Kapearaiteisella ei ollut Töölön ratapihalla omaa ratapihaa, ainoastaan yksi raide, joka päättyi siirtokuormauspaikkaan. Kuvassa vaihteen 212 yläpuolella, tekstin "132" tietämillä. | ||||
|
08.11.2024 10:06 | Eljas Pölhö | ||
| Kaksi vasemmassa reunassa olevaa kaartuvaa raidetta ovat leveäraiteisia. Kapearaiteisen kaarteen alku näkyy oikeassa reunassa eli kapearaiteinen on kuvan keskellä olevan kopin viereinen sen oikeanpuoleinen raide. | ||||
|
08.11.2024 10:02 | Eljas Pölhö | ||
| Kaksi vasemmanpuoleista raidetta ovat tässä kuvassa leveäraiteisia. Vaikka vanhimmissa kartoissa ja kuvissa kapsu kaartui lähellä rantaa, niin maantäytön laajentamalle rannalle rakennettiin vain leveän raiteen kiskotusta. Kapearaiteinen on tässä kuvassa huonosti näkyvillä etualalla olevan talon katon vasemman reunan kohdalla. Toinen raide vaalealla pohjalla vasemmalta lukien eli toinen lyhyt vaunujono (etualalla) vasemmalle pitkästä vaunujonosta lukien. | ||||
|
07.11.2024 18:34 | Eljas Pölhö | ||
| Oli Kuparinen tulipesä. Tutkimusselosteen kommentteja: Otettujen näytteiden perusteella kuparin epäpuhtaudet olivat vähäiset ja reilusti sallitun puolella. Veto-murtolujuuden ja venymän arvot olivat hyvät ja ylittivät vaatimukset. Kuumataivutuskokeissa valssaussyiden suuntaan koesauva kesti kokeen, kohtisuoraan valssaussyitä vastaan otetuissa sauvoista yksi murtui, toinen murtui osittain ja kolmannessa oli havaittavissa vain vähäisiä repeämän alkuja. Tämän viimeisen kokeen tulosta arvioitiin selittävän kuparin suuri happimäärä, joka oli lähellä sallittua ylärajaa ja arseenin määrä oli lähellä alarajaa. Kattilan n:o oli 4108 Täyskatsastus 14.10.1942, sisäpuolinen katsastus 6.8.1945 ja täyskatsastus 9.8.1947. |
||||
|
01.11.2024 09:59 | Eljas Pölhö | ||
| Ne kerrat kuin minä näin junaa H 231 Ri-Tl, se kulki Hr1/Tr1+F+2 Ei+Po. Mutta H 213:een lisättiin aina/yleensä Järvenpäässä 1-2 kiito-/kappaletavaravaunua (Gb, Gbk). | ||||
|
30.10.2024 16:58 | Eljas Pölhö | ||
| TVH:lla | ||||
|
29.10.2024 19:36 | Eljas Pölhö | ||
| Kela oli seisakevaihde eikä sille ole 60-luvulla merkitty omaa vaunukuormaliikennettä. Henkilöliikenteen suhteen Kela toimi seisakkeena ja kuvausvuonna 1967 matkustajamäärä oli kesällä 21 henk/päivä ja talvella26 henk/pv. VR teki Suomen Kaapelitehdas Oy:n kanssa 7.10.1959 päivätyn sopimuksen raiteen liikennoimisestä ja kunnossapidosta Kelan liikennepaikan ja Kaapelitehtaan välisellä osuudella. VR:n osalle tuli mm. raiteen auraus tehtaan portille saakka, tehtaalle muu kunnossapito. Raide kaikkine laitteineen oli kuitenkin yksin VR:n omistuksessa VR:n alueella ja Suomen Kaapelitehdas Oy:n omaisuutta sen alueella. Vuonna 1963 sovittiin raiteen jatkamisesta Suomen Sokeri Oy:n alueelle Kantvikiin. Raiteiden hyötypituudet Kelassa olivat tuolloin I = 409 m (43 kg/m), II (43 kg/m) ja 3 (30 kg/m) kumpikin 280 m. |
||||
|
27.10.2024 23:29 | Eljas Pölhö | ||
| Kysytty raidekaavio kesällä 2006 on kuvana https://vaunut.org/kuva/171437 | ||||
|
27.10.2024 10:51 | Eljas Pölhö | ||
| 20 Silk-vaunun tilaus 1957: 2.4.1957 Tilaussopimus. 27.5.1957 VR/Pasilan konepaja ilmoittaa, että sillä on rullalaakerit vain 7 vaunua varten ja toimitus viivästyy, jos Lohjan Kalkki Oy haluaa kaikki vaununalustat rullalaakeroiduin pyöräkerroin. Vaikean valuuttalisenssitilanteen vuoksi VR ei osannut sanoa koska se saa tilata lisää rullalaakereita. VR luovutti vaunujen alustat Lohjan Kalkki Oy:lle seuraavan luettelon mukaan edelleen toimitettavaksi Oy Metalliveto-nimiselle firmalle säiliöiden valmistamista varten. Silk 14731, 14734 = 8/1957 Silk 14732, 14733, 14735-14740 = 9/1957 Silk 14741-14745 = 12/1957 Silk 14746-14750 = 4/1958 |
||||
|
20.10.2024 22:40 | Eljas Pölhö | ||
| 1960 luvulla: järjestyksessä vuodet 1960-1969 Lähteneitä vaunukuormia: 15 - 18 - 22 - 17 - 1 - 0 - 8 - 0 - 0 - 0 Saapuneita vaunukuormia: 14 - 16 - 8 - 11 - 5 - 2 - 11 - 7 - 7 - 0 Myytyjä matkalippuja (sulkeissa näistä kuukausilippuja): 4040 (438) - 2980 (469) - 2604 (451) - 1953 (301) - 1499 (116) - 1671 (335) - 1467 (366) - 880 (350) -880 (350) - ja 1969 kun liikennettä ei ollut 0 (0). 1967 luku on jälkikäteen lisätty. Liikennepaikan tärkeimmät asiakkaat: matkustajat. Tuotteet saapuva: sekalaiset, lähtevä: puutavara ja maataloustuotteet. Tiedot Lko:n liikennepaikkakortista. |
||||
|
18.10.2024 22:09 | Eljas Pölhö | ||
| Vuoden 1946 raidekaavio näyttää samanlaiselta. https://vaunut.org/kuva/171248 | ||||
|
16.10.2024 17:21 | Eljas Pölhö | ||
| Kaksi pakettiautollista ja yksi 12 tonnin kertakuorma Ruotsista. Päälle tulee se mitä olen ostanut Suomessa asuessani. Kyllä siinä saa pakulla tehdä keikan jos toisenkin. Aineisto on Haukivuorella kolmeen kämppään ja niiden kellarivarastoihin sijoitettuna. Saa niitä kirjoja käydä täälläkin lukemassa. Tarjoan rajoitetusti yöpymismahdollisuutta yhdessä asunnossa, mistä maksan airbnb-vakuutusta. Lue lisää https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=15573.0 |
||||
